Jotain muuta / Something else

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

EDIT: Tänään myös tätä: Reposted from @jyvaskylantaiteilijaseura - Yhdistyksen viestintästrategiaa miettimässä #pulla #kahvi #kaavio - #regrann

Henkilön Päivi Hintsanen (@paivi.hintsanen) jakama julkaisu Huhti 17, 2019 kello 10.40 PDT

Luulin jo jättäneeni suurimman osan viestintäjuttuja entiseen elämääni, mutta niin vain löysin itseni eilen Jyväskylän Taiteilijaseuran Galleria Beckerin keittiöstä outojen kaavioiden ääreltä! Vedin (pitkästä aikaa) viestintä-workshopin ja yhdessä mietittiin mahdollisuuksia ja resurssointia tulevaan. En kyllä ihan osannut typistää normaalisti yhden kokonaisen päivän workshopiin tarkoitettua matskua viiteen tuntiin niin hyvin kuin luulin, joten viimeisen tunnin aikana alkoi jo itselläkin vähän nöyhtä pyöriä päässä ajatusten sijaan. Workshopin laatu ei näin vetäjän osalta ollut ehkä sitä samaa tasoa kuin mitä vastaavat ovat aiemmin olleet, mutta aika paljon saatiin aikaiseksi.

Itselleni workshop oli myös hyvä muistutus siitä, kuinka paljon taiteilijaseuran aktiivit tekevät kulissientakaista työtä. Seuraavana tapahtumana nurkan takana odottaa Jyväskylän taiteilijaseuran teosvälitys - eli taidemyyntitapahtuma kauppakeskus Sokkarissa ihan keskellä Jyväskylää huhtikuun viimeisenä viikonloppuna pe-su 26.-28.4.2019. Tapahtuma järjestetään talkoilla: teoksia on esillä talkootöihin osallistuvilta taiteilijoilta ja kaikki he ovat myös itse paikalla jossain välissä tapahtumaa - tervetuloa tapaamaan taiteilijoita! Osallistuvat taiteilijat ja aikataulutiedot siitä, kuka on paikalla milloinkin, päivitetään piakkoin tapahtuman Facebook-sivulle.

Itse olen paikalla sekä tapahtumalauantaina että sunnuntaina klo 12-15. FB-sivulla näkyykin jo, mitä olen viemässä paikan päälle kehystettynä, ja tänään tarkoitus olisi aloittaa työpäivä valitsemalla mukaan lähtevät vedokset ja kirjoittelemalla lyijykynällä kortteihin hintoja. Tervetuloa!

---

I thought I'd never work with communication processes again, but yesterday I suddenly found myself sitting at the Gallery Becker kitchen next to these strange diagrams. I gave a workshop on communications for the Jyväskylä Artists' Association and we pondered together the possibilities and the resources. Earlier all the workshops I've given have lasted about a day, and I really couldn't compress that all in five hours, and during the last hour it started even my head started spinning. So, it wasn't quite like some quality workshops I've been giving before, but still we managed to do a lot.

For myself the workshop was a good remainder on the fact how much work is done behind the scenes by the most active group of the art association. The very next event is happening soon, the art sales event of the association takes place in the heart of Jyväskylä, at commercial center Sokkari, on April 26 to 28, from Friday to Sunday! The event is organized by the volunteering work: the artworks displayed are from the artists volunteering, and artists are also joining the event on some days - welcome to meet artists! Full list of artists volunteering and the schedule of when the artists can be met on site will be soon published on the event Facebook-page.

I'm on the site on both Saturday and Sunday from 12 to 3pm. I've already selected my framed works (shown on the event site), and today I'm continuing my workday by choosing the prints without frames and writing prices to postcards. Welcome!

Kate — Strange Girl

[Vaikea päätös / Difficult Decision. Pigmenttimustetuloste, 8x8cm (+marginaali), ed. 30.]

Eilen vein Korpilahdelle Höyry-galleriaan muutamia kortteja ja Irtokuvituksia -sarjan pikkutöitä (kuvissa) samalla, kun pakkasin Vaskenruosteyrttitarhani pahvilaatikoihin portaikosta. Myöhemmin vanhempieni luona dokumentoin kupariyrttejäni valokuvaamalla niitä lumihangella - mikä ei ollut hirveän hyvä päätös, koska varjon puolella sininen valo häivytti kaikki sävyt ja valon puolella lumi taas lisäsi valotehoa niin, että itse objektit ovat ihan mustia. Sain kuitenkin suurimmasta osasta kaadettua etikat talteen ja koristeet erilleen; osassa korkki oli tietenkin ruostunut kiinni. Availen kiinniruostuneet purkit nyt lähiaikoina kotona ja kuvailen muutenkin osaa uudelleen, että saan parempia kuvia itselleni talteen. Eli mental note itselle: käytä kumitiivisteisiä tai muita vastaavia purkkeja, ei kiinniruuvattavia. Kamerasta en vielä kuvia saanut ulos - dokumentaation tuloksia pistän näkyviin joku toinen päivä.

