Väliaikauutisia... Sisältää kiitoksia ja vinkunaa. Koska edellisestä tilityksestä on muutama viikko ja lehtiä lukemattomat tutut luulevat minun
taas joutuneen jonkun avaruudellisen abduktion uhriksi, lienee aiheellista antaa pieni tilannekatsaus. Kaikenlaista uskomattoman hienoa on tapahtunut, mutta myös aika synkkää ja kurjaa, joten kultainen keskitie on ollut viime viikot vähän hukassa. Enkä varmaan koskaan ole ollut yhtä käsittämättömän väsynyt kuin nyt olen. Pitäisiköhän taivuttaa perinneklisee toisinpäin? Onnellinen, mutta väsynyt...
Live Herring -näyttely on nyt valmis ja esillä; kiitos kaikille ihmisille, jotka sen kokoamisessa auttoivat. Avajaisissa jaettiin vieheistä tehty kalaisia avaimenperiä ja suklaasilakoita näyttelyn pystyttämisessä suuren työn tehneille ja paikalla olleille taiteilijoille, mutta ehdottomasti suurimman työn teki Live Herring -projektisihteeri Soile, jolla ei hermo pettänyt eikä langanpäät pudonneet käsistä kertaakaan. Näyttelyn pystytysaika oli hirmuisan lyhyt ja resursseihin nähden näyttely on melko vaativa, joten jo siksikin olen ylpeä työryhmästämme! Eikä homma suinkaan ole vielä ohi. Normaalisti hengähdystauko koittaa, kun näyttely on kasassa, mutta tällä kertaa se koittaa vasta, kun näyttely on ohi - jos sittenkään. Lisää tekstiä ja kuvia näyttelystä
www.liveherring.org.
Näyttelyitä edeltävänä päivänä saimme kuulla kesken pystytystouhujen, että Live Herring -työryhmä (Soile Ollikainen, Ilkka Kuukka ja minä) on valittu Keski-Suomen uudeksi elokuva- ja mediakulttuurin läänintaiteilijaksi! Urakkamme alkaa ensi vuoden alusta. Lähdimme tietenkin hakemaan toimea tosissamme, mutta meille jo haastattelutilanteeseen pääseminen oli melkoinen erävoitto - kyseessä on kuitenkin työryhmä, eikä vastaavantyyppistä ole kai aiemmin edes yritetty. Joten kun tiistai-iltana tuli puhelu valinnastamme, olo alkoi tuntua suhtkoht surrealistiselta. Kokonaisvaltaisen väsymyksen vuoksi ainakin itselläni uutinen ja jonkinlainen käsitys päätöksen seurauksista on alkanut vasta nyt valua aivosoluihin saakka. Kaikki kiitos ennakkoluulottomalle Keski-Suomen taidetoimikunnalle, joka valinnallaan aiheutti itselleen enemmän töitä perusasioiden setvimisessä!
Live Herring '08 -näyttelyn avajaispäivänä suhina olikin melkoinen. Käytännössä aika meni viimeistä tippaa myöten pieneen tekniseen ja sisältösäätöön ja lehdistön kanssa juttelemiseen. Käsittämätöntä, kuinka vaikeaa väsyneenä on löytää tavallisiakin sanoja; toivottavasti pausseja haastatteluihin vastatessa pidettiin syvällisenä pohdintana... ¬_¬. Niinhän siinä kävi, että kotiin ei ehtinyt edes välillä juhlaan valmistautumaan. Vastaanotto sekä näyttelystä että läänintaiteilijuudesta oli hienoa. Kiitos kaikille onnittelijoille! Läänintaiteilijuus toi ainakin neljä ihmistä kertomaan jo näyttelyn avajaishumussa ideoitaan ja tulevia hankkeitaan, mutta valitettavasti en muista tällä hetkellä kuin yhden ja senkin vain suurinpiirtein... Asioiden overload avajaisten yhteydessä on haihduttanut dataa päästäni, mutta palaamme varmasti asiaan sitten, kun oikeasti aloitamme työt vuoden vaihteessa.
Jonkin verran sentään on pariin menneeseen viikkoon mahtunut omaa aikaakin, kun viime viikonloppuna osallistuin Käsityön museolla Roskaseminaariin. Seminaariin tulivat myös mm. Anne ja Ulla, joten asian lisäksi tarjolla oli myös viime aikoina harvinaisia ihmiskontakteja! Seminaarin jälkeen vietimme levollisen keskustelun täytteisen illan ruoan parissa thairavintolassa. Ylevässä seurassa kerrassaan: pohjaalaasen pikavierailijan, korealaisen (!) tekstiilitaiteilijan ja keskiaikapioneerin kanssa.
Artsuilupuolellakin on asiat hienosti. Iitin lokakuinen näyttely on nyt päättynyt ja saanen kuvat takaisin noin viikon kuluttua, kokonaisen saattueen kera (siitä todennäköisesti myöhemmin enemmän). Kaksi teostakin myin näyttelystä, joten on kovin jouluinen mieli siltä osin - ja toivottavasti kohta löytyy uusi CS4 koneella surraamassa! Timpan kanssa haimme yhdessä näyttelyaikoja (yhtä aikaa, mutta erilliset näyttelyt) kahdesta galleriasta, Porista ja Lahdesta ja näyttää siltä, että meillä on todennäköisesti näyttelyt ensi vuonna molemmissa (Wanhan woimalan lisäksi). Yksi pitkän aikaa hauduksissa ollut kirjaprojekti on taas elvytyksen alla (tällä kertaa minun ziljoona vuotta sitten kirjoittamani, kaverini kuvittama) - kuvitusprojekti käynnistynee ehkä keväällä. Ja sain tilauksen uusista värityskuvista. Pitää siis pistää myös itse kynä liitämään paperin pintaan.
Koneeni ei muista feissin tunnareita (enkä minäkään), mutta ei myöskään sitä, kuinka selain avataan, kuinka Photarin pitäisi toimia ja mistä löytyy kovalevyasema, joten molemmat me tässä työhuoneessa olemme samanlaisia hengettömiä hiippareita tällä hetkellä. Odotan tilanteen kohentuvan ensi viikon alussa tapahtuvan provinssivierailun ja loppuviikkoon suuntautuvan Tampereen tehokoulutussession ansiosta.
Ah - ja nukkumisen.
Tekstit
