Superperjantai - Super Friday 24.9.21

Kuten niin moneen kertaan olen todennut: ensin ei tapahdu kuukausiin mitään, ja sitten kaikki yhtäaikaisesti. (Vaikka harmittaakin, niin melkein enemmän ei harmita, että Habitare peruttiin tältäkin vuodelta. En ihan oikeasti usko, että olisin pysynyt tolpillani Habitare-viikkoa kolmen viikon tiiviin ja runsastöisen näyttelyviimeistelyviikon jälkeen.) Perjantai 24.9.2021 on taas se päivä, kun kaikki tapahtuu melkein samanaikaisesti. 

As I have already mentioned several times: first nothing happens at all, and then everything happens simultaneously. (Although it bugs me quite a lot that Habitare was canceled this year also, I'm actually more relieved about it. I really don't think that I've could have handled Habitare week after three weeks of almost non-stop heavy project working.) Friday, September 24, 2021 is the date this time.

Klo 11 aukeavat oman työhuoneeni ovet Jyväskylässä (avoimet ovet klo 11-17, tervetuloa!) ja TEOS 2021 ovet Kattilahallissa, Helsingissä (teosmyyntitapahtuman ensimmäinen päivä, ovet avoinna klo 11-18, tervemenoa!), ja sitten klo 19 on Suomen käsityön museossa Vihreää väriä -näyttelyn avajaiset! Ja sitten sama vähän pidemmin:  

At 11am the doors to my studio will open in Jyväskylä (open doors day from 11am to 5pm, welcome!) and also at the same time the doors of TEOS 2021 will open at Kattilahalli, Helsinki (the first day of the art sale event, doors open from 11am to 6pm, welcome!), and then at 7pm there's the exhibition opening of Sustainable Colour exhibition at the Craft Museum of Finland. And then the same with more words:

***

Tervetuloa työhuoneelleni perjantaina 24.9.2021 klo 11-17! Työhuoneellani on katsottavissa ja ostettavissa kaikenkokoisia ja -hintaisia teoksia, mutta tällä kertaa valokiilassa saavat olla pienet teokset, joiden maksimihinta on 50€. (Huom.! Ei alennusmyynti! Yli viidenkympin teokset on lähimaksupäivänäkin yli viisikymppiä – mutta tokihan niitäkin voi ostaa osamaksulla alkaen 20e/kk!)  

Welcome to my studio on Friday September 24, 2021 from 11am to 5pm! The artworks of all sizes and prices can be viewed and bought at my studio, but this time the focus will be at the prints priced 50€ or under. (Note! Not a sale!)  

***

TEOS 2021 24.9.–3.10. Kattilahalli, Suvilahti (Helsinki)
Avoinna / Open Ma–pe MON-FRI 11–18 La–su/SAT-SUN 11–17
teosvälitys.fi/kauppa

Osallistun tänäkin vuonna taidegraafikkojen ja kuvanveistäjien TEOS 2021 -teosmyyntitapahtumaan! Tänä vuonna en ehtinyt kehystyttää yhtään teosta, joten seiniltä teoksiani ei voi bongata, mutta verkkokaupasta ja paikan päältä vedoslaareista voi näitä etsiä! Mukana tapahtumassa minulta ihan uudet Vahva, Viisas ja Yksi -vedokset (editio 30) ja kolme uniikkia Lähestyminen-sarjan työtä.

My prints are sold at the TEOS 2021 which is an art sale event organized by the Association of Finnish Printmakers and the Association of Finnish Sculptors! This year I didn’t have time to frame any of my artworks, so you won’t be seeing them at the walls, but please take a look at a large selection of unframed prints! I’ve send three new prints to the event, Strong, Wise and One, and also three unique prints from the series Approaching.

 *** 

 

Vihreää väriä – Sustainable Colour
Suomen käsityön museo – the Craft Museum of Finland
11.9.–5.12.2021

Näyttelyssä Suomen käsityön museo, Helsingin yliopiston johtama BioColour-hanke, Coloria.net ja juhlavuottaan viettävä Värjärikilta sukeltavat värisammioon ja tutkailevat tekstiilien värjäämistä eri näkökulmista. Näyttelyssä käsitellään mm. luonnonväriaineilla värjäystä, värjäämisen trendejä, tulevaisuutta ja kestävää kehitystä sekä erilaisia värjäystekniikoita ja niiden ekologiaa.

In the Sustainable Colour exhibition, the Craft Museum of Finland, the BioColour project led by the University of Helsinki, Coloria.net and the Finnish Dyer’s Guild celebrating its anniversary, dive into a colour tank and study the dyeing of textiles from different perspectives. Dyeing with natural dyes, dyeing trends, future and sustainable development, as well as various dyeing techniques and their ecology are discussed in the exhibition.

 

,,,

Jotain muuta / Something else

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

EDIT: Tänään myös tätä: Reposted from @jyvaskylantaiteilijaseura - Yhdistyksen viestintästrategiaa miettimässä #pulla #kahvi #kaavio - #regrann

Henkilön Päivi Hintsanen (@paivi.hintsanen) jakama julkaisu Huhti 17, 2019 kello 10.40 PDT

Luulin jo jättäneeni suurimman osan viestintäjuttuja entiseen elämääni, mutta niin vain löysin itseni eilen Jyväskylän Taiteilijaseuran Galleria Beckerin keittiöstä outojen kaavioiden ääreltä! Vedin (pitkästä aikaa) viestintä-workshopin ja yhdessä mietittiin mahdollisuuksia ja resurssointia tulevaan. En kyllä ihan osannut typistää normaalisti yhden kokonaisen päivän workshopiin tarkoitettua matskua viiteen tuntiin niin hyvin kuin luulin, joten viimeisen tunnin aikana alkoi jo itselläkin vähän nöyhtä pyöriä päässä ajatusten sijaan. Workshopin laatu ei näin vetäjän osalta ollut ehkä sitä samaa tasoa kuin mitä vastaavat ovat aiemmin olleet, mutta aika paljon saatiin aikaiseksi.

