Superperjantai - Super Friday 24.9.21

Kuten niin moneen kertaan olen todennut: ensin ei tapahdu kuukausiin mitään, ja sitten kaikki yhtäaikaisesti. (Vaikka harmittaakin, niin melkein enemmän ei harmita, että Habitare peruttiin tältäkin vuodelta. En ihan oikeasti usko, että olisin pysynyt tolpillani Habitare-viikkoa kolmen viikon tiiviin ja runsastöisen näyttelyviimeistelyviikon jälkeen.) Perjantai 24.9.2021 on taas se päivä, kun kaikki tapahtuu melkein samanaikaisesti. 

As I have already mentioned several times: first nothing happens at all, and then everything happens simultaneously. (Although it bugs me quite a lot that Habitare was canceled this year also, I'm actually more relieved about it. I really don't think that I've could have handled Habitare week after three weeks of almost non-stop heavy project working.) Friday, September 24, 2021 is the date this time.

Klo 11 aukeavat oman työhuoneeni ovet Jyväskylässä (avoimet ovet klo 11-17, tervetuloa!) ja TEOS 2021 ovet Kattilahallissa, Helsingissä (teosmyyntitapahtuman ensimmäinen päivä, ovet avoinna klo 11-18, tervemenoa!), ja sitten klo 19 on Suomen käsityön museossa Vihreää väriä -näyttelyn avajaiset! Ja sitten sama vähän pidemmin:  

At 11am the doors to my studio will open in Jyväskylä (open doors day from 11am to 5pm, welcome!) and also at the same time the doors of TEOS 2021 will open at Kattilahalli, Helsinki (the first day of the art sale event, doors open from 11am to 6pm, welcome!), and then at 7pm there's the exhibition opening of Sustainable Colour exhibition at the Craft Museum of Finland. And then the same with more words:

***

Tervetuloa työhuoneelleni perjantaina 24.9.2021 klo 11-17! Työhuoneellani on katsottavissa ja ostettavissa kaikenkokoisia ja -hintaisia teoksia, mutta tällä kertaa valokiilassa saavat olla pienet teokset, joiden maksimihinta on 50€. (Huom.! Ei alennusmyynti! Yli viidenkympin teokset on lähimaksupäivänäkin yli viisikymppiä – mutta tokihan niitäkin voi ostaa osamaksulla alkaen 20e/kk!)  

Welcome to my studio on Friday September 24, 2021 from 11am to 5pm! The artworks of all sizes and prices can be viewed and bought at my studio, but this time the focus will be at the prints priced 50€ or under. (Note! Not a sale!)  

***

TEOS 2021 24.9.–3.10. Kattilahalli, Suvilahti (Helsinki)
Avoinna / Open Ma–pe MON-FRI 11–18 La–su/SAT-SUN 11–17
teosvälitys.fi/kauppa

Osallistun tänäkin vuonna taidegraafikkojen ja kuvanveistäjien TEOS 2021 -teosmyyntitapahtumaan! Tänä vuonna en ehtinyt kehystyttää yhtään teosta, joten seiniltä teoksiani ei voi bongata, mutta verkkokaupasta ja paikan päältä vedoslaareista voi näitä etsiä! Mukana tapahtumassa minulta ihan uudet Vahva, Viisas ja Yksi -vedokset (editio 30) ja kolme uniikkia Lähestyminen-sarjan työtä.

My prints are sold at the TEOS 2021 which is an art sale event organized by the Association of Finnish Printmakers and the Association of Finnish Sculptors! This year I didn’t have time to frame any of my artworks, so you won’t be seeing them at the walls, but please take a look at a large selection of unframed prints! I’ve send three new prints to the event, Strong, Wise and One, and also three unique prints from the series Approaching.

