A Hawk & A Hacksaw – God Bless The Ottoman

Tässäpä peittoluonnokseni. Voi olla, että siitä tulee ryijy (? raanu? what ever) tai jos voimat loppuu, saattaa lopputuloksena olla tyyny. Pieni. Ajattelin tehdä tästä tällaisen julkisen projektin, jotta joku varmasti muistuttaa, jos jää projekti seisomaan. Eh. Toisaalta, jostain syystä megalomaaniset projektit luonnistuvat minulta paremmin kuin pienet piiperrykset, joten toivoa on.

Lopulliseen peittoon tulee varmaankin jonkinverran erilaiset värit, koska värjäystaitoni ei ole vielä niin huipussaan, että ihan just-värejä saisin aikaiseksi. Mutta suuntaa-antava luonnos kuitenkin on. Seuraava toimenpiteeni on varmaankin alkaa työstää photarilla ja illustraattorilla kuvaa oikeiksi ruuduiksi (suoran viivan piirtäminen vapaalla kädellä on vieläkin Tavoittamaton Ominaisuus - ja toisaalta suorat kulmat piirtäessä tekevät aina kuivemman näköisen) ja varmaankin pitäisi sitten lajitella värilankojaan.

---

Tänään tapasimme Live Herringin merkeissä tulevasta heinäkuun alun työpajasysteemistä. Miitinki sujui suhteellisen kevyesti mansikoiden ja melonin siivittämänä ja tulevaisuushan näyttää suorastaan ruusuiselta! Lisää tietoa tulossa piakkoin ja projektin oma blogikin aukenee lähiaikoina.

Elbow - Red

Tässäpä se pahainen kielletty symboli:

Ristiretki jatkuu: laitoin toisen kuvan kokeiluun, siinä ei pitäisi olla mitään epämääräisiä kiellettyjä symboleja, mutta saas nähdä. Toisaalta, ymmärrän kyllä tiukan kurin. Rajaa on vaikea vetää, ellei sitä vedä tiukasti ja olihan minunkin ensimmäinen ajatukseni kirjoittaa korttiin "Tämä on ryöstö!" Olisi ollut niin vinkeää seurata kassaneitien ilmeitä...

Pitäisi tehdä töitä, mutta näköjään onkin virastoihin soittelemispäivä. Jostain syystä perjantait laukaisevat sisäisen urputtaja-mummoni. Käs'veskaankin on tullut kohtuullista mätkäytyspainoa ja sillä heilutteleminen on tullut jo luontevaksi. (Synttärit viikon päästä.)

---

Toissapäivänä Buffya katsoessani luonnostelin IIIIISON ruuduista koostuvan päiväpeitteen, jonka aion neuloa itse värjäämilläni langoilla. Eilen aloin värittää kuvaa ja kohta on luonnos valmis. Aion skannata, jakaa ruutuihin ja tehdä tietokoneella kunkin ruudun kuvion, jotta homma pysyy hanskassa. Saas nähdä, mitä tästä tulee.

Linkin Park - Given Up

Olin suunnitellut käyväni tänään visiitillä taidetoimikunnassa, mutta niinhän se on, että työt tulivat ja söivät. Minipalavereita ja skripti lentää. Kuuma on. Onneksi on vesihana, josta tulee kylmää(kin) vettä. Ja verhot, jotta aurinko ei pääse sisään. Poski jo paloi. :)

Kävelylenkki tuolla trooppisessa ilmassa väsähdytti ja mietin television ääreen romahtamista jonkun virkistävän ohjelman pariin, nyt kun tuo näkökone näköjään toimiikin, vaikka eilen jo väitti muuta. (Television oudoista vioista ja takuutaistelusta enemmän, kunhan olen saanut kontaktoitua kuluttajaviranomaisia ja muutenkin taas kerään itseni asian suhteen.)

Kunnon kesäiltaan kuuluvaa kevyttä teemakatseltavaakin on tarjolla. Vaikeuksia on, että minkä näistä kesäleiriteemaisista ohjelmista oikein valitsisi: Ykköseltä voi katsoa kymmeneltä Rangaistuspataljoonan (Päähenkilönä on Puna-armeijan upseeri Vasilii Tverdokhlebov, joka joutuu natsien panttivangiksi mutta pääsee pakenemaan - vain päätyäkseen Stalinin keskitysleirille.), samaan aikaan kakkosella voi seurata sarjaa Perhe kurileirillä (Tosi-tv-sarjassa Perhe kurileirillä (Family Brat Camp) laitetaan uuteen järjestykseen ongelmaisten perheiden arki. Neljä pahasti riitaisaa brittiperhettä viettää kolme viikkoa Idahon erämaassa.); kolmosella menee MTV3.doc: Paha paikka (Itäisessä Kongossa sijaitsevaa Goman kaupunkia on kutsuttu maailman pahimmaksi paikaksi. Siellä sijaitsi 1990-luvulla miljoonan ruandalaisen pakolaisleiri ja tämän vuosituhannen alussa tulivuorenpurkaus pyyhkäisi puolet kaupungista alleen.) ja Teemalla leffa Matka vapauteen (Nuoret afgaanipojat, Jamal ja Enayat, päättävät jättää taakseen tuhoutuneen kotimaansa ja etsiä parempaa tulevaisuutta tuhansien kilometrien päästä - vaikka henkensä uhalla. He pakenevat pakistanilaiselta pakolaisleiriltä ja matkaavat silkkitietä pitkin, läpi Iranin ja Turkin, kohti Italiaa ja Ranskaa. Määränpäänä heillä on Lontoo.) Nelonen ja Sub eivät ole jostain syystä lähteneet lainkaan tähän kello kymmenen kesäleirimeininkiin, vaan kulkevat ihan omia polkujaan 4400 -sarjalla ja Sinkkuelämällä; ja FST5n Krökta rummet - naturlig strålning kertoo ihan muusta (Det strålar omkring oss. Vi äter, dricker och andas radioaktiv strålning. Det går inte att komma undan, den naturliga radioaktiva strålningen strålar emot oss överallt.). JIMinkin kesäinen Kidutuksen historia -doku tulee vasta puoli kahdeltatoista, kympiltä sieltä tulee veljesangstia.

---
Tämä jatkuva tuuletus ja läpiveto tekee jotain hyvääkin: vihdoinkin koolauksen (ei puisen vaan sen toisen) jäljiltä ilmassa leijunut esanssin lemu alkaa haihtua. Lisää projektista Coloria-blogissa.

Marc Almond - Stardom Road (Live Friday Night Is Music Night)

Kuten arvelinkin: Lähettämäsi kuva-aineisto on hylkääntynyt, koska se sisältää symboleja, joiden käytön kuvallisten korttien säännöt kieltävät, kertoi Nordea minulle aamulla.

Ulkona on Suuri Kesä, mutta sisällä Paljo Työ, joten ihan heti en lähde niitylle kirmailemaan. En ole kovin lohduton, sillä eilen oli hienoimpia työpäiviä ikinä: Anniinan ja Ellinooran kanssa intialaista ruokaa ja tuntikaupalla jäätelön ja kahvinsekaista mukapalaveerausta kirkkopuiston nurmikolla. Illalla naamaan koski ja käsivarret punoittivat suojakertoimesta ja pitkistä hihoista huolimatta, mutta kiireetön päivä oli sen arvoinen.

Tänään olisi tavoitteena purkaa sähköpostiin kertyneet rästit, viimeistellä pari leiskaversiota ja kirjoitaa englanninkielistä esittelyä.

---

Päivän japanihenkinen kulttuuritarjonta löytyy täältä:
japanilaista piilokameraa, lisää japanilaista piilokameraa ja juuri kun luulee, ettei pahemmaksi enää voi mennä: ...lisää japanilaista piilokameraa.

Breed 77 - Quiro Vivir

Kesäkuu on virallisesti julistettu avatuksi. Pankkikriisillä. Menin laskunmaksukierrokselle, kun pankki ystävällisesti ilmoitti: SINULLA EI OLE TILEJÄ. Vasta jostain alasivun alasivulta löysin ilmoituksen, joka kertoi väliaikaisesta toimintahäiriöstä. Samalla hengenvedolla yritin tilata itselleni kuvallisen kortin. *Yritin* siksi, että kohtuullisesti hämmästyn, jos korttiin suunnittelemani kuva menee läpi. Kuvaehdot olivat niin aukottomat, että varmaan tilaa jää vain abstrakteille kuvioille ja sööteille kissakuville.

Tänään (kalenteria tuijottaessa "eilen") oli varsin hieno päivä. Tapasin Pirkon, jonka kanssa kävimme antoisan keskustelusession aarrekammioseikkailullamme. Alkaa pahasti vaikuttaa siltä, että mahdollisesti aurinkoinen kesä jää kirjaston aarteiden varjoon... Huolimatta siitä, että tällaiset löytöretket ajavat kohti teksteihin hautautuneen erakon elämää, jostain kumman syystä juuri nörttielämä koneen ääressä sosialisoi - blogien kautta tuntuu löytyvän aina vain hienoja uusia tuttavuuksia. Mitä enemmän koneen ääressä istuu, sen laajemmaksi kaveri/ystäväpiiri käy? Sadepäivän lohtuyhtälö.

---

Galleria Henkevän Silakan tanssi-teemainen kesänäyttely aukesi tunti sitten keskiyön tiimoina. Kesän kutsuvieras on Maija Holma (» www + » blogi), jonka galleriassa esillä oleva Tanssiva kaupunki nähtiin "live-esityksenä" Yläkaupungin yössä. Ääntä ilmestynee teokseen myöhemmin.

New Young Pony Club - Bomb

Tämä viikko on ollut taas yhtä sosiaalista kontakti ja matalalentoa töiden yllä (ja alla). Kyytiä ovat saaneet perusnettisivuprojektit, pari nettinäyttelyprojektia, InnoFoorumi miettimistä miettimisestä -päivänen, kankea koulutushetki (*nyt pitää ryhdistäytyä*), Arktisen Upeeta / Live Herring, Galleria Henkevä Silakka, Nooran ja minun perhosprojekti ja pari omaa artsuiluhahmotelmaa. Tänään myöhemmin värituttavuuksiin tutustumista. Odotan innolla.

Eilen iski lievähkö kaukokaipuu, joka ei ole vieläkään oikein mennyt pois. Eilen aamulla sain matkakertomuksen nimeltä mainitsemattomalta ihmiseltä (omaksi suojeluksekseen), joka lähti Lontoosta halpalennolla Turkkiin mukanaan vain pankkikorttinsa ja oli jäänyt toiseen kaupunkiin luullen, että kone on jo perillä. Sitten ihastelin Pariisista ostettua paitaa, kuuntelin New Yorkin matkakertomusta ja viimeisenä Viron liftausreissun odottavia tunnelmia. Lisäksi aktiivilukemistooni on päässyt Kenia-blogi.

Viime viikolla sain päähäni opetella virkkaamaan. Tavoitteena saada käyttöä kaikille niille kauniinvärisille langoille, joita olen onnistunut nurkkiini hamstraamaan. Projekti on tällä hetkellä pysähdyksissä siinä, ettei tässä huushollissa ole näköjään virkkuukoukkua. Vielä puuttuu myös varsinainen taito. Nyt olen hahmottanut ketjusilmukan tekemisen, mutta otaksun, että jostain motorisesta muistista löytyy vielä virkkausnappulakin.

Fred Astaire - They Can't Take that Away From Me

Täällä on sekä sairastettu että aherrettu; virtuaalielämä jäänyt vähemmälle. (Sekin vaikuttaa, että kuukausia suunnittelemani blogin kunnostus (kunnon layout) on edelleen vaiheessaan.)

Tilasin itselleni viime viikolla omaisuuteni verran uutta omaisuutta: Adoben Design Premium bundlen ja Computer Arts -lehden vuosikerran. Ensin mainittu on jo asennettuna koneelleni ja aivan hurmiossa testailen uusia ohjelmia. Uusien ohjelmien asentaminen jännitti ja innostutti siinä määrin, että mahaan alkoi melkein koskea (¬_¬ *nerd*). On systeemi sen verran muuttunut, että vähän menee etsiessä. Itse ohjelmat eivät liikaa, jotta haittaisi, mutta yllättävä stoppi tulee perusflowhun, kun pysähtyy etsimään oikeanlaista logoa alapalkista tai alt-tabista. Photarin jo löytääkin aika ok, mutta dreamweaverin merkkitunnistamisen kanssa on vielä vähän ongelmaa. Ainoa ärsytys on tähän mennessä se, ettei Photariin automaattisesti asentunut kaikkia omia actionejani, vaan ne piti itse käydä kopioimassa arkistoista oikeaan hakemistoon. Sama Dreamweaverin snippetsien kanssa, mutta sitä en olettanutkaan, koska edellinen dreamweaverini on vielä Macromedian tuotantoa. Ja vielä koneella, jos iskee uusavuttomuus.

Seuraava suurhankintani olisi sitten a3+ -tulostin loppukesästä/alkusyksystä, kun taiteellinen hypertuotantolaitokseni aloittaa virallisesti toimintani. Olen vakaasti päätynyt hankkimaan HPn Photosmart Pro B9180 -pigmenttisuihkarin, joka on pessyt arvosteluissa vastaavanlaiset Epsonin ja Canonin printterit mennentullen. Ainakin noissa oman alani - en tiedä sitten puhtaasta valokuvaprinttaamisesta.

Ja kun gadgeteissa liikutaan: **nimeltä mainitsematon ihminen** onnistui ostamaan itselleen jostain Tokmanni-ketjun kaupasta PSP valuepackin 99 eurolla, mutta ei ostanut allekirjoittaneelle, mistä jonkin asteista kaunaa poden edelleen. Joudun ilmeisesti maksamaan täyden hinnan laitteesta, koska en kauan enää jaksa odotella: Rachet & Clank - Size Matters on ilmestynyt muutama päivä sitten ja kerännyt kovasti kehuja. Syksyllä pitänee hankkia sitten isovelikin, PS3, vaikka luulen, että jos kesästä tulee sateinen...

Tänne teknomiittien universumiin kaikki laitteet halajaa.
----

ps. JEE! Live Herring sai apurahaa Taiteen keskustoimikunnalta toimintaansa! Meillä menee oivallisesti! Blogi aukeaa kohta ja lisätietoa kesän työpajasta tulossa.

---
ps². Tähän väliin tiedote Silvialta Bulgariasta kaikille tiettäväksi:
Me and my husband have opened an Artist Retreat in the village Patalenitza in the Rhodopa Mountains, Bulgaria. We offer to textile artists, fine art artists, writers, poets and translators from abroad the whole retreat – house for living, atelier and 650 sq. m. yard, where they can live and create in quiet countryside surroundings and find inspiration for their work.
Here is the web site of our residency with more detailed information about the location, the conditions, the rates etc.: silviaretreat.googlepages.com
Silvia Haralambova on Bulgarian Pazardzhikissa elävä ja työskentelevä bulgarialainen (tekstiili)taiteilija, lisätietoja: sharalambova.googlepages.com

Cinematic Orchestra - Breathe

The Seer.

Eilen meillä tapahtui jotain suhteellisen käsittämätöntä: siivottiin. Vain keittiötä tosin, mutta kuitenkin. Varsinaiset työt jäivät hunningolle, mutta jostain syystä tänään onkin sitten ollut erityisen antoisa (ja kiireellinen) työpäivä. Vaikka kello on vasta yksi ja normaalisti tähän aikaan vasta kömmin kolostani.

Yläkaupungin yössä kävin muutaman vuoden tauon jälkeen. Kuten Maija jo mainitsi blogissaan ja itsekin jo tilitin edellisessä entryssäni, tein Maijan Tanssiva kaupunki -teokseen flashit ja tuo tekniikan (epä)onnistumisen jännitys toi oikeasti perhosia vatsaan. Mutta vain pieniä, sellaisia koin kokoisia. Mutta oli kerrassaan kummallinen efekti nähdä kuvasarjat passiivisena katsojana: siellä oli seassa kuvia, joita en muista edes nähneeni. Äänimaailmakin toi paljon uutta silausta päälle.

Mental note: kavereita näköjään näkee, kun poistuu asunnostaan. Oli mukavaa nähdä ihmisiä, joita ei ole aikoihin nähnyt. Ja alan hiljalleen uskoa siihen, että kaikki maailman ihmiset todella *voi* linkittää toisiinsa kuuden ihmisen kautta. Sen verran outoja ihmissuhdeverkostoja tuli taas viikonlopun aikana nähtyä.

Rufus Wainwright - Going To A Town

Huhhei. Flashaamisen riemua. Olen vihdoinkin saanut itseni flashin pariin, seitsemän vuoden tauon jälkeen. Ja eihän siitä mitään olisi tullut, ellei Mikael olisi käynyt jäätelökylässä neuvontareissulla. (Kiitos!) Eilen (tai toissa päivänä, olen näköjään ylittänyt taas vuorokauden - ne menevät niin nopeasti) jäätelötyöskentelyä tapahtui Ellinooran kanssa. Sitä ennen hyvin lakritsaista palaveerausta Maijan kanssa. Työt maistuvat!

Tosiasiassa olen hävinnyt projektien kadotettuun valtakuntaan. Ellei ole päivät täynnä palavereita, sitten olen ollut opettamassa. Niin tosiaan - JAOlla tapasin vanhan kaverini Pian, jonka kanssa vietin kohtuullisen paljon aikaa koulussa + Turun aikoinani kävin melko usein Pian luona Tukholmassa. Sinne oli opiskelijalippu laivalla kolme kertaa halvempi kuin junalla Jyväskylään, joten valinta oli kohtuullisen selvä.

---

Pikahaaveista tulevaan: pakko mennä nukkumaan pariksi tunniksi, mutta sen verran pitää mainostaa, että Live Herring on siirynyt kesäaikaan. Blogi aukeaa ja sivut päivitetään piakkoin, mutta tässä jo mainostan heinäkuun alkupuolella Taidemuseossa järjestettävää walk-in workshoppia. Outi Kotalan johdolla ihmiset voivat osallistua Turhuuksien tori -taideteokseen.

---
edit: pakko oli palata kirjoittamaan vielä tämä: Aurinko nousi juuri! USKOMATTOMAN upean näköistä. Onneksi ei ole kamera ladattu. Tällaista ei halua nähdä vain linssin läpi.

The Hat - Open Hearts

Päässä juhlii miljoonat terävähampaiset mielikuvitusolennot, jotka nakertavat aivokuortani. Mutta siitä huolimatta: Coloriasto aukesi tänään
www.coloriasto.net

Pakenen takaisin kylpyammeeseen, pesuhuoneen pimeyteen lepyttämään aivojumaliani. Jospa ne lakkaisivat räyhäämisen ennen huomisaamua.

Go-Betweens - Right Here

Jos olisi jotain sanottavaa, niin sanoisin sen nyt.

There's no business like show business

Muse - Invincible

Loma teki poikaa. Viime maanantaina lähdettiin Helsinkiin ja tultiin vasta perjantai-iltapäivällä takaisin. NIN oli hieno kokemus, mutta jotenkin täysinäiseen Hartwalliin tottuneena vajaa jäähallillinen tuntui jotenkin pieneltä. Liikaa tyhjää seinää ympärillä. Mutta askeettinen valaistus leijui silti hienosti ympäriinsä ja Ladytron tuli nähtyä. Sitä olen BBC6:lta kuunnellut hartaasti.

Tuli nähtyä tuttuja ja välteltyä tietokoneita. Minkä seurauksena palatessa odotti postilaatikossa ennätysmäärä sähköpostia, jonka setvimiseen menee jonkinlainen ikuisuus. Helsingissä ollessa pitää aina tonkia kaikki importtikaupat viimeistä pölyhiukkasta myöten, jotta saa ruokavaraston täydennettyä. Väriaiheisista löydöistäni enemmän väriblogissani, minne tulen (toivottavasti) listaamaan myös värjäystehtaani outoja kokeiluja.

Työ ja arkinen aherrus on alkanut. Eräs tietty nettinäyttely on aiheuttanut jo jonkinasteista sydämentykytystä ja ahdistusta. Jospa sen saisi nyt rykättyä loppuun, kun muuten myöhästyvät kaikki muutkin projektit ja tulee totaalinen perikato. Valoa näkyy jo tunnelin päässä.

Ja tänään aukeaa Ameriikan suunnalla Detritus -näyttely - avajaisvastaanotto tosin vasta torstaina. Kutsukortteja tuli läjä postissa (ja kiitos vain kaikki, jotka lahjoititte minulle amerikkalaisia ystäviänne, heille on kutsu mennyt jo kotiin). Toivottavasti saan piakkoin muutaman valokuvankin nähtäväksi.

ARGH. Nyt on kyllä ihan liikaa ajatuksia ja ideoita päässä. Pitänee ottaa uudelleen käyttöön yöt ja toivontai ja minimoida nukkuminen näennäiseen, muuten varmaan pää räjähtää.

Mark Ronson - Stop Me

Pakko osallistua meemiin, kun ei ole omia ajatuksia jaettavaksi ja jonkinlainen sisäinen pakko on kuitenkin tuottaa palstantäytettä. (Mutta tässä hilpeässä tiimellyksessä hukkasin tämän lähettäjän. Ei siis linkkiä alkuperään.)

Siis: rasti siihen, mitä kotoa löytyy.

[ ] akvaario
[x] arabian astioita
[ ] arkkupakastin
[ ] astianpesukone
[ ] autotalli (tai siis hallipaikka)
[x] digiboxi
[x] digikamera
[ ] digitaalivaaka
[x] dvd-soitin
[x] epilaattori
[ ] farmariauto
[ ] henkilöauto
[x] hiirimatto
[x] hiusten kuivain
[ ] höyrysauna
[x] iittalan astioita
[ ] ilmakiharrin
[x] ilmakitara
[?] ilmankostutin
[x] jenkkisänky
[x] kahvinkeitin
[x] kahvipannu
[ ] kannettava dvd
[x] kannettava tietokone
[ ] keittiövaaka
[ ] kenkäteline
[ ] kerrossänky
[ ] keskuspölynimuri
[ ] kirkasvalolaite
[ ] kopiokone
[ ] kotiparturi
[ ] kotiteatteri
[ ] kottikärryt
[ ] kuisti (terassi)
[ ] kuivausrumpu
[ ] kultaisia koruja
[x] kuntolaitteita
[x] kylpytakki
[x] laajakaista
[x] lankapuhelin
[ ] langaton hiiri
[ ] leipäkone
[x] leivänpaahdin
[ ] lemmikkieläin
[ ] litteä tietokonenäyttö
[ ] luistimet
[ ] maasturi
[x] matkapuhelin
[ ] mikroaaltouuni
[ ] moottorikelkka
[ ] moottoripyörä
[x] mp3-soitin
[x] musiikkisoitin
[ ] navigaattori
[ ] oma ranta
[ ] omakotitalo
[ ] ompelukone
[ ] pakettiauto
[ ] partakone
[x] parisänky
[x] parveke
[x] pelikone
[x] polkupyörä
[x] polttava cd-asema
[x] porakone
[ ] poreallas
[x] pyykinpesukone
[x] pölynimuri
[x] pöytätietokone
[ ] rappuset
[ ] rikkaimuri
[ ] rullaluistimet
[ ] salarakas
[ ] sauna
[x] sauvasekoitin
[x] silitysrauta
[x] skanneri
[ ] suihkulähde
[ ] sukset
[ ] suoristusrauta hiuksille
[ ] sykemittari
[ ] sähköhammasharja
[x] sähkövatkain
[ ] sälekaihtimet
[ ] takka
[ ] taulutelevisio
[¬_¬] tauti
[x] teepannu
[ ] tekohampaat
[x] tietokonepöytä
[ ] traktori
[x] tulostin
[ ] uima-allas
[ ] ulkorakennus
[ ] ulkosauna
[ ] useampi televisio käytössä
[ ] vapaa-ajan asunto
[ ] vedenkeitin
[ ] vene
[ ] verenpainemittari
[x] vhs-videonauhuri
[x] videokamera
[ ] viinaa
[ ] villamatto
[ ] vohvelirauta
[x] voileipägrilli
[ ] vuodesohva
[ ] web-kamera
[x] wokki-pannu
[ ] yleiskone
[ ] yläkerta

Kysymysmerkki ilmankostuttimen kohdalla merkitsee sitä, että sormi meni suuhun tässä kohtaa. Meillähän on kasapäin ufoxeja, mutta ne on niinsanotusti perattu ja toimivat ilman kostuttamisen sijaan ryönäsäiliöinä.

