Värisade - Coloria Rain

 

Niitä suuria pieniä asioita. Värisade syntyi viime vuoden kesällä työhuoneeni ikkunaan coloria.net-sivustoni 20-vuotisjuhlan kunniaksi, kasvoi siinä reilun vuoden ja lopulta sai lopullisen muotonsa syyskuun alussa. Nyt se on esillä Vihreää väriä -näyttelyssä Suomen käsityön museossa 5.12.2021 saakka. Pilvissä roikkuu muutamia satoja virkattuja pisaroita, jotka on kaikki värjätty luonnonväreillä.

Teos on hyvä esimerkki siitä, miten nämä suuret projektini syntyvät: totaalisesta mittasuhteiden ymmärtämättömyydestä. Pisaroita pilviin kiinnittäessäni manailin sitä, etten kykene ymmärtämään hienovaraisia vihjailuja. Kuten sitä, että jos joku ihmettelee hämmästyneen näköisenä, että aionko todella kiinnittää noin paljon pisaroita, ihmetys saattaisi sisältää jonkinlaisen vihjeen projektin suuritöisyydestä. Mutta ei - kuulen kyllä sanat, mutta jotenkin onnistun sivuuttamaan kaiken muun. Toistuvasti löydän itseni roikkumassa jossain vaiheessa projektia epätoivon ja totaalisen epäuskon rajamailla ihmetellen sitä, että olen taas ihan järjettömään työmäärään hautautuneena.

Enkä tietenkään opi mitään. Sinä iltana, kun olin saanut pisarat kiinni ja vaelsin voipuneena kotiin, ajattelin, että mitään vastaavaa en kyllä koskaan ikinä enää tee. Mutta kaksi päivää sen jälkeen, kun pilvet olivat nousseet kattoon, ajattelin jo, että ei se niin hirveää ollutkaan, ja voisin ihan hyvin toteuttaa (alunperin ihan vitsinä ilmaan heittämäni) kymmenen tuhannen pisaran projektin.

Ja aloin virkata pisaroita sitä vielä suurempaa installaatiota varten.

Ilman apua ei tämäkään työ syntynyt. Epätoivon hetkellä pisaroita tuli avukseni kiinnittämään puolisoni Timo Sälekivi, joka myös keksi helpomman tavan ja nopeutti siten prosessia. Pilvet teokseeni rakensi Suomen käsityön museon museomestari Janne Syrjänen, jolle kuuluu myös suurin kiitos ripustustyöstä. Ripustuksessa pilvimestarin apuna hääräsi Otto Vepsäläinen. Jannelle kiitos myös upeasta valaisusta, jonka seurauksena Värisade sai seinälle seurakseen uskomattoman hienon, läpikuultavan varjosateen! Suomen käsityön museolle olen suuresti kiitollinen aika monesta asiasta tämän työn suhteen!

Those big small things. My Coloria Rain was born in summer 2020 to celebrate the twentieth anniversary of my coloria.net website, and has grown since, until it received it final form at the beginning of September. Not it is shown at the Sustainable Colour exhibition at the Craft Museum of Finland, until the beginning of December. There are few hundred of those crotcheted, natural dyed droplets hanging from three clouds.

The installation is a perfect example of the birth of my biggest projects: they are born from a total lack of understanding proportions. As I was attaching droplets, I cursed my unbelievable uncapablity of reading between lines. Like, if someone is looking astonished and wondering out loud, if I am really attach that many droples, there could be some kind of hint about the size of the project. But no - I hear the words, but somehow always dismiss everything else. From time to time again I find myself despair in the mids of some project, wondering why, again, I've got this kind of insane amount of work.

And of course I won't learn anything. After I had attached all droplets and I was walking back home completely tired, I swore I would never make these kinds of project ever again. Never! But two days after the clouds had been placed on the ceiling, I was already thingking, that it was really not as bad, and why not continue with a ten thousand droplets of the same kind (of which I had started talking as a joke a bit earlier).

And I actually have started to crothet droplets for my even bigger installation.

This would have been nothing without help. At the deepest moment of despair my life-partner Timo Sälekivi came to help with me to attach the droplets and invented an easier way to do it, which made the project a lot faster to do. The clouds were built by the museum technician Janne Syrjänen, who also mastered the setting up of the installation. In building the installation he was helped by Otto Vepsäläinen. Janne was responsible also for the lights which created  the most beautiful, translucent shadow rain on the walls! The Craft Museum of Finland helped me with so many things with this installation, I really can't even list them all. So I just say: thank you!

Tänä vuonna värejä, värejä, värejä / This year colours, colours, colours

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Päivi Hintsanen (@paivi.hintsanen) jakama julkaisu

 

Että mitäkö olen tehnyt tässä alkuvuoden? Ĺukenut perhosista ja väreistä, tilannut kirjoja väreistä, tilannut vielä lisää kirjoja väreistä ja vieläkin lisää kirjoja väreistä. Uusia ja vanhoja ja kertaakaan avaamattomia ja moneen kertaan käytettyjä. 

Ja päivät on olleet täynnä kirjailua muutenkin. Päivätyönä muistiinpanoja ja kässäriä antotypiaprojektiini. Uusia paperikokeiluja: innostavia pieniä rohkaisevia havaintoja ja muutama ikävä pettymys.

Iltatyönä olen palaillut uudelleen Väri ja kemia -kirjaseni pariin - sen piti ilmestyä viime vuonna Colorian 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi, mutta kun elämä elokuussa puuttui peliin, syksyn suunnitelmat menivät uusiksi. Mutta hiljalleen, hiljalleen... Tällä kertaa tähtäimessä ensi syksy. Ja jos kirjasen saan julkaistua, niin jos vaikka Colorian venttijuhlat viettäisi, kun ne 20-vuotisbileet jäivät vähän laimeiksi tuon epidemian vuoksi... 