 *** 

 

Vihreää väriä – Sustainable Colour
Suomen käsityön museo – the Craft Museum of Finland
11.9.–5.12.2021

Näyttelyssä Suomen käsityön museo, Helsingin yliopiston johtama BioColour-hanke, Coloria.net ja juhlavuottaan viettävä Värjärikilta sukeltavat värisammioon ja tutkailevat tekstiilien värjäämistä eri näkökulmista. Näyttelyssä käsitellään mm. luonnonväriaineilla värjäystä, värjäämisen trendejä, tulevaisuutta ja kestävää kehitystä sekä erilaisia värjäystekniikoita ja niiden ekologiaa.

In the Sustainable Colour exhibition, the Craft Museum of Finland, the BioColour project led by the University of Helsinki, Coloria.net and the Finnish Dyer’s Guild celebrating its anniversary, dive into a colour tank and study the dyeing of textiles from different perspectives. Dyeing with natural dyes, dyeing trends, future and sustainable development, as well as various dyeing techniques and their ecology are discussed in the exhibition.

 

,,,

Mielipiteitä taiteen kuluttajansuojasta / Opinions on consumer protection of art purchases

[Poissa / Absent 16. Pigmenttimustetuloste / pigment ink print, á ~15x15cm, ed.5]

Joulun jälkeen osuin verkossa Ilkka-lehden pääkirjoitukseen 28.12.2014 "Taide kuuluu kaikille ja taiteen kuluttajansuoja voisi madaltaa rimaa", joka aiheutti kohtalaisen ajatustulvan aivonpuolikkaassani. Vaikka juttu loppuu komeasti lauseeseen, josta voin olla täysin samaa mieltä ("Taide ei ole etäistä sisäpiirin harrastuneisuutta, vaan siitä nauttiminen kuuluu kaikille."), muu sisältö on vähän turhan kärjistettyä - tai sanoisinko: turhan pelkistettyä - kirjoittelua teemalla "Taiteessa tyytyväisyystakuu-ajattelu on uutta." Olin jo kirjoittamassa vastinetta Ilkka-lehden sivuille, mutta FB-plugi ei toiminut kunnolla, ja sitten tulin siihen tulokseen, etten välttämättä halua Facebook-tililläni moisia kommentteja antaakaan. En löytänyt muuta tapaa kommentoida, joten ymppäsin pienen kommenttini Plankkon tammikuun uutiskirjeeseen, josta se on luettavissa: Taiteessa saa tulla katumapäälle!!

En Plankkon uutiskirjeeseen viitsinyt kovin pitkää ja syventävää tekstiä kirjoittaa, lähinnä usutin ihmisiä taidelainaamoihin, joissa kuluttajansuoja on parhaimmillaan. (Sanasokeuskin iski: en huomannut mainintaa taidelainaamoista Ilkan pääkirjoituksesta ennenkuin nyt, vaikka luin jutun useampaan kertaan - mutta mainitaanhan ne siellä lyhyesti!) Mutta koska sain jo Facebookin kautta kommentin siitä, että Ilkka kirjoittaa asiaa siitä, että taidetta ei voi noin vain palauttaa, kun melkein mitä vain muuta voi... jatkanpa vielä parilla lauseella.

Taiteen ostamista koskee siis samanlainen kuluttajalain suoma kuluttajansuoja kuin mitä tahansa muutakin ostettavaa tuotetta: kauppaa ei voi perua ihan vain siksi, että tulee katumapäälle, mutta alunperinkin rikkinäisen teoksen voi palauttaa. Nettiostamisessa palautusoikeus on käsittääkseni vähän laajempi kaikkien tuotteiden osalta (en ole tosin tarkistanut viimeisimpiä pelisääntöjä ihan äskettäin). Useat kaupat ovat (etenkin joulu- ja muina lahjasesonkeina) muuttaneet omia käytäntöjään niin, että tuotteen voi palauttaa ilman näkyvää syytäkin, mutta paketin pitää olla avaamaton ja vaatteissa laput kohdallaan. Tämä on kunkin liikkeen oma päätös, sillä ei ole mitään tekemistä yleisen kuluttajansuojan kanssa.