Tätä voi sitten käyttää myös lahjahankintalistana tarpeen tullen. Ei silti, että omakotitalon haluaisimme, mutta tuo suihkulähde olisi ihan jees.

Hives - Main Offender

Piti pyhittää tämä viikko Taito-lehti 100 vuotta -näyttelyn tekemiselle, mutta pm, viikonlopun rästejä vieläkin hoitelen ja ympäriinsä juoksentelen. Aamu alkoi Amerikan-sessiolla: ensin piti kerjätä amerikkalaisia kaverinkavereita, joita voisi kutsua jonkun avajaisiin ja sen jälkeen vastasin GROK-projektin palautekyselyyn ja kahden atlantalaisen highschool-oppilaan verkkohaastatteluun (josta hädintuskin ymmärsin yhtään mitään).

Ellinooran ja Mikaelin kanssa iltapäiväpalaveeraaminen venyi tottakai alkuiltaiseksi jäätelötuokioksi, minkä jälkeen kotiin töiden ääreen palaaminen tuntui hitusen verran kevyemmältä. Eikä konekaan ollut kaatunut!

Aivo on silti vielä vähän jumissa.

Japan - Nightporter

Eilen tuli käytyä Käsityömessuilla - noin ziljoonan mummon kanssa. Melkein harmittaa, ettei tuhlannut neljää euroa enempää ja mennyt katsomaan käärmenäyttelyä viereiseen halliin. Ei esitellyissä tuotteissa sinänsä mitään vikaa ollut, mutta tuntui, että kaikki oli nähty jo aiemmin ja useampaankin kertaan. Mukaan lähti kuitenkin rautainen pääkallokoru, kravatti (= ainoat pääkalloiset tuotteet koko messuilla, uniikkikappaleet kaiken lisäksi) ja puinen leikkuulauta. Ja hyvät sisäiset naurut siitä, kun joku väärään suuntaan eksynyt mummeli ihmetteli käärmeshown edessä muoviin valettuja skorpioneja - että Miten nämä on oikein tehty? Toivottavasti hoksasi olevansa väärän näyttelyn ovella, muuten jäi varmaan verrattain omituinen käsitys nykykäsitöistä.

Perjantaina oli bisnespäivä pahimmillaan: palaveria, palaveria ja palaveria. Monta asiaa kasaan tosin. Ja päivän päätteeksi oli taiteilijat vs. tanssijat tapaaminen Beckerillä, josta Nooran kanssa lähdimme miettimään jo muutamia viikkoja muhinutta yhteisprojektiamme Sohwille appelsiinimehulasien ääreen. Suhteellisen kevyt päivä asian määrään nähden.

Näiden sosiaalisten sumppujen kunniaksi en ole ehtinyt reagoimaan sähköpostiini taaskaan ajoissa ja nyt pitäisi ennen huomista purkaa melkein parin sadan meilin rysäys. Yh. Voisi kai sunnuntain paremminkin viettää.

Eilen kehittelin loistavan aprillipilan: virpojia voisi maireasti pyytää odottamaan, kun käyn hakemassa jotain herkkuja - mutta menisinkin vain takaisin sohvalle katsomaan telkkaria. Saisivat seisoa sitten tuntikaupalla odottamassa ennenkuin hoksaisivat, että kaikessa onkin kyse aprillista. Mutta kukaan ei ole käynyt. Ovat varmaan oppineet viime vuosista.

Sarah Nixey - When I'm Here With You

And The Voice Says: 'Bring Me The Head.'
Eilen innostuin skannaamaan vanhoja piirroksiani oikein kunnolla. Aion jossain välissä ottaa kunnon Illustrator/tracing -session. Tavoitteena saada tänä vuonna Illustrator yhtä hyvin haltuun kuin Photari. Haastetta.

Ellinooran kanssa palaveerattiin ja kuten aina, hetki venähtää toiseksi ja sitten löytää itsensä jostakin kuppilasta/terassilta kahvilta/jäätelöltä. Tänään meni BananaSplit Elosen yläkerran lasiterassilla. Jäätelö oli hyvää, mutta vesilasi (siis kraanavettä, ei mitään kuplivaista) maksoi euron. En ole oikein vieläkään päässyt tuon euroveden yli.

Kone päästi taas oudon vinkaisun. Olen oppinut tunnistamaan, että tuo on se hyrinä, joka irtoaa juuri ennenkuin takerrutaan siihen samaan vanhaan "en käynnisty" -luuppiin, joten näyttää siltä, että tämä riemu oli sitten tässä. Aion piakkoin kokeilla koneen uudelleen käynnistystä. Jätän tarinan tähän jännittävään pisteeseen. Kukaan ei tiedä, miten tässä käy.

Long Blondes - Giddy Stratospheres

Yllättävää (?), mutta niin totta: kone taas jumpsahti samaan mystiseen käynnistysluuppiin kuin uuden vuoden tienoilla. Aukaisin läppärin, jotta voisin sillä hoidella tärkeimmät hommat, mutta TA-DAA! - se ei suostunut menemään verkkoon. Jeeeeez. Jyräsin torstaina kiintolevyn ja asentelin windowsin uudelleen ja seuraavana päivänä sain photarinkin kuntoon. Tänään sain hoidettua verkkoyhteydetkin taas kasaan, joten elämähän ei olekaan silkkaa ruusunpiikkien napsimista jalkapohjan pikkurypyistä.

Luultavasti Adoben ohjelmat kiukuttelevat jonkin win-päivityksen kanssa, joten on hyvin todennäköistä, että tuosta windowsin uudelleen asennuksesta tulee rutiinia joka käynnistyksen yhteydessä. Muutenhan huo meneekin rutiinilla, mutta Adoben C-Suitea asennettaessa pitää joka kerta soittaa Adobelle ja pyytää aktivointikoodia. Tosin, sen saa ilmeisesti nettisivunkin kautta.

No, tuon romahduksen ansiosta sosiaalinen elämäni pompsahti päiväksi huippuunsa. Onneksi tämä tragedia sattui Jyväskylän päivän tienoilla, jolloin oli ilmaista pullakahvetta ja särvintä useammassakin harhailupisteessä.

Ja toinen ilon aihe: voi tuota tussien ihanuutta. Ne toimivat kunnes niistä muste loppuu ja sittenkään eivät piippaa hädissään.

Sufjan Stevens - Chicago

Ra. Elämä on mennyt töiden ja kemian + fysiikan parissa. Viime viikolla aloin etsiä tietoa luminenssista ja päädyin radioaktiivisiin maaleihin, jotka veivät pakkomielteen omaisesti mukanaan. Kirjoitin jutun coloria-blogiini ja nyt ihmettelen postiini tulevaa kysymystulvaa. Sen verran tulee kysymyksiä etenkin siitä, mitä vanhoille radioaktiivisille kelloille pitäisi tehdä, että rohkenin lähestyä Säteilyturvakeskusta sähköpostin muodossa. STUKin sivujen yläreunassa on viehättävä "Säteily tänään" -tiedote, josta voisi katsoa oman paikkakuntansa säteilyn - jos olisi paikkakuntaa. Jyväskylää ei löydy, eikä Keski-Suomesta muitakaan paikkakuntia. Täytyy palata myöhemmin katsomaan, onko tuo vain väliaikaista. Huvittaisi kovasti tietää säteileekö Jyväskylässä enemmän kuin Näljätnevalla.

Tällä viikolla olen onnistunut myös perumaan kaksi matkaa, joille olin jo henkisesti lähdössä: Wienin reissu marraskuussa osuisi päällekäin Timpan näyttelyn avajaisten kanssa (ja muutenkin pahaan saumaan) ja Pietarin reissulle ensi kuussa minulla ei yksinkertaisesti ole valuuttaa. Jo aiemmin minulle on vihjaistu Milanon matkasta (jonne en pääse), joten jos reaaliteetit unohdetaan, ulkomaan vientini on varsin hyvä.

Dick Dale - Misirlou

Päivä meni vaelteluksi. Taas. Töitä sain aamulla tehtyä vähän ennenkuin kone alkoi kenkkuilla. Suljin sen ja päätin samantien pitää taukoa, kun oitis en löytänyt itsestäni rohkeutta kokeilla masiinan uudelleen käynnistämistä. Ja minnekäs muualle päädyinkään kuin taidetoimikuntaan lukemaan sanakirjaa. Pääsin perisyntiin saakka.

Anttilan levyvideomikälieneeosastolta löysin kympillä palikkapelin GBAhani ja tottakai sen päädyin ostamaan, vaikka tili takuttaa kohta nollaa. Eikä törsääminen siihen loppunut: piti käydä Coffee Housessa pikku välipalasella ennen näyttelyn avajaisia Käsityön museolla. Oikeasti alkoi harmittaa, että kamera ei viime aikoina ole kulkenut matkassa. Pitää visuaaliselta puoleltaan tyytyä arkaaiseen grafiikkaan - valitsin tähän mielestäni optimaalisimman suorituksen, jonka olen koskaan tehnyt graafisen suunnittelun saralla. Lisää voi käydä katsomassa museolla.

Kotiin palattua olen ruumiillisesti lähentynyt vihanneksen tasoa, mutta sähköpostissa oli sen verran mukavia työjuttuja, että oikein innolla odotan, että pääsen niiden kimppuun. Tänään ei ehkä enää mitään suurta saa aikaiseksi, mutta huomenna uuden energian vallassa.

Maximo Park - Our Velocity

Lepidophobia päivitetty pitkästä aikaa. Lepidophobiaan on kymmeniä ihmisiä kertonut perhoskammostaan, mutta osa teksteistä on tullut selkeästi vain siksi, että kirjoittaja on halunnut ylipäätään kertoa jollekin. Lepidophobiasta on siis tullut jonkinlainen virtuaalisohva, joka tarjoaa henkistä huojennusta perhosen siipien läpätyksestä kärsiville. Hyvä niin. Mutta tällä kertaa tuli myös tehtyä uusi kuva. Jessen kanssa olen jatkanut meilailua muutenkin ja alkaa olla aineksia uuteenkin projektiin. Kohta lähetän muutamia tekstejä myös Nooralle, jospa niistä olisi hyötyä hänen teoksessaan.

Timpan hyvät uutiset (niistä kertokoon itse, jos haluaa ja kun ehtii) sekoittivat eilen työpäivän niin, ettei töistä meinannut tulla mitään. Tänään puolestaan lievä pääkipu härnäilee, eikä keskittymiskyky ole maksimissaan. Miten ihmeessä kaikki päivät tuntuvat päätyvän samanlaiseen lorveksintaan? Laiskottelu olisi ihanaa, jos niin kehtaisi julkisesti sanoa.