Tuntuu ihan poikkeuksellisen hyvältä tehdä työtä. On niin paljon juttuja, joiden pariin pääsemistä  ja valmistumista tuskin malttaa odottaa! 

---

What have I done this year? I've read about butterflies and colours, ordered books about colours, and more books about colour and still more books about colour. New and old and those which haven't been ever opened and those which have been used several times.

I've spent my days with words in other ways too. During my (grant-paid) day job I've written pages of notes and script for my anthotype projects. New paper experiments: some small successes which have made me happy and some frustrating disappoinments.

As my evening job I've been getting back to my Colour and chemistry booklet which should have come out last year as part of Coloria's 20 yrs anniversary, but as the universe had other plans, all my plans for autumn were rewritten. But slowly getting back there... This time I'm thinking next autum. And if the book will come out, I should probably celebrate Coloria's blackjack party (read: 21st anniversary)...

It feels exceptionally good to work right now. There are so many things I can hardly wait to get work with or to get them finished!

.

--

Värit, rakkaani / Colours, my love

 

Tänään tajusin, mihin aikani kuluukaan. Värien kanssa puuhailu (niillä tekeminen ja niiden tekeminen, niiden tutkiminen ja niistä kirjoittaminen) on kaikkein rakkain harrastukseni. Coloria.net -verkkosivua olen ylläpitänyt parikymmentä vuotta ja myös sen sisarsivusto Coloriasto - vanhojen väriartikkeleiden kokoelma - on jo kaksitoistavuotias. Tänään julkaisin Coloriastossa neljännentuhannennen (!) kerran - eikä tämä suinkaan tähän lopu.

Parasta on, kun nämä kaksi saan yhdistettyä: värit ja luovan työn. Yksi sellainen projekti on parhaillaan esillä Serlachius-museo Göstassa - Vaskenruosteyrttitarhassani kasvaa espanjanvihreää pigmenttiä Kaukana viileä varjo -näyttelyssä syyskuulle saakka. Toinen projekti on alkamassa: pari kuukautta sitten valokuvaaja Jalo Porkkalan kumipainokurssilla harhauduin kurssiaiheesta ja tutustuin aivan toiseen tekniikkaan, kasviväripohjaiseen anthotypiaan - joka tuntuu olevan juuri se tekniikka, jota olen pitkään erääseen katoavuutta käsittelevään installaatiomaiseen teokseeni etsinyt.

Tänään vielä värit ja taideprojektit kulkevat kuitenkin vielä erillään. Pian on tämän päivän värihommat on tehty ja palaan kuvataiteellisen työni pariin: käyn Jyväskylän Taiteilijaseuran taidelainaamossa tekemässä mini-inventaarion, palautan muutamia vedoksiani työhuoneelleni, valikoin kesän näyttelyitä varten kehystettäviä töitä ja yritän saada muutaman uuden kuvan luonnokset valmiiksi, jotta ehdin ne tekemään ajoissa näyttelyyn. Mutta ehkä jo ensi viikolla pääsen aloittamaan anthotypia-väritestit!

---

Today I realised where my time is spent. Working with colours (and making colours, studying colours, pigments and dyes, and writing about them) is my most important and dearest hobby. I've maintained Coloria.net website (only in Finnish) already about twenty years and also its sister website Coloriasto - an archive for old and vintage colour related texts, in various languages - is already turning twelve. Today I posted an article in Coloriasto for the 4000th time (!) - and I won't end this project anytime soon.

The best thing is, when I can combine these two: colours and my creative work. One of those projects can be seen at the moment at the Serlachius Museum Gösta in Mänttä: my Copper Rust Herb Garden is growing Verdigris pigment in Distant Cool Shadow exhibition until September 2019. And another project is on its way: a few months ago I attended in photographer Jalo Porkkala's gum bichromate printing and got lost in a totally different direction. I got to know a plant based anthotypia technique, which just seems to be the technique I've been looking for to one of my print based installation about vanishing.

Still today colour and art projects are separate, though. Soon I've made my colour related stuff for today, and I'll return to my work as artist: I visit the Jyväskylä Artists Association artotheque to check some prints, I'll return a couple of prints to my studio, I'll select a few prints for framing for the summer exhibitions, and I'll try to finish sketches for a couple of new artworks, wishing I could then finish them on time for my exhibition. But maybe already next week I'll be able to start my anthotypia tests!

.

Apurahatyöskentelyn sietämätön keveys / The Unbearable Lightness of Working with a Grant

Detail of small print called 'Red Raven' (#pigmentinkprint 2017, ed.30, 8x14cm +marg. 45e+postage) Just sent one to Oslo. I think it was propably my first order ever from Norway... A lot of 'firsts' this year already! ♡ #raven #morningcoffee #coffee #coffeecup #taidegrafiikka #taidegraafikko #illo #illustration #kuvitus #kuvittaja #illustrationdaily #kommuneo #shooart #dailyillustration #illustrationoftheday #printart #artistsofinstagram #illustratorsofinstagram #instaillo

Henkilön Päivi Hintsanen (@paivi.hintsanen) jakama julkaisu Tammi 17, 2018 kello 3.53 PST

Sain viime vuoden puolella Kauppaneuvos Otto A. Malmin Lahjoitusrahastolta apurahan noin kuukauden työskentelyyn Coloria-projektini parissa. Tein jo muutamia kuukausia sitten itselleni suunnitelman asioista, joiden parissa työskentelisin ja selkeän aikataulun työlleni, ja olen nyt tammikuussa toteuttanut suunnitelmaa tunnontarkasti. Itseasiassa - innostuneena vähän tehokkaamminkin kuin piti: ehdin todennäköisesti tehdä apurahalla paljon enemmän kuin mitä olin suunnitellut.

Mutta mikä ihme siinä on, etten pysty tekemään tätä apurahatyötä levollisin mielin? Olen vuosikaudet varastanut Colorialle ja väreille aikaa muulta työltä, ja vahva "ei-nyt-saisi-tehdä-tätä-kun-pitäisi-tehdä-muuta" -ajattelu on näköjään vaikea karistaa päästä pois. Tammikuun päiväjärjestykseeni merkitsin, että värit ovat nyt ensisijainen työni, ja muu työ saa vuoronsa vasta apurahatyöpäivän jälkeen, mutta silti kiukustunut omatunto nalkuttaa heti, kun silmä osuu pakkausta odottaviin vedoksiin työhuoneen pöydällä. Järjestin jo ajat sitten asiat niin, että muu työ ei kärsi yhtään, ja silti en usko itseäni. On todella outo tunne, kun samanaikaisesti puhkun innostusta, ja kuitenkin on vaikea keskittyä ja joudun hokemaan koko ajan mielessäni, että teen tätä ihan luvan kanssa.

Jos olen vihdoin saanut apurahoja jakavan tahon arvostamaan värityötäni niin paljon, että saan apurahan tarkoitukseen - miksi kummassa en saa itseäni sisäistämään samaa asiaa?

---

Last year I received an one month working grant from Otto A. Malm Foundation, to work with my colour project Coloria. I made a working plan and schedule for my grant work already months ago, and now, in January, I have followed my plan strictly. Actually - because I'm so enthusiastic about this, even more efficiently than I had planned: probably I will achieve much more with this grant than I thought.

But why an earth can't I put my mind on ease with this grant work? For years I have stolen time to Coloria from my other projects and works, and now that strong 'you-can't-do-anything-with-colours-because-there's-other-stuff-to-do' thinking is apparently difficult to get rid of. In my January day planner it states that for this month the colours are my primary work, and everything else comes after the grant-workday, but still I find my conscience nagging angrily, when I accidently see the prints on my studio desk waiting for packing. It was already weeks ago when I organised everything in a way, that my other projects won't suffer at all, but still I can't make myself believe it. It really feels weird, when, at the same time, you are filled with enthusiasm, and still it's hard to concentrate and I have to remind myself constantly, that I have a permission to do this.

If I've finally gotten to the point, where a grant-giving organisation is believing in my colour work so much, that I get a grant for it - how come it's so unbelievable difficult to adopt the idea myself?

Kukkia minulle! / Flowers For Me!

Heinäkuu alkoi ilolla! Perjantaina sain kirjeen Otto A. Malmin lahjoitusrahastolta. Olen saanut henkilökohtaisen stipendin Coloria-sivuston kehitystyöhön. Tänään tieto julkisesttiin Otto A. Malmin lahjoitusrahaston nettisivulla.

Olen ollut tästä niin onnellinen, etten tiedä, miten päin olisin. Ajanpuutteen (nimenomaan Ehjän Työskentelyajan puutteen) vuoksi Coloria on jäänyt jo useamman vuoden ajan paitsioon - ja välillä asioiden tekemättömyys on käynyt vähän ahdistavaksikin. Tämä pieni apuraha tarjoaa minulle jonkin verran häiriötöntä laatuaikaa sivuston parissa ja pääsen uudistustyön alkuun.

Viikonloppuna avasin uudelleen Colorian Facebook-keskusteluryhmän. (Itseasiassa luulin, että Facebook oli arkistoinut sen, koska sellainen ukaasi minulle aikanaan tuli, minkä vuoksi siirsin väriuutisten jakamisen Colorian Facebook-sivulle. Siellä tuo ryhmä kuitenkin edelleen oli.)  Facebook-sivu saa jatkossakin toimia uutistenjakoalustana, mutta keskusteluryhmässä on kenen tahansa helpompi aloittaa keskustelu, mistä tahansa väriin liittyvästä.

---

This July started with Joy! On Friday I received a letter from the Otto A. Malmi Foundation. I've been granted a personal stipend for my work with Coloria website. Today the information was published in Otto A. Malmi Foundation page.

I've been sooooo happy about this! Because of my constant lack of time (and for the Distraction-Free Working Time especially) Coloria has been offside for several years already - and at times I've been a bit distressed about it, knowing there's so much left undone. This small grant allows me to Concentrate on my work, and I can finally start the renewal project.

Last weekend I reopened the Coloria Facebook Group. (Actually I had thought that the Facebook had archived it, because it once send me a note that the group would be archived and I should open a Facebook page - which I did, and where I have continued sharing colour related news. But now I found out, that the group is still there!) Bilangual (Finnish & English) Coloria FB page still continues sharing colour news, but in Coloria Group starting discussion about colour is easier for anyone.

Kuvakauppiaan päivä / Illustration-Shop Keeper's Day

society6.com/paivihintsanen

Society6-sivusto uudisti jo viime vuoden puolella systeemiään, mutten ole ehtinyt reagoida mihinkään ennenkuin nyt. (Nytkään en ehtisi, mutta pää ei kykene mihinkään ajattelua vaativaan työhön). Niinpä olen eilisillan ja aamupäivän pistänyt kategorioita ja hakusanoja uusiksi kaikissa kolmessa Society6-kaupassani. Valmiina ovat society6.com/kuvituksia (jossa myyn jatkossa Monsterium-maailmani ulkopuolisia kuvituksiani, mutta jossa vielä tällä hetkellä on vain Knitting with Attitude! -kuvia) ja society6.com/coloria (esillä väriaiheisia juttuja, ja jonka tuotto menee Coloria-projektieni ylläpitoon ja muihin värijuttuihin). Pahasti kesken on vielä ensimmäinen kauppani osoitteessa society6.com/paivihintsanen, johon jatkossa yritän keskittää lähinnä kaikki Monsterium-universumiin sijoittuvat vinksahtaneet kuvitukseni. Ilahduttavaa tuotekehittelyäkin siinä samalla: hupparit poistan (omaehtoisesti) kaikista kaupoista, mutta tilalle tulee vihkoja ja kylppärin mattoja, muun ohessa.