On jotenkin hankalaa, kun käsin tehtyä taidetta verrataan liukuhihnalta syydettäviin massatuotantotavaroihin ja sen ostamista pidetään samalla viivalla supermarkettiostosten kanssa. On yksinkertaisesti mahdotonta, että taiteelle annettaisiin automaattisesti ja yleisesti Ilkan penäämää "kuluttajansuojaa" (lue: rajatonta palautusoikeutta): kuluttajan asema ei lopulta paranisi valtavasti (kuluttajilla on jo käytössään taidelainaamot, joissa teoksen voi palauttaa pienillä kuluilla monen kuukauden jälkeenkin - "kuluttajansuoja", jota yleensä ei ostoksilla ole), mutta taiteilijan oma suoja häviäisi olemattomiin. Valitettavasti tässä maassa suuri osa taiteilijoista elää hyvin pienillä tuloilla ja taideostaminen on niin vähäistä, että taiteilijalla harvoin jää teoksesta saatuja rahoja tilille seisomaan. Ne tarvitaan ruokaan ja vuokraan. Voi vain kuvitella, kuinka raskaaksi taiteilijan tilanne muuttuisi, jos teoksen myytyään joutuisi vielä panttaamaan rahojaan tilillään ties kuinka kauan siksi, että odottaa, milloin ostajan mieli muuttuu tai muuttuuko se. Epätietoisuutta on tarpeeksi muutenkin.

Tästä kaikesta huolimatta, useilla taiteilijoilla jonkinlainen takuu on peruskäytäntönä. Taiteilijoille asiakkaat ja asiakastyytyväisyys ovat tärkeitä. En ole itse törmännyt taiteilijaan, joka ei olisi suostunut neuvottelemaan teoksen palautuksesta tai vaihdosta, jos sellainen tilanne on tullut.

Plankkon tammikuun uutiskirjeeseessä totean taidelainaamoista, että on vain harvoja muita paikkoja, joissa tuotteen voi palauttaa useamman kuukauden käytön jälkeen. Sekä taidelainaamot että useimmat yksittäiset taiteilijat antavat teoksen kokeiltavaksi asiakkaan kotiin ennen osto- tai lainapäätöstä, ilman ylimääräistä maksua. Tätä voi ehkä verrata siihen "kuluttajansuojaan", mitä Ilkka-lehden pääkirjoitus penää. Eihän niitä muidenkaan liikkeiden tuotteita saa palauttaa enää sen jälkeen, kun paketti on avattu tai tuotetta käytetty. Taideteoksen voi sentään ripustaa seinälle - ottaa käyttöön - hetkeksi ennen lopullista päätöstä.

Taiteen ostamista pitää helpottaa edelleen, siitä olen samaa mieltä. Taide pitää tuoda näkyvimmin saataville ja erilaisia kauppamuotoja pitää kehittää edelleen. Mutta ehkä on ihan hyväkin pitää tiukka raja näkyvillä massatuotteiden ostamisen ja taiteen ostamisen välillä. Taide kuuluu kaikille, kyllä, mutta on jotenkin tuntuisi tärkeältä, että ostaja taidetta hankkiessaan tietää ja ymmärtää massatuotteiden ja käsin tehtyjen - usein uniikkienkin - taideteosten peruseron.

Uskaltaisinkohan yksinkertaistaa ja väittää, että uniikki taideteos on arvokkaampi kuin samanhintainen kodinkone.

---

After the christmas I read newspapers online and stumbled upon one writing about buying art. One newspaper, Ilkka, wrote that "Art belongs to everyone and the consumer protection could lower the bar" (presumably to buy art). This made me think. Even though the story itself ends with a sentence which I can agree totally: "Art is not some distant hobby of inner circle, but enjoying art is every man's right" (roughly translated) - the article is too snappish, or should I say: too general, saying that "In art the satisfaction guarantee is new".

I did write about this something to Plankko January newsletter (in Finnish only), but mainly pointed that there are some artotheques, where the consumer protection is at its best. Here's a bit more about this...

In Finland buying art is protected by the same consumer laws as buying any other products: the purhase is a deal, which cannot be cancelled later, just because you regret your purchase. You can however return any product if it is broken in the start with. (I think there is a bit more regulations on returning and refunding stuff when the product is bought via net shops, but I'm not really up-to-date on them.) Many stores have their own policies where you can return your purchases afterwards in any cases, no questions asked, if the package is not opened and the product is not used. This is, however, decicion that every store makes individually, not anything said by the law or common regulations.