Pitäisi siivotakin, muttei millään jaksaisi. Eteisen lattia on täynnä tallattuja naamoja, eikä niitä jaksa siitä nostella. Jotenkin karmivaa olisi itse kuvitella saavansa naamalleen kuraista kengänjälkeä päivä toisensa jälkeen, mutta kärsikööt nyt siinä vaalien ohimenemiseen asti. Niitä tulee kuitenkin aina lisää tilalle.

Äh, pitää ryhdistäytyä, jotta saa työt tehtyä ja kehtaa sitten niistä laskuttaakin niistä ja saa kerättyä matkakassan todennäköisesti parilla päivällä venähtävään Islannin reissuun. Matkasuunnitelmiin on ehtinyt tulla jo vaikka kuinka monta muutosta. Timppa alkoi eilen epäillä, että pian huomaamme olevamme kahden viikon matkalla Belgiassa kottikärryillä.

Fiona Apple - Oh Sailor (6Music Hub Session)

Näkymätön mies laskeutuu laskuvarjolla Jyväskylän raunioille.

Eilen oli aivan täydellinen leijanlennätyssää. Jyväsjärven jäällä ei ollut hirveää tungosta, mutta ihan mukavasti ihmisiä kyllä. Täytyy käydä lennättelemässä jatkossakin, varsinkin, kun saan uuden leijani kuntoon ja kun on vähän energisempi olo.

Torstai meni taas vaelteluksi. Aamulla soitin hammaslääkäripäivystykseen ja puolelta päivin pääsin korjauttamaan haljenneen hampaani kuntoon. (Seuraavan ajan olisin saanut jo 13.11., mutta koska en ollut aivan varma, milloin Timpan Helsingin näyttelyn avajaiset ovat, siirsin päivämäärän omaehtoisesti joulukuun alkuun. Päivämääriä jakeleva täti sanoi, että odottaa vain, milloin jakaa "huomisen" aikoja, mutta ensi vuodelle. Hammaslääkäreitä on kuulemma niin vähän.) Paluumatkalla poikkesin taidetoimikuntaan tointumaan, kun se nyt siinä vieressä sattui olemaan. Ellinooran kanssa päätettiin lähteä taidemuseon Vessan avajaisiin (aka naistenpäivän kutsuille) syömäsession kautta. Juttu jossain vaiheessa poikkesi perhosiin ja Lepidophobia-työhöni ja Ellinoora yhytti paikalle Nooran, jolla on perhosaiheista tanssia työn alla. Pääsimme lopulta sinne taidemuseollekin, jossa luonnollisestikin keskusteltiin henkeviä shamppanja- ja suklaatarjoilun lomassa.

Torstain pitkäksi venyneen hammaslääkäripyrähdyksen jälkeen perjantai meni vähän puuroisemmin. Myöhästyin palaverista (joka sinänsä oli antoisa) ja kotiin palatessani olki kohtuullisen kipeä olo. Eipähän tarvinnut valita kaksien avajaisten, yhden syntymäpäivän ja yhden muuten vain tapaamisen välillä. Ilta kului kotona sohvannurkassa muhien.

Paul Anka - Smells Like Teen Spirit

Aikaansaamattomuus. Vasta kymmenen minuuttia sitten sain lähetettyä pressikuvat Walsh Galleryyn. Työt ovat hieman taas kasautuneet. Ihmiset näyttävät olevan kunnon kevätterässä hiihtolomansa jälkeen ja se näkyy sähköpostini täytteessä. Hirveästi on sellaisia pieniä hoitamattomia asioita, jotka eivät veisi kauan aikaa, kun vain saisi aikaiseksi.

Mutta keskittyminen on vaikeaa. Juuri nyt pöydällä lojuu Jarmanin Chroma -kirja, joka houkuttelee lukemaan (ja josta tein pidemmänkin blogauksen tuonne väriblogini puolelle). Mikko näytti eilen leijani alkun ja siitä asti kynä on piirtänyt paperille leijaan tulevaa kuvaa. Aalto-museon kutsarin mukana tuli braille-aakkoset ja kaikista yrityksistä huolimatta ne eivät sormenpäitteni muistiin tartu.

Täytynee aloittaa työprosessi parilla copy-paste-projektilla, joihin ei aivotoimintaa tarvitse. Ehkä se siitä sitten lähtee...

E.S.G - You're No Good

Perjantaina pakkasin dvd:n Walsh Galleryyn lähetettäväksi ja tänään olisi tarkoitus valita joku edustava kuva näyttelyjulkaisua varten. Onneksi ei minusta itsestäni (kumman paljon irvistyskuvia, ei juurikaan edustavaa ja ylevää) vaan Uninvitedista. Sen jälkeen pitää kirjoittaa enkuksi joku lyhyt steitmentti. Onneksi nuo gallerian puolesta hoitavat jonkun esittelyn kirjoittamisen pienen haastattelusession pohjalta, kun tuon steitmentin kirjoittaminenkin on sellaista tahmassa tarpomista, että usko meinaa mennä.

Kylläpä viime viikolla piristi, kun Ulla pyysi minua kirjoittamaan jutun jostain historiallisesta värikasvista Värjärikillan lehteen. Kiire on melkoinen, mutta kyllähän tuollainen projekti on ihan terapiaa vain, joten tottakai siihen suostuin. Kummasti auttaa leipätyön tänään kankeahkosti sujuvaa suorittamista, kun tietää sen jälkeen pääsevänsä lempiaiheensa pariin.

Klaxons - Two Receivers

AYA CARAMBA! Syksyllä lukittaudun neljän seinän sisään, lukitsen ovet ja ikkunat ja peitän pienimmätkin reiät, josta valoa voisi sisään päästä ja kytken koko av-laitteiston kaakkoon. Insomniac julkaisee Ratchet & Clank -pelin, Naughty Dog Jak & Daxterin ja vielä Sly Cooperista tulee jatko-osa! Nyt olen hilpeissäni. Ratchet & Clank ps3-peli on saanut nimensä: "Ratchet & Clank Future: Tools of Destruction"! Kuullostaa hyvälle! Tuskin maltan odottaa kunnon annihilaatiota olohuoneessamme uusilla tehokkailla systeemeillä. Edellisestä murskaatiosta onkin jo sen verran aikaa, että pitänee taas jossain välissä etsiä jostain se paljon puhuttu toivontai ja siirtää ylimääräiset projektit sille päivälle.

Tänään oli mukava lusmuilupäivä. Kävin tapaamassa Ullaa työhuoneellaan. Mukavan näköistä projektia tulossa. Viritteltiin myös jotain kuviota Coloriaan liittyen ja haaveiltiin ulkomaan reissuista...

Aqualung - Strange And Beautiful

On ollut hieman hutera palautuminen. Suoritin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Oscar-gaalaa varttia vaille kuuteen aamulla, mutta pääpalkintojen jako jäi katsomatta, kun emolevy tilttasi. Pakko oli mennä nukkumaan. Järkyttyneenä totean, että vanhuus on siis tullut, kun ei enää yötä pysy pystyssä.

Jaanan kanssa piti eilen olla jäätelötreffit, mutta ne muuttuivat tavanomaisiksi kahveetreffeiksi, koska tämän kaupungin post-kesäinen jäätelöaktiviteetti on häpeällisen alhaisella tasolla. Wayne's Coffeeseen menimme hyvässä uskossa, kun siellä on komeat Mövenpick-plakaatit isollaan, mutta pm siellä mitään oli. Lohdutuskahvi sivukkeineen vähän kuitenkin rauhoitti suivaantunutta mieltä. Hyvät vinkit vastaanotetaan. Ja näin vaalien alla asiaan kannattaisi kiinnittää huomiota (huom. kaikki ehdokkaat!)

---

Sitten on niitä asioita, jotka vaivaavat mieltä, eivätkä jätä rauhaan, eikä helpotustakaan mistään näytä löytyvän. Pakko on kuitenkin julkistaa tämä ahdinko ja pyytää avoimesti apua. On sellainen suomalainen kansansatu, jossa mies joutuu jotenkin Vetehisen (Näkin tms.) valtakuntaan, luulee olleensa siellä vain päivän, mutta onkin 3, 100 tai 300 vuotta tms. Mikä on sadun sankarin nimi ja mistä tuo tarina löytyisi? Sama juttu variaationa esim. Tuhannen ja yhden yön saduissa, mutta nyt nimenomaan suomalaisten hahmojen nimiä jahtaan...

30 Seconds to Mars - The Kill

Perjantai-illan päätteeksi sähköpostiin ilmestyi kutsu kutsumattomille sanoille Detritus -näyttelyyn Walsh Galleryyn New Jerseyhin. Meni jotenkin pasmat sekaisin, kun en ollut ollenkaan orientoinut moiseen aktiviteettiin juuri nyt. Meilasin takaisin ja lupasin lähettää ensi viikolla dvd:n matskuineen kaikkineen. Katalogia ynnä muuta tulee näyttelyn avauduttua huhtikuussa.

Kutsusta sain hyvän tekosyyn hemmotella itseäni muutamalla uudella vanhalla pelillä: ostin eilen pelidivarista itselleni käytettynä Rayman M -pelin ja jonkun Sonic -pelin, joille aion lahjoittaa laatuaikaa lähitulevaisuudessa.

Työrintamallakin hehkuu. Savi-M -etusivu on tuonut useita ilahtuneita palautteita - mutta kyllä sitä oli mukava tehdäkin! Tuollaista fantasialeikkiä on luvassa toivottavasti myöhemminkin. Iloiset leijakuvitusprojektit jatkuneet ja edistyvät verrattain hitaasti, mutta toivottavasti tähänkin pätee se vanha "parempi myöhään kuin ei..."

Olohuoneessa odottaa muutama kaistale leijakangasta, jotka saavat testiakryylit pintaansa nyt.

Fun Boy Three - The Lunatics (Have Taken Over The Asylum)

NO TULIHAN SE SIELTÄ. Uusi tekosyy syödä kahmalokaupalla suklaatia. Älyn terävöittäminen tulee olemaan tämän viikonlopun teema.

Toissa viikolla entinen opettajamme Cai otti yhteyttä ja kyseli kuvia Janin ja minun viime vuosisadan projekteistamme AuRevoir ja 550km. Tajusin, että kaikki tuon aikainen matsku on korpuilla jossain, eikä tässä koneessa ole edes korppuasemaa. Jani lähetti Caille ja samalla minulle muutamia stillikuvia projekteista ja iski aivan valtaisa nostalgia-aalto. Kaikenlaista sitä on tultu tehtyä.

On niin hirveästi työprojekteja päällä, ettei välillä meinaa muistaa edes hengittää. Siltikin onnistuin eilen hakemaan Coloria-blogiini tag cloudin ja sumplimaan sen vielä kunnolla paikalleen. Näyttää kivalta! Vielä kun saisi tämän blogin ulkoasun vähän edustavammaksi.

!!! - Heart of Hearts

Olemme nousseet ylimmälle sivistysportaalle. Juhlistimme eilen parhaimpiimme pukeutuneena Aikamme musiikin juhla Perifériaa näyttäytymällä teatteritalolla Aikamme säveltäjiä -konsertissa, jossa sai kantaesityksensä mm. Antti Auvisen Februa. Istuimme luonnollisestikin Taidetoimikunnan puheenjohtajan seurassa ja pistin parastani korkeatasoisessa keskustelussa, joka siivitti konserttikokemusta. Tänä aamuna tilitinkin jo Antille sähköpostitse pidemmät pätkät illan hienoudesta ja parin minuutin mittaisesta kadensaalisesta trillistä, jonka onnistuin missaamaan.
Lievänä havaintona mainittakoon, että sinfoniaorkesteri kuulostaa oikeasti aika paljon paremmalta livenä kuin tietokonekaiuttimista.

