maanantaina, kesäkuuta 22, 2009

Bow Wow Wow - Go Wild In The Country



Tervetuloa kaikki näyttelyni avajaisiin Jämsään, Pikku Galleriaan (Mottilantie 2) tänään maanantaina klo 18!

Näyttely on huomisesta lähtien auki 14.7. saakka arkisin 12-17, viikonloppuisin 12-16.

----

FB:hen en tätä näyttelyä saanut vielä tapahtumaksi, koska alla on uusi kone, joka ei vielä ymmärrä kaikkia maailman ihanuuksia ja ihmeellisyyksiä eikä halua vielä päästää minua moiselle vieraalle sivustolle (hmmm... vaikka profiilit on kopioitu vanhasta koneesta...). Kohta lähden pystyttämään uutta näyttelyä - auringon paistaessa. Kyllä valoa ja kesän tuntua on kaivannutkin.

Wanhan Woimalan näyttelykin on auki vielä viikon (viimeinen päivä sunnuntaina 28.6.) ja sieltä on tullut ihan uskomattoman hyvää palautetta. Mikä on hyvä, koska näyttely vaati veronsa (veli kysyi, että onko tämä nyt sitten taidetta tuskasta vai tuskaa taiteesta...) Jo pystyttäessä oli päällä pieniä flunssaoireita, joita Wanhan Woimalan kylmyyttä ja kosteutta hohkaavat kiviseinät eivät ainakaan helpottaneet ja niinpä avajaiskinkerit päätyivätkin tyylikkäästi siihen, että pää painui tyynyyn jo ennen kahtatoista - mikä on aikaisin arkiajaksikin. Seuraavan perjantain Helsingin palaverin jälkeen meninkin sitten kokonaan hajalle, ääntä myöten.

Harmillista kyllä, voimattomuus on ollut niin kokonaisvaltaista, etten ole kyennyt tekemään yhtään mitään; en näyttelyyn enkä muuhunkaan liittyen. Hirvittää ajatella sitä työpinoa, mikä huomenna aamulla odottaa, mutta näyttelyn suhteen mieli on melko positiivinen. Tänään voi onneksi keskittää ajatuksensa aurinkoiseen kesäpäivään! Ja kesämatkailuun - Jämsässä ei ole tullut käytyä muutamaan vuoteen!

torstaina, kesäkuuta 04, 2009

Carter Usm - Rent


[Ennakkomainontaa: Poissa 8. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

Luin vanhaa Suomi-lehteä vuodelta 1857, johon Lönnrot on kerännyt ehdotuksia suomenkielen sanoiksi... Tässä muutama, jotka ajattlin ottaa käyttöön:
artikulation - äänitaive
aspiration - huhunta
aspirationstecken - huhumerkki
komparera - verrotella
onomatopoetisk - luontoääninen
person - tekiö, olio
subjekt - alus
vokal - ääntiö

Seuraavassa luvussa onkin sitten Aug. Ahlqvistin kirjoittama "Venäläisiä sanoja Suomen kielessä", jossa esitellään muutamia venäjän sanalainoja. ...Yksinäisiä sanoja on jälkimäinen kieli sitä vastaan lainannut edelliseltä koko joukon ja me käymme nyt niitä luettelemaan sillä muistutuksella, että niiden merkityksiä emme ole katsoneet tarpeelliseksi tähän ottaa, koska useampi lukija ne itseki hyvin tietänee eli ne ovat helposti löydettävät sanakirjoista. (Tuo "eli" minua pitkään häiritsi vanhoissa jutuissa, ennenkuin tajusin, että se on tarkoittanut täsmälleen päinvastaista kuin nykyään: "tai".) Huomasinpa sanastoni köyhyyden. Näistä kaikkien tietämistä sanoista täysin vieraita ovat: aprakka, artteli, huipätkä, jarmankka, jävin, kakari, kammelias, kaplukka, kolpitsa, konovala, kormana, koromusta, kosti, kousa, kussakka, läsiä, melkeä, muittera, muokka, niegla, okvatta, pekuna, perevosa, pertuska, piessa, pohmelo, pokoiniekka, polsta, priiskuttaa, purakka, ristani, riuna, riusta, ropotti, saani, saikka, saverikko, sulkku, sukuna, tereynä, tetri, tokatio, tostoli, utautua,verska, vesselä, viehka, viero, viitikka, vintta, voli ja vuitti. HÄH?

Mutta akkunan, kanavan, kapakan, kartanon (alkujaan "aitaus"!), karstan, kaskun, kassan, kattilan, keltaisen, ruskean, sinisen, kauhtanan, kassaran, konin, kummin, kuoreen, kurituksen, maanittelun, lusikan, lapion, leivän, metelin, miekan, muitteran ja humalan sentään tiesin ja aika monta muutakin sanaa. Ja majakan.
Tämä oli uutta
Lauseessa "ei niin mitään" ja muissa senkalaisissa ei sana niin ole tarpeellinen eikä soveljas meidän kielemme luonnon mukaan, vaan on mukailtu Venäjän kielen jälkeen, jossa sananen ni vahvistaa epäyksen, ja josta sama sananen on, turhasta tarpeettomasta matkimisen halusta, otettu useampaan suomalaiseen kieleen.


----

Pitäisi varmaan jatkaa töiden tekemistä...