Elän muutenkin kuvituksellisesti jännittävää aikaa. Tässä tammikuun aikana olen saanut vihiä kahdesta kuvituksiin liittyvästä projektista, joista vielä en voi puhua mitään. Katsotaan nyt, miten käy. Toiseen piti lähettää hakemus ja toiseen sain suoran kutsun, ja pää vielä arpoo, mihin kaikkeen uskaltaa lähteä, ettei ajasta taas tule estejuoksua.

society6.com/kuvituksia

The Society6 site renewed itself already last year, but I haven't got time to react in anything until now. (Well, I wouldn't really have any time now either, but my brain just don't have it in to make any thought processing right now.) So, I started yesterday evening and continued through the whole morning to renew my categories and keywords in all my three Society6 stores. The finished ones are society6.com/kuvituksia (in which I will later sell my illustrations outside Monsterium world, but which still contains only Knitting with Attitude! project illustrations) and society6.com/coloria (which shows colour themed remakes of old colour systems, and the profit of which I will spend on maintenance of my Coloria page and other colour projects). I still have a lot to do with my first store at society6.com/paivihintsanen, in which I'm now concentrating my cartoony Monsterium universum illustrations, which - most of them - are a bit odd and off. I'm delighted to make some product editions too: I will remove all hoodies (my choice) from all my stores, but instead there will be for example note books and bath mats to offer.

Right now I'm living quite exciting times, illustrationwise. During January I've found out about two illustration-related projects, of which I really can't talk anything about yet. Let's see what happens. I had to apply to another one, but I was invited to another one, and my head is stil spinning with this all - I try to avoid making time a steeplechase course again.

society6.com/coloria

Elämää värin kanssa // Life With Colour

Näkymä Illustratorin työpöydältä / Screenshot of Illustrator workspace

Eilen loppui Suomen taidegraafikoiden Summer Prints -näyttely Helsingissä ja kohta loppuu Keski-Suomen valokuvataiteen 12. aluenäyttely. Pitäisi lähteä hakemaan teoksia pois Galleria Ratamosta, mutta en millään malttaisi lähteä koneen äärestä.

Olen viime päivinä askarrellut erilaisten värikuvioiden toisintojen kanssa. Ajatukseni on ollut iskeä vähintään kolme kärpästä yhdellä iskulla: saada tuotekuvituksia viime viikolla avaamaani Colorian Society6-kauppaan (jonka myyntituotto menee Coloria-projektien ylläpitoon ja kehittämiseen), saada kuvitusta Colorian uudistuville nettisivuille sekä harjoittaa jo puoliksi unohtuneita Illustrator-ohjelman käyttötaitojani. Illustratorin verestämiseen väriympyrät aiheuttavatkin mukavaa ja monimuotoista työkaluharjoittelua, kun yksinkertaisissa kuvioissakin on paljon pieniä toistettavia juttuja, ja kerta toisensa jälkeen saa ilahduttavia ahaa-elämyksiä. Omaan haasteensa heittää kehiin vanhojen kuvioiden näennäinen symmetrisyys: kun ympyrä ei olekaan ihan ympyrä ja kuusikulmiot ja tähdet ovat mittasuhteiltaan vaihtelevaisia.

Tämä väriympyröiden ja -pyramidien ja ties minkä systeemien kanssa pelaaminen on todellista sunnuntaiterapiaa työn keskelle.

(Coloria-blogissa kirjoitan hieman enemmän siitä, miten väritystyötä olen tehnyt ja miten värit olen valikoinut.)

---

Yesterday the Finnish Print Makers Association's Summer Prints exhibition ended in Helsinki, and today the 12th Regional Exhibition of Photography in Central Finland will end just in couple of hours. I should go and pick up my works from the Gallery Ratamo, but it's hard for me to make myself go...

During the few last days I have worked with remaking of colour wheels and systems. I thought that I could both make new illustrations available at my Coloria Society6 Shop I opened last week (the profits of any sales go straight to funding my Coloria projects) and to have some illustration material in Coloria.net website that I'm renewing at the moment, and also to practise my halfly forgotten Illustrator skills. For the latter purpose the colour systems are really good ones for tool practice, as there are many repeatable processes in even the simplest of the shapes, and I have had an heureka moment after another! And whole another trick is to redo the polygons and star shapes which are not really symmertrical even they first look like it.

Playing with these colour wheels and pyramides and what-ever-systems is the Sunday Therapy at its best.

Näkymä Illustratorin työpöydältä / Screenshot of Illustrator workspace

Coloria ihailee maailman värejä / Coloria loves all the colours in the world

Rasismin vastaista viikkoa on jäljellä enää pari päivää, mutta rasismin vastainen elämä jatkuu senkin jälkeen - myös...