Itselleni workshop oli myös hyvä muistutus siitä, kuinka paljon taiteilijaseuran aktiivit tekevät kulissientakaista työtä. Seuraavana tapahtumana nurkan takana odottaa Jyväskylän taiteilijaseuran teosvälitys - eli taidemyyntitapahtuma kauppakeskus Sokkarissa ihan keskellä Jyväskylää huhtikuun viimeisenä viikonloppuna pe-su 26.-28.4.2019. Tapahtuma järjestetään talkoilla: teoksia on esillä talkootöihin osallistuvilta taiteilijoilta ja kaikki he ovat myös itse paikalla jossain välissä tapahtumaa - tervetuloa tapaamaan taiteilijoita! Osallistuvat taiteilijat ja aikataulutiedot siitä, kuka on paikalla milloinkin, päivitetään piakkoin tapahtuman Facebook-sivulle.

Itse olen paikalla sekä tapahtumalauantaina että sunnuntaina klo 12-15. FB-sivulla näkyykin jo, mitä olen viemässä paikan päälle kehystettynä, ja tänään tarkoitus olisi aloittaa työpäivä valitsemalla mukaan lähtevät vedokset ja kirjoittelemalla lyijykynällä kortteihin hintoja. Tervetuloa!

---

I thought I'd never work with communication processes again, but yesterday I suddenly found myself sitting at the Gallery Becker kitchen next to these strange diagrams. I gave a workshop on communications for the Jyväskylä Artists' Association and we pondered together the possibilities and the resources. Earlier all the workshops I've given have lasted about a day, and I really couldn't compress that all in five hours, and during the last hour it started even my head started spinning. So, it wasn't quite like some quality workshops I've been giving before, but still we managed to do a lot.

For myself the workshop was a good remainder on the fact how much work is done behind the scenes by the most active group of the art association. The very next event is happening soon, the art sales event of the association takes place in the heart of Jyväskylä, at commercial center Sokkari, on April 26 to 28, from Friday to Sunday! The event is organized by the volunteering work: the artworks displayed are from the artists volunteering, and artists are also joining the event on some days - welcome to meet artists! Full list of artists volunteering and the schedule of when the artists can be met on site will be soon published on the event Facebook-page.

I'm on the site on both Saturday and Sunday from 12 to 3pm. I've already selected my framed works (shown on the event site), and today I'm continuing my workday by choosing the prints without frames and writing prices to postcards. Welcome!

TEOS 2018

Näköjään olen liian kiireinen kertomaan täällä blogissani ajoissa kaiken oleellisimman, mutta onneksi sentään tiedon Facebook-sivuilleni ja Instagramiin sain. Kevään tärkein tapahtuma on omalta osaltani Suomen taidegraafikoiden teosmyyntitapahtuma TEOS 2018, joka on Helsingin Kaapelitehtaalla avoinna vielä pari päivää, sunnuntaihin 4.3.2018 asti (pe 11-18, la-su 11-17, ilmainen sisäänpääsy).


VOITA pieni VEDOS!
Mene Suomen taidegraafikoiden teosmyyntitilaisuuteen Kaapelitehtaalle, etsi joku teoksistani, ja ota valokuva valitsemastasi teoksesta (tai ota vaikka selfie sen kanssa) - ja jaa se Facessa tai Instassa (tai molemmissa) hashtageilla #teos2018 #päivihintsanen
Voit osallistua useammallakin kuvalla.
Näin tehneiden kesken arvon tapahtuman päätyttyä 5.3.2018 yhden pienen (8x14cm +marg.) vedoksen Toisenlainen arki -sarjasta (voittaja saa valita minkä).

Lisää TEOS 2018 - teosvälitystilaisuudesta

---

Apparently I'm too busy to share the most current information in my blog at the moment, but luckily there's some info on my Facebook page and on Instagram. For me the most important event for this spring is the art sales event by the Finnish Printmakers, TEOS 2018, which takes place in Cable Factory, Helsinki, and is still open until Sunday March 4, 2018 (Fri 11am-6pm, Sat-Sun 11am-5pm, free entrance).

Win a small print
Go to the event and find one of my artworks, take a photo of the artwork (for example a selfie with it) - and share it on Facebook or Instagram (or both) hashtag #teos2018 #päivihintsanen (you can lose the ä dots if you like :D ) Please, take as many photos as you like.
At the end of the event, on March 5, 2018, I'll draw one winner who gets a small (8 x14cm + marg) print from Another Kind of Life series.

More about the event on TEOS 2018 FB page.

TEOS 2017

Timo lähti aamulla viemään teoksiani Helsinkiin, Suomen taidegraafikoiden teosvälitystapahtumaan TEOS 2017 (Kaapelitehtaalla 23.2.-5.3.2017). Itse en kynnelle kyennyt: viimeiset pari viikkoa olen kierinyt kaikenmoisessa kolotuksessa. Olin varannut koko viime ja toissa viikon kirjoittamiselle, mutta vielä viikko sitten tuntui aika mahdottomalta edes kuvitella istuvansa jälleen näppäimistön edessä. Nyt on (toivottavasti) pahin ylitetty ja verryttelen sormiani kirjaimilla, varovasti vain, vähän kerrallaan. Kynästäkin saan jo jälleen otteen. Ehkä jo viikon päästä pääsen taas jatkamaan luovaa tekemistä kirjoittamisen ja kuvien tekemisen parissa. Siihen asti haahuilen ja sanelen ideoitani tabletin muistiin. (Omituista kuunnella omaa, jäsentymätöntä puhettaan. Vasta kuunnellessaan tajuaa, kuinka raakileista ajatuksista sitä teokset syntyvät.)

Toivun siis, ja annan kuvieni tehdä töitä TEOS 2017-tapahtumassa.


---

Timo left this morning to Helsinki, to take my six artworks to TEOS 2017 event, which is an art sales event organized by the Association of Finnish Printmakers (at the Helsinki Cable Factory February 23 - March 5, 2017). I couldn't leave myself: for the last few weeks I've been aching all over. I had planned to write through the last week and the week before, but still a week ago even the thought about myself sitting in front of computer still was quite unimaginable. Now I've left the worst behind (I like to think so, at least), and I'm moving my fingers upon the keyboard, just a little bit, and just very short sessions. And I even can get a grib on a pencil again. Maybe it's only one week from now, when I can continue my creative work again, with both words and pictures. Until then I'll just hang around and record my spoken thoughts on my tablet. (It's weird to hear one's own, unstructured speech. Only by listening it, you can really understood, how raw are those thoughts where the ideas born from.)

So, I'll recover, and meanwhile I let my artworks do all the work at the TEOS 2017.

Hinnan nousu // The Increase in Prices

[Nainen ja tyhjä lintuhäkki / A Woman and an Empty Birdcage, 2014 (~15x15cm+marg)]

Materiaalikustannusten nousun vuoksi joudun nostamaan "Ihmisiä saarillaan" -sarjan vedosten hintoja kympillä ylöspäin, eli 70 eurosta 80 euroon. Hinnan nousu koskee kaikkia sarjan vedoksia. Uusi hinta on merkitty jo nettisivuilleni, mutta tulee voimaan vasta 1.6. - eli toukokuun ajan on vielä voimassa vanha hinta 70e sekä teoksia myyvissä gallerioissa että minulta tilattaessa (tilaukset: paivi.hintsanen@coloria.net). Muut teossarjojen hinnat eivät näillä näkymin ole nousemassa, mutta Ihmisiä saarillaan -sarjan teoshinnat olen alkujaankin määrittänyt niin mataliksi, että materiaalikustannusten nousu uhkaa jättää hommat plus-miinus-nollan tasolle. (Ja jos materiaalihinnat nousevat samaa vauhtia ylöspäin kuin alkuvuonna ovat nousseet, niin voi olla, että vielä pieni hinnan nousu tulee syksylläkin, mutta hinta 80e pysyy ainakin elokuun 2016 loppuun.)

---

Due to the rising costs of materials I have to rise the price of the 'People On Their Islands' prints (all prints of the series) with 10 euros, from 70 euros to 80 euros. The new price is already seen on my web page, but actually it will take place from June 1 on - in May you can still purchase prints for the 'old' price of 70e, both from the galleries and from me (orders: paivi.hintsanen@coloria.net). It seems that the prices of other print series won't be increasing in near future; I have originally set the price of 'People On Their Islands' series prints so low that increases in material costs are threatening the profit margin, so that's why this series. (And, if the material cost prices will continue rising, it could be, that there will be a small increase in prices again in autumn, but the price of 80 euros will be valid at least until the end of August 2016.)

Bohicas - XXX

[Puutarhan kasvatti / Foster Child of Garden I. Pigmenttimustetuloste, 27x18cm (+marginaali), ed. 30.]

Plankkon joulunkuun uutiskirje on ilmestynyt (sen voi tilata uutiskirjeen vasemman yläreunan Subscribe-linkistä tai ilmoittamalla meiliosoitteensa minulle).

Uutiskirjeen tervehdyksessä kommentoin lyhyesti negatiivisia kommentteja, jotka koskevat taiteilijoiden pop-up-kauppoja ja erilaisia myyntitilaisuuksia. Etenkin viime viikolla törmäsin muutamilla (suljetuilla) foorumeilla ihan järjettömältä tuntuvaan kritiikkitulvaan, jonka perustana tuntui olevan se, että taide ei voi säilyttää arvoaan, jos se lasketaan myyntipöydälle ja myydään myyntitapahtumassa - eikä esimerkiksi korkealaatuisessa jurytetyssä näyttelyssä. Keskustelu "tätä rahvaanomaistamista" vastaan tuntui olevan aika yksimielistä, eikä vastalauseita juurikaan kuulunut. Tulivatko kommentit ihan sydämestä vai olivatko vain provoa, johon porukka lähti joukolla mukaan? En tiedä. Jäin myös miettimään, oliko kommenteille yhtään vastustajaa vai oliko suurin osa samanlaisia vaikenijoita kuin minä itse: kommentointi kiersi sellaisella tasolla, etten yksinkertaisesti jaksanut sylkeä sekaan vastalauseitani, koska ne olisivat olleet vain bensaa liekkeihin, eikä rakentavalle keskustelulle tuntunut olevan mitään sijaa. Koin mielekkäämpänä logata itseni keskustelusta ulos ja luulen - toivon - että niin teki moni muukin kanssani samaa mieltä oleva. Vaikka tavallaan ymmärrän, että keskustelu provosoituu verkossa hyvin ylikierroksille, silti tuntuu jotenkin kornilta vielä nykyaikana toistuvasti joutuu lukemaan tällaisia kommentteja - olivat sitten fleimausta tai eivät - ja varsinkin taiteilijoiden itsensä suusta.

Keskustelupyrähdys jäi mietityttämään vähäksi aikaa ja jo haihtui päästäkin, mutta palasi uudelleen päähän kiertämään tänään. Tämän blogauksen käynnisti aamulla saamani palaute eräältä ammattitaiteilijakollegalta, joka paheksui Jyväskylän taidemuseon museokaupassa esillä olevaa myyntipöytääni ja museon näyteikkunaa. (Olen museokaupan vieraana 12.1. saakka). Palaute oli kirjoitettu ilmeisesti pienessä hiprakassa aamuyöllä ja olisin jättänyt sen omaan arvoonsa, ellei taustalla olisi tuota viime viikkoista nettikeskustelua. Palautteen lähettäneen taiteilijan mielestä teosten myyminen tuollaisessa yhteydessä "antaa teoksista massatuotantomaisen vaikutelman ja se pilaa meidän kaikkien maineen".

Uskon vakaasti siihen, ettei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä. On yksinkertaisesti vaikea uskoa, että mikään teos on niin herkkä, että se muuttuisi loistavasta "tusinatavaraksi" ympäristön muutoksesta. Jos niin pääsee käymään, niin eiköhän kyse ole silloin keisarin uusista vaatteista: vika on sitten jossain muualla kuin ympäristössä. En löydä mitään häpeällistä siitä, että teoksiani menee joskus kaupaksi muualtakin kuin gallerian seiniltä tai muista näiden tiukkapipojen määrittämistä  "hyväksytyistä ympäristöistä" kuten taidelainaamoista. Päin vastoin, olkoon tilanne mikä tahansa, on hienoa, jos teokseni löytää uuden kodin. Jotenkin en vain näe pahaa siinä, etten ole vain apurahojen varassa, vaan pystyn myös itse rahoittamaan taiteen myynnillä sekä omaa elämääni että tulevien teosteni valmistamista  - myös niiden täysin epäkaupallisten installaatioiden ja projektien, jotka ei ole tarkoitettukaan myytäväksi. Jos vedoksen editio on 15 tai 30, se ei siitä sen enempää massatuotannoksi muutu, jos se on myytävänä museokaupassa tai myyjäisissä.