Joka tapauksessa: Höyry-galleriassa oli pääsiäishengessä aivan huikea Munaklubin Pesämunia -näyttely. Kädet alkoivat täristä heti, kun tuli ajatelleeksi itseänsä maalaamassa yhtä pientä ja pikkutarkkaa jälkeä ja tasaista kuviota ohuen ja kaarevan munankuoren pintaan. Häkellyttäviä taidonnäytteitä. Varsinkin kun vertaa omiin pääsiäismunavärjäilyihini...


[Nuorallatanssija tuulessa / Tightrope Walker in the Wind. Pigmenttimustetuloste, 8x8cm (+marginaali), ed. 30.]

Noel Gallagher’s High Flying Birds — AKA ... What A Life

[Oveton / Withoud A Door. Pigmenttimustetuloste, 44x29cm (+marginaali), ed. 15.]

Alkuviikko meni taudissa pöhistessä, mutta loppuviikosta muodostui varsinainen kulttuurirysä! Toipuillessa päähän sinkoili ihkauusia artsuaiheita, joten tällä kertaa kuvien tekeminen ei loppunutkaan näyttelyyn, eikä siihen tullut edes paljon taukoa. Ajattelin kuitenkin pantata näitä ideoita ja valmistella kerrankin kaikki rauhallisesti ja hitaasti. Siinä vielä toipuillessani aloitin myös uusien pinssikuvien piirtämisen: tarkoitus on taas saada Jyväskylän Taidemuseon joulubasaariin (la-su 10.-11.12. klo 11-18) uusia pinssilöitä valmiiksi. Hiljaisena kotityönä olen pakkaillut vedoksia pahvilla tuettuina sellofaanipusseihin, jotta ne säilyisivät em. tapahtuman selailusta eheänä ja ilman sormenjälkiä - viime vuonna pari vedosta hieman kärsi siinä selailun häsellyksessä, ja onhan nuo myös ostajalle parempi kuljettaa perille, kun on hyvä pakkaus ympärillä.

Torstai-päivän vielä arvoin, olenko sen verran tervehtynyt, että uskallan lähteä Siekkareiden keikalle, mutta kun sitten järkkääntyi autokyyti perille ja pois, ei tarvinnut kauan epäröidä. Täytyy sanoa, että oli varsin hyvä keikka. Alussa mietin, että enitenhän ajanmyötä muuttunut on yleisö: riehakkaan hyppimisen ja ekstaattisen humppaamisen tilalla oli nyt sivistynyttä päännyökytystä ja biisien välissä varsin sivistyneen kuuloiset aplodit. Onneksi sitten jossain välissä alkoi muistuttaa vanhan ajan meininkiä. Muutenkin keikka meni varsin rokkenrollisti omalta kohdaltani - tai kuten Pekka sanoi: "Olet siis ulkoistanut örvellyksenkin!" Onnistuin saamaan olutta sekä takapuolelleni että kylkeeni ja siideriä päähäni, joten oli varsin hehkeälle tuoksuva olo kotiin päästessä. Ripsetkin meinasivat siideröityä kiinni.

Eilen Live Herring -palaverissa Soile ajantasaisti minut kaikista meneillään olevista projekteista ja mietittiin yhdessä ensi kevään toimintaa. Pieni tauko teki kyllä hyvää: kevään työrysäytys kyllä vei aika hyvin mehut, mutta nyt taas projektit maittavat! Iltapäivällä menin vielä Suomäen Pekan Kahvitauko-tilaisuuteen Galleria Harmoniaan. En ehtinyt omilta näyttelyntekokiireiltäni avajaisiin, joten aloitin katsomalla näyttelyn. Varmaan aiemminkin olen maininnut krooniseksi muuttuneesta visuaalisesta väsymyksestäni, mutta Pekan näyttely jotenkin pysäytti. Ihmeellinen toiseuden olo vallitsi melko pitkään näyttelystä lähdön jälkeen.