Julkaissut Coloria 25. maaliskuuta 2016

Jacques Brel - La Chanson des Vieux Amants

[Poissa 93. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

Kesä! Ihan hyvä syy pysyä töistä ja koneelta pois! Mutta hiljalleen olen aloittanut arkeen paluun - sekä webbivelhoilun että omien projektieni hahmottelun. Palasimme interraililta jo muutama viikko sitten, ja jos olisi ollut fiksu, olisi siinä joutessaan hoitanut muutamia pienempiä asioita alta pois, etteivät ne rysähdä sitten kaikki yhtäaikaa. Mutta koska en näköjään hoitanut, niin oletettavissa on, että viimeistään viikon parin päästä olen taas yötäpäivää-moodissa eri projektien äärellä. Syytä onkin: odotettavissa on artsullisesti kiireellinen syksy, johon omien näyttelyiden lisäksi olen näköjään suunnitellut kaikenlaista muutakin aktionia.

Jotain olen osannut jättää poiskin: Värjäripäivät päättyvät tänään Iitissä ja tämä on ensimmäinen kerta vuosiin, kun en ole paikalla. Olen välillä harmitellutkin päätöstäni, mutta toisaalta olen kiitollinen siitä, että kerrankin olen osannut jättää aikaa ihan vain kotona olemiselle. Aktiivireissuloman jälkeen sitä vasta lomaa tarvitsikin... :) Vielä odottaa 2885 kuvaa kamerassa jonkinnäköistä lajittelua. Pakkohan sinne joukkoon on mahtua muutama hyväkin. Varsinaiset turistikuvat kyllä taitavat puuttua joukosta.

Olen hiljalleen siivoillut työpöytää ja kirjoittanut muistilistaa kaikista tekemättömistä asioista sekä töihin että artsuiluihin liittyen. Paluu virtuaaliin pitäisi aloittaa kohtsillään käymällä useamman sadan meilin kimppuun. Sekin on niin paljon helpompaa, kun voi istua parvekkeella auringossa ja hörppiä samalla kahvia ja syödä mansikoita.

Jotain ihan muuta sain sentään jo tehtyäkin: Colorian FB-ryhmä uhattiin arkistoida ja koska päivitysnappia ei tullut mihinkään, päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja siirtyä käyttämään FB-sivua. Eli: Colorialla on nyt ikioma FB-sivu, jota voi käydä likettämässä osoitteessa: www.facebook.com/coloria.net

Admiral Fallow — Subbuteo

[Poissa 11. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

Voi ankeus tuota ulkona hämyävää maailmaa. Jos joku on töissä kynttilä- tahi tulitikkutehtaassa ja haluaa välttämättä sponsoroida kynttilänpolttelu/henkisen lämmön synnyttämisprojektiani, niin on enemmän kuin tervetullut pistämään kynttiläpaketin tulemaan.

Harmauden keskellä vietin hetken toiseudessa loppukesän/alkusyksyn Italian reissua muistellen ja vihdoinkin sain tehtyä Random Prints -projektille kartan, joka löytyy osoitteesta randomprints.blogspot.com/p/random-prints-map.html. Projekti jäi ikävästi roikkumaan limboon tarkoituksettoman pitkäksi aikaa, mutta reilu viikko sitten aloitin tarinoiden kokoamisen esille - ja kun torstaina sain Robertilta Pohjois-Irlannista pitkän ja polveilevan Random Prints -palautteen, sain lopulta pontta rakentaa kartankin valmiiksi. Projektia hidasti vain sitkeä ja kiusallinen flunssaväsymys - en tiedä kumpaa on vaa'assa enemmän, oikeaa tautia vai silkkaa väsymystä, mutta olo on joka tapauksessa ollut melko lötterö ja aikaansaamaton. (Niin ollen jo ajat sitten lupaamani Italian matkakuvatkin matkablogauksia piristämään saavat jäädä odottamaan, kunnes olen taistellut erinäiset kiireistä huomiota vaativat työprojektit ja muut ihmeelliset alta pois.)

Kieltämättä harmauden keskellä on muitakin valopilkkuja: yhtenä niistä Coloria ja Coloriasto ja sivujen tuottamat palautteet, joita on nyt lokakuun puolen välin jälkeen tullut melkoisena vyörynä. Yhden julkaisuluvan ja peruspalautteen lisäksi olen saanut pari yhteydenottoa, joissa tarjotaan materiaalia julkaistavaksi Coloriastossa ja Coloriaston hyvä kummi Martti on lähettänyt kunnon satsin suomalaisia väritekstejä; esille sain jo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1888 julkaiseman Todenperäinen Wäri-Kirja. Ohjeita ja neuwoja kotiwärjyyn. -opuksen!

---

Onneksi elän maassa, jossa päivämäärät merkitään oikein päin (! :D) - päivän pieni piristys on symmetrinen päivämäärä 011110. Toivottavasti joku tänään 30 (binääreissä siis tuo 011110) täyttävä hoksaa ottaa nörttäyksestä kaiken mahdollisen irti. En tosin voi olla miettimättä onko tuolla symmetrisellä päivämäärällä jotain tekemistä sen kanssa, että Blogger on temppuillut koko päivän ja Twitterilläkin näytti olevan liikaa käyttäjiä, jotta se olisi voinut toimia.

Ian Brown — Stellify

En eilen ehtinyt postaamaan blogiini, mutta nyt ehdin: Lisää väriä! -tapahtumapäivistä toinen, eli luentopäivä oli tänään (ja seuraava sitten lauantaina). Odotukset ylittyivät: salihan suorastaan tulvi ihmisiä! Kiva, kun oma luento oli ensimmäisenä, niin pystyi sitten kuuntelemaan muidenkin luentoja, eikä aika kulunut vain omaa vuoroa odotellessa. Olin vaikuttunut erityisesti Panu Kailan luennosta: paitsi, että aihe oli kiinnostava, esiintyjä otti yleisönsä haltuun.

Tänään on iltaohjelmassa Kuopion näyttelyn parin viimeisimmän työn viimeistely ja muutamia peruspäivityksiä; huomenna ripaus Live Herring -hommia sekä lauantain valmistelua ja lauantaina sitten työnäytöksiä ja värillistä elämää olan takaa. Pitää muistaa kaivella kaapista t-paitoja pottupainopajaa varten - meinaan askarrella itselleni pari kesäistä lookkia siinä työnäytösten ohessa.

Lisää väriä! -juliste (ja tapahtuman flyerit) ovat muuten Colorian harjoittelijan, Meri Tuomen suunnittelemia.

Ja he-heeiii: Kippaus kannattaa!

(Ps. avajaisia on tällä viikolla ollut useammatkin; mm. Jyväskylän taiteilijaseuran Taidelainaamon näyttely Keskisuomalaisella ja Parasta puusta -näyttely Suomen käsityön museossa - näyttelyjä näkemättä uskaltanen suositella niitä kaikille :D)

Justice / Uffie - Tthhee Ppaarrttyy

Tämä aurinkoinen kaunis päivä alkoi kuplivan riemuisasti: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta kiiri kotiin viesti, että olen saanut Coloriaa ja Coloriastoa varten apurahan!

Sitäkin paremmalla fiiliksellä siis olen pakkaillut reppuani reissua varten. Koska viikonloppu sujuu pronssisissa merkeissä Iitissä, en itse pääse näkemään illan showta: tarjolla tänään olisi MetalkinG (lisää Live Herring -sivuilla). Mutta te muut: tervemenoa Jyväskylän taidemuseon Holvin alagalleriaan (Kauppakatu 23) tänään perjantaina klo 19, sisäänpääsy on ilmainen, joskin ihmisiä mahtuu sisään rajallinen määrä.

Viestin loppuhuipennukseksi poiminta toissaillan keskustelusta:
T: Mitähän on runous ruotsiksi?
P: Dikt on runo... Diktatur?

Leni Ward – My Heart

Mainostetaan nyt sitten kaikissa blogeissa:
Tue väriä! Liity Colorian Facebook-ryhmään!

Babe Ruth - The Mexican

Nytpähän tiedän tämänkin: Coloriassa on
62 628 linkkiä
60 657 kursivointia (/ em)
50298 lihavointia (/ strong).
Tässä työhommien (ja potemisen) ohessa olen tehnyt jatkuvasti pieniä fiksauksia Coloriaan ja tänään pistin automaattikorvauksella joitakin tageja minuskeliksi (tiedän, tiedän; gemena olisi oikein, mutta olen jostain syystä niin ihastunut noihin vanhakantaisiin ilmauksiin, etten voi olla niitä käyttämättä). Eli en laskenut manuaalisesti.

Jo epätoivoiseksi muuttunut taistelu Wosbeen kanssa loppui, kun olin ensin nolannut itseni foorumilla ja ritisyttänyt avustajien päänahkoja epätoivoon saakka. Syy oli se klassinen idioottivarma rysä: selain blokkasi aukeavan ikkunan. Se itseasiassa kävikin ensimmäisenä mielessä, mutta kun muut workspacen ikkunat aukesivat ongelmitta, en osannut ajatella, että yksittäisessä ikkunassa voisi olla vikaa... Toisaalta, vika oikeasti oli aika omituinen, koska ikkuna ei auennut vaikka tyhjensin välimuistin kaikista ohjelmista ja määrittelin erikseen osoitteen sallittujen joukkoon; vasta virusohjelman päivitys tuntui palauttavan toiminnon normaaliksi.

Työpuoli on käynyt välillä niin abstraktiksi surrealismiksi, että mieli ei uskoisi kaikkea, ellei olisi muutenkin ollut niin pähkähullu vuosi. Joten kellukoon se omassa maailmassaan. Tökkään huomenna ja katson mihin suuntaan lähtee. Parempi nukkua välissä muutama tunti - ehkä asioihin tulee välillä jotain tolkkuakin, kun on mieli levännyt.

Morning Jacket - Touch Me I'm Going To Scream Pt. 2

Sadetta ja viileää, mutta mukavia viestejä ystäviltä facessa ja meilissä, lohduttavaa.

Ullan kanssa oli tänään kevytpalaveri värijutuista. Lähinnä mietittiin syyskaudella / alkutalvesta valmistuvia väriohjeistuksia Colorian sivuille ja vähän muutakin asiaan liittyvää. Coloriaankin olen pitkästä aikaa päässyt kevyesti käsiksi: olen tehnyt itselleni tiukan päiväohjelman, johon kuuluu joka päiväinen annos Colorian kanssa puuhailua.

Päiväohjelmaan itseasiassa kuuluu kävelylenkkikin, mutta koska ulkona sataa taas ja olen tehty sokerista, pitänee korvata se katsomalla YouTubesta Xanadua.

The Dears - Bandwagoneers

Ajattarakuningatar (yksityiskohta). Pigmenttimustetuloste on kokonaisena katsottavissa Harmonian seinällä.

Piti olla kiireetön kuukausi, mutta mitä vielä. Ja kohta se onkin jo ohi.

Ilosanomia saapui viime viikolla taloon useampiakin: Coloria/Coloriasto-projektini sai kohdeapua ja Timpalle tippui puolivuotinen. Myös Nooran ja minun seuraava projekti ...If You Just Asked sai tukea taidetoimikunnalta. Lisäksi Lepidophobia saanee lisäesityksiä kesällä. Ja muutaman teoksenkin olen näyttelystä myynyt.

Mutta mikään ei riitä :D Viime päivät olen tehnyt apurahahakemuksia ihan työkseni. Kaikki työsuunnitelmat, rahoitussuunnitelmat ja mitkälie-paperit alkavat olla jo iso sekasotku päässä. Live Herringin puitteissa kylläkin täytyy kyllä antaa kaikki kunnia muille raatajille. Loistava työryhmä kerrassaan!

Se aika, mikä on jäänyt lomakkeilta rauhaan, on mennytkin Live Herringin parissa. Olen käytännössä kaksi päivää postannut tiedotetta näyttelystä joka rööriin netissä. Paitsi tänne. Joten: tähän väliin vielä mainos kaikille mediataiteilijoille - ja eteenpäin saa levittää mahdollisimman paljon:

Live Herring 2008
Jyväskylän taidemuseo / The Jyväskylä Art Museum
29.10. - 16.11. 2008 Jyväskylä, Finland

Live Herring ‘08 kutsuu pohjoismaiset taiteilijat tarjoamaan näyttelyyn uusmediataideteoksia, digitaalisia kuvia ja aiheeseen liittyviä työpaja-ehdotuksia.

Teosten ilmoittautuminen alkaa: 15.10. 2007
Teosten ilmoittautuminen päättyy: 30.4.2008
Ei jurytys- tai osallistumismaksua.

Live Herring ‘08 näyttely etsii kaikenlaista pohjoismaista uusmediataidetta verkkotaiteesta installaatioihin ja tietokonetaiteesta ääniteoksiin. Valittujen teosten / taiteilijoiden lista julkaistaan Live Herring -verkkosivulla (www.liveherring.org) 15.6.2008. Live Herring etsii myös työpaja-ehdotuksia. Näyttelyyn voi tarjota uusmediataideteoksia kaikista genreistä. Taideteokset voivat olla interaktiivisia, staattisia, online tai offline, hypernarratiivisia tai abstrakteja.

Lue lisää: Avoin kutsu mediataidenäyttelyyn

White Stripes - Conquest

Cirque de Nuit - Hannibal. Pigmenttimustetuloste, 33x48cm, 2007.
Läpimurto uskottavuudessa! Coloria on päässyt Iltalehden lähteeksi lehden syväluotaavassa artikkelissa Turkoosikivi Tanjan suojana, jossa kerrotaan, että "Saarela asusti itsensä suojaavalla korulla." Jees. ¬_¬

---

Yritin uuden elämänfilosofiani myötä päästä nukkumaan ajoissa, mutta kyllähän se kello taas yli kahden on kilahtanut, ennenkuin voin edes ajatella nukkumaan menemistä. Ja paljon on pakko jättää hommaa tekemättä, mutta onneksi on uusi päivä edessä. Torstain ja perjantain välinen toivontai.

---

Ja tämä on kaikessa huiskeessa jäänyt mainostamatta: Väristyksiä on esillä Varkauden museossa 20.11.2007 – 13.1.2008, Lue tiedote

Cinerama - Get Up And Go

Elokuu alkoi paniikilla. Yöllä olin siirtämässä Colorian uusia nettisivuja verkkoon, kun nettiyhteys katkesi. Aamulla verkossa oli vain Colorian riekale. Mutta alkuhysterian jälkeen kaikki alkaa nyt näyttää hyvältä, vaikka korjattavaa riittää vielä varmaan moneksi kuukaudeksi. Tarkoituksena on muutenkin kohentaa ulkoasua, kuvilla ja kaikella vinkeällä.

Uusittu Coloria löytyy samasta osoitteesta kuin ennenkin: coloria.net. Sinne.

---

Muutenkin tänään on ollut hieno päivä. Monen päivän hyperaktiivisuuden aika alkaa hieman tasoittaa, kun keho alkaa vinkua unen perään. Olin jo kohtuullisen liikuttuneessa tilassa, kun eräs Minulle Hyvin Tärkeä Ihminen kehui töitäni juuri oikealla hetkellä. Taloudellinenkaan tilanne ei näytä enää *niin* synkältä - voi olla, että Islannissa saatamme joku päivä jopa syödä. :D

Kaiken kaikkiaan elämä tuntuu tällä hetkellä melkoisen nautittavalta. Ainoa pelottava puoli on se, että olen katsonut filippiiniläisvankien thrillerin jo ainakin kymmenen kertaa. Rentouttavaa.

Arcade Fire - No Cars Go

Töitä ja Coloriaa. Vihdoinkin aloitin suururakan Colorian uudistamiseksi ja tunnen lievää pahoinvointia luomani suuruuden edessä. Nettisivun laajuuden tajuaa vasta siinä vaiheessa, kun alkaa muutosprosessin. Kuuden vuoden sillisalaatti ei mene automaattisesti fiksaamalla, vaan kaikki tuhannet sivut pitäisi käydä läpi. Siinäpä se: saanen kesän aikana varmaankin perussivut kuntoon, mutta virheilmoituksia ja outoja juttuja satelee varmaan vielä useita kuukausia. Toivoakseni tulevaisuudessa fiksailu on helpompaa, nyt kun yhdenmukaistan sivujen koodin.

Boostaus näiden pitkään jahkailtujen suurprojektien aloittamiseen tulee ajoittain kummista paikoista. Nyt virolaisesta keskustelupalstalta. Joskus vain repeää...

Re: värvid ja nende tähendused?
kes soome keelt oskab, siis on üks väga huvitav ja põhjalik sait värvidest ja nende omadustest, eri värvuste tähendustest eri kultuurides, värvidega seotud legendidest jne... http://www.coloria.net/

(Onkohan suomenkieli yhtä pimeän oloista meren tuollapuolisten mielestä?)

