Lana Del Rey — Video Games

[Pitkä odotus / The Long Wait. Pigmenttimustetuloste, 44x29cm (+marginaali), ed. 15.]

Uh, olikohan sittenkään viisasta jättää työrupeamia sunnuntaiksi, kun olojalka vain vipattaisi. Ja artsuilu- ja kuvittelujalka. Kuvat pyörivät päässä ja nyt on tullut sanoja niiden seuraksi. Mihin minä lokeroin tämän kaiken siksi aikaa, kun teen muille töitä?

Aamu oli joka tapauksessa melko maittava, kun Keskisuomalaisessa oli hyvä kritiikki Taivaanrannanmaalarin kotikirjastoon (Keskisuomalainen 4.12.2011) ja kahvikin kupissa kuumaa ja maittavaa. Häivytti hetkeksi mielestä tuon ulkona vaanivan tasaisen harmauden.

Tekstin ja kahvin maittavuuskaan ei poista sitä kutinaa, joka vetäisi koko ajan printtien ääreen, jatkamaan kokeiluja uuden löydön parissa, jonka sain syliini sattumalta, kun alkuperäinen idea meni poskelleen.

Höyry-galleriassa aukeaa itsenäisyyspäivänä A6-näyttely, jossa nimensä mukaisesti on esillä useampien taiteilijoiden aakuutosen kokoisia pieniä teoksia joulukuusessa. Lisätietoja näyttelystä Höyry-gallerian sivuilta. Harmittaa, kun kädet olivat viikolla siinä kunnossa, etten saanut toteutettua alkuperäistä ajatustani kuultavasta, ompelemalla yhteenliitetystä kuultopaperikuvasta - ehkä ensi vuonna sitten? Olen edellisen artsuprinttaussession aikana miettinyt entistäkin kuumeisemmin, miten voisin hyödyntää kaikki koe- ja virheprintit, joihin paperia on kulunut useiden satojen edestä ja niinpä A6-näyttelyynkin päätyi sitten yksi uniikkiprintti, joka on muunneltu osa yhdestä suuremmasta uniikkityöstä - tai sen koevedoksesta. Jotain ihan toisenlaista joka tapauksessa.

Torstaina miltei myöhästyin kyydistäni Siekkareiden keikalle, kun löysin juuri tuolloin uuden tavan vesinaarmuttaa pintaa. Kuvahan ei irtoa vedessä, mutta kovalla harjalla hankaamalla saa pinnan rikki ja sillä raaputettua kuvaan varsin monisyisiä naarmuja ja viiltoja. Ajattelin lähiaikoina valmistaa osasta printtejä naarmutettuja uniikkipohjia kuvansiirtotöilleni - eli pohjana on yksi printti ja päälle yritän kiinnittää lakan avulla toisen. Lueskelin sen verran foorumeita, että olen aika vakuuttunut siitä, että kuvan fyysinen laatu ei tästä prosessista huonone ja laatumateriaaleja käyttämällä saa laadukasta jälkeä aikaiseksi. Kummasti tulee lisävirtaa aina, kun pääsee johonkin uuteen käsiksi.

Kunpa virta nyt vain pysyisi akussa sen aikaa, että saan muut työrupeamat alta pois...

Cinerama - Get Up And Go

Elokuu alkoi paniikilla. Yöllä olin siirtämässä Colorian uusia nettisivuja verkkoon, kun nettiyhteys katkesi. Aamulla verkossa oli vain Colorian riekale. Mutta alkuhysterian jälkeen kaikki alkaa nyt näyttää hyvältä, vaikka korjattavaa riittää vielä varmaan moneksi kuukaudeksi. Tarkoituksena on muutenkin kohentaa ulkoasua, kuvilla ja kaikella vinkeällä.

Uusittu Coloria löytyy samasta osoitteesta kuin ennenkin: coloria.net. Sinne.

---

Muutenkin tänään on ollut hieno päivä. Monen päivän hyperaktiivisuuden aika alkaa hieman tasoittaa, kun keho alkaa vinkua unen perään. Olin jo kohtuullisen liikuttuneessa tilassa, kun eräs Minulle Hyvin Tärkeä Ihminen kehui töitäni juuri oikealla hetkellä. Taloudellinenkaan tilanne ei näytä enää *niin* synkältä - voi olla, että Islannissa saatamme joku päivä jopa syödä. :D

Kaiken kaikkiaan elämä tuntuu tällä hetkellä melkoisen nautittavalta. Ainoa pelottava puoli on se, että olen katsonut filippiiniläisvankien thrillerin jo ainakin kymmenen kertaa. Rentouttavaa.

Sufjan Stevens - Chicago

Ra. Elämä on mennyt töiden ja kemian + fysiikan parissa. Viime viikolla aloin etsiä tietoa luminenssista ja päädyin radioaktiivisiin maaleihin, jotka veivät pakkomielteen omaisesti mukanaan. Kirjoitin jutun coloria-blogiini ja nyt ihmettelen postiini tulevaa kysymystulvaa. Sen verran tulee kysymyksiä etenkin siitä, mitä vanhoille radioaktiivisille kelloille pitäisi tehdä, että rohkenin lähestyä Säteilyturvakeskusta sähköpostin muodossa. STUKin sivujen yläreunassa on viehättävä "Säteily tänään" -tiedote, josta voisi katsoa oman paikkakuntansa säteilyn - jos olisi paikkakuntaa. Jyväskylää ei löydy, eikä Keski-Suomesta muitakaan paikkakuntia. Täytyy palata myöhemmin katsomaan, onko tuo vain väliaikaista. Huvittaisi kovasti tietää säteileekö Jyväskylässä enemmän kuin Näljätnevalla.

Tällä viikolla olen onnistunut myös perumaan kaksi matkaa, joille olin jo henkisesti lähdössä: Wienin reissu marraskuussa osuisi päällekäin Timpan näyttelyn avajaisten kanssa (ja muutenkin pahaan saumaan) ja Pietarin reissulle ensi kuussa minulla ei yksinkertaisesti ole valuuttaa. Jo aiemmin minulle on vihjaistu Milanon matkasta (jonne en pääse), joten jos reaaliteetit unohdetaan, ulkomaan vientini on varsin hyvä.