Yritin siinä kaiken yläkulttuurillisen lörpötyksen lisäksi muistuttaa semiseuralaisiamme (tuppautuivat ihan väkipakolla suosioomme), että synttärini ovat JO neljän kuukauden päästä ja että lahjaksi voisin ottaa Play.comissa myytävän sukellusveneen (!), mutta en enää löytänyt sitä äsken kaupassa vieraillessani. Joten tässä muutoksia lahjalistaani, kaikki tilattavissa samaisesta verkkokaupasta:
- Yksipyöräinen
- Kasipallohyppypallo
- Dr. Who / Tardis-hubi äänellä
- Lentävä herätyskello
- Purjehduskokemus

Screaming tea Party - Between Air And Air

Apurahataiteilijan arki on alkanut. Blogiin on tullut yksi onnittelu ja kaksi kannustavaa palautetta. Näiden voimalla jaksaa pitkälle eteenpäin.

Oudolla tavalla olen kyllä saanut lohtua itselleni aika vieraasta kohteesta: toistuvista kuvioista. Lähinnä vieläpä raikkaista ja kirkkaista kukkakuvioista. Ennenkuin menen Tiimariin ostamaan hienoja kuviotaan toistelevia lahjapapereita ja kehystämään niitä seinälleni, kasaanpa juhlallisesti pari valmista saittilayoutia, kun niiden perään niin paljon aina kysellään. Tämä voi tosin olla kyselijöille hieman hämmentävää. Luulen, että enemmän kaivattaisiin sitä tavanomaista mustanpuhuvaa, repivää raastavaa rosoista jälkeäni.

Onhan se huumorintaju tietynlainen selviytymiskeino. Kun ei ole optimismia, on pakko olla huumorintajua.
Timppa 27.10.

Hot Puppies - How Come Your Don't Hold Me Anymore

Eilen oli taas varsin kummallinen, vaellusjohtoinen päivä. Kävin Raijan kanssa Figarossa lounaalla alipukeutuneena (90% ravintolan väestä liehui iltapuvuissaan - ...vanhojen päivä) ja sen jälkeen kahveella ja kaakulla Karoliinan kammarissa, josta matka jatkui välitaukoetappiin taidetoimikuntaan. Ainakin sanakirjaa luettuani lähdin kotimatkalle, mutta päädyin rättiväsyneenä lepäämään Beckerille (itseasiassa piti käydä moikkaamassa Maria piharakennuksessa, mutta hän oli ehtinyt jo lähteä). Jäin sitten Nooran kanssa jutustelemaan, kun en jaksanut heti lähteä kotiin - ja hups - sitten olikin kello jo kuusi ja taiteilijaseuran kokous. Olin siinä vaiheessa kyllä jo niin tiltissä, että tuolilla pysyminen oli oikeasti jo sinnittelyä. Mutta tulipahan edustettua.

Tänään en ole vaeltanut sitäkään vertaa. Tuli nukuttua kunnon unet, mutta silti zombievaeltelu ei ole loppunut ja päivä on muutenkin mennyt huonossa deja-vu -hengessä. Netti seisahtui ihan niinkuin puoli vuotta sitten ja vaikka katkos kestikin vain nelisen tuntia, ehdin jo ladata itseni semipaniikkiin. Onneksi kuitenkin helpotti, kun näki Euroviisufinaalin superfinalistien (heh) mustan rivistön. Osaa tämä kansa sentään oikeaa väriä käyttää.

Lottovoittokin tipahti. Tosin pienin mahdollinen, mutta saa sillä sentään kaksi copic-kynää ja vielä jätskin tai pari.

Lou Martyr - Slippers

Ehheh. BBC6 soittaa aika tiiviillä tahdilla Nasin Hip Hop is Dead -biisiä (Hip-hop has died this morning and she's dead, she's dead) ja jostain kumman syystä siitä aiheutuu lievästi tukala olo. Jotkut tietävät :)

Viimeisen viikon aikana minusta on kehkeytynyt oman elämäni supersankari, kun olen kyennyt toimimaan koneeni ja töitteni erinomaisena sovittelijana ja hektisetkin prosessit on saatu junailtua kokolailla hyvälle mallille. Eilen kone suosiollisesti sammutti ja käynnisti itsensä ilman välikohtauksia. Onneksi satuin bongaamaan, että tämä liittyi windowsin pakkopäivityksiin, eikä ollut vain satunnainen toimenpide. Tein kuuteen asti aamulla töitä, joten hieman ehti kalvaa pelko koneen uudesta kiukuttelukohtauksesta, mutta rauhallisesti ja sopusoinnussa aamuyö lopulta sujui. Kymmeneltä aamulla heräsin virkeänä kuin peipponen. Sitä kesti noin puoli minuuttia; sen jälkeinen tämänpäiväinen elämä on mennyt hiljaisen räytymyksen puolelle. Mutta ei auta vinkua, työt on tehtävä.

Ai joo, iltapäivän tullen alkoi hiljalleen valjeta, että olen 1/4-taiteilija vuoden verran. Jotkuthan käyttävät apurahansa taiteen tekemiseen, mutta itse olen ajatellut lyödä koko summalla vetoa raviradalla tahi pelata rulettia yhdellä kunnon panoksella. Ehkä kuitenkin kompromissina pistän puolet hevosiin ja puolet rulettiin hienolla kasinolla. Pitänee alkaa säätää fiiniä vaatetusta kokoon puuhkineen kaikkineen, jotta eivät katso nurin tuolla suuren maailman jetset -piireissä.

---

Saa sitä haaveilla.

hih

Hyvää ystävänpäivää!

My Chemical Romance - Headfirst For Halos

Ravitsemustieteestä: Suomalaisesta kirjakaupasta löytyi ennen joulua noin viidellätoista eurolla 400 keittoreseptiä sisältävä kirja, josta olen jo rakentanut toivelistaa tuonne henkilökohtaiseen tilauskeittiööni. Tänään odottaa kotona irlantilaishenkinen potaattisoppa, joka sopii hyvin tuon kolmenkymmenen pakkasasteen tervehenkisen talvisuuden lämmittäjäksi. Sitä ennen luvassa leijapalaveria ja kaikenlaista muutakin sählinkiä.

Sosiaalisesta kanssakäymisestä lingvistiikan kautta koukaten: Vaikka ei ole omaa lemmikkiä, on sentään joku virtuaalisesti seurattava elikonkorvike - papukaija Alex, jonka elämää olen seuraillut muutaman vuoden ajan (newsletter tulee parin kuukauden välein). ABC:n News in Sciencen parin viikon takainen uutinen Alex the parrot makes up words valaisee, että Alex keksii itse uusia sanoja sen pohjalta, mitä itse jo osaa! Esim. mehukkaan punainen omena muistuttaa Alexia banaaneista (bananas) ja kirsikoista (cherry) ja täten Alex on ristinyt sen nimellä "banerry".
The Alex Foundationin nettisivut suitsuttavat uusvanhaa luovaa taittoa, mutta asia on sentään vinkeä.

Dataistisesta elämästä: Kun nyt tulee asiasta toiseen hyppimistä ilman aasinsiltoja, poukkoillaan tännekin: INNOfoorumin blogi on auennut ja sinne ilmestynee kevään aikana kaikenmaailman syvämietteitä.

Bright Eyes - Lover I Don't Have to Love

Viikonloppu on ollut kohtuullista blogisäätöä. Olen fiksaillut ja viimeistellyt blogeja muille ja koska oikeiden töiden kanssa olisi aivan käsittämätön kiire, pakenin niitä eilen Coloria-blogin tuunaamiseen. Siirsin blogin uuteen bloggeriin, samalla fiksasin ulkoasua ja lisäsin hakusanat joka ikiseenvanhaan postaukseen. Onneksi niitä on vain reilu 60, ei ollut ihan loputon savotta. Nyt ovat kuitenkin hakusanat hienossa listassa oikeassa reunassa yleisön toiveiden mukaan.

Tein jonkinasteisen musiikkilöydön muutama päivä sitten. Seilasin ympäri download.comia ja kuuntelin tuntemattomia bändejä ja toivoin löytäväni jotain hyvää. Bright Eyes ei ehkä ole enää hirveän tuntematon (latausmäärästä päätellen), mutta minulle uusi tuttavuus. Yksitoista biisiä loudattavissa download.comin sivuilla. Kohtuullisen korvia hivelevää.

---
Henkevän Silakan näyttely Kaupunki aukesi kuun vaihteessa. Tämän kuun kutsuvieraana Minja Revonkorpi työllään Imprisoned Childhood. Tervemenoa katsomaan kaikki!

A-ha - Scoundrel Days

Luentoranta. Toissapäivänä.

6Music yllätti - kylläpä A-ha kuulostaa hyvältä pitkästä aikaa! Menin heti etsimään olohuoneesta cd:tä, että siirtäisin ne koneelleni kuuntelua varten - mutta eihän niitä cd:nä täällä ole. Älppärit on hyllyssä. Pitää siis antaa musiikkiassistentilleni mukaan työhuoneelleen, jossa voi audacitata ne sopivaan muotoon.

Pitää alkaa kirjoittaa bloggausohjeita Innofoorumille, sen jälkeen leiskoja Innofactoria varten ja vastata sähköpostiin tippuneeseen InnoFarmer -viestiin. Elämässäni on kovasti InnoF-alkuisia juttuja. Ottaen huomioon kuinka epätodennäköisen tuon kirjainyhdistelmän pitäisi olla keskisuomalaisessa universumissa, tällä kielialueella. Kuljetaan varmaan jonkun trendiaallon huipulla.

My Chemical Romance - This Is The Best Day Ever

Luento-olento. Eilen.

En ole taaskaan kuollut, kiitos kysymästä. On ollut kohtuullisen kiireellistä ja olen kokolailla siirtynyt tietokoneella raapustelusta copic-tusseilla värittelyyn. Toisekseen, työhön keskittyminen on ollut melko hataraa viime päivinä, varsinkin, kun hoksasin etsiä YouTubesta Robbie Williamsin haastatteluja (mitä mainiointa viihdettä) ja kaikenlaista Gordon Ramsay/Ramsey -meininkiä (en ole tarkistanut, kumpi on oikea kirjoitustapa, mutta kummallakin löytyy...) Gordon tekee parsakaalisoppaa ja antipastoa viiden minuutin pikaohjelmissa, mutta ennenkaikkea parhaat palat Hells Kitchenistä ovat oikeasti Parhaita Paloja isolla äffällä!

Tänään (kalenterin mukaan eilen) on ollut kohtuullisen outo päivä. Olen viikko kaupalla viettänyt melkoista hiljaiseloa kotona, eikä juuri mitään ole tapahtunut. Sitten yhtä-äkkiä päivä on täynnä palaveria, lounasta, palaveria, luentoa, mietintäsessiota, kahvihetkeä ja ties mitä muuta. Ja ISLANNINMATKAA, joka tänään varmistui: liput on maksettu ja tulivat sähköpostissa. Nyt varmaan uskaltaa jo suhteellisen turvallisin mielin alkaa googlata Islanti-aiheisia asioita.

Kaikesta Gordon flashaamisesta (anteeksi, oli pakko) huolimatta, jotain aivan muuta: Dick Van Dyke Show - Rockitt

Operator Please - Just A Song About Ping Pong

Legoja! PAKKO saada jostain legoja!

Bowling For Soup - Baby One More Time

Väristyksiä on aloittanut kiertokulkunsa ja on nyt esillä Hyvinkäällä, lasten ja nuorten kulttuurikeskuksessa, Villa Artussa (Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää). Näyttely on esillä 23.1.-15.4.2007 ja Villa Arttu avoinna joka päivä kello 12-16. Tervemenoa!

---

Tarjolla olisi matkaa Islantiin loppukesästä/alkusyksystä. Tuskin saan hengitettyä tämä mahdollisuus edessäni. Tärisen vallan. Vaikea tehdä töitä, kun itsekuri on pettää alituiseen ja huomaan yhtenään googlaavani Islanti-juttuja. Ei oikeastaan vielä saisi edes haaveilla, kun koko matkaa ei ole varmistettu.

---

Hieno projekti löytyi verkosta: The Word Project. Polly M. Law on ottanut tehtäväkseen kuvittaa kummallisia ja harvinaisia sanoja. Kohtuullisen ihastunut olen. Suomenkielessäkin olisi valtaisasti omituisia sanoja, jotka ehdottomasti kaipaisivat kuvittamista.

Franz Ferdinand - What You Waiting For? (Live Lounge)

BBC 6 Music soitti viikonloppuna covereita. Tuli kerrassaan hauska työviikonloppu radion kanssa. Tästä lähtien en kuuntele enää muuta. Pelkkää cover-musiikkia.
Tänään ei sitten ole enää ollut niin mukavaa. Radio on soittanut ihan uusia biisejä ja päivä on laahustellut toimintakertomusten ja -suunnitelmien kirjoittamisessa. Normaalisti kirjoittaminen sujuu sutjakasti ja sanat suorastaan valuvat näppäimistölle vuolaina ja kevyesti, mutta nyt sama lause pyörii ympyrää dokumentin pinnassa ja del-näppäin soi. Mitään muuta en ole tänään ehtinyt tehdä.

Paitsi sain viestin eräältä amerikkalaiselta, joka on kovin ihastunut ylläolevaan kuvaan (Silence -1940 -systeemistä coloria.net/dig.art/1940 stilli) ja haluaisi luvan printata sitä suvulleen sukutapaamiseen... ¬_¬ TOTA... mikäs siinä, antaa mennä vaan. Iloista sukutapaamista!


(Ai joo, en ole vieläkään toipunut Fabrizion kuolemasta. Se tuli niin yllättäen ja puun takaa.)

Specials - Stereotype

Epäilin, että josko koneeni temppuilu johtuisi vaikka digitv-tikusta, jonka olen joskus koneeseeni tökännyt. Kun oikein muita uusia laitteita ja/tai ohjelmia en ole tähän piiiitkään, pitkään aikaan lisäillyt. Otin yhteyttä maahantuojaan, Toptronicsiin, jotka eivät olleet ongelmista kuulleet. Sain sieltä ohjeita, mitkä voisivat tilannetta auttaa - joukossa mm. uusimpien ajureiden lataaminen. Mutta varsinainen klassikko oli tämä:
5. Sammuta kone aina kun et käynnistä sitä.

Eilisen yritin keskittyä töihin, mutta kilkkeiden säätämiseksihän se meni. Sinne tänne, asiakkaille ja itselle, olen aikojen saatossa pyynnöstä tehnyt joitakin kymmeniä taustakuvia. Kokosin nuo huvikseen tehdyt yhdelle saitille ladattavaksi: www.esnips.com/web/desktopimages. Lisään, kun teen uusia tai löydän jostain vanhoja.

Säädin eilen vähän coloria-blogini ulkoasua. Pitäisi tällekin raasublogille tehdä jotain, kun on vääntynyt aika arkisen tylsäksi. Aika ei kyllä riitä mihinkään majoriin, mutta ehkä edes vähän värisäätöä ja reunojen ronkkimista. Aloitin fiksaamisen lisäämällä oikeaan reunaan vähän ekstrablogirollia ja muuta.

----
Äh, työt pitää aloittaa.

Yeah Yeah Yeahs - Tick

Iski post-teinismi. Avasin itselleni ystävänkirjan. Olkaa ystäviäni!

Noisettes - Sister Rosetta

Loudasin ja asensin Snapin blogiini. Tämä kaiken kiireen keskellä ehtii siis somistella ja röyhelöidä. Iso kone on taas kotona; ohjelmat nyt asennettu, koneen ihmeellinen yliäänirutina loppunut ja jännityksellä odotetaan, käynnistyykö huomenna. Ihanaa, kun musiikki kuuluu taas kunnon kaiuttimista kunnon volalla, eikä tarvitse istua napit korvissa nauttiakseen kunnon rytinästä. Ensitöikseni kopioin koko entisen kovalevyni sisällön legooni ja kaivelin documents/settingsistä kaikki asetukset, jotka copypastailin paikalleen. Joulun alla väsäämälleni kriisihakemistolle oli käyttöä: kaikki actionit, plugarit ja muut löytyivät sieltä kiltisti. Ihanaa, kun on taas illustrator käytössä. Sitä ehti tulla ikävä, vaikka nuo muut projektit vaativatkin aikansa.

Tänään oli muutenkin oudon kaunis päivä. Vallan tuli joulu sydämeen, kun tarpoi päättymättömässä lumisateessa posket punaisina. Piiiiitkä lounas hyvien ystävien kanssa kreikkalaisessa ravintolassa kruunasi päivän ja möyhensi mahan.

Bloc Party - The Prayer

Kohtuullinen angsti.

Tämä viikko ei alkanut yhtä hohdolla kuin edellinen, vaikka työpäivän osuus alkoikin samalla tavalla mukavalla Coloria-palautteella kuin viime viikkokin. Uusia leiskoja pitäisi saada aikaiseksi, mutta työ sujuu hitaasti tällä Hopeaisella, vaikka mukava pikkukone onkin. Näppäimistössä on vähän totuttelemista ja toisaalta myös photoshopin omien actionien puuttuminen syö päätä. Saati sitten värit nestekiteeltä... Varmaan psykedeelisimpiä leiskoja ikinä.

Maanantai-aamulla oli kyllä mukava kävellä, kun lumi narskui kenkien alla ja pakkanen puraisi poskista punaiset. Talvi yllätti keskellä talvea. Eilinen loska palautti todellisuuteen, kun rämmin tien toiselle puolelle bussipysäkille. Käväisin ensimmäistä kertaa elämässäni Säynätsalon kunnantalolla, minkä tähänastinen välttäminen on katsottava jonkinasteisesti omituiseksi suoritukseksi. Hassua oli nähdä livenä talo, jonka kuvia olen käsitellyt ja pyöritellyt aika usein viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Tänään olen ollut aktiivinen ja tiedostava kuluttaja ja soitin ensitöikseni kuluttajaneuvojalle koneestani: kun saan sen takaisin, onko minun maksettava korjausta? Korjautan kuukauden sisällä samaa asiaa, eikä vikaa pystytä paikantamaan muuta kuin yleisesti, että kysymys on varmaan jostain softasta ('JOKIN sekoittaa windowsin rekisterin'). Kuluttajaneuvojan mielestä minun ei tästä pidä joutua maksamaan. Jännityksellä seuraamme mitä tapahtuu... Huomenna haen koneen pois.

Vastasin myös Adoben asiakaspalvelun tyytyväisyyskyselyyn. Mitä ihmettä on: Asiakaspalvelijan seurannan taso tilannepäivityksillä avoimissa asiakaspalveluasioissa?

Täytynee aloittaa varsinaitset työtkin. *sigh*

Knife - Marble House

No niin, mitä tässä muuta voisikaan sanoa. En ainakaan koskaan enää jinxaa, ettei viikosta voi muka tulla huonoa.

Keskiviikkoiltana, Tampereen reissulta palattuamme, kone aloitti saman käynnistys-sammutus- rumban kuin kuukausi sitten, mistä se muka jo huollettiin kuntoon. Onneksi on nyt tämä pikkuinen Hopeainen II, joka auttaa vähän. Työskentelyasento on kyllä mitä sattuu, mutta ehkä tässä pärjää vähän aikaa.

Työt sen sijaan on melkein kaikki myöhässä. Onneksi sentään Maijan sivut sain verkkoon, vaikkakin ne sinne lipsahtivat vahingossa. Päivityksiä olisi vielä noin viidenkymmenen postin verran. Toiseksi onneksi sentään tänään on päivä lahjottu lastilla tositv:tä.

Mutta hihhei, ulkona sataa lunta.

Charlotte Hatherley - Behave

Tiedotus kaikille: olen tehnyt sukupuolen vaihdoksen. Tosin tahatomasti. Tänään se tuli: GROK -DVD, jolle on valikoitu 13 artsua Rhizomen tietokannasta, valikoitujen joukossa Uninvited Words. Paivi Hintsanen on tekstissä he/him (huolimatta siitä, että asia erikseen varmistettiin), mutta pääasia kai lienee, että tuo väärä tieto leviää tehokkaasti ympäri USAn high schooleja.

--

Huolimatta eilisestä hyvän viikon vannottamisesta, tämä päivä on tuntunut melko epävakaalta. Vähän päässä surisee ja silmissä sirisee. Rästitöitä olisi vielä kilokaupalla, mutta lienee välttämätöntä yrittää levätä, jotta huomiseen palaveriin matkaamisesta ei tule mitään kohtalon reissua.

I Was A Cub Scout - Pink Squares

Oih! Sain niin ihanan palautteen Coloriasta heti aamulla, että koko viikko kirkastui hetkessä. Tästä viikosta ei yksinkertaisesti *voi* tulla huonoa.

Kävin tilitoimistoreissulla ostamassa vähän lisää copiceja, jotta pääsen jatkamaan piirusteluani. Olen vain hukannut yhden vihon, johon ennen joulua onnistuin luonnostelemaan varsin hyviä juttuja. Tuskin olen roskiin heittänyt, mutta ei tästä taloudesta kyllä mitään löydä etsimällä. Tuurilla ehkä jonain ensi syksyn pimenevänä iltana.

Samaisella reissulla poikkesin - pitkästä aikaa - taidetoimikuntaan lukemaan tietosanakirjaa. Kulttuurisana-mandingo -osa on nyt käyty läpi. Juhlallisesti ilmoitan, että olen tavoittanut puolivälin. Sen kunniaksi menen kohta nukkumaan.

Amy Winehouse - You Know I'm No Good

Voi mitä riemua! Perjantaina Timppaa kaupungilla odotellessani lorveksin Kaira House -kauppaan, jossa nökötti - kuin meitä odottamassa - pääkalloinen rikkalapio harjoineen. Olisi ollut myös isompia lattiaharjoja, mutta pakkohan tuo oli ostaa, kun oli viimeinen kappalekin. Hyvän ostoksen tuntu levisi jäseniin, kun Waynes Coffeessa hetkistä myöhemmin joku tiedusteli, mistä ko. esine oli hankittu. Meillä siivotaan tänä vuonna riemulla!

Joulun lopetus sujui semilomaillen. Ensin hyvää ruokaa ja leppoisaa oloa ja sitten kotona illustraattorilla leikkimistä. Ja copiceilla. Tussi vinkuu ja niitä pitää hankkia lisää. En vaan tajunnut, että ne Tampereelta ostetut lehtiöt ovat melkoisesti suurempia kuin A4. Sinänsä ei ongelma, mutta pikkuskanneriini eivät mahdu suosiolla. Pitää koota palasista.

Nyt on vihdoinkin vuosi alkanut virallisestikin: sain muutama päivä sitten hankittua kalenterin, johon voin täydennellä elämän suunnittelua piiiitkäksi aikaa. Eilen irrottelin ympäri monitorin reunaa ja seinään kiinnitettyjä päivämäärälappusia kellonaikoineen - ja alkaa kalenterikin näyttää taas ihan normaalilta. Seuraava vapaapäivä suurinpiirtein ensi jouluna. ¬_¬

Ryan Adams - The Shadowlands

Illustraattori on nyt kunnossa! Adoben tuesta soitettiin eilen ja viiden minuutin kuluttua ohjelma toimi. Ei tarvinnut asentaa uusiksi, eikä mitään sen sorttista. Heti innostuin treisaamaan valokuvia - kuvassa simppeli trace Timpan joulukuisen hempeästä valokuvasta. Olen tekemässä muutamaakin projektia, johon pitäisi tehdä piirrospohjaista kuvitusta. Pitäisi siis opetella kunnolla hienosäätämään kuviaan. Ja sitä ennen harjoittamaan taas vähän piirustelua... Ennen joulua tuli Tampereelta Tuubista (vai mikä onkaan) ostettua piirustelulehtiöitä oikein könttänä, kun siellä harrastavat oikein bulkkimyyntiä. Siinä copicit liitävät pinnalla kevyesti! Mietin jo, että pitäisikö ensi viikolla ostaa lisää...

Keskuskeittiössämme oli eilen parsakaalikeittoa tarjolla ja sitä sain tänäänkin vielä lounaaksi. Illaksi on vielä pikkuinen tilkkanen. Ja sitten pitää saada uutta satsia. Se, että vingun jonkun noin terveellisen ruoan perään, alkaa hiljalleen häiritä ajatuksiani. Siinä varmaan syy, etten tunnu saavan mitään valmiiksi (...olet mitä syöt = kasvis). Isot jutut vaativat aina keskittymistä ja aikaa kunnolla ja jotenkin onnistun aina aloittamaan päiväni räpiköimällä pikkujuttujen parissa. Pitää varmaan alkaa vähän priorisoida projekteja.

--

Unohdin kokonaan: kävimme viimeisenä aukiolopäivänä joulukuussa katsomassa Galleria Harmonian grafiikasalkkunäyttelyn, jossa on Marja-Leenankin tuttuja mukana! (Maailma on pieni.) Tykkäsin kovasti. Jotenkin on sellainen lievä visuaalinen väsymys taas, etteivät suuret kokonaisuudet mene oikein läpi, mutta näköjään nuo useista eri tekijöistä koostuvat näyttelyt toimivat kuin häkä. Vai onko tämä jonkinlainen visuaalinen ADHD -häiriö?

Äiti sanoi kerran, aikansa uutta maalausta tuijoteltuaan: Nyt on pakko laittaa silmät kiinni, ettei värit kulu. Ihailtavaa optimismia.

Peeping Tom - 5 Seconds

Pysyttelen sisätiloissa piilossa tuulta ja sadetta ja kosteaa viimaa, joka hiipii selkärankaani kiduttamaan. Vuosi on alkanut työllä ja askareella, mutta ei niin ahkerasti kuin voisi luulla. Television eteen on kertynyt pieni läjä lehtiä, lankoja, ristikoita ja piirustusvälineitä, ja peitto, jonka alle voi rakentaa luolansa. Löysinpä kuvaavan kuvan muutaman vuoden takaa - vaikka ryönäröykkiötä siinä ei näykään. Herranjestas, siinähän se on, suomen kielen kaunein sana, jota jossain on metsästetty: ryönäröykkiö. Äärimmäisen vaikea kirjoittaa nopeasti - kokeilkaa!

Öisin päähän hiipii valtavasti ideoita, joita en ehdi kaikkea kirjoittamaan ylös ja joista osa haihtuu aamun tullen taivaanrannan taa. Uusi vuosi tuo kuitenkin aina tuhatmäärin uusia suunnitelmia ja mahdollisuuksia, joten ehkä tuo mielitulva liittyy vain tähän hetkeen. Yritän kuitenkin pitää itseni jonkinlaisessa selkärankaisessa moodissa ja hoitaa alta ensin pois kaikki kaksi vuotta sitten aloittamani projektit. Ja työt.

Tämä sisällä lurkkiminen ja ulkoinen epätalvisuus ovat kieltämättä hieman vieneet mieltä alaspäin. Mutta tulipa hyvä mieli, kun Ystävä eilen soitti, kertoi palanneensa Afrikasta takaisin laukussaan ääntä kuultavakseni. Jotain mitä odottaa :D

Ja odotan myös parsakaalikeittoa, jota olen vinkunut viime Tampereen reissun jälkeen jatkuvalla syötöllä. Tänään sitä on luvattu tuleman.

---
ONKO SIELLÄ KETÄÄN, joka olisi pelannut Kingdom Heartsin ykkösosaa läpi ja voisi tulla kahvipalkalla pelaamaan yhden bossikentän (ollaan siellä Aladdinin erämaassa, jossa Riku, Aladdin ja Hessu yrittävät iskeä tainnoksiin lohikäärmeen)? Jäin jumiin jo yli kuukausi sitten ja tässä välissä jo ehdin vältellä ongelmaa pelaamalla Ratchet&Clank 3:n siihen ultimate viimeiseen bossikenttään asti, jolla en nyt jaksaisi stressata. Nyt on aika turha lähteä hirviön tappoon, kun kestää taas päiväkaupalla, ennenkuin kontrolleja oppii uudelleen käyttämään erilailla. Ja haluaisin joskus palauttaa tuon pelin Janille, kun se on ollut jo yli vuoden lainassa. Grrr. APUA!

Joululahjasatoa

Vähän niinkuin vaatteet on mun aatteet, linkit on sun vinkit:

Tämä koko hela hoito (...eh, se alkuperäinen) tuli katsottua ja kohta katsotaan uudelleen. Mielenkiintoisin letkauttava dvd-paketti sitten ikinä.

Tämä lapsuuden muisto ei ole vielä poistunut paketistaan, mutta koska siinä oli mukana SOIVA paketti, joka lienee piinannut postinkantajia Englannista Suomeen koko kahden viikon ajan, saakoon se vielä toisenkin linkkivinkin.

Ja siihen liittyen, eri taholta ja edellisestä tietämättä yksi tällainen (♥KIITOS, SEIJA!♥)

Jouluna sai repeillä tämän vuoksi... ja bonuksena vielä traileri ranskaksi, jotta tämä touhuni vaikuttaisi asteen verran aikuisemmalta ja hienostuneemmalta. Tässäkin muuten diskotaan, tosin olen jo saanut itselleni goottivaatteet: kuljen mustassa tukassa ja pääkallopaidassa, joten kaikki hyvin. (Äh, vielä pitää mainita tämä ektoplasmaisin pikkupeli ikinä).

Kahvia juon juhlatilanteissa Talviyöstä - jos uskallan. Käyvät aika hintaviksi nuo astiastot Huuto.netissä. Tämäkin meillä on, mutta se pehmustetaan nyt pumpulilla kassaholviin. Mikäli linkki on vanhentunut: vihreä muumimuki 90-luvun alusta myyty tonnilla. Siis euroja.

Piirustelua lienee luvassa myös tulevaisuudessa. Paperin unohdin ottaa lomapaikkaan mukaan, joten aika tuli lähinnä vietettyä syöden ja nukkuen. Mikä näkyykin lievissä arkeen-paluu-ongelmissa.

Uh, eilen lojuin koomaisena tunnin kylpyammeessa, tänään tuplasin. Mutta eiköhän elämä ala hiljalleen taas vakiintua normaaliraiteilleen. Eli: pitänee soittaa Adoben tukeen, kun Illustrator ei toimi; kone on kumman hidas ja viiveellä; töitä on jonossa hurjat määrät eikä Coloriaan ehtinyt tälläkään semilomalla koskea.

Hyvää uutta vuotta, kansalaiset!
Varokaa hulluja kaneja!

Hyvää joulua!

---- Joulukortti niille, jotka eivät vielä ole joulufiiliksissä (muuta joulumoodiin liikuttamalla hiirtä kuvan päällä)
coloria.net/xmas/06

---- ja joulutervehdys niille, joilla joulun henki on jo löytynyt
www.coloria.net/xmas/06/merryxmas.html

Ukelele Orchestra - Dy-na-mi-tee

Joo joo, täällä ollaan edelleen (kiitos taas huolenpidosta). Pari viikkoa olin käytännössä ilman konetta, kun piti korjaamisen jälkeen asennella taas paikalleen kaikenlaista. Vielä puuttuu digi-tv-plugi, mutta melkein kaikki muu varmaan onkin... Ja nyt on toinen kone vieressä, pieni ja suloinen läppäri, joka pelastakoon, jos tulee taas vastaavanlainen romahdus konerintamalla. Miten osuikaan **taas** kaikkein kiireisimpään aikaan? Viimeisen viikon olen tehnyt aivan käsittämättömiä 25/24 työpäiviä tautisena. Periaatteessa on mukavia projekteja, mutta stressiastetta on lisännyt, kun aikataulut ovat sekaisin ja projekteja päällekkäin ehkä liikaakin. Pääkapasiteetti on aika kovilla. Onneksi jotain loppuunkin aina saatetaan - jossain vaiheessa.

Tänään päivä Tampereella, vaellusta paikasta toiseen. Ihastuttavaa parsakaalikeittoa Pintassa (...ja tätä en koskaan olisi uskonut sanovani - siis että sosekeitto voi olla ihastuttavaa). Onneksi se vaniljakahvilakin (oikeaa nimeä en muista) oli paikallaan vielä ja sieltä sai mutakakkuakin, eli kaikki hyvin valtakunnassa ja joulufiilis alkaa heräillä. Fyysisestikin alkaa toipua. Matkan väriaspektista enemmän coloria-blogissani parin päivän kuluttua.

Ihmiset ovat muistaneet minua pääkalloisilla asioilla, mikä on aina hyvä. Nyt on tuossa pöydällä neljä pyyhekumia ja kaksi sormusta (kiitos joulukalenterini luojan aka Timpan) ja Lealta sain animaatiokallosen muutama päivä sitten. Eli JEE, lahjojakin tuLEE.

City of Prague Orchestra - Dr Who Theme

Viime viikon tapahtumat tiivistettynä:

Näin neliön.

--

Koska sanat piileskelevät jossakin, siirryn vähäsanaiseen pelottelutaktiikkaan.



Ja katso myös hieno video White Christmas... Eh.

Tenacious D - Master Exploder

NO, EN OLE EDELLEENKÄÄN KUOLLUT. Kiitos vaan kysymästä - mutta alkaahan tuo aika pelottavalta tuntua, kun olen pari päivää verkosta pois ja heti huolestutaan. Merkki siitä, että olen sitten oikeasti nörtähtänyt liikaa.

Muutama päivä sitten - juuri, kun olin kertonut Janille suuresta ahdistuksestani (joka johtui siitä, että pyyhkäisin kuuden tunnin työt jonnekin ulkoavaruuteen, kun painoin vahingossa siirtovaiheessa sitä kirottua delete-näppäintä, joka näistä koneista pitäisi poistaa) - koneeni sammui. Ja käynnistyi vähän matkaa uudelleen ennenkuin sammui ja käynnistyi vähän matkaa uudelleen ennenkuin sammui ja...

Sainhan tuon lopulta huollosta kotiinkin, mutta se piti vielä heti takaisin, koska kotiinpaluun jälkeen se käynnistyi vähän matkaa uudelleen ennenkuin sammui ja käynnistyi vähän matkaa uudelleen ennenkuin sammui ja... Eli elämäänsä murmelina edelleen.

Tulihan tuo lopulta kotiin kunnossakin, vaan nyt on sitten työntäyteinen kriisiaika. Onneksi ohjelmia ei tarvi asennella ja kaikki on tallessa...

Kimmo lähetti oikein osuvan linkin: Tee kello kovalevystäsi.

Jos jollakin on lisää käytännönohjeita näille rakkineille, jotka saavat meistä pian yliotteen, kirjoittakoot ohjeensa tai linkkivinkkinsä.

Marilyn Manson - This is Halloween

Live Herring on tältä vuodelta ohi. Vielä henki pihisee.