Timppa kävi eilen noutamassa oman näyttelynsä Korpilahden Höyry-galleriasta pois ja toi tullessaan siellä olleen korttitelineeni, jonka tänään edelleenroudasin Galleria Beckeriin, kera ihkauusien korttieni. Kortteja onkin jo kyselty, mutta en ehdi uutta tilausta enää tekemään ennen joulua (kun tässä nyt on kaikenlaista muutakin...) Joten kaipa nuo johonkin pisteeseen asti kestävät.

Muuten lauantai onkin mennyt suloisen letkeästi. Päätin pitää tänään vapaapäivän tyyppisen päivän ja jättää varsinaiset työrupeamat huomiseen. Nukkumisen ja loikoilun lisäksi olen hiljalleen kaivellut vain värijuttuja jälleen esiin, tarkoituksenani saada taas Coloria-blogi ja Coloriasto vähän paremmalle hapelle, kun ne tänä vuonna ovat jääneet kaiken muun jalkoihin. Voi kun saisi toisen minän tekemään osan asioita, niin ehtisi kaiken minkä haluaisi!

The Box Tops - Letter

[Ikuisuus - Eternity. Pigmenttimustetuloste, 2010, kuvakoko 27x42cm + marginaalit.]

Äh, taas on viikko vilistänyt varpaiden välistä kuin hiekka vain. Tai ei oikeastaan vilistänyt: alkuviikko mateli ohi, kun nihkeässä kuumuudessa ei jaksanut tehdä yhtään mitään; edes harrastusaktiviteetteja (vaikka hankinkin kunnon satsin minigrip-pusseja kontaktivärjäystä varten). Torstaina sentään syntyi jotain sosiaalistakin elämää: jäätelöä erään Tietotalon viileimmässä huoneessa (heh), ylettömän viisasta keskustelua Miken kanssa ja vahva koukuttuminen iPhonen Harbour Master -peliin (!) (argh) ja sattumalta myös kesälomamansikkajätskitarjoilu kahvitunnilla; salaattilounas ystävän kanssa ja sitten Jyväskylän kesän 55-vuotisjuhlallisuuksissa buffet ja henkevää keskustelua, joka jatkui myöhemmin Kirkkopuistossa vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa; ja lopulta kotiin saavuttua päätös pitää lauantai-iltaan saakka kone suljettuna ja hommat piilossa todellisuudelta.

Perjantaina kalenteriin oli merkitty pitkät aamu-unet, joita seurasi armoton ullakon teurastus: useita jätesäkillisiä vanhaa ja turhaa kamaa roskiin (ihan oikeasti ei mitään kierrätyskelpoista). Useamman tunnin uurastuksen jälkeen ullakko oli siinä kunnossa, että imuri olisi ilolla imaissut ekstrapölyt ja hiekat pois - mutta luonnollisestikaan lähimpään pistorasiaan ei käynyt mikään rakennusvuoden 1954 jälkeen valmistettu sähkölaite. Ullakon toisessa päässä olisi ollut pistokkeenpaikka oikein maadoituksineen, mutta kun ei sitä 25 m jatkojohtoa sattunut olemaan ihan hollilla, pölytys suoritettiin perinteisellä harjalla ja sitten epätoivoisella pesuoperaatiolla. Olen jatkanut mustan lietteen niistämistä vielä tänäänkin. Mutta pääasia, että sai vihdoinkin jonkinlaiseen järkiperäiseen taittoon koko säilytystilan; projekti jatkuu huomenna illalla vanhojen lehtien läpikäymisellä ja uudelleenarvioimisella.

Tänään (elän vielä lauantaita, vaikka olenkin tietoinen vuorokauden vaihtumisesta toiseksi muutamia tunteja sitten) koko päivä meni vanhempien luona grilliruokia syöden ja järvessä polskiessa. Luontoakin näkyi: ujostelematon sorsaraasu luuli saavansa ruokaa, kun Timppa heitteli leipiä (siis niitä kivisiä) veden pinnalle - se lähti aivan innoissaan porskuttelemaan kivenlumpsahduksia kohti ja pysähtyi sitten pettyneenä tajutessaan hutiarvionsa; ja takapihan tuolin alla puuskutti kohtalaisen komean kokoinen siili, joka aikansa tuhistuaan paineli aidan alta naapurin puolelle.

Nyt odottelen vielä hetkisen, että läppäri saa ladattua itsensä huomista päivää varten: Finnconissa on harvinaisen mielenkiintoisia juttuja tänä vuonna. Meinaan oikein pistää herätyskellon soimaan, jotta ehdin tsekkaamaan sunnuntain tarjonnan. Vien samalla jonnekin päärakennuksen tienoille nipun BookCrossingin kautta vapauttamiani kirjoja.

ps. Olen sivistänyt itseäni katsomalla sunnutai-iltana potkupalloa! Ennen kuulumatonta! Jäin jotenkin vahingossa tuijottamaan jatkoajan alussa (taloudellista television katsomista: puoleentoista tuntiin ei ollut tapahtunut mitään) ja katselin sitten loppuun saakka. Sääliksi kyllä kävi Hollannin kaljupäistä pelaajaraasua, joka istui myrtyneenä nurmikolla kyynelsilmin. Enkä tiennyt, että espanjalaiset pelaajat ovat niin huteria, että kaatuvat vallan hipaisusta. Pitää muistaa seuraavalla hispanjatourilla.

ps2. Jos joku tietää tuosta Harbour Master -pelistä jonkinlaisen nettiversion, niin kertokoon välittömästi.

Doves — Andalucia

[Poissa 158. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

Sen verran tiukaksi on vetänyt aikataulu, etten ole juurikaan koneen ääreltä päässyt irtoamaan. Alkuviikosta alkoi tuntua, että pää räjähtää to-do-listan kanssa - joten luonnollinen seuraus sen tajuamiselle, että Giger on viimeistä viikkoa Tampereella esillä, oli, että eilen aamulla juna vei Tampereelle ja jalat museoon. Koska etukäteen tiesin, että esillä on elokuvaretrospektiivi, en asennoitunutkaan katsomaan perinteistä "taidenäyttelyä", mutta silti onnistuin löytämään sisäisen kitisijäni. Muuten kohtuullisen asiallisen ripustuksen sotki yksi pieni yksityiskohta: yhdessä huoneessa oli originaalin maalauksen eteen mäiskäisty vitriinissä joku alienhahmo. Vitriinialusta oli maalauksen alla kiinni seinässä ja vitriini siinä noin metrin päässä, ei siis mahdollisuutta tsekkailla maalausta edestä päin vaan ainoastaan sivuilta kuikuillen. Tilanpuutteen tajuan ja hätäratkaisutkin, mutta erityisen ärsyttäväksi tuon teki sen, että esillä olisi ollut vaikka kuinka monta reproduktiota (lue: printattua julistetta), joiden eteen moisen örkin olisi voinut ängetä mieluummin kuin alkuperäisen eteen. Jne. ärinää ja murinaa. Mutta kokonaisuudessaanhan näyttelyreissu oli inspiroiva. Ja btw: meno IC:llä ja paluu pentillä ja molemmat olivat ajallaan. Pentti itseasiassa saapui asemalle kolme (3!) minuuttia etuajassa!

Mutta arki on takaisin ja saa ollakin melkein koko pääsiäisen: kolme jättiläisprojektia päällekäin ja vielä omat artsuilut päälle. Saa nähdä, miten aivotoiminta pysyy hallussa huhtikuun auringon alla...

Polyphonic Spree - Soldier Girl

[Lentävä siipyyläinen.]

Ihan oikeasti: mihin tuo aika oikein menee? Tämäkin viikko on mennyt nopeasti, kun olen ollut koko ajan päivän eri ajassa kuin kalenteri. Siis jäljessä.

Viime viikolla piiitkä viikonloppu Siipyyn Kiilissä rannikolla: värjäilyä, lojumista, luento, kurssi ja uusintavierailu Yttergrundin majakalle. Uskomaton paikka tuo Kiili, joskin sateinen ja öisin kalsahtava merisää teki kosteassa kirjailijan mökissä tepposiaan luuraasuille. Kuvia katsottavissa Värjärikillan sivuilta (ja toivottavasti pian myös enemmän). Paluumatkalla kiepattiin Ullan ja Tiinan kanssa kierros Kristiinankaupungissa - vallan valloittava kaupunki. Pieni turistiannos teki hyvää sielulle.

Toin varmaankin nokkosperhosia mukanani... Nimittäin paluusta seuraavana päivänä ikkunan edessä räpytteli yksi ja yritti päästä ulos, mutta kun kutsuin Timpan avaamaan vähän jäykän ikkunan, se ehti räpytellä jonnekin muualle. Kun sitten lähdin kaupungille, huomasin hississä, että perhonen istui PÄÄSSÄNI - menin varovasti ulos ja ravistelin päätäni, niin se pääsi lepattemaan likeisille niityille. Ja kun tulin kotiin, myöhemmin illalla ikkunan edessä räpytteli taas nokkosperhonen. Lieneekö hissimatka päämatkustajana ollut niin mieleenpainuva vai lieneekö ollut vallan toinen yksilö?


[Neulegraffiti Kristiinankaupungissa.]

Harmittaa, kun en päässyt tänään Kari Södön avajaisiin Beckeriin. Kävin nimittäin iltapäiväbrunssilla Lounaispuiston grillillä ja paluumatkalla kieppasin Beckeriillä kaffella, tapasin itse taiteilijan ja näin näyttelynkin. Olipahan pitkästä aikaa jotain, missä visuaalinen väsymykseni tai sielullinen hämmennykseni ei ottanut heti ylivaltaa.

Gnarls Barkley - Run

Tein tänään sellaiset oharit, että hävettää. Olin sopinut perjantaiksi klo 15 haastattelutreffit, mutta jostain syystä luulin olevani toisessa päivässä, enkä ilmaantunut paikalle lainkaan. Sovitun tapaamisen sijaan säädin portfoliotani, roikuin taidetoimikunnassa ja tein tänään Hesarissa ylistetyn I-P:n kanssa kevätretken (nähtiin kukkia, ampiainen, toisia kukkia ja silmuja). Ex tempore -reissu oli aivan mahtava, mutta on kyllä niin käsittämättömän huono omatunto, kun odotuttaa ihmistä turhanpäiten, että nyt vain syyllisyys kolkuttelee sydäntä.

Eilenkin käväisin kevätretkellä: Taitosaari 3 -hankkeen aloitustilaisuudessa Saarijärven museossa. Menin osaksi siksi, että projekti kiinnostaa erään oman hankkeeni vuoksi, mutta suurin syy oli kyllä, että ehti jo syntyä aikamoinen ikävä viime syksyn kurssilaisia. Oli mukava nähdä ja ajatuskin lähti laukkaamaan oikein kunnolla. Myös omat kaavailut saivat vähän virtaa alleen. Saas nähdä miten käy. Ehtiiköhän kaikkea, mitä on suunnitellut?

Porcupine Tree - Way Out Of Here

Kakkuongelmaan löytyi ratkaisu keskiviikkoaamuna, kun hoksasin, että taiteilijaseuralla on pikkujoulut illalla. Ylimääräiset kakut kassiin ja Beckerille. Itse vietin pikkujouluni toisaalla: perinteisen joulun henki Tiernapoikineen ja oikeasti notkuvine jouluruokapöytineen kristallien loisteessa nosti kässämuseon pisteet aika korkealle. Kaikesta järkyttävän hyvästä syömingistä huolimatta mukavinta oli tavata Tiina, jota en ollut nähnyt sitten viime kesän.

Tarkoitukseni oli vielä yöllä palattuani tehdä muutama pikkutyö, mutta niinpähän vain menin suoraan nukkumaan, ja nukuin koko seuraavan päivänkin huolimatta siitä, että olimme itsenäisyyspäivän vietossa kylässä. Vielä eilinenkin meni ihmeellisessä puolikoomassa, vaikka sentään sainkin osan odottavista työprojekteistani tehtyä.
Tänään kuitenkin päätin pitää totaalivapaapäivän. Hitaan ja rauhallisen aamukahvin jälkeen lähdimme kaupungille. Taidemuseon Basaarissa sekä kässämuseon Joulutorilla oli kummassakin tuttuja myymässä ja ehdimme rupatellakin vähän (ja kuinka ollakaan, joka vuosi jommassa kummassa tapahtumassa törmää Annaan). Mitään ei kuitenkaan ostoshaaviin tarttunut. Sen sijaan melkoinen löytö oli pelikaupasta löytynyt James Bond - Robocod pleikkari kakkoselle! Oooh, mikä nostalgian tulva.

---

Työprojektien paljous ja painostava kiire ovat nostaneet kummallisia ajatuksia päähäni: tänään teki hetken mieli siivota. Onneksi se meni ohi.

Sixx AM - Life Is Beautiful

Johan on viikko kulunut kultturellisti.

Maanantai alkoi Lepidophobia-palaverilla Nooran (tanssi) ja Mikon (äänet) kanssa ja projekti alkoi hahmottua.

Eilen kävin Tourulassa pitämässä Timpan työhuoneen ovea auki avointen ovien päivänä (taiteilija itse junaili itsensä eilen Tveriin). Kävijöitä oli melko paljon, joskin iltaa kohden hiljeni merkittävästi. Eräs nainen tiedusteli minulta, mistä maasta lienen kotoisin, kun Timo on Suomessa miehen nimi. Harmittaa, kun en vastannut Tiuhti&Viuhti-kielellä.

Tänään kävin ruokkimassani itseni näyttäytymässä vuoden seurapiiritapahtumassa, Tanssin aika -festarien avajaisissa. Loistoruokaa tarjolla ja elegantti tarjoilukin!

Kotona odotti kaikkien työrupeamien äiti. Lokakuun alkuun mennessä pitäisi saada aikaiseksi tilastollisesti mahdoton määrä työtä, eikä tilannetta helpota paljon se, että olo on hieman kuumeisehtava. Uh, nukku tekisi niin hyvää.

Reuben – Suffocation Of The Soul

Pitkä viikonloppu Iitissä takanapäin. Hienoja uusia tuttavuuksia ja rempseää ajanviettoa (ja lisätilitystä väriblogissani). Maaseudun hiljaisuudesta ei kyllä ollut tietoakaan. Ajattelin mahtipontisesti vetäistä Riemuliiterin(!?) karaoksessa "I who have nothing" -biisin, mutta mahtipontinen esitys sai pienen mahalaskun, kun huomasin, ettei minulla ole hajuakaan, miten väliosa menee. Robbie Williamsin "Angels" sen sijaan meni kohtuuprameasti. Ja nyt pelkään Youtubea.

Paluumatka sujui Ullan kanssa leppoisasti. Kausalan asemalla ei ollut aavistustakaan, mihin päin ollaan menossa, mutta eka juna ratkaisi: Kouvolaan. Sieltä kyyti vei Pieksämäen kautta Jyväskylään, eikä aikaa koko reissuun kulunut loppujen lopuksi kuin reilu neljä tuntia. Ja junassa myytiin mansikoita! Suhteellisen kevyt nääntymys: kotona jaksoi vielä avata Kirjan ja lukea pari sataa sivua. (Junassa ainakin kolme ihmistä luki Harry Potteria ja oli aika tuskaisaa katsoa paljastavia ilmeitä.)

Sitä paitsi: onneksi olin varannut kirjani aikuisten kannella, joka on *niin paljon* tyylikkäämpi kuin tuo normiversio.

PS. Täytyy kyllä sanoa, että ei siellä Iitissä kaikki silkkaa autuutta ollut. Iittiläiset itikat ovat äärimmäisen ärhäköitä. Aamuyöstä, kun heräsin, säikähdin hetkeksi, että olen saanut jonkun massiivisen murharokon reissulla, mutta jäseniä peittävät punaiset patit lienevät vain itikan puremia. Eniten ärsyttää, kun ei ole käsiä tarpeeksi raapimaan kaikkialta.

Queens Of The Stone Age - 3's And 7's

Sulka myllyn seinässä.

Eilinen Fiskarsin reissu oli varsin onnistunut lomapäiväreissu. Huolimatta siitä, että lähtö oli seitsemältä aamulla ja bussissa tuli istuttua yhteensä lähemmäs kymmenen tuntia (O_o laskinko oikein?).

Perillä tutustuimme ryhmänä osuuskunta Onoman toimintaan. Hajonneena ryhmänä rynnimme myös Näkökulmia-näyttelyyn, mutta en ainakaan itse kovin suuria kicksejä siitä saanut. Fiskarsissa on vähän se ongelma, että kun ympäristö on niin upea, niin visuaalisesta väsymyksestä melkein kroonisesti kärsivälle sisätilan näyttelyt saavat aikaan vain kaipuun takaisin ulos. Näyttelyistä tulee vähän teflonisia, eikä mikään tartu mieleen. (Ja nyt tuntuu siltä, että tähän kohtaan pitää iskostaa anteeksipyyntö kaikille näyttelyn taiteilijoille.)

Pidättäydyimme fiksusti syömästä ABC:lla; sen sijaan löysimme Suutarinmäeltä viehättävän pienen Kahvila Meijerin, jonka mozzarella-tomaatti croissantti ja aurinkokuivattutomaattipiirakka sulivat suussa (ja huoltoasemaa halvemmallakin vielä). Kahvia sai santsata ja ympäristö oli niin II (Isoa Idylliä), että mukulakivipihalla tuli istuskeltua kiireettömästi jonkin aikaa. AWWWW! Majoitus olisi ollut edullinen ja jos Velvollisuudet eivät olisi odottaneet kotona, olisimme ilman muuta jääneet ainakin yhdeksi ekstrapäiväksi.

Aurinko paistoi sen verran, että hairahduin ostamaan itselleni kevyen kesälätsän; sokerisäkistä tehdyn liivin jätin paikalleen, vaikka selkäteksti olisi ollut kuinka imarteleva tahansa. Loppuaikana käytiin muutamassa myymälässä, mutta pääosin lorveksittiin ja ihmeteltiin.