Anteeksi, mutta olen tosi, tosi, tosi kyllästynyt näihin kommentteihin, olivat sitten provomielessä tai hiprakassa kirjoitettu. Jokainen taaplatkoon tässä asiassa tyylillään - ja jos on taiteilijoita, jotka haluavat pysyä syrjässä "tästä kaupallisuuden virrasta", niin pysykööt - mutta jos voisi edes vähäksi aikaa ottaa käyttöön elä ja anna elää -ideologian ja uskoa, että jokainen taiteilija toimii sen mukaan, minkä itselleen näkee parhaana, eikä siinä kenenkään muun "maine pääse tahraantumaan". Toisaalta, ymmärrän kyllä hyvin sen, kuinka vaikea on samaistua päin vastoin ajattelevaan osapuoleen. On minunkin hankala ymmärtää, miten kenelläkään taiteilijalla on varaa eristäytyä elämästä ja sen realiteeteista, mutta ehkä joku todella on niin hyvällä paikalla, että saa tarpeeksi teoksiaan myytyä museoiden kokoelmiin tai gallerianäyttelyistä tai muista "tarpeeksi laadukkaista paikoista"  - tai varat sekä elämiseen että taiteen tekemiseen tulevat sitten muualta.

Itse olen tämänkin joulun alla vienyt töitäni Jyväskylän taidemuseon museokaupan lisäksi ihan rehellisiin myyntinäyttelyihin ja aion osallistua ensi viikonloppuna Jyväskylän taidemuseon vuosittaiseen Joulubasaariin - jonne ilokseni myös muita, ihan ammattitaiteilijoita, tulee läväyttämään teoksiaan myyntipöydille. Näistä myyjäisistä kertynyttä tuottoa käytän elämiseen - ruokaan ja ehkä leffalippuihinkin - ja tulevien teosteni tekemiseen, ja niin tekevät varmaan muutkin taiteilijat.

ps. Kaikki lainausmerkeissä olleet sanat / lauseet poimin nettikeskustelusta tai saamastani palautekirjeestä.

Sissy & The Blisters — Killing Time

Kiss. Miniprintti, 8x8cm, ed.50.

Viime viikonloppuiseen joulubasaariin ehdin tehdä myös c-kasetti- ja vinyylinostalgiapläjäyksen, printtejä ja pinssejä (Vinyl & C-Cassette Nostalgy -sarja). Pinssejä on ollut aiemminkin, mutta kun ne on olleet muiden pinssien seassa, ne ovat käytännössä hävinneet sinne. Nyt tajusin erottaa ne omaksi entiteetikseen omaan rasiaansa ja kyllä ne sitten hyvin löysivät asiakkaansakin. Myös paperiset kaffeet, kakkuset ja muut soppaset tekivät ihan hyvin kauppansa, joten pahvibistron puolellakin meni mainiosti. Olin melko varma siitä, että kun tv toitotti juuri edeltävällä viikolla virallisesti taantumasta, kalliimpia vedoksia ei liikkuisi pöydästä lainkaan, mutta ainakaan vielä uutinen ei hirveästi vaikuttanut ostajiin. Onhan tuo kahden päivän sosiaalinen maratoni aina kummallisen uuvuttava, mutta samalla raikas piriste normaalin keskelle. Myyntiäkin suurempi hienous on aina ihmisten kanssa jutteleminen - kuvista löytyneillä tarinoilla elää taas pitkään eteenpäin.

Viime aikoina olen ajautunut enemmän kuvitus- ja piirrosjuttujen pariin - tai oikeastaan ihan tietoisesti marssinut suoraan kohti. Ensi keväänä valmistuva isompi printtisarja saa taas rauhassa muhia ja sillä välin hauskuutan itseäni (ja toivottavasti jossain määrin muitakin) keskittymällä kuvitusjuttuihin. Suutarin lapsella ei vaan taaskaan ole kenkiä... Teen onnistuneita markkinointisuunnitelmia ja -kampanjoita muille, mutta omat tiedotusprojektit eivät ota onnistuakseen. Kuvituksia-sivu (www.kuvituksia.com) on kyllä paremmassa kuosissa kuin toinen portfoliosivuni (www.paivihintsanen.fi), mutta sivun ja kuvien markkinointi on kyllä jäänyt niin komeasti muun tekemisen jalkoihin, ettei mitään rajaa. Melkein hävettää, kuinka keppoisesti Monsterium/Kuvituksia facebook-sivu on saanut jäädä sijoilleen. Niistä muutamista tykkäävistä kiitollisena arvon tykkääjien kesken vuoden lopussa yhden Café-Bistro Miniprint -sarjan vedoksen ja kuukausittain pinssejä. Pitäisi varmaan tehdä oikeasti joku tykkääjien haku -kampanja, ettei tarvi tyhjille seinille kirjoitella, mutta aggressiiviset "jaa tämä kuva ja tykkää sivustamme, niin olet mukana arvonnassa" -jutut ovat vain ihan hirveitä... Tuntuu siltä, että parempi muutama aito tykkääjä aina silloin tällöin hitaasti kuin kerralla koko satsi mukatykkääjiä.

Mukavaa on se, että kiinnostusta on tullut etenkin ison veden toiselta puolen. Vielä kun jotenkin keksisi edullisen tavan postittaa tilaukset, niin asiasta voisi tullakin jotain. Jokin tuntuu olevan pielessä siinä vaiheessa, kun lähetyshinta on säännönmukaisesti korkeampi kuin tuotteen hinta... Hmph.

Café-Bistro Miniprintin annostaulu joulubasaarilla...

Joulubasaarilta...

Täytynee jatkossa panostaa kunnollisiin hintalappuihin :)

Joulua kohti. Aamuhetki sujui tänään normaalia leppoisammin, oli jopa aikaa istua kahvikupin kanssa pöydän ääreen ja tiirailla lähipuun valloittanutta tilhiparvea. Toivottavasti huomisaamusta löytyisi samanlainen hetki.

Catatonia — Strange Glue

[Pilven sijainnin määrittely / Defining the Cloud Position. Pigmenttimustetuloste, 27x42cm (+marginaali), ed. 15.]

Niin se kolmiviikkoinen taas vilahti ohi ja näyttely meni ennenkuin ehti kunnolla edes sisäistää sen alkua. Tänään pääsin jälleen kerran ihmettelemään sitä, kuinka nopeasti näyttelyn saa purettua ja pistettyä pakettiin verrattuna teosten paikoilleen ripustamiseen. Keskisuomalaisen positiivisen kritiikin lisäksi sain vinkin parista muustakin varsin positiivisesta kirjoituksesta: Raisa Jäntti: Pullotettuja leikkejä ja Hurmioitunut: Kuvituksia olemattomiin kertomuksiin. Näyttelyssä ei ollut mikään suunnaton väenpaljous, joten moiset positiivisviritteiset näyttelykatsaukset tuovat henkistä valoa tämän loskaisen joulukuun keskelle.

Viikonlopun taidebasaari oli outo tapahtuma: se imi energiaa kuin musta aukko, mutta samalla toi sitä tarjolle vähintäänkin vastaavan määrän. Leikkelin ja napsuttelin koko basaarin ajan uusia pinssejä, joita onkin nyt ennätysmäärä. Niitä ja kortteja menikin basaarissa ihan kohtuullisen hyvin ja muutaman suuremmankin teoksen myin. Miltei tauoton sosiaalinen kanssakäyminen ihmisten kanssa on innostavuudestaan huolimatta uuvuttavaa, joten olisin mielelläni kömpinyt sunnuntai-iltana lyhyille talviunille muutamaksi päiväksi.

Vielä eilinen meni jonkinlaisessa henkisessä välitilassa, kun tuntui, että mikään ei oikein nappaa, mutta tänään heräsin ihmeellisen energisenä, vaikka vielä kymmeneltä oli melkein pilkkopimeää. Ullan kyläily SULOisia värejä -työpajan tiimoilta oli varsinainen piristysruiske. Olen koko kuvanteko- ja näyttelyprosessien aikana pitänyt projektia jotenkin aivojen taka-alalla, joten tuntui aivan mahtavalta, kun nyt pääsimme vauhtiin sen ideoinnissa. Kirjoitin samaan syssyyn luentopohjaa ja artikkelin tynkääkin muokattavaksi tulevaisuutta varten. Sormet jo syyhyävät päästä blogin kimppuun. Viikonloppuna pitää viritellä keittiöön kunnon valot, että voi ottaa blogia ja muutenkin projektia varten kuvia...

Ennen sitä pieni irtiotto omasta arjesta ja sitten perjantaina Live Herringin avoimet ovet (toimistolla klo 14-18, tervetuloa!).

Billy Mackenzie - Sing That Song Again

[House. Pigmenttimustetuloste, ~27x27cm (+marginaali), ed. 10.]

Oudon paljon aikaa sain tänään kulumaan viimeisen vuoden aikana syntyneille asioille, jotka on vielä johonkin suuntaan vaiheessaan, vielä vailla loppuviimeistelyä tai päinvastoin, ihan alkuteloillaan. Varsinkin talvi kantoi kourissaan jos jonkinlaista uutta. Muun muassa viime vuoden puolella pystyyn pistetyn Kulttuuriosuuskunta Plankkon, joka on ehtinyt jo organisoida kaikenlaista pientä ja paljon suurempaa on luvassa. Plankkolainen näyttelyura alkoi Ensimmäinen kattaus -näyttelyllä Bistro Pannu & Huoneessa Tampereella (esillä 15.8. saakka), sitten kesäkuisella näyttelyllä Sodankylän elokuvajuhlilla ja seuraavana luvassa on osallistuminen Habitare-messuille syyskuun puolessa välissä. Messukokemusta ei ole juurikaan omaan taskuun kertynyt, joten koko prosessi on yhtä seikkailua. Tämän päivän pistin ennakkotiedotteita eteenpäin ja hoitelin muutenkin media-asioita kuntoon. Omalta osaltani sain pressikuvat jo valkattua, vaikka lopulliset messuille myyntiin menevät teokset varmistuvat joskus loppukuusta. Kaikenlaista pientä lippusta ja lappusta pöydät täynnä. Tiedote ja esittelyitä Plankkon sivuilta: www.plankko.fi

Sain tänään myös käyttööni kaksi uutta domainia, joista toiseen olisi tarkoitus loihtia itselleni ihan oikea artsuiluportfoliokotisivu ja toiseen mm. kuvituksia ja graafista suunnittelua ja kaikenlaista craftia sisältävä saitti. Suunnitelmat ovat piirtyneet jo paperille, ehkäpä ne jossain vaiheessa verkkoonkin päätyvät. Pakko on, kun toinen osoitteista on painettu jo limited edition -postikortteihin, jotka aion pistää myyntiin Porvoon näyttelyssä heti syyskuun alussa... Ja uusiin käyntikortteihini, jotka saanen painosta ensi viikolla. Jospa aika olisi niin lempeä, että tällä kertaa oikeasti saisin sivut tällä omalla painotuoteultimaattumillani valmiiksikin asti.

Tässä loman jälkeisessä työvyöryssä olen löytänyt jälleen itsestäni listailijan. Tai oikeasti postitittajan. Post-it-laputtajan. Kummasti rauhoittaa, kun kirjoittaa kaikki tehtävät asiat muistilapuille, pistää ne jonkinlaiseen järjestykseen ja napsii niitä pois sitä mukaa, kun homma tulee tehtyä. Tai jos ne työt eivät millään järjesty, niin ainakin ne laput saa suoraan halutessaan suoraan riviin.

Dirty Projectors — As I Went Out One Morning

[Poissa 125. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

Tehokkuus. Hirveästi kaikkia pieniä virtuaalisia ja projektillisia langanpätkiä solmittu ja päätelty, mutta silti tuntuu kuin ei olisi tehnyt mitään. Otin sentään vihdoin askeleen OMIEN nettisivujeni suunnitteluun, mikä on aika hämmentävä edesottamus näin reilun viidentoista nettisivuttoman nettiammattilaisvuoden jälkeen. Jonkinlainen väliaikainen räpellyshän on tuolla aina ollut, mutta jospa nyt vihdoinkin käyttäisi osaamistaan ihan rakenteellisen ja ei-väliaikaisen sivun tekemiseen. Domain(it) on varauksessa, toivottavasti virta riittää toteutukseen saakka.

Lisäksi viikonlopun aikana täydentelin hieman korttivarastojani: pistin uusintatilauksia jo tehdyistä korteista ja pari uuttakin settiä: koe-erän kortteja uniikkityösarjastani Muistopeli / Memorial Game ja limited edition kortteja Poissa / Absent -sarjasta. Käyntikortit ja sellofaanipussien sulkijatarrat pitäisi vielä tilata, sitten alkaa olla tilanne suhtkoht hyvin reilassa pakkohankintojen osalta.

Seuraavana to do -listalla olisi laskujen maksaminen ja Elisalle reklamointi ja jonkinasteinen siivousrupeama. Maanantain syvin olemus.

Jos vaikka ensin keräisi voimia pelaamalla jonkin aikaa Ratchet & Clankia, kun ei aurinkokaan paista.

Rialto — Monday Morning 5:19

Rööperin taidesalongissa järjestetään toisen kerran Jouluksi kotiin -näyttely; siellä on pari pienempää kehystettyä teostani ("Ovi taivaanrannalle" sekä "Avain"). Hyvä lahja pukinkonttiin...

Jouluksi kotiin 2 - 2.12. - 30.12.2010
Rööperin taidesalonki
Iso Roobertinkatu 48-50, Helsinki
Näyttely on auki ti-ke ja pe klo 12–17, to klo 16–20 ja la-su klo 12–16


[Ovi taivaanrannalle.]


[Avain.]

Tom Williams and The Boat — See My Evil

Neljä Hankasalmella esillä ollutta uniikkiprinttiäni Muistopeli-sarjasta (kehyksissä) on tulevana viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin esillä Jyväskylän yliopiston Taiteen paikka -nykytaiteen myyntinäyttelyssä Seminariumissa. Taidemyyntinäyttely on osa yliopiston varainhankintakampanjaa ja sen tuotot jaetaan taiteilijoiden sekä yliopiston kesken. Opiskelijat esittelevät Taiteen paikka -näyttelyä ja Seminarium-rakennusta lauantaina ja sunnuntaina 27.-28.11 klo 12, 14, 16 - näyttely ja opastuskierrokset ovat ilmaisia!


[Hetki kesää / One moment of summer.]


[Toivo / Hope .]


[Piilopaikka / A Hiding Place .]


[Tanssi / A Dance .]

Tiedote: Yli 40 ammattitaiteilijaa esillä harvinaisessa näyttelyssä Jyväskylän yliopistossa

----

Muutaman uniikkiteoksen aion tulevalla viikolla kiikuttaa Beckeriinkin ja ensi viikon kohdalla kalenterissa myös lukee isolla: OMIEN NETTISIVUJEN PÄIVITYS. Suutarin lapsella ei niitä kenkiä ole. Miten onkin niin hankalaa?

The Dead Weather — Blue Blood Blues

[Poissa 7. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

No, ei ole päivät veljeksiä. Miten voikin olla kaikessa niin vastakkainen tuuri kuin eilen. Ja osuihan tuonne eiliselle hyviäkin uutisia! :)

Tänään olen käynyt kirjanpitoni kanssa "myydään/ei myydä" -rulettia. Mukavaa saada tilityksiä teosmyynneistään varsinkin nyt, kun rahalle olisi oikeasti käyttöä. Harvinainen hetki, kun sekä Tampereelta Kapriisista, Kuopion Carreesta ja Poriginal Galleriasta - ja vielä Saarijärven näyttelystäkin - on mennyt kaikista yhtäaikaa kaupaksi töitä - mutta (pikkuruisen pikkuruinen) itku pitkästä riemusta: huomasin, että joitakin töitä on taidettu tilittää kahteen kertaan. :( Onneksi ei sentään kaikkia. Saa vähän jäätelörahaa.

Uudet työt ovat työn alla ...ja ovat työn alla ...ja ovat työn alla. Yritän saada valmiiksi ennen ensi viikkoa pari täydentävää teosta tulevaan Helsingin näyttelyyn, mutta saas nähdä miten käy. Mutta tänään jo tunsin löytäneeni sen kauan etsityn toivontain: kuudelta luulin, että kello on jo kymmenen - ja yhtä-äkkiä vuorokauteen tulikin neljä lisätuntia. Luksusta!

Moskovan savut ovat kuulemma jo hälvenneet, eli tämä tympeä paistetun puun rikkimäinen tuoksu lienee sittenkin paikallista tuotantoa? Vai palaako täällä joku?

Dan Sartain - Atheist Funeral

[Muualle - Elsewhere. Pigmenttimustetuloste, 2010, kuvakoko 27x42cm + marginaalit.]

Eilinen oli kyllä taas huono päivä yhdelle onnettomalle Amnesty-feissarille, joka pompahti kasvoilleni Coffee Housen edessä... Ja tietenkin, kun tulin yläkaupungilta, reitti oli aika hyvässä määrin taas feissarimiinoitettu alusta lähtien. Vaihtaisivat joskus paikkoja, niin se ei ole aina se onneton Amnesty-aktiivi, joka viimeisenä saa kiukkupuuskan naamalleen. Ja oikeasti: oppisivat vähän tulkitsemaan eleitä - jos oikeasti katsoo ja VÄISTÄÄ KAHTEEN SUUNTAAN, niin se tarkoittaa, ettei ole kiinnostunut. Kieltämättä jäi kyllä surkuhupaisasti naurattamaan yhden Greenpeace-feissarin (melko kovaääninen) purkaus kanssatoverilleen: "***** mä vaan karkotan kaikki. Kaikki vaan ryntää mun luota pois". Toivottavasti nuo ressukat nuoret tajuavat jossain vaiheessa, että se feissarius on karkote, eivät varsinaisesti individuaalit sen takana.

Mutta kun tämä ei näköjään lopu ja käy aina vaan ärsyttävämmäksi, pitänee oikeasti alkaa suunnitella vastaiskua. Tietenkin voisi tehdä perinteisen "feissarit pois kadulta" -adressin, mutta ajattelin pakata hyvän edustuspaketin ja alkaa myymään feissareille kuviani. Pitänee ottaa kortteja ja pinssejä mukaan, koska kolikoilla maksettavaan juttuun voisi olla hyvinkin rahaa.

Kieltämättä silti ärsyttää: miksei saa rauhassa kävellä edes viittäkymmentä metriä kerrallaan ilman, että joku keskeyttää - saati sitten ilman sitä jatkuvaa keskeytysten virtaa? Jos olen yksin liikkeellä, haluan käyttää paikasta toiseen siirtymisen rauhalliseen pään tyhjennykseen ja seuraavaan miittiin valmistautumiseen; jonkinlaiseen keskittymiseen. Ja jos olen kaksin liikkeellä, haluan keskustella keskustelun rauhassa, ilman jatkuvaa keskeytystä. Kiertotien käyttäminenkään ei paljon auta, jos kohteet sijaitsevat kävelykadun varrella.

Äh.

Ärsytystä lievensi hieman feissariryöpytyksen jälkeinen onnistunut kirjoitussessio kahvikupillisen ääressä ja sen jälkeen Hannelen suorittama hoitoprosessi. Uskaltauduin pitkästä aikaa Jyväskylän Memphisiin (edellisen parin huonon kokemuksen jälkeen), kun terassi näytti niin mukavalta - lämpimältä ja varjoisalta. Ja tällä kertaa ruokakin osui nappiin - ihastuin karibialaiseen jerk-tahnaan. Voisi hankkia kotiinkin. Mutta kaupassa ei ollut enää illalla mansikoita. :(

Toissapäivänä aloin toimeliaana puuhastella jo tulevia apurahan hankintakierroksia varten (Coloria-projektille - mihin innoitti muutamakin inspiroiva yhteydenotto; arkistot aukenevat). Prosessia varten päätin pitkästä aikaa käydä vilkaisemassa Coloria-sivuston statistiikkaa. Hieraisin pariinkin otteeseen silmiäni, kun kolmantena Suomen ja USAn jälkeen statistiikassa oli Kiina - ei kävijämäärältään, mutta käytetyn kaistan leveyden osalta. Sitä oli kiinalaisten loudailuun kulunut parin päivän aikana enemmän kuin normaalikuussa yhteensä. WTF? No, Nancy Drew -moodilla tutkailin lisää ja selvisi, mitä ovat Kiinassa ladanneet: koko Uninvited Words -projektini liki 12-tuntinen ääniraitahan on mp3-fileenä verkossa ladattavissa samalla palvelimella. Hurraa! Spämmiteokseni on hitti Kiinassa!

Tänään oli herätys jo yhdeksältä, että ehdin signeeraamaan kehystettäväksi lähtevän työni ja muutaman muunkin. Eilen vein lisää kortteja myytäväksi Beckerille ja tarkoitus olisi askarrella jossain välissä jonkinlainen korttimyymälä nettiinkin (vaan missä välissä?) - kunhan ensin saan valitettua Englantiin siitä, että neljäsosa korteista oli nurkasta mäsänä tai muuten vaan huonolaatuisia. Rasittavaa tämä jatkuva pienten asioiden päälle törmäily.

Sentään aurinko tänään pojottaa vielä ulkona ja kun läpivetokin toimii, niin työntekohan on vallan mukavaa.

Hook And The Twin - Bang Bang Cherry

[Poissa 6. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

(Hei! Tästä biisistä tulee mieleen Osmondsien White Horses, uiii, uiii)

Eilen sain hoidettua hirmuisen määrän pieniä nippelihommia Live Herringin toimintaan ja pariin kevään ekstraharrastukseen liittyen. Sisäinen järjestyspoliisini heräsi: kaupasta lähti mukaan työkalupakki, joka pyhitetään näyttelytyökalujen suojapaikaksi - ettei tarvitse joka näyttelyn alla myllätä asuntoa katosta lattiaan jotain kadonnutta nippeliä etsien. Kun ne kuitenkin ovat siellä samassa saavuttamattomassa paikassa, jossa ovat myös parittomat sukat ja suurin osa kuulakärkikynistä.

Mielessäni on siintänyt suunnitelma kolmen suurehkon uniikkityön sarjasta ja tällä hetkellä on menossa tarkka budjetin lasku. Näyttää pahasti siltä, että tänä vuonna saan ainakin projektin hylätä mielestäni, mutta ehkä ensi vuonna?
...Joskin olen varautunut siihen, että loppuvuosi sekä ensi vuoden alkupuolisko menee aika reippaasti Live Herring '11 -tapahtumakokonaisuuden säätämiseen. Olemme vielä jääneet ilman apurahoja projektin kanssa, mikä siis tarkoittaa käytännössä unettomampia öitä ja hirmuista ilmaistyötaakkaa - mutta sisällöstä emme suostu tinkimään, kun kerrankin on kuitenkin kehykset toteuttaa jotain vähän suurempaa.

Mutta kolikoiden kimalluksen siinto silmissäni istutan tähän kohti mainostauon: kaikkien kukkarolle sopivia kortteja (á 2€) on saatavilla tällä hetkellä Jyväskylässä Galleria Beckeristä ja Jyväskylän taidemuseosta sekä Galleria Harmoniasta. Oma korttivarastoni on tällä hetkellä loppu, mutta kunhan saan niitä taas teetettyä, niin mainostan sitten oikein isoilla kirjaimilla :)

Beckeriltä olevat kehystämättömät teokseni saa kaikki kotiin 10€ kuukausihinnalla ja suuremmat kehystetyt 20€ kuukausihinnalla - joten visuaalista iloa tarjolla puolella siitä, mitä Elisan viihdepaketti maksaa!