Hienoa, kun on ihmisiä, jotka ilmoitautuvat ottamaan iiiisojakin vastuualueita käytännössä nollatiliä vastaan. Ilman vapaaehtoisjoukkuetta ja esimerkiksi Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen taidetoimikunnan suurta tukea Live Herring olisi ollut varsin nimensä vastainen.

Suuret kiitokset teille kaikille, jotka olivat mukana tekemässä ja tukemassa projektia ja teille, jotka vierailitte näyttelyssä!

Kuvia ja lyhyitä sanoja voi käydä tutkailemassa Live Herring -blogista: liveherring06.blogspot.com ja myös mediataiteilija Outi Kotalan työpajassa syntyneitä kyliä voi käydä katsomassa osoitteessa www.liveherring.org/projects/my-village

Live Herring - TULKAA TUSTUSTUMAAN

Live Herring on parhaillaan meneillään. Näyttely on auki lauantaina vielä kuuteen saakka ja sunnuntaina 11-16. Sisäänpääsy on ilmainen.

Näyttelyssä voi osallistua myös työpajaan, jonka vetää mediataiteilija Outi Kotala. Työpajaan osallistuminen ei vaadi mitään teknisiä taitoja, kunhan kynä suurinpiirtein kädessä pysyy.

Työpajaan voi osallistua myös verkon kautta osoitteessa www.liveherring.org/projects/my-village. Osallistuminen on helppoa: tee kuva ja tallenna se koneellesi. Klikkaa tyhjää kohtaa kartasta, hae kuva lomakkeeseen ja lähetä se!

Uhmatkaa säätä ja tulkaa paikalle tutut ja tuntemattomat!

Live Herring -tapahtumia voi seurata blogin välityksellä: liveherring06.blogspot.com

Snow Patrol - Chasing Cars

Tänään liikkeelle astetta järeämmin.

Iso juttu oli tämän päivän Keskisuomalaisessa. Toivottavasti ihmiset nyt löytävät Live Herringiin!

Tämän päivän mainos koskee t-paita -projektiamme. Lehtijutun pohjalta on tullut jo muutamia kyselyitä - paitoja ei ole todellakaan konttikaupalla vaan hyvinkin rajoitettu määrä. Alla tiedote!

OSALLISTU TAIDETEOKSEEN - HAE T-PAITA!

Live Herring -näyttelyssä on perjantaista sunnuntaihin 17.-19.11. jaossa rajoitettu määrä tanskalaisen taiteilijan, Sebastian Campionin t-paitoja.

Tuo kolmen (3), omaan sähköpostiisi tulleen roskapostiviestin otsikot näyttelytilaan (Opinkivi) näyttelyn avoinnaoloaikana perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina. Kunakin päivänä on jaossa kymmenen Campionin suunnittelemaa t-paitaa (koot: 3xS 4xM 3xL), jotka menevät kymmenelle ensimmäiselle roskapostiotsikkojen tuojille.

Roskapostiotsikot kootaan post-it -lapuille seinälle ja lähetetään näyttelyn päättymisen jälkeen Campionille.

Vain yksi paita yhdelle ihmiselle - kuudella otsikolla ei saa kahta paitaa. Ei ennakkovarauksia.

Live Herring -näyttely on esillä Jyväskylän yliopiston kampuksella, Opinkivi -rakennuksessa (Keskussairaalantie 2). Näyttely on auki to-pe 11-18; su 11-16. Sisäänpääsy ilmainen.

www.liveherring.org

Cold War Kids - We Used To Vacation

Aamu alkaa kofeiinilla.

Ja jatkuu kohta loputtomalla hyppimisellä.

Rezillos - I Can't Stand My Baby

Jokseenkin hektistä elämää. Viime yön hääräsin miltei läpi yön koneen ääressä. Parin tunnin yöunien jälkeen kaupungille asioita hoitamaan ja pikapaluu kotiin. Jooga oli dissattava, tänään olisin vain nukahtanut lattialle. Mutta asioiden paikoilleen loksahtelu jatkuu.

Toinen tarina on sitten sunnuntaina vastaanottamani kahden laskun ja megalomaanisen veromätkäyksen yhteislähetys. Kolme kirjettä (kaikissa eri postileima!) oli toimitettu väärään asuntoon huolimatta oikeasta osoitteesta. Sunnuntai-illan ratoksi kiltti naapurimme kävi työntämässä tuon harhailevan postini eteisen pääkallomatollemme. Kilttiä, ettei heittänyt roskiin ...MUTTA SIIS SUNNUNTAINA! Tuona päivänä, jolloin luulee kelluvansa turvassa autuuden pehmeässä pilvessä paossa posteljoonipeijoonia, jotka laskuja luukusta lykkivät. Vähempikin voisi lannistaa.

Tänään oli pakko soittaa Postille ihan vain siksi, kun vihdoinkin oli taas hyvä syy valittaa jostakin - mutta Posti melkein kykeni siihen, mihin sunnuntaiposteljooni ei: linjalla odotellessa kuuntelin kymmenen minuuttia banjon raikastamaa kantrimusiikkia. Kun vihdoin pääsin läpi, luurin toisessa päässä oli niiiiiiin empaattinen nainen, että luulin jo olevani piilokamerassa. Vasta jälkeenpäin tajusin metodin: ensin rääkätään hirvittävällä musiikilla ja sitten, kun ihminen on jo henkitoreissaan, langalle tulee yltiöystävällinen ihminen - ja valittajamissiolla vaeltava pääosan esittäjä lauhtuu kiltiksi lampaaksi ja antaa kaiken anteeksi.

Lukuunottamatta yllämainittua välikohtausta, elämä on ollut - ja tulee viikon loppuun olemaan - suhteellisen kalaisaa.


Lisää silakallista mainosta, tällä kertaa marjakastikkeella. Live Herringin yhteydessä järjestetään torstaina 16.11. klo 21 alkaen Vadelma.klubi Vakiopaineessa. Lisämainosta tulee myöhemmin, mutta tässä vaiheessa on jo hyvä merkata kalenteriin. Kaksi VJ:t Hypericum ja Allinone (Random Doctors) vastaavat visuaaleista ja DJ Demimonde soittaa enimmäkseen vanhaa taidepoppia, ranskalaista laulelmamusiikkia ja Tom Waits -tyyppisiä juttuja. Vadelmasta enemmän nettisivuillaan vadelma.org.
Tervetuloa!

We Are Scientists - Worth The Wait

Onpas ollut eläväistä elämää. Tai oikeastaan ennemminkin raatavaista (raadollista?) Suora seuraus on, ettei ehdi blogata.

Lähinnä elämä on kulkenut Live Herringin jyräämää uraa pitkin ja siinä sitten on sinnitelty perässä. Asiat ovat järjestyneet miltei itsekseen ja ruusuiseltahan tämä jo näyttää. Torstaina kävin kopioimassa työpajaa varten piirrospohjia, jonka jälkeen Taikun palaverissa maaninen zen-roudarimme otti teknisen urakan harteilleen ja alkoi loksautella palasia yhteen supervauhdilla. Perjantaina Toivakan Sari Keskisuomalaisesta kävi haastattelemassa, joten ensi viikolla Live Herring näkynee myös painomusteen värittämänä.

Toisaalta, vähän vapaa-aikaakin on tullut itselleen varastettua. Eilen illalla tehtiin pienimuotoinen iltakävely O'Malleys'iin ja sieltä Sohwin kautta kaartaen kotiin. Tänään illalla ehdittiin kestitä jo ystäviäkin, jotka käväisivät kahveella ennenkuin jatkoivat kotimatkaansa Helsinkiin. Vierailun jäljiltä olen pyörinytkin täällä ihan tohkeissani ympyrää. Oli niin niin niiin niin niin kivaa nähdä pitkän ajan jälkeen. Ja toinen, suorastaan hysteriaan vaivuttava syy löytyy viestin lopusta löytyvästä sitaatista.

Päivän suurin omatuotantoinen hauskuus oli, kun oikean käden sormet osuivat näppiksellä yhden napin vasemmalle. Ääniteoksesta tuli ööbuteos. Kun on tarpeeksi tiltissä, ei pienimuotoisessa elämässä näköjään suurempia vaaditakaan.

Hieno päivä, kaiken kaikkiaan.

On se hurjaa. Big Brother (kamera)mies. Meillähän käy vain kermaa.
Timpan kommentti 11.11. klo 19.59

Muse - joku keikka

(Melkein jo hukkasin itseni, kun unohdin hetkeksi, että olin siirtynyt betaversioon...)

Hitsi, että tähän aikaan alkoivat hienoa keikkaa lähettää korvieni pehmikkeeksi! Sai ihan uutta pontta työhön. Vielä pitää pari päivitystä tehdä ennenkuin pääsee unten maille. Live Herring lähestyy ja lähestyy ja samaan aikaan post-it -lappujen määrä monitorissa ja sen läheisyydessä kasvaa ja kasvaa. Ja aivotoiminta hidastuu ja hidastuu. Väsymystä ja vainoharhaa alkaa olla sopivasti ilmassa.

Tai, voisihan tämän päivän tapahtumat kertoa näinkin: kahvi oli valmista, kun heräsin; sähköpostiin tuli kaksi uutta työtarjousta heti aamulla ja ehdin ennen lähtöäni lukea positiivista palautetta Coloriasta. Vanhan kivitalon rauhallisessa sydämessä sormet juoksivat näppäimistöllä ja tervetulotoivotuksena sain eteeni karjalanpiirakan täytteineen. Kahvitauolla henkivartijasaattue johdatteli läpi sokkeloisten portaiden ja työpäivän jälkeen sain aatelismieheltä kyydin kotiin hienolla autolla. Soile hoiti t-paita-asiat kuntoon ja sain hienon omatekoisen projektikalenterini seinälle. Ja vielä yhdeltätoista illalla olisi ollut mahdollisuus syödä uunituoretta makaronilaatikkoa.

Musiikkiarvostelut ovat eniten lukemani kirjallisuudenlaji.
Timppa 28.10. klo 19.35

Clinic - Family

Wallpaper I. 2006.

Tapahtunut niin paljon ja toisaalta ollut niin raatona, että verkkoon loggautumiset ovat jääneet vähemmälle. Asiaa kyllä olisi InnoFoorumin riemuista henkiseen taantumiseen.

Väistelen omakohtaiset aiheet ja lainailen tiedotusvälineitä. Perjantain Hesarissa oli yhteen pieneen LYHYESTI-palstaan mahtunut kaksi projekteihini etäisesti liittyvää uutista.

Terike Haapoja on FF:n uusin nuori taiteilija
Finland Festivals on valinnut Terike Haapojan (s. 1974) vuoden 2007 nuoreksi taiteilijaksi. Poikkitaiteellista työtä tekevän Haapojan veistokset ovat installaatioita, videoita, teatteriesityksiä tai kaikkien näiden yhdistelmiä. -snip-

Terike on tulossa luennoimaan Live Herringiin puolentoista viikon päästä. Nathalie Aubretin & Terike Haapojan luento Crossing boundaries - On cultural organizations and artistic practices operating at the crossing of disciplines on perjantaina 17.11. klo 12.15 Juomatehtaan auditoriossa. Tervetuloa paikalle!

Taidemajakka johtaa Lahdesta Jyväskylään
Lahden ja Jyväskylän välille syntyy Suomen laajin ympäristötaiteen ketju Taidemajakka. Hämeen ja Keski-Suomen taidetoimikuntien hanke pyrkii siihen, ettei kukaan pääse taittamaan 120 kilometrin matkaa laivalla tai veneellä törmäämättä taiteeseen. -snip-

Taidemajakan sivut menivät verkkoon tässä syksyllä ja löytyvät osoitteesta www.taidemajakka.fi. Sivujen peruslayout on käsialaani, mutta niiden päivityksestä vastaavat projektin pyörittäjät.