Paluumatkalla 20:14.

Paluumatkalla 20:15.

---------

Peittoprojekti on edistynyt siihen vaiheeseen, että olen vähän lajitellut lankojani väriryhmittäin (ja huomannut, että pitänee tehdä vielä vähän lisää). Tiistaina kävin printtauttamassa väritulosteina tekemäni palaset. Niitä on aika paljon. Eh. Pistin säästötulostuksella ihan vain windowsin omilla asetuksilla 9 pikkukuvaa per sivu, jolloin molemmista reunoista rajautui vähän pois, mutta se ei haittaa. Mental notena vain itselleni, että lopullista pakettia varten pitää varmaan tehdä oikea tulostuskelpoinen pdf noiden irtokuvien sijaan.

Maximo Park - Books From Boxes

Paluumatka eilen 19:07.

Eilinen meni Joensuussa. Näissä kesäretkissä on se huono puoli, että päivässä tapahtuu enemmän kuin normaalissa elämässä muutamassa päivässä ja lopulta koko pitkällinen matkatarina supistuu pariin lauseeseen ja kuvaan. (Carelicumin värinäyttelystä tulee kylläkin varmasti enemmän juttua Coloria-blogin puolelle). Päivä ilman konetta oli melkein autuutta ja matkan aikana päähän alkoi tulvia ideoita niin, että oli pakko ostaa taidemuseosta vihko, johon pääsi kirjoittamaan parhaimmat päältä. Oman klanginsa päivälle antoi lievä koko eilisen kestänyt MMM-olo: menomatkalla bussissa onnistuin näkemään niin todentuntuista ja loogisesti etenevää unta, että koko loppupäivä tuntui lievältä trippailulta (työskentelin insinöörinä Finnairille ja kehitin lentokentälle passeilla avattavan ja suljettavat turvasäilytyslokerot, joihin voisi turvallisesti jättää auton ja kodin avaimet ynnä muun ekstran lennolle lähdettäessä. Lisäksi kehitin kännyköitä (ja muita sellaisia pieniä juttuja varten, joita ei haluaisi matkatavaroihin laittaa) pomminkestävän säilytysrasian, jonka pystyisi sulkemaan ja avaamaan vain lentokentällä tietyissä pisteissä, ei lainkaan lentokoneessa. Tottakai kehitin siinä ohessa vielä jonkun sensorisysteeminkin, ettei ko. rasioita voisi viedä avoinaisina koneisiin. Ja jakkupukukin oli päällä koko hela tiden. Silmälaseista en ole ihan varma.) ¬_¬


Taito-kortteli Joensuussa synttärikakkuineen. Ei syötävä (en kylläkään testannut).


Lintulan luostarin koivukuja.


Lintulan luostarin kartano.


Voikukkaparatiisi.




Kotiin palattuani tuli hyvä mieli, kun sähköpostiin oli tippunut muutama kysymys tästä harppauksestani rättiartsuilun pariin. Kuviota saa käyttää ilman muuta, antaa mennä vaan, jos kelpaa. Kuva valmiista tuotteesta olisi sitten hienoa saada... Itseasiassa, kunhan saan ensin itse tehtyä tuon peiton, tarkoituksenani on sen jälkeen koota verkkoon downloadattavaksi ohjeistus tähän kuviopiirroksineen kaikkineen. Se on tulossa jakoon maksutta freewarena tai vapaaehtoista lankakerämaksua vastaan (jos on freeware ja shareware, niin olisiko tämä sitte woolware?) Tietenkin... jos minua välttämättä haluaa lahjoa vaaleilla kasvivärjäykseen soveltuvilla villalangoilla (tai ihan millä vaan) jo etukäteen, katuosoitteen saat meilillä (ja hei, synttäritkin lähestyy...)

Toinen kysymys koski tuon piirroksen (kaava?) tekemistä tietokoneella ja muutenkin koneen hyötykäyttöä projektissa. Olen itseasiassa miettinyt tekeväni siitäkin ohjeet rautalangasta projektin päätyttyä - kokonaisvaltainen paketti tulossa. En loppujen lopuksi lähtenyt vielä kauhean pitkälle säätämään, kun tavallisestikin projekteissa valkenee vasta tehdessä se, miten asia olisi kannattanut hoitaa. Mietin kyllä, kuinka tuon peittosuunnitelman photarisäätöä voisi nopeuttaa photarin actionseilla ja esim. tehdä valmiiksi appletteja, joilla tulevaisuudessa saisi samantyyppiset projektit nopeammin speksattua. Appletteja en vielä suuremmalti säätänyt, mutta tein piirrosvaiheessa pari erilaista täyttöä (pattern) noista toistuvista kuvioista paint bucketille (kuvat tuossa vieressä), joten esim. taustan ja reunojen kuvioiden asetteluun ei mennyt juurikaan aikaa. Ainoa action on tähän mennessä ollut tuo edellisessä postauksessa mainitsemani yksittäisten ruutujen erottaminen ja suurentaminen + tallentelut. Tämän tyyppisiä helpotuksia löytyy varmaan useampia.

Long Blondes - Giddy Stratospheres

Yllättävää (?), mutta niin totta: kone taas jumpsahti samaan mystiseen käynnistysluuppiin kuin uuden vuoden tienoilla. Aukaisin läppärin, jotta voisin sillä hoidella tärkeimmät hommat, mutta TA-DAA! - se ei suostunut menemään verkkoon. Jeeeeez. Jyräsin torstaina kiintolevyn ja asentelin windowsin uudelleen ja seuraavana päivänä sain photarinkin kuntoon. Tänään sain hoidettua verkkoyhteydetkin taas kasaan, joten elämähän ei olekaan silkkaa ruusunpiikkien napsimista jalkapohjan pikkurypyistä.

Luultavasti Adoben ohjelmat kiukuttelevat jonkin win-päivityksen kanssa, joten on hyvin todennäköistä, että tuosta windowsin uudelleen asennuksesta tulee rutiinia joka käynnistyksen yhteydessä. Muutenhan huo meneekin rutiinilla, mutta Adoben C-Suitea asennettaessa pitää joka kerta soittaa Adobelle ja pyytää aktivointikoodia. Tosin, sen saa ilmeisesti nettisivunkin kautta.

No, tuon romahduksen ansiosta sosiaalinen elämäni pompsahti päiväksi huippuunsa. Onneksi tämä tragedia sattui Jyväskylän päivän tienoilla, jolloin oli ilmaista pullakahvetta ja särvintä useammassakin harhailupisteessä.

Ja toinen ilon aihe: voi tuota tussien ihanuutta. Ne toimivat kunnes niistä muste loppuu ja sittenkään eivät piippaa hädissään.

Charlotte Gainsbourg - Af607105

ClockWork. 2006.

Kaupungin uusi nettisysteemi antoi syyn kulttuurikierrokselle: ensin asiaa kaupunginteatterilla, sieltä kaffeelle taidemuseolle, josta pikapyrähdys käsityön museolle. Paluumatkalla tilitoimiston kautta koukaten pysähdys Beckerille, jossa huomasin, että on itseasiassa aivan turha kävellä kotiin saakka, koska olisi samantien pitänyt lähteä taijiin. Joten join kaffeet myös Beckerillä ja poistuin taijiin virkistyneenä. Kotiin tullessani olin varsin väsynyt (yöunta aika vähän...), mutta onnellinen. Kulttuurisaavutuksellisestikin oli aivan huippupäivä. Paitsi että näyttelyt missasin totaalisesti. Beckerinkin, vaikka vietin siellä aikaani melkein tunnin.

Mikaelin tekemät Live Herringin julisteet, flyerit ja (Arktisen Upeetan kanssa yhteinen) ohjelmalehtinen tulivat keskiviikkona painosta. Ehdimme palaveerata Nikolainkulmassa yhteistä palaverisessiotamme ja sitten tuntia myöhemmin läpikävimme vielä lisää Live Herringiä. Saimme eilen kivan sponsorinkin - päivän iloinen yllätys muutaman happaman puhelun jälkeen. Näkyy sivuillamme viimeistään ensi viikolla.

Nyt on taas sellainen olo, että kaikki sujuu yllättävänkin kevyesti. Toivottavasti jatkuu huomiseen asti. On vielä melko paljon asioita tehtävänä huomisen aikana ja uusia hienoja työjuttujakin pukkaa.

Oi, ja sain Seijalle joululahjan tehtyä (tosi-)telkkaria katsellessani! Projektia aloittaessani en tiennyt vielä vastaanottajaa, mutta ei mennyt kuin pari minuuttia, kun asia oli jo päivänselvä. Tuli niin hieno juttu, että tekisi mieli laittaa esille, mutta eihän sitä voi paljastaa.

Olen noin vuoden verran suunnitellut paperille kummallisia nukkeja, jotka joskus vielä aion toteuttaakin. Nightmare Before X-mas -nuket ovat tähän mennessä olleet hengenheimolaisia, mutta nyt vasta löysinkin hienon sivun: Strange Dolls.