Oi, miten kevään juhlijat voisivatkaan riemastua, kun lahjapaketista kääriytyisi ulos jotain ylevöittävää ja mieltä kohottavaa! Niiden, joilla ei ole keväällä juhlia ja jotka olonsa siksi kurjaksi tuntevat, on tarjolla samaa pakettia lohtushoppailun merkeissä - uusi teos seinällä on kuin kokonaan uusi elämän alku!

---

Parempi ehkä pistää vähäksi aikaa kone kiinni ja mennä tönöttämään tuonne pihalle kesäsateen viilentävään pisarointiin.

Kasabian - Vlad the Impaler

He-eeei! Onneksi sentään Google ja tämä jylhä markkinatalouden maailma ymmärtää minua: Google ilmoitti näin pääsiäispäivän kunniaksi ohjeet mainosrahojen vastaanottoon. Lykkäsin muutama kuukausi sitten väliaikaiselle Coloriasto-väriarkistosivulle pari settiä Google-mainoksia, ihan vain kokeeksi ja saahan sieltä jonniin verran taskurahaa näköjään. Muutamakin ihminen kehoittanut tekemään niin myös Coloriaston emosivuston Coloria-sivuston kanssa, jossa kävijöitä on oikeasti aika paljon, mutta jokin pieni antimainossirunen sydämessäni estää niin tekemästä. Itseäni mainokset lähinnä aina ärsyttävät, vaikka olisivatkin vain tekstiä ja liittyvät aiheeseen, joten Colorian aion pitää mainosvapaana tantereena. Enkä aio sitä kaupallistaa tai sen käyttöä rajoittaa (...kiitos vain lauantai-aamuna sähköpostiin tulleesta pitkästä kehityssuunnitelmasta, kuinka Coloriasta saataisiin maksullisena palveluna kaikki rahat pois - mutta ei kiitos. Aiheesta ehdin jo purkaa lauantaina sydäntäni mm. loistavaa Kulutusjuhla-blogia ylläpitävälle Mari Koistiselle, joten en jaksa enää tähän vuodattaa ahdistustani ulkomaailman kaupallistamispaineista.)

Mainoksista puheen ollen: ei tämäkään sitten mikään uusi juttu ole (Päivän Uutiset 95, 25.4.1888):


Pistäytyminen Tampereella viime viikolla sujui yllättävän hyvin, varsinkin, kun pääsin autokyydillä pois, eikä tarvinnut sulloutua torstain täpötäyteen pääsiäisjunaan. Koulutus on sujunut hirmuisen nopeasti; tuntuu kuin syksy olisi vain muutaman viikon takana. Vaikkakin rästiin jääneitä tehtäviä taitaa osallani olla aika paljon, enkä nyt aio mainita koko lopputyötä ennenkuin se oikeasti on valmis. Viime kerralla tajusin, että minulla on kaksi vaihtoehtoa: valmistua joko toukokuussa (kaikki muut valmistuvat aikaisintaan kesäkuussa) tai sitten reippaasti syksyllä. Vielä kuukausi sitten toukokuu oli ihan realistinen optio, nyt alkaa hetki hetkeltä vaikuttaa siltä, että syksy taitaa olla todennäköinen vaihtoehto. Kesäkuu ei käy, kun tarkoitus olisi pistää näyttely jos toinenkin pystyyn.

Wanhan Woimalan kesäkuiseen näyttelyyn on onneksi ideoita koossa, vaikka toteutus ei ole todenteolla alkanutkaan. Muutenkin artsuilurintamalla menee suhteellisen hyvin: töitä on mennyt jonkin verran Beckeristä ja lisäksi niitä on luvattu ottaa myös muualle myyntiin. Viime viikolla sain kutsun yhteen helsinkiläiseen galleriaan sekä kesän yhteisnäyttelyyn että yksityisnäyttelyä pitämään, mutta lykkään lisänäyttelyiden ajattelemisen siihen, kun saan tuon ensimmäisen näyttelyurakan ohi. Ja ehkä vihdoin ne omat printtinettisivunikin ajantasalle (...suutarin lapsilla jne.) Ja ArtFairin dedis olisi 20.4., mutta ehkä sekin jää tänä vuonna, kun toivontaitkin on täyteen buukattu.

Dave Gahan - Saw Something

Cirque de Nuit - Jogler. Pigmenttimustetuloste, 33x48cm, 2007.

Paluu arkeen. Viikonloppu meni pelatessa, värjäillessä ja nukkuessa - ja mässätessä sitä järkyttävän valtaisaa karkkimäärää, joka avajaisissa saapui luokseni. Keskisuomalainen ei vaivautunut tekemään toivomaani erillisliitettä, mutta kaipa tuo eilinen melkein koko sivun juttu on ihan ok. ¬_¬

Kiitos kaikille teille, jotka avajaisiini tulitte tai muuten muistitte! Harmittaa, kun jäi niin monen paikalle vaivautuneen kanssa juttelematta kokonaan. Hässäkässä katosi kyllä totaalisesti suuntavaisto ja melkein lähimuistikin: huomasin jossain välissä seisovani välikössä tähtihedelmä kädessäni tietämättä mistä olin juuri tullut ja mihin olin menossa ja mistä ihmeestä moinen hedelmä oli käteeni päätynyt. (Myöhemmin kyllä muistin, kiitos!)

Näyttelystä ei ole vielä mitään mennyt, mutta edellisen viikon aikana taas tuli kaksi kyselyä ulkomailta (Ranska + Kanada). Tämän vuoden projektinani on hoitaa tuo ulkomaan diilailu kuntoon: pitäisi ottaa selville, miten tuo myyminen tuonne parhaiten sujuisi. (Postikäytännöt a3+ kuvien kanssa ovat vielä asia erikseen...) En ole käyttänyt PayPal-systeemiä suuntaan tai toiseen, mutta olen lukenut tosi paljon kiitosta maksamisen helppoudesta ja haukkuja myyjän epävarmasta asemasta ja tilittämättömistä rahoista, joten en ehkä haluaisi käyttää sitä. Tilille maksun pitäisi ainakin euroalueella toimia ok, mutta vähän kömpelöltä tuntuu... Pitäisi varmaan vain luottaa tilaajaan ja pistää lasku kuvan mukaan. Jos jollakin on käytännön kokemusta ulkomaille myymisestä + postaamisesta, otan mielelläni vinkkejä vastaan.