---

Coloria tuottaa muutenkin kummia yhteyksiä. Eilen sain jonkun espanjalaisen huuhaafirman valmiiksi täytetyn katalogisivun "European City Guide" cd- ja nettijulkaisua varten - tietojen täyttäminen maksaisi vain 987€ per painos ja lomakkeen täyttämällä sitoutuisi mainintaan kahdessa painoksessa. Siinä on nätisti mainittu Coloria, ktiosoitteeni ja "Your Current Trade Data" -kohdalla "Muuttokuljetuksia". Pienen hetken kuluttua tajusin, että ehkä virhe onkin tahallinen. Monelle firmalle tulee varmaan kiusaus korjata tieto ja jos korjauskenttään onnistuu ujuttamaan oikean tiedon ja pistää vahingossa vielä nimmarin alle, voilá, laatikkoon tippuu jonkin ajan kuluttua 1974€ lasku (ja voi vitsi olen ylpeä, jos tuo meni oikein, laskin nimittäin päässäni!) Itse päädyin repimään paperin ja viskaamaan sen roskiin: tavoitteenani ei ole kerätä eurooppalaisia turisteja oveni taakse.

---

Eilinen oli varsin vinkeä päivä tässä muuten kiireisellä viikolla. Jonkin aikaa sitten Anne K. otti yhteyttä (meillä on yhteisiä ystäviä ja ttvo:ssakin kävimme samaan aikaan, vaikka silloin emme juurikaan kontaktissa olleet) ja istuimme muutaman tunnin kahvilla. Kummasti virkisti; uusia ideoita ja ajatuksia alkoi lappaa päähän ja kummasti alkoi kirjoitussormea nykiä... Waynesilta matkasin Beckerille auttamaan Judithin ja Timpan näyttelyn purkamisessa (lue: nauttimaan Nooran lähtökaffet mustikkapiirakan kera). Hurjan nopeasti taas kierähti kolme viikkoa. Yllättävän paljon kävijöitäkin (jotain 650+), kun ottaa huomioon, että on kesäaika ja suuri osa tutuista ja kavereistakin jo ilmoitti, ettei valitettavasti pääse kokemaan tuota englantilaissuomalaista spektaakkelia.

(Olen yrittänyt säästellä Potteria ja lukea vain luvun päivässä, mutta vaikea pidätellä. Ei ole kuin muutama luku jäljellä, joten entistä vaikeampi pitää itsensä ruodussa. Jos nyt antaisin itselleni luvan lukea siihen saakka, kun Virpi tulee...)

Linkin Park - Given Up

Olin suunnitellut käyväni tänään visiitillä taidetoimikunnassa, mutta niinhän se on, että työt tulivat ja söivät. Minipalavereita ja skripti lentää. Kuuma on. Onneksi on vesihana, josta tulee kylmää(kin) vettä. Ja verhot, jotta aurinko ei pääse sisään. Poski jo paloi. :)

Kävelylenkki tuolla trooppisessa ilmassa väsähdytti ja mietin television ääreen romahtamista jonkun virkistävän ohjelman pariin, nyt kun tuo näkökone näköjään toimiikin, vaikka eilen jo väitti muuta. (Television oudoista vioista ja takuutaistelusta enemmän, kunhan olen saanut kontaktoitua kuluttajaviranomaisia ja muutenkin taas kerään itseni asian suhteen.)

Kunnon kesäiltaan kuuluvaa kevyttä teemakatseltavaakin on tarjolla. Vaikeuksia on, että minkä näistä kesäleiriteemaisista ohjelmista oikein valitsisi: Ykköseltä voi katsoa kymmeneltä Rangaistuspataljoonan (Päähenkilönä on Puna-armeijan upseeri Vasilii Tverdokhlebov, joka joutuu natsien panttivangiksi mutta pääsee pakenemaan - vain päätyäkseen Stalinin keskitysleirille.), samaan aikaan kakkosella voi seurata sarjaa Perhe kurileirillä (Tosi-tv-sarjassa Perhe kurileirillä (Family Brat Camp) laitetaan uuteen järjestykseen ongelmaisten perheiden arki. Neljä pahasti riitaisaa brittiperhettä viettää kolme viikkoa Idahon erämaassa.); kolmosella menee MTV3.doc: Paha paikka (Itäisessä Kongossa sijaitsevaa Goman kaupunkia on kutsuttu maailman pahimmaksi paikaksi. Siellä sijaitsi 1990-luvulla miljoonan ruandalaisen pakolaisleiri ja tämän vuosituhannen alussa tulivuorenpurkaus pyyhkäisi puolet kaupungista alleen.) ja Teemalla leffa Matka vapauteen (Nuoret afgaanipojat, Jamal ja Enayat, päättävät jättää taakseen tuhoutuneen kotimaansa ja etsiä parempaa tulevaisuutta tuhansien kilometrien päästä - vaikka henkensä uhalla. He pakenevat pakistanilaiselta pakolaisleiriltä ja matkaavat silkkitietä pitkin, läpi Iranin ja Turkin, kohti Italiaa ja Ranskaa. Määränpäänä heillä on Lontoo.) Nelonen ja Sub eivät ole jostain syystä lähteneet lainkaan tähän kello kymmenen kesäleirimeininkiin, vaan kulkevat ihan omia polkujaan 4400 -sarjalla ja Sinkkuelämällä; ja FST5n Krökta rummet - naturlig strålning kertoo ihan muusta (Det strålar omkring oss. Vi äter, dricker och andas radioaktiv strålning. Det går inte att komma undan, den naturliga radioaktiva strålningen strålar emot oss överallt.). JIMinkin kesäinen Kidutuksen historia -doku tulee vasta puoli kahdeltatoista, kympiltä sieltä tulee veljesangstia.

---
Tämä jatkuva tuuletus ja läpiveto tekee jotain hyvääkin: vihdoinkin koolauksen (ei puisen vaan sen toisen) jäljiltä ilmassa leijunut esanssin lemu alkaa haihtua. Lisää projektista Coloria-blogissa.