It feels somehow difficult, when handmade artworks are compared to mass produced products and purhasing art is on the same line with buying stuff from super markets. It is simply impossible, that the art would automaticly and generally have the "consumer protection" (read: unlimited refundable return right). It would not really improve the consumer's situation that much (they already can buy art from the artotheques, where they can return the artwork after several months, with just a small fee - this is some "consumer protection" that most stores don't have), but the protection of artist him/herself would vanish totally. Unfortunately in Finland (like I guess in many other countries too) most of the artists live with very modest income, and art purchases are so few, that artists only seldom can leave the money on their accounts. They are needed for the food and the rent. I can just imagine, how the situation would change for artists, if after art sale they should keep the money frozen on their accounts who knows how long, just because they don't know when the buyer changes his/her mind, or does he/she at all. There's enough uncertainty without this kind of scenario.

In spite of this, most artists give some kind of consumer production as a basic policy. For the artists, the clients and the happiness of clients are important. I myself have never met an artistm who wouldn't negotiate about returning or switching artworks, if that is the wish of a client.

In Plankko January newsletter I wrote, that there are only few places, where you can return the product after a several months use - and in the artotheques you can. In addition to that, both the artotheques and most of the artists give - without any costs - artworks home for try out on site before they need to make the decision to purchase or to borrow. This can be compared to the "consumer protection" that Ilkka newspaper is ranting about. You can't actually return any other stuff from any other store after the package is opened or the product is used - but on free try out you can actually take the artwork at your wall for a moment before making the final decision.

I agree strongly about that purchasing artworks needs to be ever more easier. The art must be seen more and new kinds of purchasing needs to be developed. But maybe it's a good thing to draw a strong and visible line between buying mass product and purchasing artworks. Art belongs to everyone, yes, but somehow it feels important, that when someone is purchasing art, he/she would know and understand the difference between mass produced stuff and - often unique - handmade artworks.

I wonder if I dare to simplify a bit and claim, that 500€ unique artwork is more valuable than some 500€ household appliance.

Two Door Cinema Club — I Can Talk

[Vieras 5. Pigmenttimustetuloste, kuvakoko 42x27cm + marginaalit.]

Ja taas tippui meiliin yksi taiteilijakirjaehdotus: kuudes kirjaehdotus ja toinen gallerianäyttelyehdotus tämän vuoden puolella. Siis sellainen, joka on naamioitu mielenkiinnoksi juuri minun töitäni kohtaan, mutta tarkemmalla tarkastelulla onkin sitten käytännössä maksullinen mainos. Sellainen, että toimittaisin itse kuvan ja tekstin ja taittaja latoo tekstit kirjaan tai lehteen sellaisina kuin ne lähettäjältä tulevat. Jälki on useimmissa näissä hyvännäköistä, mutta kun teksti on editoimatonta, kuviin ei ole kenelläkään sanomista ja kun mukaan on kutsuttu käytännössä kaikki mahdolliset ennakkovalikoimatta, mistä muustakaan tässä on kyse kuin mainospaikkamyynnistä? Ärsyttää, kun aina menee aikaa hukkaan, kun yrittää ottaa selville, kuka on ihan oikeasti asialla ja kenellä vain hyvä ansaintamalli.

Eihän tuossa periaatteessa mitään rikollistakaan siis ole ja monelle on varmaan hienoa nähdä oma teoksensa kuva ja tekstiä itsestään kirjassa - ja varsinkin New Yorkissa painetussa kirjassa. Näyttäähän se hienolta cv:ssäkin!

Silti on vähän sääli, jos luulee ostavansa kultaa ja oikeasti ostaa... jotain muuta. Noista "itsetoimituista" kirjoista ja lehdistä on varoiteltu tuolla ulkomaisilla taidefoorumeilla jo vaikka kuinka paljon, Suomessa en ole keskusteluun vielä hirveästi törmännyt. Alanpas ihan piruuttanikin raportoida näistä, kun niitä nyt tuppaa meiliin vähintään viikottain.

Viimeksi tänään tuli meili I.C.A. - International Contemporary Artists -kirjasarjasta, jonka toiseen kirjaan kaivattiin "juuri minun kuviani". Ihan asianmukainen meili, jossa kerrottiin, että laadukas taidekirja on menossa painoon, prosessi on alkanut jo ja aikaisia hakemuksia - "applications" - kirjaan pääsemiseksi voi jo lähettää! Varsinaiselta info-sivulta selviää, että itseasiassa kirjaan tietojensa toimittaminen (ts. osallistuminen) ei itsessään maksa mitään! Taiteilija voi toimittaa 3-5 kuvaa kuva- ja tekniikkatietoineen, sekä maksimissaan 500 sanan esittelyn itsestään. Käytännössä kirjaan siis pääsevät kaikki ne, jotka lähettävät painokelpoiset kuvat ja maksavat (etukäteen) vähintään kaksi kirjaa (yhteensä 170.00 €).

Amazon.comilla ensimmäinen kirja on saanut täyden viiden tähden arvostelut! Arvioijia on kolme - eikä kenelläkään ole minkään muun kirjan arvioita, eikä absoluuttisesti mitään muuta toimintaa koko Amazonissa. Kirjaan on liitetty yhteensä 10 tagia - kaikenlainen automaattinenkin toiminta on kuollutta. Käykö sivulla kukaan?

Itseasiassa, koko Google ei ensimmäisellä sadalla hitillä löydä sarjan ensimmäisestä kirjasta muita mainintoja kuin julkaisijan oman sivun, Amazonin myyntisivun ja ensimmäiseen kirjaan osallistuneiden taiteilijoiden mainintoja.

Hmmm, sanon minä.

Bloc Party - The Prayer

Kohtuullinen angsti.

Tämä viikko ei alkanut yhtä hohdolla kuin edellinen, vaikka työpäivän osuus alkoikin samalla tavalla mukavalla Coloria-palautteella kuin viime viikkokin. Uusia leiskoja pitäisi saada aikaiseksi, mutta työ sujuu hitaasti tällä Hopeaisella, vaikka mukava pikkukone onkin. Näppäimistössä on vähän totuttelemista ja toisaalta myös photoshopin omien actionien puuttuminen syö päätä. Saati sitten värit nestekiteeltä... Varmaan psykedeelisimpiä leiskoja ikinä.

Maanantai-aamulla oli kyllä mukava kävellä, kun lumi narskui kenkien alla ja pakkanen puraisi poskista punaiset. Talvi yllätti keskellä talvea. Eilinen loska palautti todellisuuteen, kun rämmin tien toiselle puolelle bussipysäkille. Käväisin ensimmäistä kertaa elämässäni Säynätsalon kunnantalolla, minkä tähänastinen välttäminen on katsottava jonkinasteisesti omituiseksi suoritukseksi. Hassua oli nähdä livenä talo, jonka kuvia olen käsitellyt ja pyöritellyt aika usein viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Tänään olen ollut aktiivinen ja tiedostava kuluttaja ja soitin ensitöikseni kuluttajaneuvojalle koneestani: kun saan sen takaisin, onko minun maksettava korjausta? Korjautan kuukauden sisällä samaa asiaa, eikä vikaa pystytä paikantamaan muuta kuin yleisesti, että kysymys on varmaan jostain softasta ('JOKIN sekoittaa windowsin rekisterin'). Kuluttajaneuvojan mielestä minun ei tästä pidä joutua maksamaan. Jännityksellä seuraamme mitä tapahtuu... Huomenna haen koneen pois.

Vastasin myös Adoben asiakaspalvelun tyytyväisyyskyselyyn. Mitä ihmettä on: Asiakaspalvelijan seurannan taso tilannepäivityksillä avoimissa asiakaspalveluasioissa?

Täytynee aloittaa varsinaitset työtkin. *sigh*