Maanantai.
Tiedättekö, miltä kuulostaa, kun kaksi kaksimetristä, täyttä cd-hyllyä kaatuvat? Minäkään en haluaisi. Sadoista cd-levyistä vain muutamat vahingoittuivat näkyvästi (tietenkin ne rariteetit, eritoten huoneemme aurinkoinen henki iski Niskalaukaukseen). Olettaen, että ne, jotka pysyivät koteloissaan paikallaan, säilyivät ehjänä, aamuisesta romahduksesta selvisimme luultavasti melko helpolla. Parkettikin on onneksi jo aiemmista projekteista niin naarmuilla, että kymmenisen pikku-uraa ei enää tunnu missään.
Katastrofista ei ole kuvaa (liian lähellä vielä, että voisi dokumentoida tätä), mutta sen sijaan toinen maanantaikuva ("Päivi tekee ruokaa itselleen, koska talon gourmet-kokki väsää näyttelyään aamusta iltaan") viikon parin takaa kruunaa arjen alun ja johdattelee viikon tunnelmaan.
*Argh.*
Pitänee koota itsensä ja lähteä museoimaan: käväisemään taidemuseolla ja sitten käsittelemään Väristyksiä-näyttelyn asioita. Illalla pitäisi sitten vielä varsinaisiin töihinkin virittäytyä.
*Säälikää.*
Maailma on ikuinen keinulauta.
- Michel de Montaigne -
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti