tag:blogger.com,1999:blog-103868182024-03-13T13:10:26.269+02:00CholeghPäivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.comBlogger949125tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-75696014552518118252022-08-08T19:37:00.002+03:002022-08-08T19:37:09.028+03:00YEL ja yöunien menetys<p><img border="0" data-original-height="999" data-original-width="100%" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMuGEYrYArFP3bZnDJG_7RtIN3yqrAWQKwH-DP3VfQfo_TQKFPVq-TpYmUUl4TL14SXXphnOZCgjWB5dmZAcPGpEb0CZ0eqhXiaMnL-ZmdHUhz_3AVGhJqKHOk1amaBPBu_R1yjgIH5jcqd747CiStv2LZG3gljtobrbOgCJHCDxbGeeTUj7E/s320/17-V%C3%A4%C3%A4j%C3%A4%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6myyden-kyynelt%C3%A4j%C3%A4-%E2%80%93-The-Artisan-of-the-Tears-of-Inevitable-copy.jpg" width="100%" /><br /></p><p style="text-align: center;">
<span style="font-size: x-small;">(Kuvassa Vääjäämättömyyden kyyneltäjä; vedoksista viimeinen löysi juuri kodin)</span></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">En kovin helposti menetä yöuniani
mistään, mutta nyt sekin on sitten tapahtunut. Minun yöuneni
varasti huoli tulevaisuudesta: yrittäjien eläkelain
muutosta koskeva esitys (HE 102/2022 vp).</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Hallituksen esityksen tavoitteena on
se, että YEL-työtulo saataisiin vastaamaan nykyistä paremmin
<i>yrittäjän työpanoksen arvoa</i>. Tämä on se kohta, jossa
homma on alunperin lähtenyt väärille raiteille: <i>työtulosta</i>
ei puhuta mitään, vaan "katsotaan työpanoksen arvoa".
Siis sitä, mitä työtulon pitäisi optimitilanteessa olla, ja mikä
katsotaan kohtuulliseksi korvaukseksi tehdystä työstä. YEL-maksua
ei siis perusteta siihen reaalituloon<span style="font-style: normal;">,
jonka </span>yrittäjä työstään saa, vaan jonkinlaiseen
kuvitteelliseen unelmapalkkaan, mitä siitä <i>pitäisi</i> saada.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Tämä ei ole uusi juttu. Tähänkin
saakka yrittäjien eläkevakuutus on määräytynyt työpanoksen rahallisen arvon
mukaan (Varman sivulta lainattuna: ”Työtulosi tulee vastata
vuosipalkkaa, joka sinun pitäisi maksaa samasta työstä toiselle
yhtä ammattitaitoiselle tekijälle kuin itse olet.”) Vaikka
vakuutusperusteet eivät sinänsä hallituksen esityksessä muutu,
tosiasia kuitenkin on, että eläkevakuutusyhtiöitä on patistettu
tarkistamaan eläkemaksujen perusteita tulevaisuudessa tarkemmin.
Tähän asti <span style="text-decoration: none;">yrittäjällä
</span>itsellään on ollut mahdollisuus arvioida itse työtulonsa,
ja vakuutusyhtiöt ovat suurelta osin luottaneet yrittäjän
ilmoitukseen – kaipa eläkevakuutusyhtiöissä on ymmärretty, että
mielikuvitusraha ei ole oikeaa rahaa. Tämä toimintamalli on nyt koettu
riittämättömäksi. Esityksen mukaan yrittäjän omaa arviota
edelleen kuunnellaan, mutta vakuutusyhtiön pitää perehtyä myös
esim. <i><b>alan mediaanipalkkaan</b></i> ja yrityksen liikevaihtoon
YEL-maksun suuruutta päättäessään. Ja nimenomaan siihen
<i><b>kohtuullisen työpanoksen arvoon</b></i>---</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Miltäkö tämä ajatus tuntuu? Yhtä
absurdilta kuin se, että kanssani samanikäiselle viiskymppiselle
normipalkansaajalle marssittaisiin yhtä-äkkiä kertomaan, että
hetkinen... Sähän olet jo yli viiskööt, työkokemusta kertynyt
yli kolmeltakymmeneltä vuodelta, ja työtuntejakin oikeasti näytät
tekevän vastuuntuntoisesti ja näköjään ilman ylityökorvauksiakin
melkein tuplasti enemmän kuin sulle oikeasti kuuluisi. Sun
<i>työpanoksesi arvohan</i> on ihan hirveän paljon suurempi kuin
mitä ollaan luultu! Palkkasi näyttäisi olevan 2500, mutta koska
oikeasti tuossa iässä ois pitänyt uratikkaita kiivetä vähän
korkeammalle ja muut tuossa ammatissa tienaa vähintään tuplasti ja
mediaanikin on siellä viiden tonnin huudeilla... Sehän kyllä
kuulostaisi sun kokemuksella tehdystä työstä ihan <i>kohtuulliselta
korvaukselta</i>! – Joten eiköhän me tuplata se sun maksama osuus
eläkemaksuistakin 7,15 prosentista suoraan 14,30 prosenttiin...
Palkkaa me nyt ei ikävä kyllä nosteta tässä, mutta kyllä sua
varmaan ilahduttaa tuo summa, jonka voit nyt <i>kuvitella</i>
ansainneesi!</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Vielä ehkä hitusen paremmin
palkansaaja voi tähän tilanteeseen samaistua, jos hän maksaisi
itse eläkkeestään saman maksun kuin yrittäjä, eli noin 25%
(vakuutussumma on nykyiselläänkin toki suurinpiirtein sama sekä
yrittäjille että palkansaajille, mutta yrittäjä maksaa koko
summan itse, kun taas palkansaaja maksaa siitä itse vain noin 8% ja
hänet työnantajansa (julkinen työntantaja tai yritys/yrittäjä)
loppuosuuden 13%). Eli, otetaanpas uusiksi tuo yksi lause, niin
päästään realistisempaan simulaatioon: "- niin eiköhän me
tuplata se sun maksama osuus eläkemaksuistakin 25 prosentista
suoraan 50 prosenttiin..." Joka kuukausi. Joka palkasta. (Ja
verot siitä sitten vielä päältä.)</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Tämän edessä me monet yrittäjät
nyt pelkäämme olevamme.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Itse voin kertoa, että jos joskus –
edes kerran elämässäni – tililleni kolahtaisi vuoden ajan<span style="font-style: normal;">
se</span><i> kohtuullinen </i>määrä työtuloa, johon olisin
oikeutettu kokemuksellani, viikottaisilla työtunneillani ja minkä
oikeasti kokisin ansaitsevani, maksaisin tämän työpanokseni arvoon sopivan YEL-maksuni kukkalähetyksen kera.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">---</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Monet "asiantuntijat" ovat
yrittäneet rauhoitella paniikkiin menneitä yrittäjiä
vakuuttamalla, että muutos ei ole niin suuri aiempaan, ja on niitä
muitakin mittareita, ja että yrittäjiä kuunnellaan... Ylläoleva
esimerkkini on ehkä hieman karrikoitua, mutta niin on ollut moni
muukin asia, ennen kuin onkin yhtä-äkkiä muuttunut
todellisuudeksi. Jos erilaisia uusia mittareita – kuten nyt
esimerkiksi alan mediaanitulo – otetaan käyttöön, pitäisi olla
hyvin tarkkaan määritelty se, miten ja mistä mediaanipalkan tieto
otetaan, ja missä tilanteissa tietoa käytetään. Ikävä kyllä
tällaisilla "työkaluilla" on kaiken kiireen ja työmäärän
keskellä tapana muuttua automaateiksi.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Ongelmakohtia on muidenkin YELin
"määritystyökalujen" kanssa, etenkin pienyrittäjien ja
yksinyrittäjien kohdalla. On aloja – kuten nyt kädentaito- ja
taidealat – jossa materiaalikulut ja muut kulut (kuten
myyntiprovisiot) tiputtavat helposti suuren kuuloisia lukuja alaspäin
summaan, jota eläkevakuutuskäsittelijän voi olla vaikea käsittää.
Kulut saattavat ihan hyvin olla 3/5-4/5 koko liikevaihdosta, ellei
enemmän. Siis: jos kuluja muodostuu vaikka 3/5 verran, se tarkoittaa
sitä, että 50 000 euron vuosittaisesta liikevaihdosta 30 000 menee
materiaali- ja muihin kuluihin.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Onko tässä esimerkissä jäljelle
jäävä 20 000 (1666e/kk) sitten se työtulo? <i>Hyvin harvalla. </i>Se
näkyy kyllä verotuksessa verotettavana tulona, mutta ei yleensä
ole kuitenkaan se reaali työtulo, jonka yrittäjä itselleen nostaa
palkkana.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Tuskin kukaan yrittäjä haluaa elää niin, että joka kuukausi nostettaisiin
tililtä kaikki jäänyt raha palkaksi ja aloitettaisiin sitten
nollasta seuraava kuukausi. Vaikka yksinyrittäjän liikevaihdosta
vähennetään toteutuneet kulut, tulevia kuluja summasta ei
tietenkään voi vähentää – siksi suurin osa pitää "yrityksen
tilillä" yritystoimintaan varattua rahaa. "Yrityksen tili"
lainausmerkeissä, koska monilla toiminimiyrittäjillä ei ole
kalliskuluista yritystiliä, vaan vaikka yrityksen toimintoihin olisi
varattu oma tili, sekin voi olla henkilökohtainen tili. Omaa
reaalityötuloaan – siis sitä, minkä oikeasti nostaa omana
palkkanaan verotettavista tuloistaan – voi olla vaikea todistaa,
jos tilillä seisoo isompi summa rahaa kuin mitä sieltä on nostanut
itselleen. Ja varsinkin, jos käsittelijän korviin se palkkana
nostettava summa kuulostaa käsittämättömän pieneltä. Sitähän
se monelle on.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">---</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Yleisesti ollaan huolissaan siitä,
että yrittäjät alivakuuttavat itsensä, mutta isojen pöytien
keskusteluissa on tuntunut jäävän täysin huomiotta se seikka,
että suurin osa maksaa pienintä mahdollista vakuutusta, koska ei
yksinkertaisesti <i>kykene</i> maksamaan suurempaa.
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Onhan sekin aika surkeaa, että moni
joutuu käymään palkkatöissä maksaakseen yrittäjyyteen liittyvät
kulut.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Laskuoppi on aika yksinkertainen: jos
pystyt nostamaan firmastasi 1500 euroa kuussa työtuloa, siitä
summasta YEL-vakuutuksen osuus 25% on 375e/kk. Jos kodin
vuokra/vastike on 700, niin jäähän siitä sitten muuhun elämiseen
peräti 425 euroa. Yksineläjällekin tuo summa on aika pelottavan
vähän, yksinhuoltajalle jatkuva kauhun ja pelon aihe. Tällaisen
vakuutuksen maksaminen onnistuu ehkä, jos on tarpeeksi tienaava ja
raha-asioissaan höveli puoliso.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">(Entä jos tässä tilanteessa joku
päättääkin, että alan mediaanitulo on 3000€/kk? Se
tarkoittaisi, että yhtälö menisi näin: summasta 1500 (reaalitulo,
koska ei vakuutusta voi siitä keksitystä <i>työpanoksen arvosta</i>
vähentää) vähennetään YEL (joka otetaan siitä <i>ei-toteutuneesta
työpanoksen arvosta</i>) 750 = 750e. Siitä kun vähennetään
vuokra 700, jäljelle muuhun elämiseen jää... Kyllä, kyllä: ei
tätä palkkamediaania <i>välttämättä</i> sovelleta ainoana tekijänä -
mutta esitys pitää yksinkertaisesti sorvata sellaiseksi, että "ei
välttämättä" tilalle pitää saada "ei varmasti".
Tällaiselle tulkinnalle ei yksinkertaisesti saa jättää mitään
optiota!)</p><p style="margin-bottom: 0cm;">Esimerkkinä käyttämäni 1500 euroa
kuukauden työtulona on pienyrittäjälle muuten aika suuri työtulo.
Suomen Yrittäjien tekemän Yksinyrittäjäkysely 2019:n mukaan
kaikista vastanneista 22 prosenttia kertoo ansaitsevansa alle 1000
euroa kuukaudessa ja 26 prosenttia 1000–2000 euroa kuukaudessa.
Tämän kyselyn jälkeen meillä on ollut korona. Ja Ukrainan sota.
Ja inflaatio. Tämän vuoden tilastoa en löytänyt, mutta aika vahva
veikkaus, että jos tuolloin päätoimisista yksinyrittäjistä 41
prosenttia kertoi kyselyssä tienaavansa alle 2 000 euroa bruttona,
näiden köyhyysrajalla kituuttavien yrittäjien määrä on vain
kasvanut.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">----</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">YEL-maksujen tarkistuksiin on herätty
osittain siksi, kun on huomattu, että (huonosti tuottamaan pistetyn)
eläkesäästökirstun pohja häämöttää . Valtionosuus
YEL-järjestelmään on kasvanut merkittävästi viimeisen
vuosikymmenen aikana ja sen kasvua edelleen pelätään. Pelätään,
että yrittäjien eläkkeistä koituu valtiolle vielä iso lasku.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Rahojen puute vaivaa, sehän on selvä.
Mutta ratkaisu ei ole puristaa lisää sieltä, jossa tilanne on jo
valmiiksi liian kireällä. Anteeksi latteudet, mutta en tämän
paremmin pysty sanomaan: tyhjästä on paha nyhjästä.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Pelkkiin kuluihin tuijottamisen sijaan
voisi vilkaista myös yrittäjien luomiin säästöihin. Monelle
yrittäjälle yrittäjyys on arvovalinta ja elämäntapavalinta,
vaikka se ei olisi henkilökohtaisen taloudenhoidon kannalta edes
järkevintä. Jokaisen yrittäjän <i>ammatinvalinta jo itsessään
säästää valtion menoja</i>.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Kuten sanottu, <i>pienyrittäjistä
suuri osa elää köyhyysrajan alapuolella</i>. Monen tulot ovat niin
pienet, ettei työttömyyspäivärahalle heittäytyminen juurikaan
vaikuttaisi elintasoon (ja saisi sitten tulevaisuudessa
samansuuruisen eläkkeenkin!) Miksi sitten raataa hiki hatussa? Koska
niin monelle on tärkeää, että tilille tulevat raha on omalla
työllä ansaittua. Kuinka paljon valtiolta säästyy siinä, että
niinkin suuri osa ihmisistä valitsee yrittäjänä kituuttamisen
mieluummin kuin kortiston?
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Yrittäjillä on oikeus
toimeentulotukeen ja asumistukeen, mutta suuri osa oikeutetuista ei
niitä nosta kuin aivan äärimmäisen pakon edessä. Paljonko
valtiolta tässä säästyy?</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Suuri osa yrittäjistä ei nosta
lyhyistä sairauksista sairauspäivärahaa, vaikka olisi siihen
oikeutettu. Syitä on monia - moni tuttu on maininnut, että sairaana
työt kertyvät niin, että kaikki resurssit pitää laittaa
sairasteluaikana tekemättä jääneiden asioiden kiinniottoon, ei
siinä lomakkeita ehdi täytellä. Itselläni syy on ollut
yksinkertaisesti se, etten jaksa etuuksien hakuun liittyvää säätöä.
Olen sairastanut parinkymmenen vuoden yrittäjän urallani
omavastuullisesti parin viikon hirmumigreeneitä, noidannuolia ja
pitkiä flunssia, mutta ensimmäisen – ja tähän mennessä ainoan
– kerran hain sairauspäivärahaa kaksi vuotta sitten
aivoinfarktin saatuani (muutaman satasen hakeminen kolmen kuukauden
taisteluineen on ihan kokonaan toinen juttu ...mutta voin kertoa,
että väittämä siitä, että yrittäjän on vaikea saada
sairaspäivärahaa, ei ole myytti.) – – – Aika paljon taitaa
valtiolta säästyä siinäkin, että yrittäjät eivät läheskään
kaikkia sairaspäivärahaetuuksiaankaan käytä.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Yhdessä somekeskustelussa joku
kommentoi, että pienyrittäjillä ja yksinyrittäjillä pitäisi
olla oma etujärjestö, ja että meidän pitäisi mennä lakkoon
asiaamme ajaaksemme. Joku toinen siihen kommentoi, että
pienyrittäjien lakko kyllä varmasti näkyisi ja tuntuisi ihan
kaikkialla, mutta vaikutukset eivät ehkä kuitenkaan ulottuisi
sinne, mihin sen eniten haluttaisiin vaikuttavan. Tässä
kirjoittaessani tuli mieleeni, että ehkä kaikkein paras keino
osoittaa yrittäjien merkitystä tälle valtiolle ja
valtiontaloudelle olisi, että me kaikki yrittäjät alkaisimme
aktiivisesti hakea niitä etuuksia, jotka meille kuuluvat. Hakuun
jokaikinen asumistuki ja toimeentulotuki ja sairauspäiväraha, jotka
nyt jäävät hakematta.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">No, koska nyt en oikeasti halua tässä
maailman tilanteessa kaataa koko maata, niin <b>en nyt tosissani
tätä ehdota</b>. Haluan uskoa siihen, että jo <a href="https://www.adressit.com/vaadimme_hallituksen_yrittajan_elakelain_muutosta_koskevan_esityksen_he_1022022_vp_kumoamista_ja_uudelleenkasittelya">kymmeniä tuhansia allekirjoituksia kerännyt adressi</a> otetaan huomioon ja lopputuloksena saamme
möröt pois ehdotuksesta ja tilalle järkevän ja yrittäjien kannalta
suotuisan esityksen. Mutta talletan tämän ajatuksen
toimenpidepankkiini kaiken varalta.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">---</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Ei huoli yrittäjien huonosta
vakuuttamisesta aiheeton ole, sitä vain lähestytään nyt täysin
väärästä suunnasta. Yrittäjät itsekin ovat huolissaan huonosta
vakuutuksestaan, jota ei ole rahastoitu tuottamaan. YEL-vakuutus on kallis ja siitä saatava vastike
onnettoman pieni. Kuten ystäväni sanoi: ”Kaikki kartuttaa
paremmin kuin YEL. Jokainen palkkatyökeikka, vaikka olis vaan 500
euroa, kartuttaa paremin kuin kuukauden yel -maksut.”</p><p style="margin-bottom: 0cm;">Monta kertaa väsymyksen tilassa tulee
ajatelleeksi, että jos olisi viisas ja haluaisi säästää itseään
ja terveyttään, lopettaisi kaiken yritystoimintaan viittaavan, ja
asettuisi laakereilleen makaamaan. Tekemättä mitään saa
aikalailla saman eläkkeen kuin jos maksaa edullisinta vakuutusta.
(Tokihan vakuutuksen mukainen työtulo on pohjana laskettaessa muita
sosiaaliturvaetuuksi – minkä vuoksi moni minimitasolla vakuuttava
nyt vakuuttaisikin itsensä isommalla summalla, <i>jos vain mitenkään
taloudellisesti kykenisi</i>.)</p><p style="margin-bottom: 0cm;">Varmasti joukossa on niitäkin
yrittäjiä, jotka ovat tietoisesti alivakuuttaneet itsensä ja joiden talous
kestäisi oikeansuuruisen vakuutuksen maksamisen (tosin moni heistä
on hoitanut sekä sairas- että eläkevakuutuksensa muilla tavoin),
mutta huomattava osa yrittäjistä tarvitsee tukea maksuihinsa, ei
tilanteen muuttamista hankalasta toivottomaksi.</p><p style="margin-bottom: 0cm;">Yrittäjät eivät myöskään ole niin
homogeeninen ryhmä kuin miksi se on niputettu. Ongelmahan on myös
Suomen laissa, joka tunnistaa vain kaksi yrittäjäryhmää:
maatalousyrittäjät ja kaikki muut. Onhan se selvää, että "kaikki
muut" -ryhmän isojen satojen tuhansien liikevaihdon firman
yrittäjä on reaalielämässä ihan eri eläin kuin kymppitonnilla
elämäänsä pyörittävä yksinyrittäjä/elinkeinoharjoittaja, ja
näiden kahden ääripään ryhmän vakuutusongelmat vaatisivat ihan
erilaisia ratkaisuja. Olisi aihetta laittaa tämänkin asian kanssa
mietintämyssyä päähän.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">---</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Kannattamaton yritys pitääkin
lopettaa, kommentoi joku Veikko internetin uumenissa. Ja mitäs
sitten tapahtuisi? Vähemmän se pienillä tuloilla pärjäävä
yrittäjä yhteiskunnan kuluja syö yrittäjänä pysyessään,
vaikka kykenisikin maksamaan vain pienimmän eläkevakuutusmaksun.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Kannattamattomuudellakin on toki
rajansa. Muistutus aiemmin mainitusta: vuonna 2019 päätoimisista yksinyrittäjistä 41
prosenttia kertoi kyselyssä tienaavansa alle 2 000 euroa bruttona.
Pakollisten eläkemaksujen, verojen ja muiden kulujen jälkeen
yrittäjän käteen voi jäädä vain pari sataa euroa kuussa, mutta
moni silläkin pystyy elämään. Sen sijaan, jos <i>työpanoksen
arvoon </i><span style="font-style: normal;">perustuva YEL-maksu
keikauttaa ansainnan miinusmerkkiseksi, on kai selvä, että
ammattiinsa intohimoisestikin suhtautuva yksinyrittäjä joutuisi
lyömään hanskat tiskiin. Yrittäjien nyt ääneen lausumat puheet
lopettaa yritystoiminta, jos tämä eläke-esitys tulee voimaan,
eivät ole uhkauksia. Ne ovat realiteetti. </span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-style: normal;">Pienyrittäjän
keinovalikoima tässä tilanteessa on aika pieni. Ei kukaan
köyhyysrajan alla huvikseen hengaile. Kyllä pienyrittäjänkin
tavoite on saada työstään sen verran rahaa, että eläminen olisi
helpompaa, minkä vuoksi pienyrittäjän kalenteri ei usein tunne
pyhiä, eivätkä iltamyöhän työtunnit ole vieraita. Enempää
työtä ei pysty tekemään kuin tunteja on käytettävissä, ja
hinnan nostaminen – siten, että sillä olisi jotain merkitystä –
vie asiakkaat. (Hintojen nostaminen maksaisi myös yhteiskunnalle,
sillä pienyrittäjien joukossa on esimerkiksi useita hoiva-alan
palveluita tarjoavia yrittäjiä, joilta kunnat ostavat palveluita.)</span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-style: normal;">Mutta vaikuttaa vähän, että nämä ovat pienimmille yrittäjille ne kaksi tietä: lopettaminen tai hintojen moninkertaistaminen (ja sitten lopettaminen, kun asiakkaat kaikkoavat). </span>
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">---</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Kyllä se kohtuullinen työpanoksen arvo vain on monen yrittäjän kohdalla mielikuvitusrahaa, eikä todeksi muutu, vaikka se paperilla päätösten perusteeksi kirjoitettaisiin.
Eihän nälänhätääkään ei saada poistettua sillä, että ollaan yhteisesti sitä mieltä, että kaikkien pitäisi saada tarpeeksi ruokaa. Olisi kyllä
kiva, jos niin olisi. Mutta kun ei ole.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">YEL-vakuutuksen työtuloksi pitäisi
muuttaa yrittäjän työpanoksen rahallisen arvon sijaan hänen
saamansa REAALItyötulo. Ja siihenkin pitäisi saada joku järkevä
alaraja, jotta voisi olla kuun alussa vähän varmempi siitä, ettei
joudu ottamaan velkaa maksaakseen vuokransa.</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">Jos et ole vielä niin tehnyt, niin
allekirjoitathan adressin: <a href="https://www.adressit.com/vaadimme_hallituksen_yrittajan_elakelain_muutosta_koskevan_esityksen_he_1022022_vp_kumoamista_ja_uudelleenkasittelya">https://www.adressit.com/vaadimme_hallituksen_yrittajan_elakelain_muutosta_koskevan_esityksen_he_1022022_vp_kumoamista_ja_uudelleenkasittelya</a><br /></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"></p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">ps. Kirjoitin tämän postauksen
yleensä yksinyrittäjän näkökulmasta - sellaisiahan me kaikki
omalla työllämme elävät taiteilijat käytännössä olemme.
Mutta pitää tehdä myöhemmin erillinen postaus vielä taiteilijan
ammatin omista lisäominaisuuksia YELin ja muidenkin eläkevakuutusten
suhteen - siinä olisi niin paljon koristeita tähän kakkuun, että
se alkuperäinen kakku jäisi kokonaan näkemättä. Joten vaikka
isoja paloja nyt kerralla tuleekin, niin ei sentään koko kakkua.
(Sitä paitsi, sormet puutuu näiden sanojen määrästä.)</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;">
</p>
<p style="margin-bottom: 0cm;"><br />
</p>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-43594599662499280992022-04-25T15:16:00.002+03:002022-04-25T15:16:22.250+03:00Kyynelsaari II / Isle of Tears II<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWUNeMo_YDUx39YiMM16dlbq7NGZRGsGK5-mai15Kury8hRTE55tCUGHkmyhODNpx_UCWTCYe15jFg3ZOqvQAAp-nyN8uSKMWHrKnfIvGqSQBjK3Lb_2VP1cPO30cx7DM5KBdTw3_KUdOLTBSPrrIAeFUtFgfTzNtN4-M1PTZLClTszDzZPuo/s1600/20220413_142048.jpg" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWUNeMo_YDUx39YiMM16dlbq7NGZRGsGK5-mai15Kury8hRTE55tCUGHkmyhODNpx_UCWTCYe15jFg3ZOqvQAAp-nyN8uSKMWHrKnfIvGqSQBjK3Lb_2VP1cPO30cx7DM5KBdTw3_KUdOLTBSPrrIAeFUtFgfTzNtN4-M1PTZLClTszDzZPuo/s1600/20220413_142048.jpg" width="100%" /></a></div><p>Kyllä olen tuntenut itseni viime aikoina hyvin voimattomaksi ja keinottomaksi korviin kantautuvien uutisten edessä. Olen kiitollinen Suomen Taidegraafikoille, jotka mahdollistivat meille taiteilijoille keinon olla mukana auttamassa ja järjestivät <a href="https://www.taidegraafikot.fi/apua-ukrainaan/">Apua Ukrainaan -kampanjan</a> hyvin nopealla aikataululla - niin nopealla, että oma osallistumiseni ei ehtinyt ihan alkuun. Mutta vihdoin pääsiäisen alla sain lähetettyä Kyynelsaari II -vedokset 1-7/10 Grafoteekkiin. Kovin pieni on edelleen oma panos, mutta yhdessä koottu summa jo tuhansissa. Jotain sentään!</p><p><a href="https://www.instagram.com/p/CcnRqKWurAd/">Instagramissa</a> jo kerroinkin tämän pienen vedoksen historiaa:<br /><span class="_7UhW9 xLCgt MMzan KV-D4 se6yk T0kll ">Kun
kirjoitin Kyynelpuutarhurin päiväkirjaa, suunnittelin siihen oheen vain
kirjan kanssa yhdessä myytäväksi Kyynelsaari-vedoksen. Tein vedoksesta
kolme hieman erilaista työversiota (lähinnä väritykseltään), ja kun en
osannut valita, lopulta arvoin sen, jonka viimeistelin loppuun. Kahta
muuta työvedosta en kuitenkaan tahtonut ihan kokonaan hylätä: päätin,
että viimeistelen ne joskus, kun on sopiva hetki ja tarkoitus. Itsestään
selvää oli kyllä, että ihan "normaaliksi" myyntisarjaksi en halunnut
niiden päätyvän. </span><span class="_7UhW9 xLCgt MMzan KV-D4 se6yk T0kll ">Tänä vuonna tarkoitus löytyi.</span><span class="_7UhW9 xLCgt MMzan KV-D4 se6yk T0kll "></span></p><p><span class="_7UhW9 xLCgt MMzan KV-D4 se6yk T0kll ">...</span></p><p><span class="_7UhW9 xLCgt MMzan KV-D4 se6yk T0kll ">Vielä on Kyynelsaari-luonnoksista yksi viimeistelemättä. Yritin saada myös sen valmiiksi tuleviin vastaavanlaisiin kampanjoihin, mutta vielä ei selvästikään ollut sen aika valmistua. Se tulee sitten joskus, kun on sen aika.</span><br /><br /></p><p><br /></p>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-10201592932767064312022-03-03T13:04:00.000+02:002022-03-03T13:04:08.522+02:00Maailma / The world<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEg_2952qRdSRd89oQwofDrfiNxkSbxdtZfoNyQnRWrpvs2E2CUM1jK7k4WPfw-7uwkfP97Y15PspMySM3EcP8dSuJbr_9gi4Wga2WWLACZYU5g8i_RLnt5SbKXLnB5hcmbmsX6XsWAetUFpcMooGHkV_1Au-DoisMc8Y5lg9FKdnflFG1RQDdw" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEg_2952qRdSRd89oQwofDrfiNxkSbxdtZfoNyQnRWrpvs2E2CUM1jK7k4WPfw-7uwkfP97Y15PspMySM3EcP8dSuJbr_9gi4Wga2WWLACZYU5g8i_RLnt5SbKXLnB5hcmbmsX6XsWAetUFpcMooGHkV_1Au-DoisMc8Y5lg9FKdnflFG1RQDdw" width="100%" /></a></div><p></p><p></p><p>Kun ei löydä sanoja. </p><p>Viikon mittainen järkytys ja epäusko muuttui eilen uudenlaiseksi järkytykseksi ja epäuskoksi. En ole Ukrainan sodan alkamisen jälkeen juurikaan selaillut somea tai muutenkaan nettiä muutoin kuin uutisia lukeakseni, ja nyt kun ajattelin katsella vaihteeksi jotain kevyempää (jos vaikka jonkun ilahduttavan kissavideon löytäisi!), törmäsin johonkin tavallaan vieläkin irvokkaampaan kuin sotauutiset. Instagramissa joku oli tehnyt kuvakoosteen siitä, kuinka hashtageilla <i>ukraine, war, peace</i> tägätään postauksia, joissa mainostetaan olutta, monenlaisia kauneushoitoja huulitäytteistä ihaniin kasvohoitoihin ja kaikenmaailmankrääsää. Tämä jäi vaivaamaan, ja vähän myöhemmin halusin tarkistaa asian todenpitävyyden. En löytänyt enää samaa postausta, joten menin samoilla hashtageilla instagramiin (ja toivon, etten olisi tehnyt niin). Näitä nimenomaisia kuvakoosteen mainospostauksia en nähnyt, mutta sen sijaan muutamia töröhuulibimbo- ja muskeliselfieitä eri puolilta maailmaa. Niitä ei ollut kymmenien tuhansien kuvien kuvavirtaan verrattuna paljon, mutta yksikin on liikaa. (En voi suositella kenellekään noiden hakusanojen käyttämistä somessa - niiden tuomiin kuviin mahtuu todella hirveitä painajaisia - mikä osaltaan korostaa noiden töröhuuliposeerausten groteskiutta.)</p><p>Tänään menin erääseen <i>print on demand</i> -verkkokauppaan vilkaisemaan, josko löytäisin jonkun kivan t-paidan lahjaksi kaverilleni. Kauppojen selailu pysäytti: Ukraina, sota ja rauha-teemaisia t-paitoja ja muita painotuotteita on kaupan vaikka kuinka paljon. Muutaman kohdalla lukee <i>fundraiser </i>tms., mutta raadollinen totuus taitaa olla, että Ukraina, sota ja rauha, ja keltaisen ja sinisen kombinaatio ovat ilmeisesti vain hyviä tuotteita juuri nyt.</p><p>💧 <br /></p><p><span style="color: #0b5394;">When you don't find the words.</span></p><p><span style="color: #0b5394;">A week of shocking news and disbelief in the current situation turned yesterday into a new kind of disturbance and disbelief. After the start of the war in Ukraine I haven't really been in social media or in internet otherwise, and when I now was seeking for something comforting to view (even some delightful cat video!), I found something even more grotesque than the war news. In Instagram someone had made a compilation of the images using hashtags <i>ukraine, war, peace</i> - advertising bear, several kinds of beauty treatments from filled lips to <i>delightful </i>facials, and allkindsofkitch. This bothered me later, so I wanted to check the accuracy of these postings. I didn't find the original posting anymore, so I used the same hashtags on Instagram (I wish I hadn't.) I didn't see these advertising postings mentioned, but instead a few duck face posings and muscle showing selfies around the world. There weren't so many in the feed of tens of thousands of the other images, but even one is more than enough. (I really can't recommend for anyone to use those hashtags in social media - there are really nightmarish images included - which really emphasizes the preposterousness of the selfies.)</span></p><p><span style="color: #0b5394;">Today I thought I'd buy some nice t-shirt to my friend from some print on demand shop. As I searched through the selection, I noticed that there were several Ukraine, war and peace themed t-shirts and other printed stuff on sale. Some state that they are fundraisers, but somehow I think that the unscrupulous truth is, that Ukraine, war and peace, as well as the combination of yellow and blue, are just good selling articles right now.</span></p><p><span style="color: #0b5394;"><br /></span></p><p><span style="color: #0b5394;"><span style="color: black;">Kuva/Image: <br />Parhaan ystävän muisto<br />Memory of the best friend<br />2012<br />(Loppuunmyyty / sold out)</span><br /></span></p><p><span style="color: #0b5394;"><br /></span></p><p><br /></p><p><br /></p>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-40964635078462638502022-01-24T12:19:00.005+02:002022-01-24T12:19:33.998+02:00Toimistotöissä - Office work<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgmQNx6B61PzZUH9m7unqYlE2eRC2vVFt7Ut5G-qAvnN_EHM838mrwZ8pcev05ZMmlLO_GeMI4UTrHvJ90knhlti4fQ5gehYvKZ3bTkzQ7E2llS6l2bTACu-KCTajO1NTVFVTT6mHJMMpKpe9aagTKJyatyAS4S4Pz_FToQivwfSZKvX6VNax8" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgmQNx6B61PzZUH9m7unqYlE2eRC2vVFt7Ut5G-qAvnN_EHM838mrwZ8pcev05ZMmlLO_GeMI4UTrHvJ90knhlti4fQ5gehYvKZ3bTkzQ7E2llS6l2bTACu-KCTajO1NTVFVTT6mHJMMpKpe9aagTKJyatyAS4S4Pz_FToQivwfSZKvX6VNax8" width="100%" /></a></div><p>
On kyllä ihan käsittämätöntä, mistä kaiken maailman paperityötä ilmaantuu työpöydälle ja vastaamattomia meilejä sähköpostiin... yhden viikon aikana. Olen jo vuosien ajan pitänyt maanantaita toimistopäivänä ja hiljalleen siitä alkaakin tulla ihan siedettävä rutiini, kun muistaa ottaa työpöydälle lepäämään kahvikupin ja korviin hyvää kuunneltavaa. </p><p><span style="color: #3d85c6;">It always astonishes me when I realise how much paper work there is on my desk and how much email to be replied there is in just one week's time. For years now, I've had office-Mondays and slowly it has turned in bearable routine, as long as I remember to bring a coffee cup on my desk and plug my earphones in.</span> <br /></p><p>Viime vuoden aikana maanantairutiinini täydentyi sillä, että päätin pyhittää sen täysin työkoneen äärellä istumiselle. Aiemmin yritin hoitaa kaikki paperiasiat nopeasti iltapäivään mennessä ja sitten vielä syöksyä luovan työn pariin illaksi, mutta jos jotain inhoan, niin aikataulun säläisyyttä. Sitä, että on koko ajan kiireen tuntu ja varttitunnin silpuiksi jaettu aika tuntuu karkaavan käsistä. Jossain vaiheessa tajusin, että en tuolla ryntäilyllä tuo toivomaani aikaa luovaan työhön, vaan ihan hirveän kuluttavaahan se oli ja heijastuu seuraavan päivänkin olotilaan.</p><p><span style="color: #3d85c6;">During last year my Monday routine was once more changed a bit: I decided to dedicate it totally to sitting by my computer. Before I tried to clear all my paperwork by afternoon and then I ran back to my creative work for the evening, but if there's something I really hate, it's the scattered schedules. The feeling of hurry all the time and when the time just feels slipping away in short pieces. At one point I realised, that when I run around, it doesn't make me more any creative time, but it was just consumptive and I felt it often still in the very next day.</span> <br /></p><p>Joten nyt istun maanantaisin ihan kaikessa rauhassa toimistokoltussani koneen ääreen, hoidan vakuutukset, laskut ja kaiken muun virallisen, vastaan meileihin, teen kaikki muutkin paperiasiat ilman kiirettä. Ja jos aikaa jää, niin en paniikinomaisesti syöksy päätyöni ääreen, vaan teen ihan jotain muuta. Päivittelen <a href="https://www.coloria.net">Colorian</a> väriartikkeleita tai - niin kuin nyt - jatkan harjoituksiani Illustratorin käytössä. Sen osalta erityisen mielekäs on projekti, jossa tutkin vanhoja väriympyröitä ja toisinnan ne Illustratorilla - ja teen niistä myös sellaiset versiot, jossa huomioin, mikä näiden yli satavuotiaiden ympyröiden alkuperäinen väri on todennäköisesti ollut. (Ja samalla totta kai tutustun niitä koskeviin alkuperäisiin materiaaleihin). Valmiit kuvat laitan myyntiin <a href="https://society6.com/coloria">Colorian Society6-kauppaan</a>.</p><p><span style="color: #3d85c6;">That is why I now put my office worker's glasses on on Mondays, take care of all the insurances, bills and all the other official things, I reply my emails and do all the other paper stuff without any hurry. And if there's some time left, I don't rush to my main work, but do something completely different. I update Coloria colour articles - or, like at the moment - I continue my Illustrator practises. Especially I like my project where I study old colour wheels and re-make them using Illustrator - I also make interpretations where I try to find out which were the original colours of these colour systems, which were printed often over hundred years ago. (And of course I get to know the original materials at the same time.) The finished images can be bought at my <a href="https://society6.com/coloria">Coloria Society6 store</a>.</span> <br /></p><p>Yllättävää, kuinka paljon tämä lataa energiaa viikkoon: kiireettömyys ja se, että tekee jotain, joka on lähellä varsinaista päätyötä, mutta kuitenkin niin kaukana, että se ei painele samoja kuormittavuusnappuloita.</p><p><span style="color: #3d85c6;">It's surprising how energizing this feels: the feeling of having time enough - and to do something which is near enough my main work, but still so far, that it doesn't burden so much.</span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span style="color: white;">.</span> </span><br /></p>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-71124398156992837192022-01-21T14:43:00.008+02:002022-01-21T14:43:43.543+02:00Kuvia uudesta työtilasta... / Photos from my new extra studio<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhQ4CUquT_jsARWzcXhFm48W71CiFPu1fx_kYphfETM9kITm1QQ1YpVmZ-Yg4RywYb6o94bnDiOSLAzk72aFp2HMrwKmMj112NYL2d4qpdsOHHMSLclxWQ-f3HrDmb1IUWF52Gvfw05DAVOJCp9blYDsbr3nDt-Q_F7aG6_S1E2GcyLhXo__1o" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhQ4CUquT_jsARWzcXhFm48W71CiFPu1fx_kYphfETM9kITm1QQ1YpVmZ-Yg4RywYb6o94bnDiOSLAzk72aFp2HMrwKmMj112NYL2d4qpdsOHHMSLclxWQ-f3HrDmb1IUWF52Gvfw05DAVOJCp9blYDsbr3nDt-Q_F7aG6_S1E2GcyLhXo__1o" width="100%" /></a></div>
<p>Näyttää ehkä varastolta, mutta sehän se oikeasti onkin! Kevyt onni on saada kaikki luonnonväritavarat hyllyihin järjestykseen, josta saan tarvitsemiani aineita nopeasti käyttöön, eikä työhön ryhtyminen tarkoita enää kymmenien laatikoiden nostelua paikaltaan, jotta saa sen, mitä tarvitsee. Hyllyihin sain myös paperini ja kaikki lankani asianmukaiseen järjestykseen. Tässä kuvassa tuossa takaosassa ei ole valo päällä, mutta testin jälkeen olen todennut, että uuden pöydän ääressä on aivan erinomaista piirrellä ja maalailla.</p>
<p><span style="color: #3d85c6;">It might look like storage room, but then again, it is one! What a light feeling of happiness when you get all your natural dye stuff on those shelves, on their own places, where I can get all stuff easily for use not needing to lift dozens of boxes to just get the one thing I need. I also got my papers and yarns on their places. In this photo there isn't light on at the back of the room, but I've already found the desk just perfect for drawing and painting.</span></p>
<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjAC3cWGvblc4u4ltGNbTbf3aoA_P_qmPMb3KT5PA7VfgM9sj2GrBxDC6C1NAH5NNXMQ9ZI2IVcMlOt8moOT4gSPBIXZMm3vNnNXSvRUArcw1gaojPBwTB9lM6xwr_ylea9lp5pc9j2G-mCCG2u6brf50hihifW6ZsBareYINulaTx-F45jAJE" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjAC3cWGvblc4u4ltGNbTbf3aoA_P_qmPMb3KT5PA7VfgM9sj2GrBxDC6C1NAH5NNXMQ9ZI2IVcMlOt8moOT4gSPBIXZMm3vNnNXSvRUArcw1gaojPBwTB9lM6xwr_ylea9lp5pc9j2G-mCCG2u6brf50hihifW6ZsBareYINulaTx-F45jAJE" width="100%" /></a></div><p>Vielä on joitakin asioita, jotka on järjestelemättä, mutta näiden kassien purkaminen onkin sopivaa taukojumppaa istuskelun välillä. Niiden purkaminen sujuu nopeasti, kun tavaroilla <i>on</i> paikat, joihin ne laittaa.</p><p><span style="color: #3d85c6;">There are still some things not on their places, but emptying these bags is just a perfect thing to do in between the work sessions. And it goes fast when there <i>are</i> places to put everything in.</span><br /></p><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgIvpP15bFK4XRuDrJvwgMZNkd46okaurvOxsij6JXWbl72EuU5ORNdHU_n0QvkGparfy0FsHzFnbmZQfBZo2X6UK6VtYkhey0LFSKpzXeuWjytgYG2L04TylgLGSbm2FEWvNlbsVjIyXfwiqQB5bHmdffCYnJiN81ilAJgIOWG8oFpVoUL6vI" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgIvpP15bFK4XRuDrJvwgMZNkd46okaurvOxsij6JXWbl72EuU5ORNdHU_n0QvkGparfy0FsHzFnbmZQfBZo2X6UK6VtYkhey0LFSKpzXeuWjytgYG2L04TylgLGSbm2FEWvNlbsVjIyXfwiqQB5bHmdffCYnJiN81ilAJgIOWG8oFpVoUL6vI" width="100%" /></a></div><p>Työtilan kohokohta ei ehkä näytä juuri miltään, mutta on sitäkin tärkeämpi! Ihan oma pöytä (joku puutarhurin kasvi-istutus taso) paperien värjäämiselle. Erityisesti tämä on se työ, jota en voi oikein tehdä Keskustien päätyöhuoneellani, ja joka aiemmin vei keittiössämme kaiken tilan: värjättäviä papereita kun pitää liottaa vuoissaan aika pitkiä aikoja ja se vie aika paljon pöytätilaa. Tähän saan lisähyllyjen avulla kuusi settiä yhtäaikaa - ja vielä pigmenttisaostuksen samanaikaisesti!</p><p><span style="color: #3d85c6;">The hightlight of my extra work space doesn't look like much, but it is even more important! A desk just for dyeing papers. Especially this is the job I can't really do at my Keskustie main studio, and which earlier took all the space at our kitchen: you need to soak those papers for a long time and it takes a lot of space from the kitchen table. In this desk I can set up six dye sets at one time with the help of some extra shelves - plus the lake pigment jars at the same time.</span></p><p>Alla kuva siitä, mitä olen tehnyt viime aikoina: jauhanut aiemmin valmistamiani substraatti-/metallikompleksipigmenttejä. Suoraan sanottuna se on oikeastaan sivujuonne työssäni, mutta toivottua vaihtelua työpäivään. Päähommanani teen nimittäin nyt filmejä lopullisen teoksen valotusta varten; se vaatii keskittymistä ja työskentelyä oudossa asennossa, enkä voi tehdä sitä kuin puolisen tuntia kerrallaan. Paussin aikana teen fyysisesti ihan erilaista hommaa, eli jauhan näitä pigmenttejä, jonka jälkeen voin palata taas filmien pariin.<br /></p><p><span style="color: #3d85c6;">And below a photo of what I've been doing lately: grinding lake pigments I've made earlier. Frankly this is just an extra job, but it's needed change as I'm making my films ready for the final artpiece exposure. It's very detailed work and I can't do it more than an half an hour at the time - and then I have a pause and grind some pigments for a while before getting back to making films.</span><br /></p><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhQzkXaOZPQWituS91OJQGODp03l-7WD9Ju8L8WIreZe7j-DTl6QZF1zBldJAFFVhN2YeFLYkTiuw9DCkFwpX1cQprBaCMDuGvCrV1QpbfLLR8I2moi9JIbOSwwdTJ00oF30fM0QYmKaZCFyweZel1hOeV_U49akD7FTBz55TMSPQ8L3vIWiVU" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhQzkXaOZPQWituS91OJQGODp03l-7WD9Ju8L8WIreZe7j-DTl6QZF1zBldJAFFVhN2YeFLYkTiuw9DCkFwpX1cQprBaCMDuGvCrV1QpbfLLR8I2moi9JIbOSwwdTJ00oF30fM0QYmKaZCFyweZel1hOeV_U49akD7FTBz55TMSPQ8L3vIWiVU" width="100%" /></a></div>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-81806323750043833412022-01-04T14:35:00.002+02:002022-01-05T08:35:25.862+02:00Uusi vuosi, uusi elämä / New year, new life<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjFwQrKl8DTT3S2BlhZmfsTXq7kV_81tkTuPT1274by3fItB_YrzxP_u4DgqkKYtK1vfnpCsl2ni6SGrdB_hUh_1siNhfsgRwHRwvMwQ96e7Qp5gFBZYw0H6c1l1de34hTmOgbjrWco4eJkMp7-EBWnNSETcFYsbHEEF77oHM8ui1GKxjj60Xw" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjFwQrKl8DTT3S2BlhZmfsTXq7kV_81tkTuPT1274by3fItB_YrzxP_u4DgqkKYtK1vfnpCsl2ni6SGrdB_hUh_1siNhfsgRwHRwvMwQ96e7Qp5gFBZYw0H6c1l1de34hTmOgbjrWco4eJkMp7-EBWnNSETcFYsbHEEF77oHM8ui1GKxjj60Xw" width="100%" /></a></div><p>
Viime vuoden huhtikuulla postasin instaan ylläolevan kuvan keittiöstämme. Työ oli vallannut sen, olimme siirtyneet syömään olohuoneessa ja enemmän take awayta kuin aiemmin, ettei koko ajan tarvinnut koota työtavaroita pois ruoanlaiton tieltä. Tilanne oli aika pysyvä - alla kuva miltei kahta kuukautta myöhemmin. </p><p> <i>Last April I posted the photo above to Instagram. Our kitchen had been taken over by my work, and we had moved to eat in living room and ordered more take away than before, since I didn't want to clean this all away from cooking all the time. This was pretty much a permanent view - the photo below is taken two months later.</i>
</p><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgW5MgQsEvQBT_NWuYeVcgeeNrpR7IuQ9kgbgZjOj-BaMu5gT15XqoyM57Jf2bs4RLITKFndP2621ocBaSkTWPxY-USM8xTj9WV77lG16MZbJ_zz4QSow0mWN3Y9soupZwZ-AL2VFm053ALYNk-_iwHBy1GOYyU_espGJUeCnyEP3Ypc82XwHQ" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgW5MgQsEvQBT_NWuYeVcgeeNrpR7IuQ9kgbgZjOj-BaMu5gT15XqoyM57Jf2bs4RLITKFndP2621ocBaSkTWPxY-USM8xTj9WV77lG16MZbJ_zz4QSow0mWN3Y9soupZwZ-AL2VFm053ALYNk-_iwHBy1GOYyU_espGJUeCnyEP3Ypc82XwHQ" width="100%" /></a></div><p>
Minulla on toki erillinen työhuone, mutta siellä ei ole minkäänlaista keittonurkkausta, eikä myöskään tarpeeksi hyvää ilmastointia sille, että voisin valmistella väriliemiä esimerkiksi irtoliedellä. Saati sitten tilaa värjäillä papereita pitkiä aikoja avonaisissa vuoissa, jos haluan tehdä jotain muutakin - kuten esimerkiksi piirtää. Uudesta lisätilasta en osannut haaveillakaan, ennen kuin sellaisen mahdollisuus yhtä-äkkiä alkukesästä tuli eteen: saimme ihanilta naapureiltamme tietää, että heidän vuokraamansa pieni varastotila oli pian vapautumassa uudelleen vuokrattavaksi. </p><p> <i>I had my art studio, but I don't have any kind of kitchenette there, nor good enough ventilation for boiling dye baths or any space for dyeing papers in open trays - if I wished to do anything else at the studio, like to draw. But I didn't even dream about this new space, before there was a sudden opportunity to rent one. A beautiful neighbors informed us, that this small space that they had rented, was soon available again.</i>
</p><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh0MiTjpPFJnZfafJhvxcSZLJE8RU6o4gjYqpm9zkvpFPzYMjSlfzuE64Tc1Kwzrrszlob87efTmcrgeGtWDSLezVHL3ajJfUeT6_75_0okQG9-bkaBRKbcEU0u3r82rjlTwPNlsZfFfz7ZwRpioM_euyc-dGOug8eN_JXfGI5sUZYvpIZmWBE" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh0MiTjpPFJnZfafJhvxcSZLJE8RU6o4gjYqpm9zkvpFPzYMjSlfzuE64Tc1Kwzrrszlob87efTmcrgeGtWDSLezVHL3ajJfUeT6_75_0okQG9-bkaBRKbcEU0u3r82rjlTwPNlsZfFfz7ZwRpioM_euyc-dGOug8eN_JXfGI5sUZYvpIZmWBE" width="100%" /></a></div><p>
Pienen jännitysnäytelmän jälkeen allekirjoitimme vuokrasopimuksen ja saimme avaimet käteen heinäkuun lopulla. Kuten kuvasta näkyy, kyseessä ei ole mikään luksuslukaali, mutta juuri siksi aivan täydellinen värityölleni. Mihinkään isoon remppaan ei haluttu rahaa laittaa, mutta yleisilmettä halusimme kuitenkin vähän valoisammaksi, jotta olisi kiva työskennellä. Onnistuin löytämään alennuksesta edullisen loppuerän laminaatista (maksoi suurinpiirtein vitosen per neliö!), jonka yhtenä viikonloppuna asentelimme paikalleen. Seinät ja katto maalattiin valkoisilla maalijämillä ja alennusmaaleilla, joten jos tarkkaan katsoo, niin jälki on vähän laikukasta. Mutta valoisuus pääasia. Huoneen yhtä seinää peittävän ruman beigen "ilmoitustauluseinän" (ei näy näissä kuvissa) peitin raksakirppikseltä ostetulla tapetilla nitomalla paperin siihen.
<i> </i></p><p><i>We signed the lease and got our keys in the end of July. As you can see from the photo, not exactly a luxury apartment, but that's why it is just perfect for my work with colour. We didn't want to spent money for a big renovation, but still we wanted to make the room a bit brighter, so it would be nicer to work there. I managed to make a bargain find of floor laminate stock (only about five euros per square meter!), which we set up one weekend. We also painted the walls and ceiling with some white paint left-overs, which made the result a bit blotchy (if you look close). But the lightness was the main point. There was also an ugly beige soft board wall (not in these photos) which I covered with stapling some white wall paper on it.</i></p>
<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj4iqHNQRyS5MBaYEnKhql2HYfiHqhMtaZ8zfdcmpY7M495iKhFuSksaM9jYeA7dvWOO1FeraoEqtn9moGsZe3eU9BzkFYe10Ah0rWUqL77_kji3gThFov-tmflfQifI5qgQ1Ilil3SFbxNR0p6pypnu5_wbAirdtH1lG19ZnAdTxoEjsgAIhI" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj4iqHNQRyS5MBaYEnKhql2HYfiHqhMtaZ8zfdcmpY7M495iKhFuSksaM9jYeA7dvWOO1FeraoEqtn9moGsZe3eU9BzkFYe10Ah0rWUqL77_kji3gThFov-tmflfQifI5qgQ1Ilil3SFbxNR0p6pypnu5_wbAirdtH1lG19ZnAdTxoEjsgAIhI" width="100%" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjiozoffVpeQQ15OUvbbSaJ_IOCjMwIx3xMHZ7nOVPnUJKh7_4hmCe7Pqbwg6bts0oXuRedlp2yH9ljphSdeafmSbZEgupS80jTrwlUY-GHmt2InXlE4OXtkJJKVPVkoSuVsSWn4jndplhEFsW176NQPgCkR8oAizS2IfEYaxO___AS5js413U" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjiozoffVpeQQ15OUvbbSaJ_IOCjMwIx3xMHZ7nOVPnUJKh7_4hmCe7Pqbwg6bts0oXuRedlp2yH9ljphSdeafmSbZEgupS80jTrwlUY-GHmt2InXlE4OXtkJJKVPVkoSuVsSWn4jndplhEFsW176NQPgCkR8oAizS2IfEYaxO___AS5js413U" width="100%" /></a></div><p>
Kirppareilta tein muutamia pöytä- ja hyllyhankintoja, mutta pitkälle takaseinälle oli tarkoitus saada oikein kunnon varastohylly tarvikkeille. Siinä vaiheessa huone jämähtikin pitkäksi aikaa tähän tilaan, koska ostamaani unelmahyllystöä ei saatukaan toimitettua, ja kesti melkein pari kuukautta, ennen kuin lopulta annoin odottamiselle periksi, peruin kaupat ja ostin tilalle muita hyllyjä - jotka saatiin rakennettua ja kiinnitettyä paikalleen lokakuun alussa. </p><p><i>I bought some furniture from a second hand store, but I meant to buy a beautiful storage shelf system to the back wall. At that point there was a long pause, because this perfect shelf I had ordered, couldn't be shipped, and it took almost two months, before I finally gave up. I cancelled the order and bought ordinary storage shelves instead - which we assembled and put in place in the beginning of October.</i></p><p>Tällä hetkellä kaikki alkaa olla paikallaan. Työtilaa olen käyttänyt työhön jo marraskuussa, mutta lähinnä leikannut paperia ja piirtänyt - töitä, jotka olivat loppuvuoden työlistallani. Mutta ensi viikolla aloitan jälleen kevätkauden projektini, eli väriliemien valmistamisen ja värjäyshommat, ihan ensimmäisen kerran tässä tilassa! (Siinä yhteydessä teen uuden kuvapäivityksen siitä, miltä tila näyttää nyt.) <br /></p><p><i>At the moment my new working space is quite finished. I've used it to work already in November, but mainly I've been cutting paper and drawing there. But next week I'll start my springtime project including making dye baths and pigments, for the first time in this space! (I'll post an updated image of how the space looks now as I'll start my project.) </i></p><p>On ihan uskomatonta aloittaa työvuosi, kun asioille on paikkansa.
Keskustan työtilani on edelleen päätyötilani, kotona pienessä
työnurkkauksessani voin hoitaa paperityön ja muuta pientä, ja tässä uudessa tilassa
voin levittäytyä kaikessa rauhassa väriprojekteihini minkään
keskeyttämättä. Ja ennen kaikkea: koti on taas koti - keittiössä mahtuu
syömään ja kokkaamaan, eikä olohuone ole peittäytynyt värjättyihin
papereihin!</p><p><i>It's an unbelievably good feeling to start my working year knowing that there are places to execute each work phase. My studio at the city centre is still my wain working place, but I can handle all the paper work etc at my small working space at home, and then there's this new space where I can spread all my colour based project without interruptions. And above all: our home is home yet again - we can cook and eat at our kitchen and living room is not covered with process papers! </i><br /></p><p><span style="color: white;">.</span><br /></p>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-50522666800774066882021-09-22T17:30:00.001+03:002021-09-22T17:30:00.259+03:00Superperjantai - Super Friday 24.9.21<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-SweCacF2pL0/YUoIqPUxUuI/AAAAAAAAFO8/8Ivd0OJ5mR0fgFdd0JdSjDdtppNIrCndgCNcBGAsYHQ/s0/2409tl4.jpg" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1200" src="https://1.bp.blogspot.com/-SweCacF2pL0/YUoIqPUxUuI/AAAAAAAAFO8/8Ivd0OJ5mR0fgFdd0JdSjDdtppNIrCndgCNcBGAsYHQ/s0/2409tl4.jpg" width="100%" /></a></div><p>
Kuten niin moneen kertaan olen todennut: ensin ei tapahdu kuukausiin mitään, ja sitten kaikki yhtäaikaisesti. (Vaikka harmittaakin, niin melkein enemmän ei harmita, että Habitare peruttiin tältäkin vuodelta. En ihan oikeasti usko, että olisin pysynyt tolpillani Habitare-viikkoa kolmen viikon tiiviin ja runsastöisen näyttelyviimeistelyviikon jälkeen.) Perjantai 24.9.2021 on taas se päivä, kun kaikki tapahtuu melkein samanaikaisesti. </p><p style="text-align: right;"><span style="color: #0b5394;">As I have already mentioned several times: first nothing happens at all, and then everything happens simultaneously. (Although it bugs me quite a lot that Habitare was canceled this year also, I'm actually more relieved about it. I really don't think that I've could have handled Habitare week after three weeks of almost non-stop heavy project working.) Friday, September 24, 2021 is the date this time. <b><br /></b></span></p><p></p><p>Klo 11 aukeavat oman työhuoneeni ovet Jyväskylässä (avoimet ovet klo 11-17, tervetuloa!) ja TEOS 2021 ovet Kattilahallissa, Helsingissä (teosmyyntitapahtuman ensimmäinen päivä, ovet avoinna klo 11-18, tervemenoa!), ja sitten klo 19 on Suomen käsityön museossa Vihreää väriä -näyttelyn avajaiset! Ja sitten sama vähän pidemmin:
<b> </b></p><p style="text-align: right;"><span style="color: #0b5394;">At 11am the doors to my studio will open in Jyväskylä (open doors day from 11am to 5pm, welcome!) and also at the same time the doors of TEOS 2021 will open at Kattilahalli, Helsinki (the first day of the art sale event, doors open from 11am to 6pm, welcome!), and then at 7pm there's the exhibition opening of Sustainable Colour exhibition at the Craft Museum of Finland. And then the same with more words:</span><b><br /></b></p><p style="text-align: center;"><b><b>***</b><br /></b></p><p><b>Tervetuloa työhuoneelleni perjantaina 24.9.2021 klo 11-17!</b>
Työhuoneellani on katsottavissa ja ostettavissa kaikenkokoisia ja -hintaisia teoksia, mutta tällä kertaa valokiilassa saavat olla pienet teokset, joiden maksimihinta on 50€. (Huom.! Ei alennusmyynti! Yli viidenkympin teokset on lähimaksupäivänäkin yli viisikymppiä – mutta tokihan niitäkin voi ostaa osamaksulla alkaen 20e/kk!)
<b> </b></p><p style="text-align: right;"><span style="color: #0b5394;"><b>Welcome to my studio on Friday September 24, 2021 from 11am to 5pm!</b>
The artworks of all sizes and prices can be viewed and bought at my studio, but this time the focus will be at the prints priced 50€ or under. (Note! Not a sale!)
<b> </b></span></p><p style="text-align: center;"><b>*** <br /></b></p>
<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-RetDAb79FHk/YUoJzKE68HI/AAAAAAAAFPE/-ARWsh13rusaVM0v1xTcL78HdsTWbuTwQCNcBGAsYHQ/s0/teos2021.jpg" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" data-original-height="746" data-original-width="746" src="https://1.bp.blogspot.com/-RetDAb79FHk/YUoJzKE68HI/AAAAAAAAFPE/-ARWsh13rusaVM0v1xTcL78HdsTWbuTwQCNcBGAsYHQ/s0/teos2021.jpg" width="100%" /></a></div>
<p><b>TEOS 2021 24.9.–3.10.
Kattilahalli, Suvilahti (Helsinki)<br /></b>Avoinna / Open Ma–pe MON-FRI 11–18 La–su/SAT-SUN 11–17 <br /><a href="https://teosvälitys.fi/kauppa/?category=all&stock=all&minprice=&maxprice=&artist=Hintsanen%20P%C3%A4ivi">teosvälitys.fi/kauppa</a></p><p>Osallistun tänäkin vuonna taidegraafikkojen ja kuvanveistäjien TEOS 2021 -teosmyyntitapahtumaan! Tänä vuonna en ehtinyt kehystyttää yhtään teosta, joten seiniltä teoksiani ei voi bongata, mutta verkkokaupasta ja paikan päältä vedoslaareista voi näitä etsiä! Mukana tapahtumassa minulta ihan uudet Vahva, Viisas ja Yksi -vedokset (editio 30) ja kolme uniikkia Lähestyminen-sarjan työtä.</p><p style="text-align: right;"><span style="color: #0b5394;">My prints are sold at the TEOS 2021 which is an art sale event organized by the Association of Finnish Printmakers and the Association of Finnish Sculptors! This year I didn’t have time to frame any of my artworks, so you won’t be seeing them at the walls, but please take a look at a large selection of unframed prints! I’ve send three new prints to the event, Strong, Wise and One, and also three unique prints from the series Approaching.</span><br /></p><p><b></b>
</p>
<p style="text-align: center;"> <b>*** </b></p><p style="text-align: center;"><b> </b></p>
<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-QNNQl75LunA/YUoNPIseQJI/AAAAAAAAFPM/OnVT1Jnz4sU8lRnZd6zKuYXfGbAqB6dNgCNcBGAsYHQ/s0/241676902_1652168328308017_2600961744761054449_n.jpg" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" data-original-height="2000" data-original-width="2000" src="https://1.bp.blogspot.com/-QNNQl75LunA/YUoNPIseQJI/AAAAAAAAFPM/OnVT1Jnz4sU8lRnZd6zKuYXfGbAqB6dNgCNcBGAsYHQ/s0/241676902_1652168328308017_2600961744761054449_n.jpg" width="100%" /></a></div>
<p><b>Vihreää väriä – Sustainable Colour<br />Suomen käsityön museo – the Craft Museum of Finland<br />11.9.–5.12.2021</b><br /><br />Näyttelyssä Suomen käsityön museo, Helsingin yliopiston johtama BioColour-hanke, Coloria.net ja juhlavuottaan viettävä Värjärikilta sukeltavat värisammioon ja tutkailevat tekstiilien värjäämistä eri näkökulmista. Näyttelyssä käsitellään mm. luonnonväriaineilla värjäystä, värjäämisen trendejä, tulevaisuutta ja kestävää kehitystä sekä erilaisia värjäystekniikoita ja niiden ekologiaa.<br /><br /></p><p style="text-align: right;"><span style="color: #0b5394;">In the Sustainable Colour exhibition, the Craft Museum of Finland, the BioColour project led by the University of Helsinki, Coloria.net and the Finnish Dyer’s Guild celebrating its anniversary, dive into a colour tank and study the dyeing of textiles from different perspectives. Dyeing with natural dyes, dyeing trends, future and sustainable development, as well as various dyeing techniques and their ecology are discussed in the exhibition.</span></p><p style="text-align: right;"><span style="color: #0b5394;"> </span></p><p style="text-align: right;"><span style="color: #0b5394;"><span style="color: white;">,,,</span> </span><br /></p>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-75451311488286905862021-09-21T17:42:00.001+03:002021-09-21T17:42:49.903+03:00Värisade - Coloria Rain<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-q_i-aZ4insE/YUntgx8TzeI/AAAAAAAAFOQ/wzUIOHIjiUkSzU7f-UJwPlsw9M1ZPXCVgCNcBGAsYHQ/s2000/2021-09-02-15.41.58.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1298" src="https://1.bp.blogspot.com/-q_i-aZ4insE/YUntgx8TzeI/AAAAAAAAFOQ/wzUIOHIjiUkSzU7f-UJwPlsw9M1ZPXCVgCNcBGAsYHQ/s16000/2021-09-02-15.41.58.jpg" width="100%" /></a></div><br /> <p></p>
<p>Niitä suuria pieniä asioita. <i>Värisade</i> syntyi viime vuoden kesällä työhuoneeni ikkunaan <a href="http://coloria.net">coloria.net</a>-sivustoni 20-vuotisjuhlan kunniaksi, kasvoi siinä reilun vuoden ja lopulta sai lopullisen muotonsa syyskuun alussa. Nyt se on esillä <i>Vihreää väriä</i> -näyttelyssä <a href="https://www.craftmuseum.fi/">Suomen käsityön museossa</a> 5.12.2021 saakka. Pilvissä roikkuu muutamia satoja virkattuja pisaroita, jotka on kaikki värjätty luonnonväreillä.<br /></p>
<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-0MEY1cAuXsI/YUntzBF3AVI/AAAAAAAAFOY/IKqXScxS07IuABrRfNqbw9MA7WQ5rm1NgCNcBGAsYHQ/s0/2021-08-27-rakennus.jpg" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" data-original-height="2000" data-original-width="2000" src="https://1.bp.blogspot.com/-0MEY1cAuXsI/YUntzBF3AVI/AAAAAAAAFOY/IKqXScxS07IuABrRfNqbw9MA7WQ5rm1NgCNcBGAsYHQ/s0/2021-08-27-rakennus.jpg" width="100%" /></a></div>
<p>Teos on hyvä esimerkki siitä, miten nämä suuret projektini syntyvät: totaalisesta mittasuhteiden ymmärtämättömyydestä. Pisaroita pilviin kiinnittäessäni manailin sitä, etten kykene ymmärtämään hienovaraisia vihjailuja. Kuten sitä, että jos joku ihmettelee hämmästyneen näköisenä, että aionko <i>todella</i> kiinnittää <i>noin</i> paljon pisaroita, ihmetys saattaisi sisältää jonkinlaisen vihjeen projektin suuritöisyydestä. Mutta ei - kuulen kyllä sanat, mutta jotenkin onnistun sivuuttamaan kaiken muun. Toistuvasti löydän itseni roikkumassa jossain vaiheessa projektia epätoivon ja totaalisen epäuskon rajamailla ihmetellen sitä, että olen taas ihan järjettömään työmäärään hautautuneena.</p>
<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-5LBSiZFOjz0/YUnuD15xizI/AAAAAAAAFOg/Bzue9tiaSNEkTT9ObyrNrjm4Fur0aBsNgCNcBGAsYHQ/s0/2021-08-28-prosessi-valmiit.jpg" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" data-original-height="2000" data-original-width="2000" src="https://1.bp.blogspot.com/-5LBSiZFOjz0/YUnuD15xizI/AAAAAAAAFOg/Bzue9tiaSNEkTT9ObyrNrjm4Fur0aBsNgCNcBGAsYHQ/s0/2021-08-28-prosessi-valmiit.jpg" width="100%" /></a></div>
<p>Enkä tietenkään opi mitään. Sinä iltana, kun olin saanut pisarat kiinni ja vaelsin voipuneena kotiin, ajattelin, että mitään vastaavaa en kyllä koskaan ikinä enää tee. Mutta kaksi päivää sen jälkeen, kun pilvet olivat nousseet kattoon, ajattelin jo, että ei se niin hirveää ollutkaan, ja voisin ihan hyvin toteuttaa (alunperin ihan vitsinä ilmaan heittämäni) kymmenen tuhannen pisaran projektin.</p><p>Ja aloin virkata pisaroita sitä vielä suurempaa installaatiota varten.<br /></p>
<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-NToW_YtoLYc/YUnuMcQfoEI/AAAAAAAAFOk/kAHeR_DpCGId8KgieyYkgNgKBQtpiCESQCNcBGAsYHQ/s0/2021-09-02-13.15.44.jpg" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1411" src="https://1.bp.blogspot.com/-NToW_YtoLYc/YUnuMcQfoEI/AAAAAAAAFOk/kAHeR_DpCGId8KgieyYkgNgKBQtpiCESQCNcBGAsYHQ/s0/2021-09-02-13.15.44.jpg" width="100%" /></a></div>
<p>Ilman apua ei tämäkään työ syntynyt. Epätoivon hetkellä pisaroita tuli avukseni kiinnittämään puolisoni Timo Sälekivi, joka myös keksi helpomman tavan ja nopeutti siten prosessia. Pilvet teokseeni rakensi Suomen käsityön museon museomestari Janne Syrjänen, jolle kuuluu myös suurin kiitos ripustustyöstä. Ripustuksessa pilvimestarin apuna hääräsi Otto Vepsäläinen. Jannelle kiitos myös upeasta valaisusta, jonka seurauksena Värisade sai seinälle seurakseen uskomattoman hienon, läpikuultavan varjosateen! Suomen käsityön museolle olen suuresti kiitollinen aika monesta asiasta tämän työn suhteen!<br /></p><p><span style="color: #0b5394;"><br /></span></p>
<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-xjWdhXL1hJ4/YUnugqTi9oI/AAAAAAAAFOw/eaVMVdWTd00H4-ufvPangqekvHUnFpGaQCNcBGAsYHQ/s0/2021-09-02-14.46.28.jpg" style="display: block; padding: 1em 0; text-align: center; "><img alt="" border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1309" width="100%" src="https://1.bp.blogspot.com/-xjWdhXL1hJ4/YUnugqTi9oI/AAAAAAAAFOw/eaVMVdWTd00H4-ufvPangqekvHUnFpGaQCNcBGAsYHQ/s0/2021-09-02-14.46.28.jpg"/></a></div>
<p><span style="color: #0b5394;">Those big small things. My <i>Coloria Rain</i> was born in summer 2020 to celebrate the twentieth anniversary of my <a href="http://coloria.net">coloria.net</a> website, and has grown since, until it received it final form at the beginning of September. Not it is shown at the <i>Sustainable Colour </i>exhibition at the <a href="https://www.craftmuseum.fi/en/craft-museum-finland">Craft Museum of Finland</a>, until the beginning of December. There are few hundred of those crotcheted, natural dyed droplets hanging from three clouds.<br /></span></p>
<p><span style="color: #0b5394;">The installation is a perfect example of the birth of my biggest projects: they are born from a total lack of understanding proportions. As I was attaching droplets, I cursed my unbelievable uncapablity of reading between lines. Like, if someone is looking astonished and wondering out loud, if I am <i>really</i> attach <i>that many</i> droples, there could be some kind of hint about the size of the project. But no - I hear the words, but somehow always dismiss everything else. From time to time again I find myself despair in the mids of some project, wondering why, again, I've got this kind of insane amount of work.</span></p><p><span style="color: #0b5394;">And of course I won't learn anything. After I had attached all droplets and I was walking back home completely tired, I swore I would never make these kinds of project ever again. Never! But two days after the clouds had been placed on the ceiling, I was already thingking, that it was really not as bad, and why not continue with a ten thousand droplets of the same kind (of which I had started talking as a joke a bit earlier).</span></p><p><span style="color: #0b5394;">And I actually have started to crothet droplets for my even bigger installation.</span></p><p><span style="color: #0b5394;">This would have been nothing without help. At the deepest moment of despair my life-partner Timo Sälekivi came to help with me to attach the droplets and invented an easier way to do it, which made the project a lot faster to do. The clouds were built by the museum technician Janne Syrjänen, who also mastered the setting up of the installation. In building the installation he was helped by Otto Vepsäläinen. Janne was responsible also for the lights which created the most beautiful, translucent shadow rain on the walls! The Craft Museum of Finland helped me with so many things with this installation, I really can't even list them all. So I just say: thank you!</span><br /></p><p><br /></p>
<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-k3hdaIXQn94/YUnuo8FLn3I/AAAAAAAAFO0/RWbPUXfJ4w4ncIs8LLXbqnBJJJMwyaXmQCNcBGAsYHQ/s0/2021-09-02-15.31.44.jpg" style="display: block; padding: 1em 0; text-align: center; "><img alt="" border="0" data-original-height="2000" data-original-width="2000" width="100%" src="https://1.bp.blogspot.com/-k3hdaIXQn94/YUnuo8FLn3I/AAAAAAAAFO0/RWbPUXfJ4w4ncIs8LLXbqnBJJJMwyaXmQCNcBGAsYHQ/s0/2021-09-02-15.31.44.jpg"/></a></div>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-21608528426336759922021-08-11T18:38:00.008+03:002021-08-11T18:38:36.751+03:00Yhtäaikaisuus<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-eaWp5GoKauM/YRPlRBTk5AI/AAAAAAAAFNg/yH7jXx4Ug5o66H8TJPmCbY6DRo8al994ACNcBGAsYHQ/s0/2021-06-28-14.24.51.jpg" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" src="https://1.bp.blogspot.com/-eaWp5GoKauM/YRPlRBTk5AI/AAAAAAAAFNg/yH7jXx4Ug5o66H8TJPmCbY6DRo8al994ACNcBGAsYHQ/s0/2021-06-28-14.24.51.jpg" width="100%" /></a></div><p>Tänään <a href="https://www.instagram.com/p/CSbr2thl0pJ/">kirjoitin Instagramissa</a>, kuinka puoleentoista vuoteen ei ole työrintamalla tapahtunut mitään, ja nyt kaikki tapahtuu yhtäaikaa. Aloin miettiä, että sehän ei ole totta, koska koko ajanhan on tapahtunut kaikenlaista, mutta nyt vain sattuu useampi pitkä ja suunniteltu projekti toteutumaan yhtäaikaa, syyskuun alkupuolella. Niin sanottu kulminoitumispiste on kaikilla sama: <a href="https://konstrundan.fi/fi/alku/">Konstrundan</a> 4.-5.9.2021, <a href="https://www.craftmuseum.fi/node/66958">Vihreää väriä -näyttelyn avautuminen Suomen käsityön museossa</a> 11.9.2021 ja <a href="https://habitare.messukeskus.com/">Habitare</a> seuraavalla viikolla. (Tai no, tilannehan ainakin Habitaren osalta voi vielä muuttua. AVI antanee uusia rajoituksia huomenna tai ylihuomenna.)<br /></p><p>Näistä Vihreää väriä -näyttely on ehkä se Suurin ja Tärkein - olen työskennellut näyttelyn parissa monin tavoin jo viime vuoden loppupuolelta. Olen ollut mukana käsikirjoittamassa näyttelyä ja luonut kirjoittanut näyttelytekstejä, ideoinut näyttelyyn luonnonväriympyröiden sarjan ja organisoinut niiden värjäyksen (Värjärikilta ry:n jäsenet ovat värjänneet suurimman osan, mutta tokihan värjäsin muutamia näytteitä itsekin), olen käsikirjoittanut muutamia näyttelyyn esille tulevia lyhyitä värjäysprosessivideoita, ja vielä on muutama pienempi näyttelyyn liittyvä juttu työn alla. Ja näyttelyssä on esillä myös yksi luonnonväriteokseni - kuva antaa siitä hieman vinkkiä.</p><p>Tämä on ollut jotenkin kaikin puolin ihana projekti. Väristä kirjoittaminen on aina ollut itselleni terapiaa, ja tällä kertaa paitsi tiesi, että tekstilläni on tarkoitus (usein tuntuu, että Coloriaan kokoamani tieto on vain tärkeämmältä työltä aikaa vievä harrastus---) - koko projekti on myös tukenut apurahatyöskentelyä <a href="https://anthotypical.wordpress.com">antotypiaprojektini</a> ja siihen liittyvien juttujen parissa. Harvoin loksahtaa kaksi projektia niin hyvin yhteen kuin mitä nyt on käynyt!</p><p>Montaa muutakin työprojektia olen tämän vuoden aikana toki edistänyt - moni projekti etenee hissukseen taustalla, ja tänä vuonna poikkeuksellisen hyvässä symbioosissa keskenään!</p><p><br /></p><p>--</p><p><br /></p><p><span style="color: #0b5394;">I just was thinking that in my work scene nothing has happened in one and a half year, and now suddenly everything happens. But that is not true at all. All kinds of things are happening all the time, but now it just happens, that many of those longer planned projects will take place at the same time, at the beginning of September. First <a href="https://konstrundan.fi/en/home/">Konstrundan event</a> on September 4-5, then the opening of an exhibition Sustainable colour at the Craft Museum of Finland on the very following week, and <a href="https://habitare.messukeskus.com/">Habitare</a> event the next week. (If Habitare happens at all - new safety guidelines will be announed tomorrow or a day after that.)</span></p><p><span style="color: #0b5394;">Of these, the Sustainable colour exhibition is probably the biggest and the most important one for me. I've worked with the exhibition in many ways from the end of last year. I've taken part in planning the exhibition as well as I have written exhibition texts. I've also planned the way the natural dyes are exhibited and I've organised the dyeing process of the samples (the sample yarns are dyed by the members of Värjärikilta, which is a Finnish natural dyer's association; and of course I dyed a few samples also myself). I've transcripted a few short natural dye process videos, and there are still a few things on their way. And also one of my natural dye pieces will be exhibited at the museum - the main photo gives a hint what will be shown.</span></p><p><span style="color: #0b5394;">This has been absolutely wonderful project in every way. I've always considered writing, and especially writing about colour, some kind of therapy, and this time I knew all the time, that there will be a purpose with my words (usually I feel, that writing for my Coloria.net website is just a vain hobby taking time from everything important---) Also, the whole project has been so important for my work with my <a href="https://anthotypical.wordpress.com">anthotype project</a>. It's not usual that two of my project are so perfectly inline as these two have been!</span></p><p><span style="color: #0b5394;">There are many other projects I have continued with this year. They are evolving slowly in the background - and this year everything is happening in some kind of symbiotic relationship!</span><br /></p><p><br /></p>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-8656409983336072232021-02-14T18:49:00.015+02:002021-02-14T18:51:54.749+02:00Tänä vuonna värejä, värejä, värejä / This year colours, colours, colours<blockquote class="instagram-media" data-instgrm-captioned="" data-instgrm-permalink="https://www.instagram.com/p/CLMgIpnhGxY/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" data-instgrm-version="13" style="background: rgb(255, 255, 255) none repeat scroll 0% 0%; border-radius: 3px; border: 0px none; box-shadow: rgba(0, 0, 0, 0.5) 0px 0px 1px 0px, rgba(0, 0, 0, 0.15) 0px 1px 10px 0px; margin: 1px; max-width: 540px; min-width: 326px; padding: 0px; width: calc(100% - 2px);"><div style="padding: 16px;"> <a href="https://www.instagram.com/p/CLMgIpnhGxY/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: rgb(255, 255, 255) none repeat scroll 0% 0%; line-height: 0; padding: 0px; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank"> <div style="align-items: center; display: flex; flex-direction: row;"> <div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 40px; margin-right: 14px; width: 40px;"></div> <div style="display: flex; flex-direction: column; flex-grow: 1; justify-content: center;"> <div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; margin-bottom: 6px; width: 100px;"></div> <div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; width: 60px;"></div></div></div><div style="padding: 19% 0px;"></div> <div style="display: block; height: 50px; margin: 0px auto 12px; width: 50px;"><svg height="50px" version="1.1" viewbox="0 0 60 60" width="50px" xmlns:xlink="https://www.w3.org/1999/xlink" xmlns="https://www.w3.org/2000/svg"><g fill-rule="evenodd" fill="none" stroke-width="1" stroke="none"><g fill="#000000" transform="translate(-511.000000, -20.000000)"><g><path d="M556.869,30.41 C554.814,30.41 553.148,32.076 553.148,34.131 C553.148,36.186 554.814,37.852 556.869,37.852 C558.924,37.852 560.59,36.186 560.59,34.131 C560.59,32.076 558.924,30.41 556.869,30.41 M541,60.657 C535.114,60.657 530.342,55.887 530.342,50 C530.342,44.114 535.114,39.342 541,39.342 C546.887,39.342 551.658,44.114 551.658,50 C551.658,55.887 546.887,60.657 541,60.657 M541,33.886 C532.1,33.886 524.886,41.1 524.886,50 C524.886,58.899 532.1,66.113 541,66.113 C549.9,66.113 557.115,58.899 557.115,50 C557.115,41.1 549.9,33.886 541,33.886 M565.378,62.101 C565.244,65.022 564.756,66.606 564.346,67.663 C563.803,69.06 563.154,70.057 562.106,71.106 C561.058,72.155 560.06,72.803 558.662,73.347 C557.607,73.757 556.021,74.244 553.102,74.378 C549.944,74.521 548.997,74.552 541,74.552 C533.003,74.552 532.056,74.521 528.898,74.378 C525.979,74.244 524.393,73.757 523.338,73.347 C521.94,72.803 520.942,72.155 519.894,71.106 C518.846,70.057 518.197,69.06 517.654,67.663 C517.244,66.606 516.755,65.022 516.623,62.101 C516.479,58.943 516.448,57.996 516.448,50 C516.448,42.003 516.479,41.056 516.623,37.899 C516.755,34.978 517.244,33.391 517.654,32.338 C518.197,30.938 518.846,29.942 519.894,28.894 C520.942,27.846 521.94,27.196 523.338,26.654 C524.393,26.244 525.979,25.756 528.898,25.623 C532.057,25.479 533.004,25.448 541,25.448 C548.997,25.448 549.943,25.479 553.102,25.623 C556.021,25.756 557.607,26.244 558.662,26.654 C560.06,27.196 561.058,27.846 562.106,28.894 C563.154,29.942 563.803,30.938 564.346,32.338 C564.756,33.391 565.244,34.978 565.378,37.899 C565.522,41.056 565.552,42.003 565.552,50 C565.552,57.996 565.522,58.943 565.378,62.101 M570.82,37.631 C570.674,34.438 570.167,32.258 569.425,30.349 C568.659,28.377 567.633,26.702 565.965,25.035 C564.297,23.368 562.623,22.342 560.652,21.575 C558.743,20.834 556.562,20.326 553.369,20.18 C550.169,20.033 549.148,20 541,20 C532.853,20 531.831,20.033 528.631,20.18 C525.438,20.326 523.257,20.834 521.349,21.575 C519.376,22.342 517.703,23.368 516.035,25.035 C514.368,26.702 513.342,28.377 512.574,30.349 C511.834,32.258 511.326,34.438 511.181,37.631 C511.035,40.831 511,41.851 511,50 C511,58.147 511.035,59.17 511.181,62.369 C511.326,65.562 511.834,67.743 512.574,69.651 C513.342,71.625 514.368,73.296 516.035,74.965 C517.703,76.634 519.376,77.658 521.349,78.425 C523.257,79.167 525.438,79.673 528.631,79.82 C531.831,79.965 532.853,80.001 541,80.001 C549.148,80.001 550.169,79.965 553.369,79.82 C556.562,79.673 558.743,79.167 560.652,78.425 C562.623,77.658 564.297,76.634 565.965,74.965 C567.633,73.296 568.659,71.625 569.425,69.651 C570.167,67.743 570.674,65.562 570.82,62.369 C570.966,59.17 571,58.147 571,50 C571,41.851 570.966,40.831 570.82,37.631"></path></g></g></g></svg></div><div style="padding-top: 8px;"> <div style="color: #3897f0; font-family: Arial, sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 550; line-height: 18px;"> Näytä tämä julkaisu Instagramissa.</div></div><div style="padding: 12.5% 0px;"></div> <div style="align-items: center; display: flex; flex-direction: row; margin-bottom: 14px;"><div> <div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; height: 12.5px; transform: translateX(0px) translateY(7px); width: 12.5px;"></div> <div style="background-color: #f4f4f4; flex-grow: 0; height: 12.5px; margin-left: 2px; margin-right: 14px; transform: rotate(-45deg) translateX(3px) translateY(1px); width: 12.5px;"></div> <div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; height: 12.5px; transform: translateX(9px) translateY(-18px); width: 12.5px;"></div></div><div style="margin-left: 8px;"> <div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 20px; width: 20px;"></div> <div style="border-bottom: 2px solid transparent; border-left: 6px solid rgb(244, 244, 244); border-top: 2px solid transparent; height: 0px; transform: translateX(16px) translateY(-4px) rotate(30deg); width: 0px;"></div></div><div style="margin-left: auto;"> <div style="border-right: 8px solid transparent; border-top: 8px solid rgb(244, 244, 244); transform: translateY(16px); width: 0px;"></div> <div style="background-color: #f4f4f4; flex-grow: 0; height: 12px; transform: translateY(-4px); width: 16px;"></div> <div style="border-left: 8px solid transparent; border-top: 8px solid rgb(244, 244, 244); height: 0px; transform: translateY(-4px) translateX(8px); width: 0px;"></div></div></div> <div style="display: flex; flex-direction: column; flex-grow: 1; justify-content: center; margin-bottom: 24px;"> <div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; margin-bottom: 6px; width: 224px;"></div> <div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; width: 144px;"></div></div></a><p style="color: #c9c8cd; font-family: Arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px; margin-bottom: 0px; margin-top: 8px; overflow: hidden; padding: 8px 0px 7px; text-align: center; text-overflow: ellipsis; white-space: nowrap;"><a href="https://www.instagram.com/p/CLMgIpnhGxY/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="color: #c9c8cd; font-family: Arial, sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 17px; text-decoration: none;" target="_blank">Henkilön Päivi Hintsanen (@paivi.hintsanen) jakama julkaisu</a></p></div></blockquote><p> <script async="" src="//www.instagram.com/embed.js"></script> </p><p>Että mitäkö olen tehnyt tässä alkuvuoden? Ĺukenut perhosista ja väreistä, tilannut kirjoja väreistä, tilannut vielä lisää kirjoja väreistä ja vieläkin lisää kirjoja väreistä. Uusia ja vanhoja ja kertaakaan avaamattomia ja moneen kertaan käytettyjä. </p><p>Ja päivät on olleet täynnä kirjailua muutenkin. Päivätyönä muistiinpanoja ja kässäriä antotypiaprojektiini. Uusia paperikokeiluja: innostavia pieniä rohkaisevia havaintoja ja muutama ikävä pettymys.<br /></p><p>Iltatyönä olen palaillut uudelleen <i>Väri ja kemia</i> -kirjaseni pariin - sen piti ilmestyä viime vuonna Colorian 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi, mutta kun elämä elokuussa puuttui peliin, syksyn suunnitelmat menivät uusiksi. Mutta hiljalleen, hiljalleen... Tällä kertaa tähtäimessä ensi syksy. Ja jos kirjasen saan julkaistua, niin jos vaikka Colorian venttijuhlat viettäisi, kun ne 20-vuotisbileet jäivät vähän laimeiksi tuon epidemian vuoksi... </p><p>Tuntuu ihan poikkeuksellisen hyvältä tehdä työtä. On niin paljon juttuja, joiden pariin pääsemistä ja valmistumista tuskin malttaa odottaa! </p><p>---</p><p><span style="color: #3d85c6;">What have I done this year? I've read about butterflies and colours, ordered books about colours, and more books about colour and still more books about colour. New and old and those which haven't been ever opened and those which have been used several times.</span></p><p><span style="color: #3d85c6;">I've spent my days with words in other ways too. During my (grant-paid) day job I've written pages of notes and script for my anthotype projects. New paper experiments: some small successes which have made me happy and some frustrating disappoinments.</span></p><p><span style="color: #3d85c6;">As my evening job I've been getting back to my Colour and chemistry booklet which should have come out last year as part of Coloria's 20 yrs anniversary, but as the universe had other plans, all my plans for autumn were rewritten. But slowly getting back there... This time I'm thinking next autum. And if the book will come out, I should probably celebrate Coloria's blackjack party (read: 21st anniversary)...</span></p><p><span style="color: #3d85c6;">It feels exceptionally good to work right now. There are so many things I can hardly wait to get work with or to get them finished!</span></p><p><br /></p><p><span style="color: white;">.</span><br /></p><p>--<br /></p>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-35955654309353099952020-12-31T18:26:00.002+02:002020-12-31T21:28:35.646+02:00Hullu vuosi - A Mad Year<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-g9m_bBH56jo/X-nOl-D5K-I/AAAAAAAAFAE/to3DRSZ8h-EL2sTD0wu0-Txn8DygRVSFQCNcBGAsYHQ/s2000/valittulisa%25CC%2588kuva-7.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://1.bp.blogspot.com/-g9m_bBH56jo/X-nOl-D5K-I/AAAAAAAAFAE/to3DRSZ8h-EL2sTD0wu0-Txn8DygRVSFQCNcBGAsYHQ/s16000/valittulisa%25CC%2588kuva-7.jpg" width="100%" /></a></div><p><span style="font-size: x-small;"><span style="color: #999999;">Kuva: <span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Linnea Kuhmonen Photography/@photolinnea</span></span></span></p><p><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Ajattelin, että on parempi olla kokonaan muistelematta tätä vuotta, niin pysyy jotenkin mieli koossa. Mutta kai se on jonkinlainen yhteenveto tehtävä. Ihan vain, että vaikka joskus myöhemmin - seesteisempinä aikoina - voi palata lukemaan tästä villistä, villistä ajasta, jossa koronaepidemia jäi vaikutuksiltaan lopulta kaiken muun tapahtuneen jalkoihin. Ja näinhän tämä vuosi meni:<br /></span></p><p><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto"></span></p><p><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Alkuvuoden koronasäikäytyksen jälkeen huomasin, että kun kaikki peruuntuu, saankin vihdoin sitä, minkä perään olen kaipaillut: ehjää työaikaa, täyttä keskittymistä luovaan työhön. Näin jälkikäteen huomaa erityisen hyvin, että eihän se <i>tietenkään</i> niin mennyt. Aika valui pienten taloudellisten ja henkisten tulipalojen sammutteluun, eikä luova työ ainakaan itseltäni suju silloin, kun todellisuus nakertaa liian isoin hampain mielenpohjaa. </span></p><p><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Keväällä ja alkukesästä suurin ikävä oli äitiä, joka vain parin kilometrin päässä asui tavoittamattomissa hoivakodissa. Omassa maailmassaan onneksi, jossa me olemme olemassa vain silloin, kun pääsemme paikan päälle. Kuvat helpottivat paljon, ja viestit - kun näimme, että kaikki oli hyvin. Ja tieto siitä, että me kärsimme erosta eniten, ei äiti. Kesä toi suurimman helpotuksen, kun pääsimme vuosilta tuntuneiden kuukausien jälkeen yhdessä kävelemään suurelle pihamaalle, ja onni oli suuri, kun äiti tunnisti vielä. Sitähän sitä eniten pelkäsi - että hän katoaisi niinä kuukausina, joko syvemmälle omaan maailmaansa, jossa meitä ei olisi enää olemassa silloinkaan, kun olemme läsnä. Tai kokonaan.</span></p><p><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Jossain, paljon kauempana takana seurasi ensimmäisen pelon jalanjäljillä toinen kauhistus: en niinkään kammonnut pankkitilin tyhjenemistä kuin sitä, että joku päivä en saisi koottua tarpeeksi rahaa työhuoneeni vuokraan (no, tavallaan sama asiahan se on). Kaupungin työhuoneapuraha, yksinyrittäjän koronatuki, muutamaksi kuukaudeksi alennettu vuokra ja Taiken korona-apuraha auttoivat pahimman yli. Silti, kun elokuun alussa aivoinfarktiani seuraavana päivänä sairaalassa tajusin, että joutuisin perumaan seuraavan viikonlopun avoimet ovet työhuoneella ja sen myötä noin kuukauden vuokran verran tuloja, työhuoneeni säilyttämisestä tuli suurin huoleni. (Toki tapahtuneen muutkin realiteetit sitten hiljakseen valuivat päälleni, mutta onneksi hahmotin tilanteen puolihämäläisellä hitaudellani, eikä kaikki rysähtänyt niskaan kerralla.)</span></p><p><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Sairaskohtaukseni ja sen jälkeinen elämänkokoinen säätö kyllä pienensi kaikki muut huolet aika minimiin. Yhtä-äkkiä aika olikin pelkkää lääkärillä ja laboratoriossa juoksemista. Lääkkeitä, joita elimistöni ei hyväksy ystävikseen. Eteisen lattialle valkoisessa kirjekuoressa kolahtavia pelottavia ja käsittämättömiä sairaalaviestejä, jotka eivät selvinneet sanakirjan avullakaan. Polilta yksi polille kaksi ja sieltä polille kolme, uusi lääkäri ja uusi hoitaja toisensa jälkeen. Tolkuton väsymys, kun pää ei pysynyt perässä käsiteltävissä asioissa, joita vain kertyi yksi toisensa päälle pinoon. Kaiken käsittämättömyyden lomassa syksy kului pienten asioiden parissa, ja ne asiat kävivät joka kerta painavammiksi.<br /></span></p><p><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Toisaalta, yhtä-äkkiä apurahahakemusten täyttäminen tuntuikin mukavalta ja hallittavalta: suunnitelmat kun olivat jo pitkälle valmiina ja tulevaisuuden miettiminen oli terapiaa kaiken kaaoksen keskellä. Siinä käsitteli aikaa, joka olisi joskus sitten, kun kaikki olisi taas hyvin. Täyttelin papereita, hoidin asioita, mutta luova työ oli nollassa. Yhden teoksen tekeminen on aina itselleni kuin romaanin kirjoittaisi ja nyt pää ei vain jaksanut kantaa tarinan loppuun. Sitten alkoi paperien täyttäminenkin painaa. Olin muutaman kuukauden täysin tekemättä yhtään mitään. Työhuoneellani kyllä katoin pöydän hitaille prosessikokeiluille. Mutta pääasiassa vain istuin siellä punaisessa nojatuolissani hämärässä ja kuuntelin musiikkia. Tai ihan vain tyhjyyttä, kun en jaksanut kiinnittää kuulokkeiden johtoa kiinni. Niin jäivät toteuttamatta syksylle aiotut Väri & kemia -kirjan taitto ja julkaiseminen ja muut painotuotteet pienestä värikirjasesta suruaddresseihin. Tekemättä jäivät vinksahtaneiden väriympyröiden sarja ja hassun hauskat jäätelövedokset. Uusista teoksista puhumattakaan. </span><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Yritin jatkaa aloittamaani inventaariota, mutta sekin oli liikaa. Kaikki se tekemättä jääminen alkoi itsessäänkin painaa mieltä.<br /></span></span></p><p><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Sisäisen lamani keskellä kaipasin käyttöä päälleni ja jotain tekemistä, mutta kun mikään ei pakottamalla tapahdu. Meteli pääni sisällä oli vähintään yhtä kova kuin normaalisti, ja ideoitakin pulppusi hetkellisinä huolettomuuden aikoina, mutta jotenkin niiden ylös kirjaaminen oli liian työlästä. Lyijykynä pöydälläni näytti tonnin painoiselta, en jaksanut edes yrittää. </span><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Silti, hiljalleen, aloin palata omaan normaaliini. Aluksi kirjoittamalla. Eräänä sunnuntaina heräsin, ja kirjoitin kymmeniä haikuja ja hahmottelin uutta painotuotesarjaa. </span></span><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Kotona pyjamassani keittelin
sipulinkuoria ja keräämiäni kasveja väreiksi ja purin keväällä
valottumaan asettamiani antotypiavedoksia, ja prosessin pohtiminen ja siitä kirjoittaminen alkoi luoda pieniä kiinnikkeitä arkeen. </span>Päätin osallistua Jyväskylässä järjestettävään Ihana ikkuna -näyteikkunakilpailuun. Päätin pitää työhuoneeni avoinna ennen joulua kuten normaalistikin. Päätin tehdä uuden aikataulutuksen kaikille syksyllä tekemättä jääneille projekteille, ja sen myötä ne poistuivat harmitusten listalta odotettavien projektien laariin.<br /></span></span></p><p><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Vihdoin tuli joulukuu, uusi vaarallisten vauhdikkaiden mutkien vuoristorata (toivoakseni juuri ennen pitkää tasaista vaihetta!) Kuukausi alkoi useammilla huonoilla ja huolestuttavilla uutisilla siinä määrin, että unohdin maallisten asioiden murehtimisen. Koneen säätiön apuraha, kaksi vuotta työskentelyyn, tuli aivan totaalisena yllätyksenä, ja kaiken huolen keskellä tuntui unenomaiselta viestiltä jostain rinnakkaistodellisuudesta. Ensin en elämän ristivedossa oikein uskaltanut siitä edes iloita, mutta nyt kun suurimmat huolet ovat hieman haalistuneet, tieto alkaa hiljalleen valua tajuntaani. Huomattavasti nopeammin hahmotin uutiset siitä, että ikkunani oli voittanut Ihana ikkuna -näyteikkunakilpailun. Se oli sen kokoinen uutinen, jonka pieni aivoraasuni pystyy tämän vatkauksen sisällä vielä ymmärtämään. Suuri pieni ilo kaiken hälinän keskellä.</span></span></p><p><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Ja nyt olen tässä. Parin tunnin päässä vuoden lopusta. Tänä vuonna olen kyllä jo moneen kertaan saanut nähdä sen, että parissa päivässäkin ehtii tapahtua paljon, ja parissa kymmenessä sekunnissakin. Elämän mullistavia asioita, jotka muuttavat elämisen peruskuviot muuksi. Mutta ei välttämättä huonommaksi - vain erilaiseksi.</span></span></p><p><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Parhaillaan valmistaudun uuteen elämääni. Apurahatyöskentelyni alkaa ensi viikolla. Tuntuu aivan ihmeellisen satumaiselta (ja oikeasti yhtä epätodelta kuin päivänä, kun sain apurahasta kuulla), että saan kaksi vuotta keskittyä kokeellisiin projekteihini, joiden tekemiseen olen tähän asti joutunut kaivamaan ajansirpaleita sieltä täältä, triplatyöstä uupumisen uhallakin. Nyt minulla on vihdoin lupa tehdä hitaasti ja rauhassa, keskittyä olennaiseen.</span></span></p><p>En oleta, että matka elämän vuoristoradassa pysähtyisi tähän, ja varmasti niitä uusia jyrkkiä nousuja ja pelottavia mutkia on vielä tulossa. Mutta nyt tuntuu, että turvavyö on vähän tiukemmin kiinni ja on vahvempi luottamus siihen, että pysyn kyydissä.</p><p>Siis, kiinnittäkää hyvin turvavyönne, kaikki - ensi vuosi alkaa pian.</p><p>***<br /></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">I thought it would be better not to look back at this year at all, just to keep my mind clear. But I guess that some kind of summary is at place. Just to have something to get back at some time later, when the times are serene again, and I can then more easily to read about this wild wild year, when the whole covid epicemic was just a foot note amongst everything else. And here's how it all went:<br /></span></span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto"></span></span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">After the first shock of the covid news at the first quarter of the year I realised, that when everything is cancelled, I was finally getting what I had always wished for: some working time with no interruptions, which would give me a possibility to focus fully on my creative work. Looking back at that time now, I see especially clearly, that it was everything but. The time was spent to put down those small financial and mental fires all around, and you cannot really work with any creative at that kind of situation - or at least I learnt that I can't.</span></span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">During the spring and at the beginning of summer I missed my mum so much - she is living at the care home just a few kilometers from us, but then unreachable. I found comforting to know that she was living in her own world, in which we exist only when she sees us. Some photos gave us relief, and messages, when we saw and heard that everything is well. As well as the knowledge of the fact, that it was us who suffered the distance mostly, not mum. The summer brought along the biggest remedy, when, after several months that felt like years, we finally got to meet outside and walk together in summery garden. Is there a bigger happiness than when you find out, that your own mum still recognizes you? That must have been my biggest fear - that during these distanced months she would disappear even further into her own world, where we wouldn't exist even when we'd come around. Or that she would just disappear, completely, for the final time.</span></span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">Somewhere behind, following the footsteps of this first fear, was another fright travelling along: I wasn't so much afraid of my emptying bank account, but I was afraid that it would soon be the day when I couldn't pay my rent (well, these things go hand in hand). With the Jyväskylä city atelier support grant, government support for entrepreuners, my studio rent was lowered for a few months and a special grant from the Art Council of Finland I survived the worst phase. Still, the very next day after my stroke, when I was on my hospital bed, I suddenly realized that I'd have to cancel my open doors event at my studio next weekend, and at that same time I would miss about one month's rent of income, and<i> that</i> was my biggest worry. (Of course everything else came then later, but I'm now thinking that I was kind of lucky to perceive this whole situation so slowly, so that not everything came to me at once.)</span></span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">My fit and everything that followed it minimized my other worries quite effectively. Suddenly my time was taken by visiting doctors and getting my blood sucked in laboratories. Those horrendous white envelopes from the hospital kept dropping on our hallwayfloor, not so often but always equally horrifying, filled with scary and cryptic words that didn't open even with the help of dictionary. From one clinic to another and yet to another, a new doctor and new nurses one after another. An overwhelming exhaustion, when my mind couldn't realise all the matters, which started to pile one over another. And in between all this inexplicable issues I spent my autumn doing smaller and smaller things, as everything got more heavier each day.</span></span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">On the other hand, suddenly I felt how writing the grant applications suddenly felt so comfortable and controllable: I had the plans ready and thinking about the future was like therapy in all that chaos. I loved the think about the time in near future, when everything would be ok again. I filled papers, I managed things, but my creative work was in zero. To me making one artwork is always like writing a novel, and now my mind just couldn't carry a story through. I spent a few months doing absolutely nothing. I tried, though. At my studio I set my work desk for a few slow process experiments. But mainly I just sat there on my red armchair in the dim lit room and listened to music. Or just nothing, when I couldn't find the strength to attach the headphones jack. So I didn't publich my colour and chemistry themed book, or any other printed matters during the autumn. I didn't make my Colour Wheels gone Mad print series or my funny ice cream monotypes. Not to mention about my artworks. I tried to continue making the inventory I had started, but even that was too much. All those things I had planned and not made added some worry levels on my head.</span><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto"><br /></span></span></span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">In my inner depression I needed some use for my head, or just something to do, but when you are in that kind of state, nothing happens by forcing. I got some ideas from time to time, but it was too laborous for me to write them down. But then again, slowly, I started to return back to my life. First by writing. One Sunday morning I just woke up and wrote dozens of haikus and planned a new print series. At home I wore my pyjamas but still boiled some onion skins and some plants I had collected to dyes and then made pigments from them, and I removed some anthotype prints from under their films (where they had been from the spring), and thinking about the process and writing about it started to form small fasteners to my everyday life. Finally I decided to take part to a display window competition in my hometown Jyväsylä. I decided to have open doors at my studio before the Christmas time. I decided to create new schedules for all the projects that I didn't make this autumn, and thus I removed them from the sad list to the list of the projects I can hardly wait to begin to work with.</span></span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">And then, finally, December started, with it's new dangerous and speedy curves (hopefully the last ones before the long flat stage!) This month started with several worrying and sad new, and there were so many of them that I totally forgot to worry about anything else. I have never been as surprised before, as I was, when I opened my email and read that I had received a two year working grant from Kone Foundation. It was loke some dreamy message from some other unreal dimension. In the sad and worrying situation I was in at the time, I didn't dare - sort of - to be happy about it, it was just too much to handle. But now, when the biggest worries have vanished a bit, it slowly starts to occupy my mind: I really can work with my slow art projects for two whole years. It was remarkable fasther to understand, when I heard that my display window had won the window competition. Just a perfect size news to my tiny brain. A big big joy amidst all the fuss.</span></span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">And now I am here. A few hours before the New Year. During 2020 I've seen several times that a lot can happen even in a few days time, and even in just a few seconds. Those life-changing things, that are changing the basic steps of a normal life forever. But not necessarily to something worse - just different.</span></span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">At the moment I'm preparing myself for my new life. I'll start working with my grant at the beginning of the year. It feels strangely fairytalelike (and really as unreal as it was in the day I heard about my grant), that for two years now I can concentrate to those experimental projects, to which I've had to dig some time splinders here and there, exhausting myself. Finally I have a two year permission to work slowly and to focus on the essential.</span></span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">I don't assume, that my life would be a straight flat troublefree line from here on, there must be those hard rises and scary bends coming at some point. But now I feel that I have my safety belt attached better and tighter and I have a stronger trust on that I don't fall off.</span></span></p><p><span style="color: #3d85c6;"><span class="d2edcug0 hpfvmrgz qv66sw1b c1et5uql rrkovp55 a8c37x1j keod5gw0 nxhoafnm aigsh9s9 d3f4x2em fe6kdd0r mau55g9w c8b282yb iv3no6db jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id" dir="auto">So, you all - fasten your seat belts, the new year will start soon!</span></span></p><br /><p></p>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-52968836947424706072020-10-25T12:56:00.004+02:002020-10-25T15:56:09.457+02:00Saa häiritä yhteydenotoilla <img alt="" border="0" data-original-height="2000" data-original-width="2000" src="https://1.bp.blogspot.com/-cCKHOzLRRxc/X5VB5XjY_UI/AAAAAAAAE-0/E7aGP_6S-6Y9ZIDgs3uCxLTALOOjA8xewCNcBGAsYHQ/s0/20201016_121926.jpg" width="100%" />
<p> </p><p>Enpä arvannut, millainen käänne tuo elokuinen sairaskohtaukseni oikein olikaan. Muutenkin, mutta etenkin ammatillisessa mielessä. Selvisin tästä koronavuodesta ammatillisesti siihen saakka ihan kohtuullisen hyvin: en mitenkään rikastumaan päässyt, mutta sain lopulta (tosin osittain apurahan avulla) joka kuukausi turvattua työhuoneeni vuokran, ja sehän on tärkeintä jatkuvuuden kannalta. </p><p>Kuukausissa on tulojen suhteen aina vaihtelua, ja kun syyskuinen Habitare jäi väliin, enkä pitänyt työhuoneellani avointen ovien päiviä, tiesin jo etukäteen varautua melkoiseen taloudelliseen pudotukseen - ja sellainen tulikin. Mutta en osannut ajatella muita syitä hiljaisuuteen sen kummemmin, ennenkuin eräs tuttu asiakkaani tuli kadulla vastaan ja kertoi, että olisi ollut tarvetta häälahjalle, mutta ei nyt tällaisessa tilanteessa <i>kehdannut häiritä</i>, joten teos jäi ostamatta. Olin yhtäaikaa sekä liikuttunut siitä, että minua näin ajatellaan, mutta samalla totaalisessa shokissa siitä, että <i>näin</i> ajatellaan.</p><p>Seuraavan parin viikon aikana minulle kävi selväksi, että kyseessä ei ollut lainkaan ainoa tapaus. <br /></p><p>Ei teosostoon liittyvä yhteydenotto ole koskaan <i>häiritsemistä</i>. Tai, jos se jonkun mielestä on, <i>häiritkää</i> rauhassa! Koska kun on kuvataiteilija, joka elää täysin teostensa myynnillä, niin mikään ei ole arvokkaampaa kuin ne yhteydenotot, jotka tuovat leivän pöytään. Jos ylipäätään jotain asiaa stressaa, niin sitä, että niitä yhteydenottoja ei tule. <br /></p><p>Näitä ajatuksellisia railoja asiakkaiden ja itseni välillä on ollut ennenkin. Tuli mieleen muun muassa eräs asiakkaan kohtaaminen (muistaakseni) Habitaressa muutama vuosia sitten. Asiakas katseli vaikka kuinka kauan kortteja ja lopulta laittoi ne takaisin paikalleen ja sanoi: <i>En minä voi näitä ostaa, kun sittenhän sulle ei jää niitä enää</i>. Onneksi, hämmennyksestäni huolimatta, onnistuin vastaamaan, että niitä on kyllä pöydän takana vielä lisää<i>.</i> Kaupat tuli, mutta minulle jäi vähän hassu olo. Olin pitänyt jotenkin itsestäänselvänä sitä, että kun ollaan myyjäisissä ja paikalle on viety myytävää, se myytävä on tarkoitus myydä. (Jo se pelkkä vähentynyt tavaramäärä on takaisin roudatessa tällaiselle autottomalle melkoinen helpotus...)</p><p>*** <br /></p><p>Nyt, kun yhteydenottojen määrä teosostoasioiden tai Kyynelpuutarhurin päiväkirjan tilauksen puitteissa on käynyt niin vähiin, olen kyllä ollut sitäkin kiitollisempi kaikista niistä yhteydenotoista, joita <i>on</i> tullut. Kun tuntuu, että joka tuutista tulee pelkkiä huonoja uutisia toisen perään, mikään ei ole lohdullisempaa kuin paketoida kuvateos tai kirja ja lähettää se maailmalle, uuteen kotiinsa. </p><p>Tai no, on jotain yhtä lohdullista: teoksista ja kirjasta saatava palaute. Jonkin aikaa sitten <span aria-live="polite" class="fbPhotosPhotoCaption" data-ft="{"tn":"K"}" id="fbPhotoSnowliftCaption" tabindex="0"><span class="hasCaption"><span class="text_exposed_show"> <a href="https://www.facebook.com/kyynelpuutarhuri/">Kyynelpuutarhurin päiväkirjan facebook-sivulle</a> </span></span></span>tuli palaute Vääjäämättömyyden kyyneltäjän kuvan alle: <span aria-live="polite" class="fbPhotosPhotoCaption" data-ft="{"tn":"K"}" id="fbPhotoSnowliftCaption" tabindex="0"><span class="hasCaption"><span class="text_exposed_show">"<i>Tämä
kaunis taulu on seinälläni ja kyynelpuutarhurin päiväkirja kädessäni,
katselen ja luen. Tekstisivu ja kuva kerrallaan, tämä on enemmän kuin
kirja. Olen lumoutunut.</i>" </span></span></span><span aria-live="polite" class="fbPhotosPhotoCaption" data-ft="{"tn":"K"}" id="fbPhotoSnowliftCaption" tabindex="0"><span class="hasCaption"><span class="text_exposed_show">Tämän palautteen antaja ei varmasti pysty edes kuvittelemaan, kuinka paljon sanat juuri sillä hetkellä minulle merkitsivät.</span></span></span></p><p><span aria-live="polite" class="fbPhotosPhotoCaption" data-ft="{"tn":"K"}" id="fbPhotoSnowliftCaption" tabindex="0"><span class="hasCaption"><span class="text_exposed_show">Synkimpinäkin hetkinä se valo tulee jostain näkyviin. Pitää vain jaksaa uskoa, että kaikki järjestyy kyllä.<br /></span></span></span></p>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-20062813471095850192020-10-16T17:39:00.008+03:002020-10-18T16:09:45.460+03:00Puu (ja prosessi) / A Tree (and a process)<img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="2000" src="https://1.bp.blogspot.com/-ix-FHlaqC4g/X4mlGCV743I/AAAAAAAAE90/jy1C2ebtM7wXMH73Z40esyAzZVxtcRO4ACNcBGAsYHQ/s16000/20201016_132046.jpg" width="100%" />
<p>Tässä on puu. Ei vielä ehkä kaikille ilmiselvänä, mutta siinä se on, hiljalleen tulossa näkyviin.</p>
<p>Työprosesseistani kysytään usein, ja aina kysymyksiin on yhtä hankala vastata, kun ei ole yhtä tapaa tehdä. Jokainen työ vaatii oman lähestymistapansa ja tekniikkansa. Usein työn vaikein vaihe onkin siinä, että löytää juuri ne oikeat keinot ja välineet toteuttaa se, mikä mielessä pyörii.</p>
<p>Yhteistä melkein kaikille kuvilleni on se, että teen kasapäin luonnoksia ja kokeiluja. Joskus kymmenen, joskus kymmeniä. Usein kokeilujen vaihe on hidas. Se vie vähintään viikkoja, yleensä kuukausia. En pidä kompromisseista, joten jatkan niin kauan, kunnes saavutan sen, mitä haluan.</p><p>Yhteistä on myös se, että vaikka kuvan ääriviivat olisivat mielessäni kuinka selkeinä tahansa, useimmiten en aloita niitä piirtämällä. Aivan luonnostelun alkuvaiheissa, varsinkin, jos kuva mielessäni ei ole kovin tarkka, toki hahmottelen muotoa piirtämällä, kunnes tiedän suurinpiirtein, miten kuva paperille asettuu, mutta sen jälkeen hylkään piirtämisen luonnostelun viimeiseen vaiheeseen saakka (ellei piirros ole oleellinen osa kuvan lopullista jälkeä). Tuntuu, että piirtojäljessä kontrolloin kuvaa liikaa: vaikka ei olisi tarkoitus "pysyä viivojen sisällä", niin siinä kuitenkin käy. Jos mitään sattumanvaraisuutta ei ole, kuvasta tulee jollakin tavalla kankea.</p><p>Sen vuoksi luonnostyön edetessä aloitan muusta kuin ääriviivoista. Väripinnoista, joita harjoittelun jälkeen pystyn jonkin verran hallitsemaan, mutta joihin tulee kulloisenkin tekniikan mukana sen verran sattumanvaraisuutta, että kuvista (toivoakseni) häviää vääränlainen jäykkyys. Valon ja varjon dynamiikasta. Siitä sattumanvaraisuudesta, jota pintaan syntyy, kun raavin tai rypistelen paperia, tai käsittelen mitä erilaisemmin keinoin.</p><p> Tämäkin valokuva on yksi lukuisista luonnoksista uuteen projektiini - ja yksi yhden luonnoksen lukuisista vaiheista. Seuraavaksi ehkä jo kaivan tussin esille, ja etsin sen puun. </p><p>Tästä valokuvan kuvasta tiedän melko varmasti, että se todella on luonnos. Toisinkin voi käydä. Joskus olen tekemässä luonnosta, mutta laskettuani työvälineet pöydälle huomaankin, että edessäni onkin valmis työ. Se on tosin harvinaista. Useimmiten tiedän tässä vaiheessa, että vielä on paljon tekemistä edessä, ja vielä monia luonnoksia edessä.</p><p><br /></p><p>***</p><p><br /></p><p><span style="color: #0b5394;">This is a tree. Maybe not obvious to everyone, but there it is, slowly coming visible.</span></p><p><span style="color: #0b5394;">I'm often asked about my work processes, and it's always difficult to reply to those questions, because there's not just one way to make a picture. Each work need its own approach and techniques. Often the most challenging part of the process is to find just right means and tools to realise the image in one's mind.</span></p><p><span style="color: #0b5394;">What is common to all my artwork is, that I make a lot of sketches and try outs. Sometimes ten, sometimes dozens. Often this phase of experimenting is the slow one. It takes weeks at least, but often months. I do not like compromizing, so I just continue as long as I see what I want to see.</span></p><p><span style="color: #0b5394;">It's also common, that however detailed the outlines of the artwork would be in my mind, I don't often start images by drawing. Yes, in the very beginning of the project, especially if the idea of the image is not so clear in my mind, I start sketching the shapes by drawing, until I roughly know the composition, but after that I don't draw before the final step of the design (unless drawing isn't essential part of the final image). I feel that if I draw, I tend to control the image too much: even if I decide to not to "keep inside the lines". that is what happens. If there's not any randomness, the image will be stiff.</span></p><p><span style="color: #0b5394;">That's why, when the sketching process goes forward, I start from something else. I make colour surfaces, which I can, after getting some experience by training, control a bit, but not too much. I play with the dynamics of the highlights and the shadows. I play with creating randomness to the paper surface by scrathing the paper, or creasing it, or find another way to play with it.</span></p><p><span style="color: #0b5394;">This photo is also one of my numerous sketches for my new project - and one phase of the several phases. Next I'll probably find a fineliner, and find the tree.</span></p><p><span style="color: #0b5394;">When I'm looking at this photo, I'm pretty sure it is just a sketch. It could go differently. Sometimes I'm working with a sketch, but as I lay down my pens and brushes, I may notice that it is actually a finished artwork. Though that is unusual. In most of the cases I know this point, that there is still a lot to do, and lots of sketches ahead of me.</span></p>
<p>EDIT:<br />
<img alt="" border="0" data-original-height="2000" data-original-width="2000" src="https://1.bp.blogspot.com/-NbojNG4J-Q4/X4w-WfHjTQI/AAAAAAAAE-Q/2fwM7O1CWCQwu5T4c0A4jsvX7dw0hVYRQCNcBGAsYHQ/s0/2020-10-18-12.06.55.jpg" width="100%" /></p>
<p><span style="color: white;">-</span> </p><br />Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-76099023166041609092020-10-12T13:29:00.008+03:002020-10-12T13:29:57.663+03:00Lokakuista loiskintaa <p><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="1000" src="https://1.bp.blogspot.com/-wXR_1ls7g0M/X4QlDUl0WJI/AAAAAAAAE9U/6PjY_scVxMw_8gybDkOzBccu9QwHVXa_QCNcBGAsYHQ/s16000/20_10_ilmainenpostitus_2.jpg" width="100%" /></p><p>
Juuri eilen kerroin ystävälleni, että on se kumma, kun elokuun alun sairaalareissun jälkeen ei ole työpöydällä ollut muuta kuin melko karskeja vastoinkäymisiä (vedostilausten dramaattinen väheneminen ja suunnitteilla olleen tilaustyön peruuntuminen, laitteistojen rikkimeneminen, koevedosten epäonnistuminen ja palaaminen ihan alkupisteeseen muutamassa projektissa...) - mutta mikään ei oikein enää tunnu hetkauttavan. Sen kun sanoo vain <i>jaa, tällaistakin </i>ja puksuttaa vain eteenpäin seuraavaan hommaan sen enempiä vatvomatta. Ainoa, mistä olen jotenkin ärsyyntynyt, on <i>uusi normaali -</i>termin käyttö, enkä tiedä miksi. Mutta kaipa se niin on, että tästä jatkuvasta säädöstä ja pienten tulipalojen sammuttelusta on tullut se <i>uusi normaali</i>, ja että kaikkeen vain tottuu.</p><p>Mutta tänään, kun sain siirrettyä (jo maksetun ja jo kerran siirretyn) Habitarea varten ottamani majoitusvarauksen ensi vuodelle, itku tuli. Kyse ei ollut mistään pienestä rahasta, koska olin tehnyt varauksen hyvissä ajoin alkuvuonna (ennenkuin koronasta oli tietoakaan) ja ajatellut pyöreiden vuosieni vuoksi elellä kerrankin Habitaren läpi herroiksi ja siinä samalla nautiskella olemisestani... Mutta olin jo henkisesti valmistautunut menettämään maksamani rahat, ja olin liikkeellä enemmän sellaisella mentaliteetilla, että pyydän jonkinlaista paperia vakuutusyhtiötä varten, jos sieltä vaikka jotain onnistuisin itselleni saamaan takaisin edes joitakin pennosia. Majoitusvarauksen siirtäminen vielä kerran oli hiljainen pieni toiveeni, mutta jotenkin ehdin jo ajatella sen mahdottomaksi. Ja kun se onnistuikin, tajusin vasta omasta yllättävästä reaktiostani, kuinka suuri merkitys niillä asioilla lopulta on, vaikka niiden samantekevyyden tuntua ääneen ihmettelisikin.</p><p>No, <i>uutta normaalia</i> taitaa olla myös se, että olen jälleen kerran laittanut työhuoneen ovet kiinni kaikilta vierailuilta ja päättänyt, että aina sen ajan, kun ne ovat kiinni, tilattujen teosteni postitus on ilmainen. Ja se, että katson tilannetta kuukauden kerrallaan. </p><p>Nykäyksittäin, niin tämä lokakuu yskii eteenpäin.</p><p>Mutta siitäkin selviää, kun laittaa lämpimät sukat jalkaa ja nauttii kupillisen teetä, kaikessa hiljaisuudessa.<br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-86584011042241046662020-09-10T17:09:00.005+03:002020-09-10T19:45:03.668+03:00Syksy / Autumn<a href="https://1.bp.blogspot.com/-euw4pMycaxA/X1pXfHU07dI/AAAAAAAAE2w/hoKMISQ1xqEeqVD0-dLfOyEANXtMIjTogCPcBGAYYCw/s1600/2020-09-04-19.52.55.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" src="https://1.bp.blogspot.com/-euw4pMycaxA/X1pXfHU07dI/AAAAAAAAE2w/hoKMISQ1xqEeqVD0-dLfOyEANXtMIjTogCPcBGAYYCw/s400/2020-09-04-19.52.55.jpg" width="100%" /></a><br />
<br />
<br />
Viime viikot on ollut kyllä hyvin epätodellinen olo. Elokuun puolella vielä ajattelin, että otan rennosti ja palaan rauhassa töihini sitten, kun tuntuu hyvälle. Pystyin toteuttamaan zeniläistä olemista ehkä viikon verran, ennenkuin todellisuus ryömi aamukahville kanssani: tajusin, että lupaavan kesän jälkeen syyskausi oli alkanut normaalia reilusti niukempana. Vedostilausten määrässä on aina kuukausittain suurta heittelyä, enkä olisi varmaankaan kiinnittänyt mitään huomiota elokuun tilausten vähyyteen, ellen olisi tänään havahtunut siihen, että jos kaikki olisi mennyt tänä vuonna kuten piti, olisin juuri tällä nimenomaisella hetkellä pasteeraamassa omalla Habitare-osastollani. Hyvinä vuosina Habitaresta on tullut itselleni (jälkitilauksineen) kolmasosa vuoden tuloista - ja tänä vuonna se jää väliin. Se, jos mikä, nosti kylmän hien otsalle.<br />
<br />
En kai taas ole tilanteessa, jossa joudun puntaroimaan sitä, voinko pitää työhuoneeni?<br />
<br />
(<i>Pitikö minun - hemmetti vieköön - juuri nyt ostaa se kallis ulkoinen kovalevy varmuuskopiointia varten? </i><i> <span style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; display: inline; float: none; font-family: sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: nowrap; word-spacing: 0px;">(>_<) </span> Ja musteita ja papereita? Ja sylillinen akryylimaaleja?</i> <i>Nekin rahat olisin voinut käyttää vuokraan.</i> <span style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; display: inline; float: none; font-family: sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px;">o_O </span>)<br />
<br />
Ihan hirveä paine keksiä jotain paikkaavaa juttua tuon väliin jäävän Habitaren tilalle. Sisäinen kirjanpitäjäni käskee antamaan taloudellisesti kannattamattomille luonnonväriprojekteilleni samantien huutia ja keskittymään johonkin <i>järkevään</i>. Pitäisi saada vihdoin ne kuukausia työn alla olleet teossarjat viimeisteltyä. Ja ne kaikki muut projektit, jotka ovat edenneet pisteeseen x ja pysähtyneet sitten joko oman kiireen tai jonkun ulkopuolisen seikan vuoksi. Pitäisi sitä, pitäisi tätä. Ja tuskin sittenkään saa katastrofijunaa pysäytettyä ajoissa.<br />
<br />
Toisaalta: jos jotain olen tässä viime kuukauden aikana oppinut, niin sen, että aina on ihmisellä olemassa suurempiakin huolia. Ei tässä ammatissa ole muutenkaan mitään muuta niin varmaa kuin epävarmuus, joten sikälihän tilanne ei ole muuttunut mihinkään.<br />
<br />
Että jos sitä vain elelisi eteenpäin ja katsoisi, mihin tässä päätyy.<br />
<br />
***<br />
<br />
<span style="color: #3d85c6;">The last weeks have been unreal. In August I planned that I would take it easy and return slowly to my work, when it feels like it. I lived in this zen zone for about week before the reality crawled to have morning coffee with me: I realized that after very promising summer the autumn season had started a lot slower than normally. There's always big variation in the amount of how many prints are ordered, and I probably would not have paid any attention to the scarcity of the orders in August, unless I hadn't realised today, that if everything had worked out the way it should have this year, I would be standing at my Habitare booth right at this moment. In good years Habitare sales have provided me about third of my yearly income - and this year it doesn't take place. That really gave me shivers.</span><br />
<br />
<span style="color: #3d85c6;">Am I again in the situation where I have to worry about if I can keep my studio?</span><br />
<br />
<span style="color: #3d85c6;">(<i>Did I really have to buy the ridicilously expensive hard drive for backup copying right now? And those expensive inks and papers? And an armful of acrylics? All those money I could have used on my studio rent</i>...)</span><br />
<br />
<span style="color: #3d85c6;">The pressure is enormous, to come up with something brilliant to fill the whole the Habitare event left. My inner accountant is telling me to give the elbow to all my financially unprofitable natural dye projects right at this minute and to concentrate on something <i>sensible</i>. I really should finish all the prints that have waited for finishing for months now. And all those other projects, which have been waiting incompleted because of my rush with something else or for some outside reason. I should this, I should that. And even then it's hard to stop this catastrophe from happening.</span><br />
<br />
<span style="color: #3d85c6;">On the other hand: if I've learned something in this past month, it is, that there are always bigger worries around. In this profession nothing is so sure than uncertainty in any case, so nothing has actually changed.</span><br />
<br />
<span style="color: #3d85c6;">If I just live and see, what happens. Sounds like a plan.</span><br />
<br />
<span style="color: white;">.</span><br />
<br />
<br />
Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-78665307939634350942020-08-23T13:57:00.001+03:002020-08-23T16:31:03.211+03:00Asioita tapahtuu<a href="https://1.bp.blogspot.com/-lQ6LXdWlcWg/X0JAhT6SRLI/AAAAAAAAE1s/znKHCLBg7uMvQsBqPlYLoJs2jiVHWKZdwCNcBGAsYHQ/s1600/2020-08-09-12.41.27.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" src="https://1.bp.blogspot.com/-lQ6LXdWlcWg/X0JAhT6SRLI/AAAAAAAAE1s/znKHCLBg7uMvQsBqPlYLoJs2jiVHWKZdwCNcBGAsYHQ/s640/2020-08-09-12.41.27.jpg" width="100%" /></a><br />
<br />
<br />
Pari viikkoa sitten normaali elämäni meinasi yhtä-äkkiä pysähtyä kuin seinään. Oli ihan mahtava päivä. Olin tosi innoissani, kun vihdoin olin saanut kokonaisen päivän antotypia-projektilleni. Aamupäivällä järjestin kaikki näytteet kuvattavaksi sekä valmistin sekä punajuuriliemestä (kuvassa) että tuomenmarjaliemestä uusia herkistettäviä antotypiapapereita ja iltapäivällä aloin valmistella samaista lientä suodattaakseni sen pigmentinvalmistusta varten. Sitten yhtä-äkkiä makasin vuoteellani pysymättä pystyssä, pystymättä puhumaan kunnolla ja oikea puoleni aivan holtittomana, ja sitten olinkin jo keskussairaalassa liuotuksessa. Siirtymä antotypia-projektin parista sairaalavuoteelle oli moninkerroin nopeampi kuin normaali matka työhuoneelleni, ja tuntuu, että vasta nyt olen hiljalleen alkanut ymmärtää, mitä tapahtui. <i>Uhkaava aivoinfarkti</i>.<br />
<br />
Pääsin hoitoon nopeasti ja näillä näkymin näyttää, ettei mitään pysyvää jälkeä jäänyt. Sairaalahenkilökunta - hoitajat, lääkärit, siivoojat, ruokavastaavat, ambulanssikuskit, kaikki - oli kaikinpuolin asiantuntevaa ja ihanaa, ja pelottavasta tilanteesta huolimatta tunsin olevani turvassa ja hyvässä hoidossa. Sain lääkityksen, jonka pitäisi estää seuraava aivoinfarkti (tai ainakin vähentää sen riskiä). <br />
<br />
Kyllä tämä säikäytti.<br />
<br />
Mutta kaikki hyvin.<br />
<br />
Elämä jatkuu.<br />
<br />
***<br />
<br />
Mietin pitkään, kerronko tästä. Kerroin ensin vain muutamalle ihmiselle, mutta huhu lähti kiertämään nopeasti, ja kun Facebook-viestini ja meilini alkoi täyttyä kaiken maailman kyselyistä, koin helpommaksi kirjoittaa kavereilleni Facebook-päivityksen ja kertoa tilanteesta kuin vastailla jokaiseen (hyvää tarkoittavaan) tiedusteluun erikseen. Ennen kaikkea koin tärkeäksi jakaa informaatiota <a href="https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/sairaudet/aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6t/aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6n-oireet-ja-tunnistaminen" target="_blank">Aivoverenkiertohäiriön oireista ja niiden tunnistamisesta</a>, koska samalla tavalla jaettu kuva oli se, josta ymmärsimme itse toimia nopeasti.<br />
<br />
Samasta syystä kirjoitan nyt blogiini ja kerron asiasta myös muille kuin Facebook-kavereilleni. Ja kirjoitan myös siksi, että tuntuu, että hidas työhön paluuni on alkanut ikävästi pelkillä pahoitteluviestien kirjoittamisella. Olen saanut pahoitella teostiedusteluihin vastaamista, teoslähetysten hitautta ja muuten vain viivettä viesteihin vastaamisessa. Varsinkin sairaalaviikolleni osuneen työhuoneeni avointen ovien päivän peruuttamisen vuoksi (kaukaakin) turhaan paikalle saapuneiden ja siksi ärtyneiden ihmisten viesteihin on ollut jotenkin todella hankala vastata, kun mikään pahoittelu ei tunnu auttavan huonosti hoidettuun avointen ovien päivän perumistiedotukseen.<br />
<br />
Punnitsin tätä blogiini kirjoittamista kauan. Ymmärrän myös niitä, jotka eivät halua kertoa tällaisista tilanteista mitään. Asioista avautumisen seurauksena saattaa olla se, ettei niistä enää pääse eroon: eteenpäin kirmailun sijaan saattaakin saada kainaloonsa ylimääräisen painolastin, joka hidastaa kulkua. Mutta kun tieto joka tapauksessa nykypäivänä liikkuu, tuntuu, että on parempi kertoa kerralla kaikki se, minkä ylipäätään haluan tilanteesta kertoa. Vielä, kun oppisi jotenkin hallitsemaan kertomisen seuraamuksia. (Ajattelin etukäteen, ettei minulla ole hätää, koska osaan sanoa suoraan, etten halua juuri nyt vatvoa asiaa ja kerrata tapahtunutta - mutta miten nyt toivoisinkaan, ettei minun tarvitsisi sitä erikseen hokea monta kertaa päivässä.)<br />
<br />
Muutamia vuosia sitten, kun äitini alzheimer oli itselleni raskaimmassa vaiheessa (kun hoivapaikkaa pohdittiin ja kaikki oli vielä avoinna), huolehtivaiset ja kohteliaat ihmiset kerta toisensa jälkeen tiedustelivat, mitä äidilleni kuuluu ja miten jaksamme. Niin ihana ajatus kuin siinä takana olikin, väsyneimmillä hetkillä teki vain mieli huutaa, että PLIIIIIIIIIS, älkää kysykö mitään - elämä on muutenkin nyt niin vuorokauden ympäri täynnä tätä yhtä asiaa, että antakaa edes tämä puolen tunnin tauko, että saisin tehdä ja ajatella jotain muuta. Aikalailla samalta tuntuu nyt. Ulos meneminen alkaa tuntua ahdistavalta, kun suorastaan pelkää tapaavansa tuttuja. Tuntuu hyvältä, kun kysytään lyhyesti, että miten jaksat tai vain toivotetaan hyvät voinnit, mutta stressaavalta, kun se ei jääkään siihen. Yhtä-äkkiä olen muuttunut aivoinfarktin tietopankiksi, mitä en haluaisi olla.<br />
<br />
Sitäkin suurempi kiitos niille muutamalle ihmiselle, jotka ovat tienneet sairaalareissustani, mutta antaneet minulle sen kaivatun hetken keskittyä johonkin muuhun. Ei tarvitse teeskennellä, että mitään ei ole tapahtunut - mutta pieni hyvän voinnin toivotus tarkoittavalla katseella keskustelun lopuksi tuntuu paljon voimauttavammalta kuin varttitunnin rypeminen aivoinfarktin oireissa.<br />
<br />
Ja kiitos "Parane pian" -korteista ja Facebookin sydämistä. <i>Niissä on tähän hetkeen juuri sopivasti kaikkea, mutta ei mitään liikaa!</i><br />
<br />
<br />
***<br />
<br />
<br />
Aikatauluthan tässä jälleen kerran menivät ihan sikin sokin, mutta jotenkin sillä ei nyt taida vain olla mitään väliä. Työ saa nyt mennä omalla painollaan, ja uusien töiden pariin palaan, kun siltä tuntuu. Juuri nyt jatkan siitä, mikä jäi kesken: ensimmäinen tuomenmarjakeitokseni ehti homehtua sairaalassa makoiluni aikana, joten parhaillaan uudet tuomenmarjat kiehuvat hellalla.<br />
<br />
Tuntuu tärkeältä saada palata tavalliseen arkeen.<br />
<br />
Pienin askelin, mutta katse tulevassa, eikä menneessä.<br />
<br />
<br />
<span style="color: white;">. </span>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-742332400332881922020-07-30T16:53:00.003+03:002020-07-30T16:53:38.587+03:00Loppuja - ja uusia alkuja / Some endings - and new beginnings<blockquote class="instagram-media" data-instgrm-permalink="https://www.instagram.com/p/CDQqql8nKVg/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" data-instgrm-version="12" style="background: #fff; border-radius: 3px; border: 0; box-shadow: 0 0 1px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.5) , 0 1px 10px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.15); margin: 1px; max-width: 540px; min-width: 326px; padding: 0; width: 99.375%;">
<div style="padding: 16px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/CDQqql8nKVg/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: #FFFFFF; line-height: 0; padding: 0 0; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank"> </a><br />
<div style="align-items: center; display: flex; flex-direction: row;">
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 40px; margin-right: 14px; width: 40px;">
</div>
<div style="display: flex; flex-direction: column; flex-grow: 1; justify-content: center;">
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; margin-bottom: 6px; width: 100px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; width: 60px;">
</div>
</div>
</div>
<div style="padding: 19% 0;">
</div>
<div style="display: block; height: 50px; margin: 0 auto 12px; width: 50px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/CDQqql8nKVg/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: #FFFFFF; line-height: 0; padding: 0 0; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank"><svg height="50px" version="1.1" viewbox="0 0 60 60" width="50px" xmlns:xlink="https://www.w3.org/1999/xlink" xmlns="https://www.w3.org/2000/svg"><g fill-rule="evenodd" fill="none" stroke-width="1" stroke="none"><g fill="#000000" transform="translate(-511.000000, -20.000000)"><g><path d="M556.869,30.41 C554.814,30.41 553.148,32.076 553.148,34.131 C553.148,36.186 554.814,37.852 556.869,37.852 C558.924,37.852 560.59,36.186 560.59,34.131 C560.59,32.076 558.924,30.41 556.869,30.41 M541,60.657 C535.114,60.657 530.342,55.887 530.342,50 C530.342,44.114 535.114,39.342 541,39.342 C546.887,39.342 551.658,44.114 551.658,50 C551.658,55.887 546.887,60.657 541,60.657 M541,33.886 C532.1,33.886 524.886,41.1 524.886,50 C524.886,58.899 532.1,66.113 541,66.113 C549.9,66.113 557.115,58.899 557.115,50 C557.115,41.1 549.9,33.886 541,33.886 M565.378,62.101 C565.244,65.022 564.756,66.606 564.346,67.663 C563.803,69.06 563.154,70.057 562.106,71.106 C561.058,72.155 560.06,72.803 558.662,73.347 C557.607,73.757 556.021,74.244 553.102,74.378 C549.944,74.521 548.997,74.552 541,74.552 C533.003,74.552 532.056,74.521 528.898,74.378 C525.979,74.244 524.393,73.757 523.338,73.347 C521.94,72.803 520.942,72.155 519.894,71.106 C518.846,70.057 518.197,69.06 517.654,67.663 C517.244,66.606 516.755,65.022 516.623,62.101 C516.479,58.943 516.448,57.996 516.448,50 C516.448,42.003 516.479,41.056 516.623,37.899 C516.755,34.978 517.244,33.391 517.654,32.338 C518.197,30.938 518.846,29.942 519.894,28.894 C520.942,27.846 521.94,27.196 523.338,26.654 C524.393,26.244 525.979,25.756 528.898,25.623 C532.057,25.479 533.004,25.448 541,25.448 C548.997,25.448 549.943,25.479 553.102,25.623 C556.021,25.756 557.607,26.244 558.662,26.654 C560.06,27.196 561.058,27.846 562.106,28.894 C563.154,29.942 563.803,30.938 564.346,32.338 C564.756,33.391 565.244,34.978 565.378,37.899 C565.522,41.056 565.552,42.003 565.552,50 C565.552,57.996 565.522,58.943 565.378,62.101 M570.82,37.631 C570.674,34.438 570.167,32.258 569.425,30.349 C568.659,28.377 567.633,26.702 565.965,25.035 C564.297,23.368 562.623,22.342 560.652,21.575 C558.743,20.834 556.562,20.326 553.369,20.18 C550.169,20.033 549.148,20 541,20 C532.853,20 531.831,20.033 528.631,20.18 C525.438,20.326 523.257,20.834 521.349,21.575 C519.376,22.342 517.703,23.368 516.035,25.035 C514.368,26.702 513.342,28.377 512.574,30.349 C511.834,32.258 511.326,34.438 511.181,37.631 C511.035,40.831 511,41.851 511,50 C511,58.147 511.035,59.17 511.181,62.369 C511.326,65.562 511.834,67.743 512.574,69.651 C513.342,71.625 514.368,73.296 516.035,74.965 C517.703,76.634 519.376,77.658 521.349,78.425 C523.257,79.167 525.438,79.673 528.631,79.82 C531.831,79.965 532.853,80.001 541,80.001 C549.148,80.001 550.169,79.965 553.369,79.82 C556.562,79.673 558.743,79.167 560.652,78.425 C562.623,77.658 564.297,76.634 565.965,74.965 C567.633,73.296 568.659,71.625 569.425,69.651 C570.167,67.743 570.674,65.562 570.82,62.369 C570.966,59.17 571,58.147 571,50 C571,41.851 570.966,40.831 570.82,37.631"></path></g></g></g></svg></a></div>
<div style="padding-top: 8px;">
<div style="color: #3897f0; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 550; line-height: 18px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/CDQqql8nKVg/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: #FFFFFF; line-height: 0; padding: 0 0; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank">Näytä tämä julkaisu Instagramissa.</a></div>
</div>
<div style="padding: 12.5% 0;">
</div>
<div style="align-items: center; display: flex; flex-direction: row; margin-bottom: 14px;">
<div>
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; height: 12.5px; transform: translatex(0px) translatey(7px); width: 12.5px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; height: 12.5px; margin-left: 2px; margin-right: 14px; transform: rotate(-45deg) translatex(3px) translatey(1px); width: 12.5px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; height: 12.5px; transform: translatex(9px) translatey(-18px); width: 12.5px;">
</div>
</div>
<div style="margin-left: 8px;">
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 20px; width: 20px;">
</div>
<div style="border-bottom: 2px solid transparent; border-left: 6px solid #f4f4f4; border-top: 2px solid transparent; height: 0; transform: translatex(16px) translatey(-4px) rotate(30deg); width: 0;">
</div>
</div>
<div style="margin-left: auto;">
<div style="border-right: 8px solid transparent; border-top: 8px solid #f4f4f4; transform: translatey(16px); width: 0px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; height: 12px; transform: translatey(-4px); width: 16px;">
</div>
<div style="border-left: 8px solid transparent; border-top: 8px solid #f4f4f4; height: 0; transform: translatey(-4px) translatex(8px); width: 0;">
</div>
</div>
</div>
<div style="display: flex; flex-direction: column; flex-grow: 1; justify-content: center; margin-bottom: 24px;">
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; margin-bottom: 6px; width: 224px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; width: 144px;">
</div>
</div>
<br />
<div style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px; margin-bottom: 0; margin-top: 8px; overflow: hidden; padding: 8px 0 7px; text-align: center; text-overflow: ellipsis; white-space: nowrap;">
<a href="https://www.instagram.com/p/CDQqql8nKVg/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 17px; text-decoration: none;" target="_blank">Henkilön Päivi Hintsanen (@paivi.hintsanen) jakama julkaisu</a> <time datetime="2020-07-30T09:01:09+00:00" style="font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px;">Heinä 30, 2020 kello 2.01 PDT</time></div>
</div>
</blockquote>
<script async="" src="//www.instagram.com/embed.js"></script><br />
<br />
Ajattelin, että kesällä työhuoneeni avointen ovien päivinä ehtisin kirjoitella blogiini kaikista meneillään olevista projekteistani - mutta kun vihdoin pääsen blogini äärelle, onkin jo päivää vaille heinäkuun viimeinen päivä, ja niin niin monet prosessit loppuvaiheissaan. Eilen sovin kuukauden taiteilija -mininäyttelyni purkamisesta Jyväskylän Taiteilijaseuran Galleria Beckerissä huomeniltana (esillä siis vielä tämän päivän ja huomisen), ja heinäkuun viimeiseen päivään loppuu myös teostilausteni ilmaiset postitukset (elokuun ekasta lähtien pakkaus- ja lähetyskulut taas 10e per tilaus). <br />
<br />
Ja tässä nyt istun tämän kesän viimeistä neljän päivän avoinnaoloputkea "valvomassa". Työhuoneeni ovet ovat avoinna torstaista sunnuntaihin klo 12-18, ja sitten seuraavan kerran elokuussa perjantaina 14.8.2020 klo 10-18. Täysin erakoituneen kevään jälkeen mieli ja sydän sanoisi, että elokuussa olisi pitää jatkaa vaikka päivittäisellä aukiololla, mutta tosiasia on, että työn alla on sellaisia prosesseja, jotka vaativat huomiotani moneksi perkkäiseksi päiväksi, ja joita on todella vaikea toteuttaa samalla, kun pitää työhuonetta avoinna. Siispä pitää heittäytyä taas luovan työn pariin: sekä kuvien että hieman huonolle hoidolle jääneen Anthotypical-projektini.<br />
<br />
Heinäkuun mittainen nelipäiväinen työhuoneviikko on kyllä näinkin lyhyessä ajassa muuttunut tavaksi, josta on vaikea irrota. Käynhän työhuoneella muutenkin yleensä vähintään sen neljä päivää, ja vietän täällä vielä pidempiä aikojakin per päivä, mutta työn tekeminen on niin erilaista aukiolopäivien aikana, että päivien luonnekin on ihan erilainen - kuin kävisi päivätöissä. En yksinkertaisesti pysty keskittymään mihinkään aikaa vieviin prosesseihin, jos koko ajan odotan, että joku tulee ovesta. Mutta onneksi nurkkiin on kertynyt vaikka millä mitalla sellaista työtä, mikä on odottanut tekemistään vaikka kuinka kauan, mutta jolle ei ole olut aikaa. On tehnyt hyvää saada kaikki sekaiset kasat kuplamuovinyssäköitä puhdistettua ja järjestettyä paikalleen. Olen leikannut tukipahveja vanhoista pahvilaatikoista. Olen saanut tehtyä hirmuisen pinon sellaisia ärsyttäviä pikkuasioita, joiden tekeminen ei kestä kauan, mutta jotka sitten pääsevät kertymään tolkuttoman mittaiseksi to do -listaksi ja sitten hiljalleen muuttuvat ylivoimaiseksi urakaksi.<br />
<br />
Toki huomaan myös, että tämä yhtä-äkkinen sosiaalisuus on paitsi antoisaa ja energisoivaa, myös yllättävän uuvuttavaa. Kun olen illalla palannut kotiin, en jaksa tehdä juuri mitään. Vaikka usein olenkin kotimatkallani saanutkin poimittua muutamia kasveja antotypia-projektiini, kotona ne jäävät keräilykassiin odottamaan ja kuivumaan, kun kaikki energia valahtaa kantapäistä ulos siinä vaiheessa, kun ulkokengät saa jalastaan. Päivällä sitä kuvittelee kaikkea, mitä illalla vielä kevyesti tekee, ja kuinka aikaa jää vielä kirjan parissa rentoutumiseenkin, mutta tosiasiassa sitä vain lössähtää sohvalle ja katsoo televisiosta suurin piirtein ihan mitä vain.<br />
<br />
Ehkä juuri siksikin tämä heinäkuu oli niin tervetullut. Olen elänyt täysin erilaisessa rytmissä kuin normaalisti ja erilaisen päiväjärjestyksen sisällön mukaan, ja vaikka iltaisin veto onkin poissa, tuntuu, että muuten tässä on jollain kummalla tavalla latautunut. Tuntuu ihan mahtavalta ajatukselta se, että ensi viikolla pääsee uudelleen oman hiljaisen ja hitaan luovan työnsä pariin.<br />
<br />
Mutta eletäänpä ensin tämä tämän kesän osalta viimeinen aukioloputki läpi. Täällä istun ja odottelen vierailijoita sunnuntaihin saakka - tervetuloa!<br />
<br />
---<br />
<br />
<span style="background-color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;"><span style="background-color: white;">I thought that I would have some time to write in my blog during these open doors days in July. But when I finally got to my blog, it's already the end of July, and so many processes ending in a few days time. And here I am, sitting at my studio and keeping the doors open for the last four-day session for this summer. After last spring my heart tells me to continue these open doors days in August, but the reality is that I have so many work processes going on, which all are really hard to make if I keep my studio doors open. That's why I need to get back to my creative work: to some new images and to my Anthotypical project.</span></span><br />
<span style="color: #0b5394;"><span style="background-color: white;"><br /></span></span>
<span style="color: #0b5394;"><span style="background-color: white;">The four-day working week in July has turned (in a really short time) into a custom, which is hard to give up. I do work at my studio at least four days a week anyway, and even longer days, but working in these open doors days differs so much from my "usual" days that it's like going to any day job. I simply can't concentrate on those time-consumin processes, if I'm in alert waiting for someone to arrive. But luckily there are a lot of chores around that have just been waiting on me to get to them, and I've never had any time. I've cleaned and arranged all my packing materials and cut support cardboards from used cardboard boxes. I've done a mass of those annoying small things, that won't really take long time to do, but which often get to pile and then they turn into an overwhelming job.</span></span><br />
<span style="color: #0b5394;"><span style="background-color: white;"><br /></span></span>
<span style="color: #0b5394;"><span style="background-color: white;">And I've noticed that this socialicing through the day - besides being very energizing and inspiring - is also very wearing. After getting home every day, I really don't have any energy to do anything. Often I pick some plants on my way home for my anthotype project, but then, when I get home, those will stay in my collecting bag and dry. During each day I plan all those things I'll do when I get home, and imagine how I'll have some time to enjoy reading, too, but the reality is that I just sat on sofa and turn the telly on.</span></span><br />
<span style="color: #0b5394;"><span style="background-color: white;"><br /></span></span>
<span style="color: #0b5394;"><span style="background-color: white;">Maybe that is why the July was so welcome. I've been living on a totally different rhythm than normally and doing very different kind of work, and while I am really lazy in the evenings, I feel, that on another levels I've been charging myself all through the summer. Right now it feels absolutely wonderful to think that I'm about to return to my slow and silent creative work next week!</span></span><br />
<span style="color: #0b5394;"><span style="background-color: white;"><br /></span></span>
<span style="color: #0b5394;"><span style="background-color: white;">But first, let's live through this weekend. Here I am, at my studio, waiting for people to arrive - welcome! </span></span><br />
<br />
<span style="color: white;"><br /></span>
<span style="color: white;">.</span><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-10531987707581733712020-06-18T17:38:00.000+03:002020-06-18T17:38:43.804+03:00Valoa horisontissa! <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-IHmVKOI3M0I/XutMOHqdVMI/AAAAAAAAEz4/HpOAU3z6desWk1JSkaa3okCirIKPdQqGgCNcBGAsYHQ/s1600/20-Kes%25C3%25A4haiku-Summer-Haiku-II-copy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" width="100%" src="https://1.bp.blogspot.com/-IHmVKOI3M0I/XutMOHqdVMI/AAAAAAAAEz4/HpOAU3z6desWk1JSkaa3okCirIKPdQqGgCNcBGAsYHQ/s1600/20-Kes%25C3%25A4haiku-Summer-Haiku-II-copy.jpg" /></a><br />
Kesähaiku II - Summer Haiku II, 2020</div><br />
Heinäkuun alussa pääsen aloittamaan puolentoista kuukauden työskentelyn Taiken apurahalla, mistä olen ihan suunnattoman kiitollinen! Olen koko kevään toteuttanut aiemmin tekemääni työsuunnitelmaa (luontoon ja valoon sidottuna <a href="https://anthotypical.wordpress.com">antotypia-projektin</a> lykkäämisellä ei ole ollut paljon vaihtoehtoja), ja sen rinnalla räpiköinyt pientä ylimääräistä silpputyötä pinnalla pysyäkseni - vähän niinkuin kolmivuorotyötä kolmessa vuorossa neljäsosapalkalla normaalista - ja kieltämättä kesäkuun alussa alkoi tuntea jo lievää taisteluväsymystä. Mutta ei mitään sellaista oikeaa: lähinnä vain ärsyyntymistä asioiden etenemättömyydestä. Se meni helposti ohi, kun nosti jalat olohuoneen pöydälle ja laittoi jonkun hyvän leffan (tai tositeeveetä) pyörimään.<br />
<br />
Vaikka elämä normaalitilanteessakin on taloudellisesti hyvin arvaamatonta (kuten kaikilla, jotka eivät saa säännöllistä palkkatuloa), keväällä epävarmuus nousi potenssiin sata. Siltikin, jos pään päällä tummana pilvenä roikkunutta uhkaa työhuoneen menettämisestä ei oteta huomioon, kaikkein raskaimmalta on tuntunut kaikki <i>muu</i> epämääräisyys. Valuutallisesti kuiviin kausiin on tottunut, mutta silloinkin voi yleensä suunnitella ja keskittyä tulevien projektien siihen toteutukseen, joka ei vaadi killinkejä tilin pohjalla. Mutta miten voimaton voikaan olo olla, kun häviää suunnittelun mahdollisuus ja tulevien päivämäärien tukiranka. Kun yksikään projekti ei etene mihinkään suuntaan, koska kukaan ei voi tietää, mitä on tapahtumassa. Ei kannata valmistella mitään, eikä voi lyödä lukkoon mitään, eikä voi... mitään.<br />
<br />
Tässä hetkessä eläminen on yllättävän vaikeaa, kun normaalisti joutuu miettimään asioita kaksi tai kolmekin vuotta etukäteen, jotta asiat rullaisivat. (Nyt esimerkiksi haetaan vuoden 2022 näyttelyaikoja.)<br />
<br />
Kavereiden kanssa jutellessa huomasi, etten ole ainoa uuden opettelun äärellä.<br />
<br />
Yksi kollega kuvasi prosessia päämäärälliseksi hapuiluksi: tavoite on tiedossa, mutta ei mitään aavistusta, miten perille pääsee. Siispä vain sokeana sumussa kovinta ääntä kohti.<br />
<br />
Toinen kollega kuvasi kevättä labyrintiksi: ei tiedä, mihin pitäisi mennä, sitten kulkee innolla johonkin suuntaan, kunnes törmää seinään, ja taas uusi yritys, uusi seinä, uusi yritys, uusi seinä. Ja sitten, kun luulee, että on perillä, onkin labyrintin keskustassa ja tajuaa, että edessä on toinen samanlainen etsintäprosessi ulos.<br />
<br />
Kolmas kollega kuvasi kevättä kyydissä istumiseksi. Kun on itse oppinut pitämään ohjaksista kiinni ja viemään kärryjään (tai <i>kivirekeään</i>, kuten kollegan alkuperäiset sanat kuuluivat) mihin suuntaa haluaa, on kyllä ollut hankalaa heittäytyä passiivisena kyytiin istumaan - varsinkin, kun on koko ajan tietoinen siitä, ettei ohjastajaa ole lainkaan. Virran vietävänä, tuulen tönimänä, nuoralla tanssimista tyhjän päällä, mitä näitä vertauksia nyt onkaan.<br />
<br />
Omalla kohdallani jonkinlaisen teosmyynnin jatkuvuus ja se, että oman teosmyynnin varassa eläminen nyt vain on normaaliaikoinakin niin epävarmaa, ehkä vaikutti siihen, että minkäänlaista <i>oikeasti </i> epätoivoista oloa ei itselleni päässyt keväällä syntymään. Työprosesseja oli jo valmiiksi työn alla niin monta, että projektien moniajo rinnakkain sen päättömän räpiköimisen rinnalla piti kompassin suurinpiirtein samassa suunnassa. Sitä vain keskittyi tekemään. Ja kiipeämään esteiden yli, ja ryömimään niiden alitse. On väsyttänyt (kyllä!) mutta toisaalta ideoita on tullut enemmän kuin mitä pystyy toteuttamaan. Kirjoittelemani to do -listat huomioineen ovat antaneet sitä pientä kaipaamaani tukirankaa tekemiselle ja maneerista mekaanista tekemistä (kuten pahvien leikkaamista) on ollut tarpeeksi täyttämään ne tyhjät kohdat päivistä, jolloin pää ei tuota mitään merkityksellistä. Loppukevät oli loppujen lopuksi tasaista ja säännöllistä epäsäännöllisyyttä, päiville syntyi epämääräisyyden vakiorytmi.<br />
<br />
Sitten, yhtä-äkkiä, eilen iltapäivällä, takavasemmalta yllättäen iski aivan tolkuton ja totaalinen uupumus. <br />
<br />
Aikalailla tasan yhdeltätoista sähköpostiin tuli viesti Habitarelta: tapahtuma on siirretty syyskuulta marraskuun loppuun. Tämän vuotinen Habitare olisi tuonut itselleni uutta sumplittavaa ilman koronakevättäkin, kun joudun miettimään uusiksi sekä kuljetus- että kalustekuviot ja melkein kaikki käytännöt, joiden vakiintuminen on helpottanut aiempia osallistumisia. Kaikenlainen suunnittelu (tai siis lähinnä se, etten ole ehtinyt suunnitella) alkoi kummitella jomotuksena takaraivossani jo toukokuun puolella - ja nyt, yhtä-äkkiä kuin taikaiskusta sain yli kaksi kuukautta lisää peliaikaa! Helpotus siis sinänsä, mutta pienenä sivuprosessina olen ehtinyt jo useamman kuukauden jännittää, miten käy hotellivaraukseni, jos Habitare perutaan tai siirtyy (edullisin hinta oli etukäteen maksettu, vailla perumis- tai muutosmahdollisuutta). Viestittelyä, odottelua ja lopulta iltapäivällä tieto siitä, että majoitusvaraus saatiin siirrettyä uusiin päivämääriin ilman lisäkuluja. Helpotus, joka tuntui aivan käsittämättömän suurelta. Ja se oli se hetki, kun oma akkuni tyhjeni täysin.<br />
<br />
Kävelin kotiin jonkinlaisessa henkisessä usvassa. Istuskelin kampuksella kiviportailla tuulen viilennettävänä ja kuuntelin punakylkirastaan asioita. Kiireen häviäminen tuntui konkreettisesti ensin viipyilynä kotimatkalla ja sitten aikaansaamattomuutena kotona. Työkoneen avaaminen nappia painamalla vaati varttitunnin maanittelua ja ponnistuksen jälkeen kesti vielä toinen vartti ennenkuin sain itseni lähettämään muutaman pakollisen meilin - vaikka ne mieleisiä asioita olivatkin. Olin aivan varma siitä, etten jaksa enää mitään tänä kesänä. Ajattelin, että heittäydyn sängylle selälleen makaamaan ja annan kärpästen lentää avonaiseen suuhun. Nukahdin ennenkuin pää koski tyynyä.<br />
<br />
Tänä aamuna heräsin ukkoseen ja sateeseen. Maailma tuoksui hyvälle. Väsytti, mutta hyvällä tavalla. Totaalinen uupumus oli poistunut, tilalle oli tullut rento raukeus. Aamukahvia juodessani kuuntelin autoja märällä asfaltilla ja katselin esiin pyrkivää auringonpaistetta - ja yhtä-äkkiä oli ihan itsestäänselvyys, että heinäkuussa on jälleen aika avata työhuoneeni ovet jälleen vieraille. Edessäni pöydällä on kalenteri. Muutamia päivämääriä pitää vielä järjestellä, mutta eivätköhän ovet aukea viimeistään heinäkuun toisena päivänä.<br />
<br />
Jos sitten tilanne muuttuu... se on sitten sen ajan juttu. Virran vietävänä, kuskittomassa kyydissä, tuulen tönimänä - kyllä tässä johonkin suuntaan on menossa.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-36604538863143394272020-05-13T14:03:00.002+03:002020-05-13T14:03:44.142+03:00Luonnonvärijuttuja / Natural dye stuffs<a href="https://1.bp.blogspot.com/-LC8Rn49OFFQ/XrvMdF3dZHI/AAAAAAAAEwk/ICFbyZTDOrMoPwaVmscYrtt2IbFzLXVpgCNcBGAsYHQ/s1600/2020-05-05-11.20.31.jpg" imageanchor="1"><img border="0" src="https://1.bp.blogspot.com/-LC8Rn49OFFQ/XrvMdF3dZHI/AAAAAAAAEwk/ICFbyZTDOrMoPwaVmscYrtt2IbFzLXVpgCNcBGAsYHQ/s1600/2020-05-05-11.20.31.jpg" width="100%" /></a><br />
<br />
Nyt on <a href="https://anthotypical.wordpress.com/">antotypia-projektini</a> ensimmäiset testikuvat saaneet olla jo viikon olohuoneen (!) ikkunassa valottumassa, ja yksi suuri helpotuksen huokaus hengähdetty. Tämä oli testauksen ylivoimaisesti tärkein, hankalin ja pitkäkestoisin osio toteuttaa. Nyt kakkosvaiheessa, sillä välin kuin ensimmäiset testivedokset valottuvat, jatkan prosessia luonnonväreillä ja myöhemmin kesällä pääsen keräilemään kukkia ympäristöstä projektiini, mutta nämä jälkimmäiset työvaiheet eivät ole yhtään niin kuormittavia. Pyrin nyt keskittämään värien tekemisen kahteen päivään viikossa, jotta voin muina päivinä levittää pöydille muita projekteja.<br />
<br />
Helpotus oli myös se, kun sain kirjoitettua projekteille kunnon aikataulut. Tai pikemminkin otettua käyttöön lukujärjestyksen kaltaisen systeemin, johon yritän nyt nojautua, etten tee vähän kaikkea yhtä aikaa (ja muistan syödä ja pitää kahvitauonkin). <br />
<br />
Toinen helpotus on ollut projektien jakaminen pienempiin osioihin. Kun valmista ei synny joka päivä tai edes joka toinen viikko, helposti ajautuu siihen huonoon harhaan, ettei ole saanut aikaiseksi mitään - vaikka asiat ovat edistyneet hyvinkin nopeaa tahtia kaksitoistatuntisina työpäivinä seitsemänä päivänä viikossa. Kummasti auttaa, kun saa yliviivattua työlistaltaan pieniä juttuja, kun ne tulevat tehdyksi. Sitä vain kaipaa jonkinlaista todistetta itselleen siitä, että asiat ovat edistyneet, ja edistyvät!<br />
<br />
On vain tyydyttävä siihen, että kun on paljon työn alla ja työläitä projekteja, asiat eivät loikkaa hetkessä maaliin saakka. <br />
<br />
Kyllä se tästä.<br />
<br />
---<br />
<br />
<span style="color: #0b5394;">Now my first exposure batch of my <a href="https://anthotypical.wordpress.com/">anthotype project</a> have been exposuring about for a week in our living room (!) window. This was the most important as well as difficult part of the project to make. Now I'm making second batch of the traditional natural dyes, and later, in summer, I'll be able to pick flowers to my project, but these phases will be nowhere near as hard as this first one. Now I'm trying to concentrate this project in two days of the week, so I can make other projects on other days more freely.</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">A big relief was also, when I finally made schedules for all of my projects. Or more likely, a time table for each day, for what to do and when. It helps so I don't do everything at the same time (and also remember to eat and have a coffee break).</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">Another relief has been dividing these projects into smaller sections. When I don't get things finished each day or even every other week, it easily brings out the delusion, that I haven't done anything - even though the projects have progressed well in twelve-hour workdays in seven days a week. It helps a lot, when I can over line things from my list after I've done them. Apparently I just need a proof to myself that the things are proceeding and they will!</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">I just have to be content on the fact that when there is lot on it's way and the projects are laborious, the finish line won't be reached in a day.</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">Everything will work out just fine.</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<br />
<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-qaBAtmWFOic/XrvMQ52OUjI/AAAAAAAAEwg/cXrEI0AvoSwhAEO3jXJOkSURhMefZdgAgCNcBGAsYHQ/s1600/2020-05-11-13.45.23.jpg" imageanchor="1"><img border="0" src="https://1.bp.blogspot.com/-qaBAtmWFOic/XrvMQ52OUjI/AAAAAAAAEwg/cXrEI0AvoSwhAEO3jXJOkSURhMefZdgAgCNcBGAsYHQ/s1600/2020-05-11-13.45.23.jpg" width="100%" /></a>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-75507694108127638462020-04-29T15:20:00.000+03:002020-04-29T15:20:29.284+03:00Projekteja projektin perään / Projects after project<a href="https://1.bp.blogspot.com/-nPq-AGQGyj8/Xqln5xLozpI/AAAAAAAAEv4/Ps4tuzcDBLQw4NJx9GmzrwjDm1u6M9vCgCNcBGAsYHQ/s1600/2020-04-28-20.04.44.jpg" imageanchor="1"><img border="0" src="https://1.bp.blogspot.com/-nPq-AGQGyj8/Xqln5xLozpI/AAAAAAAAEv4/Ps4tuzcDBLQw4NJx9GmzrwjDm1u6M9vCgCNcBGAsYHQ/s1600/2020-04-28-20.04.44.jpg" width="100%" /></a><br />
<br />
<br />
Ensin lamaantuu, sitten löytää itsensä superhypertehomoodista. Pöydällä on jälleen ihan liian paljon projekteja, mutta mitään ei voi karsia pois. Pitää vain yrittää tasapainotella niin, että jokainen pääsee vuorollaan työn alle ja akuuteimmat aina ensin.<br />
<br />
Koska olen luonteeltani luetteloija, tein tietenkin itselleni työlistan:<br />
<ul><li><b>Antotypia-projektit</b>. Työprosessia voi seurata omassa <a href="https://anthotypical.wordpress.com/" target="_blank">blogissaan osoitteessa anthotypical.wordpress.com</a> ja <a href="https://www.instagram.com/explore/tags/kuvienkaiku/" target="_blank">IG:ssa hashtagilla #kuvienkaiku</a></li>
<li><b>Coloria 20v -projektit</b>. Väriteemainen sivustoni täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Suunnitellut miitit ja workshopit peruuntuivat (tai siirtyivät hamaan tulevaisuuteen), mutta en ole luovuttanut kokonaan. Luvassa on mm. kaksi ikkunanäyttelyä, joiden valmistelua voi seurata <a href="https://www.instagram.com/explore/tags/coloria20/" target="_blank">IG:ssa hashtagilla #coloria20</a> (Ei vielä paljon seurattavaa, kun just aloitin homman...) Toinen näyttelyistä (luonnonvärit) tulee oman työhuoneeni näyteikkunaan heinäkuussa, ja toisesta lisätietoa, kunhan se edistyy vähän pidemmälle.</li>
<li><b>Uusia teoksia:<br />
8 uutta vedosta Toinenlainen arki -sarjaan. <br />
6 uutta vedosta Ihmisiä saarillaan -sarjaan.<br />
12 uutta vedosta / uudet sarjat.</b><br />
Nämä ovat olleet työn alla ja melkein valmiitakin jo vaikka kuinka kauan, mutta kun en meinaa löytää tarpeeksi "ehjää" aikaa, jotta oikeasti pääsisin viimeistelemään työt ja tekemään edes koevedokset niistä, että asia edistyisi vähän. Mutta kunhan tuon antotypia-projektini akuuteimman osan saan ensin kiireellisimpänä alta pois...</li>
<li><b>Colour Wheels Gone Mad</b> - monotypia / monoprint -projekti Coloria.netin 20-vuotisjuhlavuoteen liittyen. Materiaalit sain kokoon vihdoin tällä viikolla, joten työn pääsen aloittamaan toukokuun alkupuolella. Tätä projektia voi seurata IG:ssa hashtagilla <a href="https://www.instagram.com/explore/tags/colourwheelsgonemad/" target="_blank">#colourwheelsgonemad</a></li>
<li><b>Toinen monoprinttiprojekti</b>, vielä vähän salainen, mutta ollut suunnitelmissa jo viime vuoden keväästä! Pari kuukautta sitten vihdoin keksin, kuinka toteutan tämän ja tähänkin on jo materiaalit koossa, joten toukokuussa pääsen vihdoin tämänkin pariin. Lisätietoa, kunhan speksit on täysin kunnossa.</li>
<li><b>Värit ja kemia -kirjanen</b>, joka on vielä kuvitusta ja taittoa vailla. Työajaksi olin (tottakai) epäonnisesti valinnut tämän kevään ja kirjanen piti suihkauttaa jo loppukesästä Coloria.net 20v -juhlavuoden tuotoksena ulos, mutta uusiksihan tämä aikataulu meni, kun tuli muuta säätöä. Työn alla kumminkin, ja johonkin meinaan sekä kuvittamiselle että taittotyölle aikaa varata. (Painatus onkin sitten eri juttu, kun siihen varaamani rahat kuluvat nyt muuhun. Mutta eiköhän sekin jotenkin järjesty - ja murehdin sitä sitten, kun kirja on muutoin kasassa.)</li>
</ul>Nämä ne akuuteimmat, jotka ajattelin pusertaa kokoon juhannukseen mennessä. Ei ehkä ihan realistinen aikataulu tosin, koska useimmat näistä projekteista sisältävät kymmeniä aikaavieviä alaprojekteja. Mutta epärealistinen tässä täytyy olla, jotta saa jotain aikaiseksi.<br />
<br />
Ja ihan kuin näissä ei olisi tarpeeksi tekemistä, aloin tänään askarrella itselleni verkkokauppaa. En ole nyt tehnyt nettihommia pariin vuoteen, ja aika tehokkaasti tieto päästä näköjään häviää. Piti <i>googlata</i> erikseen ohjeet lapsi-teeman tekemiseen, joten ei tämä kauppa varmaan ihan heti aukea :D<br />
<br />
<br />
<blockquote class="instagram-media" data-instgrm-permalink="https://www.instagram.com/p/B_iCibCHygT/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" data-instgrm-version="12" style="background: #fff; border-radius: 3px; border: 0; box-shadow: 0 0 1px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.5) , 0 1px 10px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.15); margin: 1px; max-width: 540px; min-width: 326px; padding: 0; width: 99.375%;"><div style="padding: 16px;"><a href="https://www.instagram.com/p/B_iCibCHygT/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: #FFFFFF; line-height: 0; padding: 0 0; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank"> </a><br />
<div style="align-items: center; display: flex; flex-direction: row;"><div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 40px; margin-right: 14px; width: 40px;"></div><div style="display: flex; flex-direction: column; flex-grow: 1; justify-content: center;"><div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; margin-bottom: 6px; width: 100px;"></div><div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; width: 60px;"></div></div></div><div style="padding: 19% 0;"></div><div style="display: block; height: 50px; margin: 0 auto 12px; width: 50px;"><a href="https://www.instagram.com/p/B_iCibCHygT/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: #FFFFFF; line-height: 0; padding: 0 0; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank"><svg height="50px" version="1.1" viewbox="0 0 60 60" width="50px" xmlns:xlink="https://www.w3.org/1999/xlink" xmlns="https://www.w3.org/2000/svg"><g fill-rule="evenodd" fill="none" stroke-width="1" stroke="none"><g fill="#000000" transform="translate(-511.000000, -20.000000)"><g><path d="M556.869,30.41 C554.814,30.41 553.148,32.076 553.148,34.131 C553.148,36.186 554.814,37.852 556.869,37.852 C558.924,37.852 560.59,36.186 560.59,34.131 C560.59,32.076 558.924,30.41 556.869,30.41 M541,60.657 C535.114,60.657 530.342,55.887 530.342,50 C530.342,44.114 535.114,39.342 541,39.342 C546.887,39.342 551.658,44.114 551.658,50 C551.658,55.887 546.887,60.657 541,60.657 M541,33.886 C532.1,33.886 524.886,41.1 524.886,50 C524.886,58.899 532.1,66.113 541,66.113 C549.9,66.113 557.115,58.899 557.115,50 C557.115,41.1 549.9,33.886 541,33.886 M565.378,62.101 C565.244,65.022 564.756,66.606 564.346,67.663 C563.803,69.06 563.154,70.057 562.106,71.106 C561.058,72.155 560.06,72.803 558.662,73.347 C557.607,73.757 556.021,74.244 553.102,74.378 C549.944,74.521 548.997,74.552 541,74.552 C533.003,74.552 532.056,74.521 528.898,74.378 C525.979,74.244 524.393,73.757 523.338,73.347 C521.94,72.803 520.942,72.155 519.894,71.106 C518.846,70.057 518.197,69.06 517.654,67.663 C517.244,66.606 516.755,65.022 516.623,62.101 C516.479,58.943 516.448,57.996 516.448,50 C516.448,42.003 516.479,41.056 516.623,37.899 C516.755,34.978 517.244,33.391 517.654,32.338 C518.197,30.938 518.846,29.942 519.894,28.894 C520.942,27.846 521.94,27.196 523.338,26.654 C524.393,26.244 525.979,25.756 528.898,25.623 C532.057,25.479 533.004,25.448 541,25.448 C548.997,25.448 549.943,25.479 553.102,25.623 C556.021,25.756 557.607,26.244 558.662,26.654 C560.06,27.196 561.058,27.846 562.106,28.894 C563.154,29.942 563.803,30.938 564.346,32.338 C564.756,33.391 565.244,34.978 565.378,37.899 C565.522,41.056 565.552,42.003 565.552,50 C565.552,57.996 565.522,58.943 565.378,62.101 M570.82,37.631 C570.674,34.438 570.167,32.258 569.425,30.349 C568.659,28.377 567.633,26.702 565.965,25.035 C564.297,23.368 562.623,22.342 560.652,21.575 C558.743,20.834 556.562,20.326 553.369,20.18 C550.169,20.033 549.148,20 541,20 C532.853,20 531.831,20.033 528.631,20.18 C525.438,20.326 523.257,20.834 521.349,21.575 C519.376,22.342 517.703,23.368 516.035,25.035 C514.368,26.702 513.342,28.377 512.574,30.349 C511.834,32.258 511.326,34.438 511.181,37.631 C511.035,40.831 511,41.851 511,50 C511,58.147 511.035,59.17 511.181,62.369 C511.326,65.562 511.834,67.743 512.574,69.651 C513.342,71.625 514.368,73.296 516.035,74.965 C517.703,76.634 519.376,77.658 521.349,78.425 C523.257,79.167 525.438,79.673 528.631,79.82 C531.831,79.965 532.853,80.001 541,80.001 C549.148,80.001 550.169,79.965 553.369,79.82 C556.562,79.673 558.743,79.167 560.652,78.425 C562.623,77.658 564.297,76.634 565.965,74.965 C567.633,73.296 568.659,71.625 569.425,69.651 C570.167,67.743 570.674,65.562 570.82,62.369 C570.966,59.17 571,58.147 571,50 C571,41.851 570.966,40.831 570.82,37.631"></path></g></g></g></svg></a></div><div style="padding-top: 8px;"><div style="color: #3897f0; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 550; line-height: 18px;"><a href="https://www.instagram.com/p/B_iCibCHygT/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: #FFFFFF; line-height: 0; padding: 0 0; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank">Näytä tämä julkaisu Instagramissa.</a></div></div><div style="padding: 12.5% 0;"></div><div style="align-items: center; display: flex; flex-direction: row; margin-bottom: 14px;"><div><div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; height: 12.5px; transform: translatex(0px) translatey(7px); width: 12.5px;"></div><div style="background-color: #f4f4f4; height: 12.5px; margin-left: 2px; margin-right: 14px; transform: rotate(-45deg) translatex(3px) translatey(1px); width: 12.5px;"></div><div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; height: 12.5px; transform: translatex(9px) translatey(-18px); width: 12.5px;"></div></div><div style="margin-left: 8px;"><div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 20px; width: 20px;"></div><div style="border-bottom: 2px solid transparent; border-left: 6px solid #f4f4f4; border-top: 2px solid transparent; height: 0; transform: translatex(16px) translatey(-4px) rotate(30deg); width: 0;"></div></div><div style="margin-left: auto;"><div style="border-right: 8px solid transparent; border-top: 8px solid #f4f4f4; transform: translatey(16px); width: 0px;"></div><div style="background-color: #f4f4f4; height: 12px; transform: translatey(-4px); width: 16px;"></div><div style="border-left: 8px solid transparent; border-top: 8px solid #f4f4f4; height: 0; transform: translatey(-4px) translatex(8px); width: 0;"></div></div></div><div style="display: flex; flex-direction: column; flex-grow: 1; justify-content: center; margin-bottom: 24px;"><div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; margin-bottom: 6px; width: 224px;"></div><div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; width: 144px;"></div></div><br />
<div style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px; margin-bottom: 0; margin-top: 8px; overflow: hidden; padding: 8px 0 7px; text-align: center; text-overflow: ellipsis; white-space: nowrap;"><a href="https://www.instagram.com/p/B_iCibCHygT/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 17px; text-decoration: none;" target="_blank">Henkilön Päivi Hintsanen (@paivi.hintsanen) jakama julkaisu</a> <time datetime="2020-04-28T16:50:48+00:00" style="font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px;">Huhti 28, 2020 kello 9.50 PDT</time></div></div></blockquote><script async="" src="//www.instagram.com/embed.js"></script><br />
<br />
<br />
<br />
First I almost paralyzed and got nothing done, and now I've found myself in this super hyper over active mode with dozens of project on my desk, and not even one I could leave without attention. I just have to balance in a way that every project gets some attention at some point.<br />
<br />
Because I like doing lists, I made a list of these:<br />
<ul><li><b>Anthotype projects</b> which you can follow in their own <a href="https://anthotypical.wordpress.com/" target="_blank">work diary at anthotypical.wordpress.com</a> and on my <a href="https://www.instagram.com/explore/tags/kuvienkaiku/" target="_blank">IG with hashtag #kuvienkaiku</a></li>
<li><b>Coloria 20 years projects</b> - my colour themed website turns twenty this year. All the events and workshops I planned were cancelled, but I've not given up. There will be two display window exhibitions, and you can follow preparing of those in <a href="https://www.instagram.com/explore/tags/coloria20/" target="_blank">IG with hashtag #coloria20</a> (Not much yet...) The other tiny exhibition on natural dyes will be shown in my studio display window, and I'll share more information of the other later on.</li>
<li><b>New artworks<br />
8 new prints to the Another kind of life series.<br />
6 new prints to the People on their islands series.<br />
12 new prints / new series.</b><br />
These have been on my desk for ages, and almost finished, but I just can't find "clear" time to really finish those sketches and print the first test prints of them. But until the most acute phase of my anthotype project is over...</li>
<li><b>Colour Wheels Gone Mad</b> - monotype / monoprint -project for my Coloria.net 20 year anniversary. I finally received all the materials I need this week, so I can start the work by the beginning of may. This project can be folloed <a href="https://www.instagram.com/explore/tags/colourwheelsgonemad/" target="_blank">in IG with hashtag #colourwheelsgonemad</a></li>
<li><b>Another monoprint project</b>... there's a bit secrecy still, but I have planned this since the spring last year! A couple of months ago I finally figured out how to do this, and I also have now materials for this, and I can start working with it in May too. More information to come!</li>
<li><b>A booklet about colour and chemistry</b> (in Finnish only) has been written already a few years ago, but is still missing illustrations and layout. I had preserved some time to do this (of course) unluckily from this spring, and of course I had to reschedule everything. But it's on its way and I'm planning to find time somewhere. (Printing it will be whole another thing, since all the money I've saved for this are needed now elsewhere. But it will be ok in some way - and I worry about it then, when the booklet is otherwise ok.)</li>
</ul><br />
Here are the most important ones, which I thought to make by Midsummer. Not very realistic scheduling though, because most of these projects include all kinds of time-consuming subprojects. But I need to be unrealistic, if I just want to get something done.<br />
<br />
And like this wasn't enough... I just started setting up a web shop for myself today. I haven't worked with web site projects for a couple of years now, and I can tell, that all the knowledge vanishes pretty fast. I had to <i>google</i> the instructions for making a child theme... so I won't be expecting this to open anytime soon... :DPäivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-58231066649691688792020-04-26T17:05:00.000+03:002020-04-26T17:05:41.217+03:00Projektipäiväkirja / A Project Diary<a href="https://3.bp.blogspot.com/-hquxO3cfx4w/XqWLLiS6xAI/AAAAAAAAEvU/fQDZlRhsgdkts77q2lnE_Tr82PpCjpQkACNcBGAsYHQ/s1600/2020-04-25-19.02.47.jpg" imageanchor="1"><img border="0" src="https://3.bp.blogspot.com/-hquxO3cfx4w/XqWLLiS6xAI/AAAAAAAAEvU/fQDZlRhsgdkts77q2lnE_Tr82PpCjpQkACNcBGAsYHQ/s1600/2020-04-25-19.02.47.jpg" width="100%" /></a><br />
<br />
Koska olen joka tapauksessa jo kuukauden myöhässä suunnittelemastani aikataulusta antotypiakokeilujeni kanssa, ajattelin, ettei parin päivän viive enää missään tunnu. Koska joudun nyt porrastamaan testipapereiden valottumista ja muutenkin projektiin liittyvää "sälää" on kertynyt niin paljon, että ajattelin, että on selkeämpi muistiinpanojeni kannalta, jos porrastan ainakin ensimmäiset pari osaa projektistani alkamaan joko kuun ensimmäinen päivä tai viidestoista päivä. (Joskin viimeisen osion kanssa tulee niin kiire, että laittanen testipapereita valottumaan ehkä jopa päivittäin - pitää sitten vain skarpata merkintöjen kanssa, että saa jonkinlaisen yhdenmukaisen tuloksen.) Kiwinkuorikokeilujen piti olla viimeinen testipaperierä ennen ensimmäisen osion valottumista, mutta koska laitan ensimmäisen setin valottumaan vasta toukokuun ensimmäisenä päivänä, ja koska sen vuoksi tässä nyt on vielä pari päivää aikaa, ajattelin lisätä testipapereihin vielä sipulinkuorilla tehdyt kontaktivärjäysnäytteet sekä koristeomenapuun omenista tehdyn värin. Ne molemmat ovat nyt keittiössä valmistumassa: kuivaneet omenat kattilassa ja sipulinkuoret papereiden päälle levitettynä painot päällään.<br />
<br />
Hiljalleen päivittelen myös Anthotypical-sivuani. Nyt olen vihdoin saanut päivitettyä Anthotypical-sivulle <a href="https://anthotypical.wordpress.com/project-plan-and-schedule/">projektisuunnitelman (englanniksi)</a>. Varsinainen kuvaus teoksista, joita varten olen näitä testejä tekemässä vielä sivulta puuttuu, mutta senkin kyllä jossain vaiheessa haluan esille laittaa - kunhan on oikea aika. Tällä hetkellä käytän kaiken likenevän ajan siihen, että saan testipaperit ajoissa valottumaan, ja että saan tehtyä kaikki näytteet, jotka ovat olleet suunnitelmissa.<br />
<br />
Nyt on aika monta kertaa joutunut hokemaan itselleen, että "kyllä se tästä". Mutta kyllä siihen hiljalleen alkaa uskoakin.<br />
<br />
---<br />
<br />
<span style="color: #0b5394;">Because I'm alread about a month late with my original schedule with my anthotype testing, I'm thinking that a couple of more extra days delay won't do any harm. Because I now have to make this project in several stages instead of one, I thought that it would be a great idea to have starting days for exposure times in the beginning of the month or in the fifteenth day. (Though, I think I'll be in such a hurry then with the latest stage / batch, that I'll add print to exposure each day - I just have to then be especially alert with all the notes, so that the results can be uniformly read.) Testing with kiwi peels was supposed to be my last test set before preparing the first batch for exposure, but because I'll set the first batch out for sun exposure only on May 1st, there's still a few days left for more tests. So, there are currently crab apples boiling and some onion skin contact dyeing happening in my kitchen.</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">Gradually I'll also add more information on my Anthotypical page. Finally I got to write my <a href="https://anthotypical.wordpress.com/project-plan-and-schedule/">project plan and schedule.</a> The introduction to my art processes to which I'm making these tests is still missing from the web page, but I will update that some day too - when it's the right time. At this moment I'll have to use every minute possible to get those test papers to exposure as soon as possible, and to make all the samples that I have planned to make.</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">So many times I have now repeated "There, there - It´ll be allright". But maybe I'm actually starting to believe in it too.</span><br />
<br />
<br />
<span style="color: #0b5394;"><span style="color: white;">.</span> </span>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-40528758624908742282020-04-22T18:42:00.000+03:002020-04-22T20:14:29.808+03:00Aallon harjalla<a href="https://4.bp.blogspot.com/-vuAPfrl9Bvw/XqBHq7wy2II/AAAAAAAAEvE/t9uIXSryGf8u4KU20aUtS_xbO79-Jv_BgCNcBGAsYHQ/s1600/poissa14.jpg" imageanchor="1" ><img border="0" src="https://4.bp.blogspot.com/-vuAPfrl9Bvw/XqBHq7wy2II/AAAAAAAAEvE/t9uIXSryGf8u4KU20aUtS_xbO79-Jv_BgCNcBGAsYHQ/s1600/poissa14.jpg" width="500" /></a><br />
[Poissa - Absent 14]<br />
<br />
Ensin ajattelin, ettei tämä koronakevät juuri itselläni missään tunnu, kun kevät on yleensäkin itselleni aikaa, jolloin keskityn luovaan työhön. Ja kun keskityn luovaan työhön, aikalailla eristäydyn. Tarvitsen aikaa ajatuksilleni ja "ehjälle" tekemiselle. En käy kahvilla tai lounaalla ystävien kanssa (ja usein unohdan syödä koko lounaan), enkä muutenkaan tapaa juuri ketään tai käy yhtään missään. Sellaisina aikoina teen töitä kotona ja työhuoneella ja kävelen näiden kahden paikan väliä usein pitkiä kiertolenkkejä ajatuksiani keräillen. Se, mikä on erilaista tähän poikkeustilaan verrattuna, näkyy lähinnä kaupassa käynnissä työmatkalla (nyt en käy). Työhuoneeni ovet pidän normaaliaikoina avoinna vain kerran kuussa, ja se on sen verran harvoin, että ei sen pois jäämistä oikeastaan tajua (ennenkuin katsoo tiliotettaan). Ja sen huomaan myös, että kun nyt ei ole tapahtumia, joihin myyntipöydälläni osallistun - se jatkuva lähtöpakkaaminen ja paluupurkaminen on jäänyt pois.<br />
<br />
Kuitenkin kaikki on totaalisen eri tavalla. Minulla on kova luottamus tulevaisuuteen, mutta silti kaikki tuntuu epävarmalta, ja hyvin toisella tavoin epävarmalta kuin normaalisti. Jossain välissä havahduin siihen pelottavaan tunteeseen, että ehkä katselen työhuoneeni ikkunan takana hiljalleen eloon herääviä puita viimeisen kerran. Tahdonvoima on kumma juttu, ja olen vakaasti <i>päättänyt</i>, että ensi keväänä katson samasta ikkunasta ulos - mutta siltikin ajoittainen epävarmuus muljahtelee vatsanpohjassa. Vaikka päivisin luulen uskovani siihen, että kyllä tämä tilanne vielä selviää, yöllä herään siihen, että huomaan puoliunissani tekeväni suunnitelmaa siitä, mitä tavaroita pystyn työhuoneeltani siirtämään kotiin, ja mitkä esineet pitää laittaa myyntiin.<br />
<br />
Koko kevät on ollut melkoista aaltoliikettä. Maaliskuu ja huhtikuun alku meni jonkinlaisessa lamaannuksessa, siellä aallon pohjalla. Sitä teki paljon, mutta ei oikein tiennyt mitä pitäisi tehdä ja mihin pitäisi fokus suunnata. Vedosten postittaminenkin alkoi stressata, kun itsellä ei ole mitään intoa postissa asiointiin, ja toisaalta, asiakkailta alkoi tulla viestiä, että he eivät halua noutaa vedoksia postin toimipisteestä tai edes automaatista. Sitten huomasin, että minullahan on pieniä teoksia, jotka voin itse sujauttaa suoraan postilaatikkoon ja jotka jaetaan asiakkaille suoraan postilaatikkoon tai postiluukkuun. Ja aika pian huomasin olevani jälleen aallon huipulla: kun nollamyyntimaaliskuun jälkeen saa pakata vedoksen pakettiin ja lähettää sen uuteen kotiinsa... se jos mikä valaa uskoa tulevaisuuteen. <br />
<br />
Jo itsessään tilausten pakkaus ja lähetys on tuntunut suunnattomalta helpotukselta lomakesulkeisten ja loputtomalta tuntuvan budjetoinnin ja tulevaisuuden suunnittelun keskellä. Sitten koitti se hetki, kun tajusin, että yhden kuun vuokrarahat on koossa - olen jälleen saanut kuukauden lisäaikaa työhuoneelleni. Outo ilmiö, jonka olen huomannut aikaisemminkin: kun perusasiat saa kuntoon, tulevan suunnittelukin on aivan erilaista. Viime päivät olen suorastaan kylpenyt ideoissa; sellaisissa, jotka voin toteuttaa tässä poikkeuksellisessa tilanteessakin, ja materiaaleilla, joita minulla jo on. Sen tahmean, siirappisen epätoivossa kylpemisen sijaan pää on vapautunut jälleen (eikä toivottavasti vain hetkeksi) riemukkaaseen suunnitteluun: tulevaisuuden pelkäämisen sijaan sitä ja tulevien projektien käynnistymistä suorastaan odottaa.<br />
<br />
(Muutenkin asiat näyttävät ratkeavan ihan itsekseen: vien mielelläni postiin nyt myös niitä suurempia vedoksia - minulle neuvottiin luukku, jonne voin isommat pakettini viedä sisällä asioimatta! Minkä vuoksi ajattelin pitää postikuluttoman kevään koskien kaikkia minulta tilattavia vedoksia. Vastaanottajan tosin pitää lähetys noutaa sellainen isompi lähetys joko Postin toimipisteestä tai pakettiautomaatista (pienet työt tulevat xxs-pakettina muun postin mukana kotiin saakka). Kotiinkuljetuskin on Postilla tarjolla, mutta siitä joudun perimään 15 euron maksun. Jos olet kiinnostunut tilaamaan jotain, laita viestiä <a href="https://www.facebook.com/phintsanen">Facebook-sivuni</a> kautta tai vaikka sähköpostilla paivi.hintsanen(a)coloria.net)<br />
<br />
<br />
<br />
<iframe src="https://www.facebook.com/plugins/post.php?href=https%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Fphintsanen%2Fposts%2F1270373683154152&width=500" width="500" height="817" style="border:none;overflow:hidden" scrolling="no" frameborder="0" allowTransparency="true" allow="encrypted-media"></iframe>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-16989222710346643362020-04-05T13:50:00.000+03:002020-04-05T13:50:23.678+03:00Antotypiaa - Anthotype<a href="https://2.bp.blogspot.com/-1DhPrRFhKG0/XomxQlaxZ-I/AAAAAAAAEtg/Tz3QZpXDlw89Jhy67FRt4NTGnlQngKzhwCNcBGAsYHQ/s1600/20200317_141156.jpg" imageanchor="1"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" src="https://2.bp.blogspot.com/-1DhPrRFhKG0/XomxQlaxZ-I/AAAAAAAAEtg/Tz3QZpXDlw89Jhy67FRt4NTGnlQngKzhwCNcBGAsYHQ/s1600/20200317_141156.jpg" width="500" /></a><br />
<br />
Siihen nähden, että tässä viime viikkojen (voisi sanoa viime kuukauden) aikana ei ole ehtinyt tekemään juuri mitään tuottavaa työtä, väsymys on ihan suhteeton. Juuri nyt pitäisi keksiä kaikkea innovatiivista ja heitellä pelastusrenkaita itselleen, mutta tekee mieli jäädä vain tähän lankulle makaamaan ja antaa olla. Pienet asiat alkavat olla ihan ylitsepääsemättömiä. Kun näppäimistön ajurit sekoavat ja kirjaimeen osuessa tuleekin monta kiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiirrrrrrrrrrrrrrrrrrrrjainta tai niitä jaa väliin (ongelma, joka ilmeni pari viikkoa sitten ja jonka luulin jo korjanneeni), sitä vain jaa tylsänä tuijottamaan monitoria, ja lopulta siirtyy sohvalle tuijottamaan ulos. Tsemppi on vähän haussa. Samalla niitä pieniä lohdun siemeniä: jokainen pienikin vedostilaus on tässä tilanteessa tuntunut niin Suurelta Lahjalta, että on pitänyt pidätellä itseään, ettei matkusta kielletyille alueille halailemaan ihmisiä. Jos olen jotain aiemmin puhunut tunteiden vuoristoradasta, niin en ole tiennyt, mistä puhun.<br />
<br />
Olen jo hyväksynyt sen, että antotypiakokeiluni eivät todennäköisesti tänä vuonna mene niinkuin pitäisi. Olen yrittänyt muistuttaa itseäni, että valmistelin tälle projektille aikaa vuoden, ja voin ihan hyvin odottaa toisen vuoden, jotta pääsen oikeasti sen tekemään. Tämäntyyppiset projektini ovat muutenkin yleensä pitkiä, mikä kiire minulla on? Silti pieni paine jyskyttää koko ajan päässä - ei sille vain voi mitään, että kun on selvä visio, on vaikea tehdä vain jotain "sinne päin", eikä luovuttaakaan halua. Luonnonvärien kanssa läträäminen on tuonut pientä iloa elämääni. Prosessit ovat hitaita (- peräti hyötyisivät tästä eristyksen ajasta, ellei kaikkea muuta säätöä olisi ilmaantunut siihen rinnalle viemään sitä hitauden vaatimaa aikaa). Yritän suhtautua kaikkeen zeniläisellä rauhallisuudella. Aamuisin nostan testipaperit keittiön pöydälle ja sivelen hitain, pitkin vedoin väriä niiden pintaan. Olen myöhässä, kyllä, mutta en aikaa voi kiirehtimällä hidastaakaan.<br />
<br />
Työskentelyä antotypia-prosessin parissa voi seurata <a href="https://anthotypical.wordpress.com/">Anthotypical-blogissani</a>. Blogia kirjoitan työvaiheista. Täydennän sinne myöhemmin varsinaiset teoskuvaukset - minulla on kaksi erillistä teossuunnitelmaa, missä tätä antotypiatekniikkaa tulen hyödyntämään ja mitä varten testejä juuri nyt teen.<br />
<br />
---<br />
<br />
<span style="color: #0b5394;">When I think about how little I've worked in last few weeks with anything productive, I could state that my tiredness is disproportionate. Right now I should be very innovative and find new lifebuoys for myself, but I just want to lay here on slowly sinkin plank and let everything be. Even small things start to be insurmountable. When my keyboard drivers go mad and after hitting a letter I get seeeeeeeeeeeeeeeeeeeverrrrrrrrrrral letters or missing out some (a problem I thought I've already fixed when it first happened about few weeks ago), I just boringly stare the monitor before moving to couch to stare outside. The fighting spirit is a bit lost right now. At the same time there are some seeds of consolation: every little print order has been so Great Gift that I've had to stop myself from getting out to hug these people who are buying my art. If I've spoken about roller-coaster of feelings before, I've not known what I've spoken then.</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">I've already accepted that my anthotype testing won't probably happen as I had planned. I've tried to remind myself that I've already waited for a year, and I can really wait for another year to make it happen the way I planned. These kinds of projects are slow anyway - so what's my hurry? Even then a little pressure is in my head - I really can't help it: I have a clear vision, and it's really hard to do something just about, and in no case I want to give up. Besides, playing with natural dyes has brought some gladness in my life. The processes are slow (and would benefit of this time of isolation, if everything else hadn't come to eat the valuable time these processes need). I try to zen my way through it. In every morning I set the test papers on our kitchen table and brush dye upon them, layers upon layers, slowly. I'm late with this process, yes, but I can't make time go any slower by rushing things.</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">You can follow my work with this process in my <a href="https://anthotypical.wordpress.com/" target="_blank">Anthotypical blog</a>. At the moment it's all about preparation but later I'll update the information about the art projects for which I'm making these tests.</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;"><span style="color: white;">.</span></span><br />
<br />Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-40816244348372451472020-03-29T15:02:00.000+03:002020-03-29T15:06:11.529+03:00Oletko taiteen ystävä? - Ole myös taiteilijan ystävä!<a href="https://1.bp.blogspot.com/-rHWYVkovT7w/XoBy3TkRmKI/AAAAAAAAEpg/aMdB0uBqltUMwmYuArnnlftHHMO3OGmagCNcBGAsYHQ/s1600/Tuetaiteilijaa.jpg" imageanchor="1" ><img border="0" src="https://1.bp.blogspot.com/-rHWYVkovT7w/XoBy3TkRmKI/AAAAAAAAEpg/aMdB0uBqltUMwmYuArnnlftHHMO3OGmagCNcBGAsYHQ/s1600/Tuetaiteilijaa.jpg" width="500" /></a><br />
<br />
Viimeiset viikot ovat kyllä olleet melkoinen taloudellinen horror-show. Alkuvuoteen osuneet kalliit pakkohankinnat ja laskujen suma tyhjensivät tiliä niin tehokkaasti, että kylmä hiki on ollut pinnassa monena aamuna herätessä. Tukalaa oloa on lisännyt asunnon viime vuotisen putkiremontin vuoksi tuplaantuva vastike. Ja sitten alkoi maaliskuu. Teostilaukset loppuivat melkein kuin seinään ja muutamia jo sovittuja peruttiinkin, kun asiakkaat alkoivat olla huolestuneita omasta taloudestaan. Jouduin perumaan kerran kuussa pitämäni avointen ovien päivät, joiden avulla olen tähän mennessä melkein takuuvarmasti saanut työhuoneeni vuokran maksettua. Sitten, ihan yhtä-äkkiä olin tilanteessa, jossa mikään ei ollut niin varmaa kuin epävarmuus. Samalla on ollut hieman hämmentävää huomata, kuinka monelle on tullut täytenä yllätyksenä se, ettei taiteilijalla tai pienryrittäjällä todellakaan ole mitään tyhjyydestä ilmaantuvaa kuukausipalkkaa. Ja paitsi, ettei ole säännöllisiä tuloja, on kuitenkin säännöllisiä menoja - siis niiden normaali kodin vuokrien ja vastikkeiden ja muiden elinmenojen lisäksi. Oli pysähdyttävää havahtua siihen, että ehkä parin kuukauden päästä minulla ei ole enää työhuonetta, eikä mahdollisuutta jatkaa.<br />
<br />
<i>The last few weeks has been quite a financial horror show. I emptied my account on the beginning of the year with some very expensive (but necessary) equipment purchases and received some other very big bills, and I've bathed in cold sweat watching my money flying out of window. And then came March. Suddenly all the art orders stopped suddenly and some of them were cancelled, when people started to worry about their own economy. I had to cancel those once-a-month open doors days, which have provided a months studio rent at least. I was already a bit worried, but then, suddenly I was at the situation where nothing was so certain as uncertainty. At the same time it has been strange to realise, that so many people have been surprised to find out that there's really not a certain monthly pay check for artists and small enterprises - you earn what you sell. And besides that, you have all those monthly payments to pay - besides the normal living costs. It's very blood freezing to suddenly realise, that maybe in a couple of months time I won't have a studio anymore, or even a possibility to continue making art.</i><br />
<br />
<br />
<blockquote class="instagram-media" data-instgrm-captioned data-instgrm-permalink="https://www.instagram.com/p/B94Ve7Vl41U/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" data-instgrm-version="12" style=" background:#FFF; border:0; border-radius:3px; box-shadow:0 0 1px 0 rgba(0,0,0,0.5),0 1px 10px 0 rgba(0,0,0,0.15); margin: 1px; max-width:540px; min-width:326px; padding:0; width:99.375%; width:-webkit-calc(100% - 2px); width:calc(100% - 2px);"><div style="padding:16px;"><a href="https://www.instagram.com/p/B94Ve7Vl41U/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style=" background:#FFFFFF; line-height:0; padding:0 0; text-align:center; text-decoration:none; width:100%;" target="_blank"> <div style=" display: flex; flex-direction: row; align-items: center;"><div style="background-color: #F4F4F4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 40px; margin-right: 14px; width: 40px;"></div><div style="display: flex; flex-direction: column; flex-grow: 1; justify-content: center;"><div style=" background-color: #F4F4F4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; margin-bottom: 6px; width: 100px;"></div><div style=" background-color: #F4F4F4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; width: 60px;"></div></div></div><div style="padding: 19% 0;"></div><div style="display:block; height:50px; margin:0 auto 12px; width:50px;"><svg width="50px" height="50px" viewBox="0 0 60 60" version="1.1" xmlns="https://www.w3.org/2000/svg" xmlns:xlink="https://www.w3.org/1999/xlink"><g stroke="none" stroke-width="1" fill="none" fill-rule="evenodd"><g transform="translate(-511.000000, -20.000000)" fill="#000000"><g><path d="M556.869,30.41 C554.814,30.41 553.148,32.076 553.148,34.131 C553.148,36.186 554.814,37.852 556.869,37.852 C558.924,37.852 560.59,36.186 560.59,34.131 C560.59,32.076 558.924,30.41 556.869,30.41 M541,60.657 C535.114,60.657 530.342,55.887 530.342,50 C530.342,44.114 535.114,39.342 541,39.342 C546.887,39.342 551.658,44.114 551.658,50 C551.658,55.887 546.887,60.657 541,60.657 M541,33.886 C532.1,33.886 524.886,41.1 524.886,50 C524.886,58.899 532.1,66.113 541,66.113 C549.9,66.113 557.115,58.899 557.115,50 C557.115,41.1 549.9,33.886 541,33.886 M565.378,62.101 C565.244,65.022 564.756,66.606 564.346,67.663 C563.803,69.06 563.154,70.057 562.106,71.106 C561.058,72.155 560.06,72.803 558.662,73.347 C557.607,73.757 556.021,74.244 553.102,74.378 C549.944,74.521 548.997,74.552 541,74.552 C533.003,74.552 532.056,74.521 528.898,74.378 C525.979,74.244 524.393,73.757 523.338,73.347 C521.94,72.803 520.942,72.155 519.894,71.106 C518.846,70.057 518.197,69.06 517.654,67.663 C517.244,66.606 516.755,65.022 516.623,62.101 C516.479,58.943 516.448,57.996 516.448,50 C516.448,42.003 516.479,41.056 516.623,37.899 C516.755,34.978 517.244,33.391 517.654,32.338 C518.197,30.938 518.846,29.942 519.894,28.894 C520.942,27.846 521.94,27.196 523.338,26.654 C524.393,26.244 525.979,25.756 528.898,25.623 C532.057,25.479 533.004,25.448 541,25.448 C548.997,25.448 549.943,25.479 553.102,25.623 C556.021,25.756 557.607,26.244 558.662,26.654 C560.06,27.196 561.058,27.846 562.106,28.894 C563.154,29.942 563.803,30.938 564.346,32.338 C564.756,33.391 565.244,34.978 565.378,37.899 C565.522,41.056 565.552,42.003 565.552,50 C565.552,57.996 565.522,58.943 565.378,62.101 M570.82,37.631 C570.674,34.438 570.167,32.258 569.425,30.349 C568.659,28.377 567.633,26.702 565.965,25.035 C564.297,23.368 562.623,22.342 560.652,21.575 C558.743,20.834 556.562,20.326 553.369,20.18 C550.169,20.033 549.148,20 541,20 C532.853,20 531.831,20.033 528.631,20.18 C525.438,20.326 523.257,20.834 521.349,21.575 C519.376,22.342 517.703,23.368 516.035,25.035 C514.368,26.702 513.342,28.377 512.574,30.349 C511.834,32.258 511.326,34.438 511.181,37.631 C511.035,40.831 511,41.851 511,50 C511,58.147 511.035,59.17 511.181,62.369 C511.326,65.562 511.834,67.743 512.574,69.651 C513.342,71.625 514.368,73.296 516.035,74.965 C517.703,76.634 519.376,77.658 521.349,78.425 C523.257,79.167 525.438,79.673 528.631,79.82 C531.831,79.965 532.853,80.001 541,80.001 C549.148,80.001 550.169,79.965 553.369,79.82 C556.562,79.673 558.743,79.167 560.652,78.425 C562.623,77.658 564.297,76.634 565.965,74.965 C567.633,73.296 568.659,71.625 569.425,69.651 C570.167,67.743 570.674,65.562 570.82,62.369 C570.966,59.17 571,58.147 571,50 C571,41.851 570.966,40.831 570.82,37.631"></path></g></g></g></svg></div><div style="padding-top: 8px;"><div style=" color:#3897f0; font-family:Arial,sans-serif; font-size:14px; font-style:normal; font-weight:550; line-height:18px;">Näytä tämä julkaisu Instagramissa.</div></div><div style="padding: 12.5% 0;"></div><div style="display: flex; flex-direction: row; margin-bottom: 14px; align-items: center;"><div><div style="background-color: #F4F4F4; border-radius: 50%; height: 12.5px; width: 12.5px; transform: translateX(0px) translateY(7px);"></div><div style="background-color: #F4F4F4; height: 12.5px; transform: rotate(-45deg) translateX(3px) translateY(1px); width: 12.5px; flex-grow: 0; margin-right: 14px; margin-left: 2px;"></div><div style="background-color: #F4F4F4; border-radius: 50%; height: 12.5px; width: 12.5px; transform: translateX(9px) translateY(-18px);"></div></div><div style="margin-left: 8px;"><div style=" background-color: #F4F4F4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 20px; width: 20px;"></div><div style=" width: 0; height: 0; border-top: 2px solid transparent; border-left: 6px solid #f4f4f4; border-bottom: 2px solid transparent; transform: translateX(16px) translateY(-4px) rotate(30deg)"></div></div><div style="margin-left: auto;"><div style=" width: 0px; border-top: 8px solid #F4F4F4; border-right: 8px solid transparent; transform: translateY(16px);"></div><div style=" background-color: #F4F4F4; flex-grow: 0; height: 12px; width: 16px; transform: translateY(-4px);"></div><div style=" width: 0; height: 0; border-top: 8px solid #F4F4F4; border-left: 8px solid transparent; transform: translateY(-4px) translateX(8px);"></div></div></div></a> <p style=" margin:8px 0 0 0; padding:0 4px;"><a href="https://www.instagram.com/p/B94Ve7Vl41U/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style=" color:#000; font-family:Arial,sans-serif; font-size:14px; font-style:normal; font-weight:normal; line-height:17px; text-decoration:none; word-wrap:break-word;" target="_blank">Cocoa and a cookie in my hideaway from the world (otherwise known as my studio). I am so deeply grateful of this space, and it makes my heart to break thinking that I may need to let it go. I've calculated that I'm able to pay my rent until the autumn at least, but then... It all depends on how this situation with corona virus will go, and if people will continue buying art. The truth is, however, that the art sales go low in every economical crises, and they will stay low for a long time afterwards. Let's hope this time it's different. ❤ A hug to all you who are in the same situation. I know there are many of you! ❤ . . #artistlife #taiteilijaelämää #workingday #workdiary #työhuone</a></p><p style=" color:#c9c8cd; font-family:Arial,sans-serif; font-size:14px; line-height:17px; margin-bottom:0; margin-top:8px; overflow:hidden; padding:8px 0 7px; text-align:center; text-overflow:ellipsis; white-space:nowrap;">Henkilön <a href="https://www.instagram.com/paivi.hintsanen/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style=" color:#c9c8cd; font-family:Arial,sans-serif; font-size:14px; font-style:normal; font-weight:normal; line-height:17px;" target="_blank"> Päivi Hintsanen</a> (@paivi.hintsanen) jakama julkaisu <time style=" font-family:Arial,sans-serif; font-size:14px; line-height:17px;" datetime="2020-03-18T15:36:29+00:00">Maalis 18, 2020 kello 8.36 PDT</time></p></div></blockquote><script async src="//www.instagram.com/embed.js"></script><br />
<br />
Nyt, muutaman viikon jälkeen asiat alkavat hieman kirkastua. Tai tilanteeseen alkaa sopeutua. Mitenkään selvillä vesillä en ole edelleenkään, mutta järjestelyillä ja hyvällä onnella olen saanut hieman lisäaikaa. Koskaan aiemmin en ole ollut niin iloinen apurahoista kuin juuri nyt. Jyväskylän kaupunki myönsi minulle pari viikkoa sitten avustusta työhuonekuluihin, ja sen avulla selviän kesän yli. Taikelta alkuvuonna materiaalikustannuksiin saamani apurahan ehdin osittain käyttää ennen tätä kriisiä, mutta loput ovat säästössä loppuvuotta varten, ja voin hätätilanteessa lainata itseltäni näistä rahoista yhden työhuoneen vuokran verran. Vuokranantajani on luvannut paitsi maksuaikaa vuokrien maksuun, myös alentanut pariksi kuukaudeksi vuokraa jonkin verran. Nyt tiedän, että jos vain nipistän joka ikisestä asiasta, selviän ainakin kolme kuukautta, vaikka kukaan ei tilaisi yhtään mitään, ja mistään ei tulisi myyntitilityksiä. <br />
<br />
<i>Now, after a few weeks time, things are starting to get more clear. Or maybe I've just got used to this uncertain situation. I'm not in the clear yet (far from it), but with some agreements and good luck I've bought myself a bit more time. Never before have I been so happy about getting grants but now. The City of Jyväskylä gave me a grant for my studio rent, which helps me over the following summer. I've already spent a part from the grant for material expenses I received from Taike (art council of Finland) earlier, but some it are saved for the rest of the year, and in emergency situation I can borrow myself a one month rent from it. Also my lessor has given me extra time to pay my rents and they have also lowed my rent a bit for the next couple of months. Now I know that, if I just save in every turn of everything, I can manage three months at least, even if no one would buy anything.</i><br />
<br />
<blockquote class="instagram-media" data-instgrm-permalink="https://www.instagram.com/p/B9_dVGXB4I1/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" data-instgrm-version="12" style=" background:#FFF; border:0; border-radius:3px; box-shadow:0 0 1px 0 rgba(0,0,0,0.5),0 1px 10px 0 rgba(0,0,0,0.15); margin: 1px; max-width:540px; min-width:326px; padding:0; width:99.375%; width:-webkit-calc(100% - 2px); width:calc(100% - 2px);"><div style="padding:16px;"><a href="https://www.instagram.com/p/B9_dVGXB4I1/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style=" background:#FFFFFF; line-height:0; padding:0 0; text-align:center; text-decoration:none; width:100%;" target="_blank"> <div style=" display: flex; flex-direction: row; align-items: center;"><div style="background-color: #F4F4F4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 40px; margin-right: 14px; width: 40px;"></div><div style="display: flex; flex-direction: column; flex-grow: 1; justify-content: center;"><div style=" background-color: #F4F4F4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; margin-bottom: 6px; width: 100px;"></div><div style=" background-color: #F4F4F4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; width: 60px;"></div></div></div><div style="padding: 19% 0;"></div><div style="display:block; height:50px; margin:0 auto 12px; width:50px;"><svg width="50px" height="50px" viewBox="0 0 60 60" version="1.1" xmlns="https://www.w3.org/2000/svg" xmlns:xlink="https://www.w3.org/1999/xlink"><g stroke="none" stroke-width="1" fill="none" fill-rule="evenodd"><g transform="translate(-511.000000, -20.000000)" fill="#000000"><g><path d="M556.869,30.41 C554.814,30.41 553.148,32.076 553.148,34.131 C553.148,36.186 554.814,37.852 556.869,37.852 C558.924,37.852 560.59,36.186 560.59,34.131 C560.59,32.076 558.924,30.41 556.869,30.41 M541,60.657 C535.114,60.657 530.342,55.887 530.342,50 C530.342,44.114 535.114,39.342 541,39.342 C546.887,39.342 551.658,44.114 551.658,50 C551.658,55.887 546.887,60.657 541,60.657 M541,33.886 C532.1,33.886 524.886,41.1 524.886,50 C524.886,58.899 532.1,66.113 541,66.113 C549.9,66.113 557.115,58.899 557.115,50 C557.115,41.1 549.9,33.886 541,33.886 M565.378,62.101 C565.244,65.022 564.756,66.606 564.346,67.663 C563.803,69.06 563.154,70.057 562.106,71.106 C561.058,72.155 560.06,72.803 558.662,73.347 C557.607,73.757 556.021,74.244 553.102,74.378 C549.944,74.521 548.997,74.552 541,74.552 C533.003,74.552 532.056,74.521 528.898,74.378 C525.979,74.244 524.393,73.757 523.338,73.347 C521.94,72.803 520.942,72.155 519.894,71.106 C518.846,70.057 518.197,69.06 517.654,67.663 C517.244,66.606 516.755,65.022 516.623,62.101 C516.479,58.943 516.448,57.996 516.448,50 C516.448,42.003 516.479,41.056 516.623,37.899 C516.755,34.978 517.244,33.391 517.654,32.338 C518.197,30.938 518.846,29.942 519.894,28.894 C520.942,27.846 521.94,27.196 523.338,26.654 C524.393,26.244 525.979,25.756 528.898,25.623 C532.057,25.479 533.004,25.448 541,25.448 C548.997,25.448 549.943,25.479 553.102,25.623 C556.021,25.756 557.607,26.244 558.662,26.654 C560.06,27.196 561.058,27.846 562.106,28.894 C563.154,29.942 563.803,30.938 564.346,32.338 C564.756,33.391 565.244,34.978 565.378,37.899 C565.522,41.056 565.552,42.003 565.552,50 C565.552,57.996 565.522,58.943 565.378,62.101 M570.82,37.631 C570.674,34.438 570.167,32.258 569.425,30.349 C568.659,28.377 567.633,26.702 565.965,25.035 C564.297,23.368 562.623,22.342 560.652,21.575 C558.743,20.834 556.562,20.326 553.369,20.18 C550.169,20.033 549.148,20 541,20 C532.853,20 531.831,20.033 528.631,20.18 C525.438,20.326 523.257,20.834 521.349,21.575 C519.376,22.342 517.703,23.368 516.035,25.035 C514.368,26.702 513.342,28.377 512.574,30.349 C511.834,32.258 511.326,34.438 511.181,37.631 C511.035,40.831 511,41.851 511,50 C511,58.147 511.035,59.17 511.181,62.369 C511.326,65.562 511.834,67.743 512.574,69.651 C513.342,71.625 514.368,73.296 516.035,74.965 C517.703,76.634 519.376,77.658 521.349,78.425 C523.257,79.167 525.438,79.673 528.631,79.82 C531.831,79.965 532.853,80.001 541,80.001 C549.148,80.001 550.169,79.965 553.369,79.82 C556.562,79.673 558.743,79.167 560.652,78.425 C562.623,77.658 564.297,76.634 565.965,74.965 C567.633,73.296 568.659,71.625 569.425,69.651 C570.167,67.743 570.674,65.562 570.82,62.369 C570.966,59.17 571,58.147 571,50 C571,41.851 570.966,40.831 570.82,37.631"></path></g></g></g></svg></div><div style="padding-top: 8px;"><div style=" color:#3897f0; font-family:Arial,sans-serif; font-size:14px; font-style:normal; font-weight:550; line-height:18px;">Näytä tämä julkaisu Instagramissa.</div></div><div style="padding: 12.5% 0;"></div><div style="display: flex; flex-direction: row; margin-bottom: 14px; align-items: center;"><div><div style="background-color: #F4F4F4; border-radius: 50%; height: 12.5px; width: 12.5px; transform: translateX(0px) translateY(7px);"></div><div style="background-color: #F4F4F4; height: 12.5px; transform: rotate(-45deg) translateX(3px) translateY(1px); width: 12.5px; flex-grow: 0; margin-right: 14px; margin-left: 2px;"></div><div style="background-color: #F4F4F4; border-radius: 50%; height: 12.5px; width: 12.5px; transform: translateX(9px) translateY(-18px);"></div></div><div style="margin-left: 8px;"><div style=" background-color: #F4F4F4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 20px; width: 20px;"></div><div style=" width: 0; height: 0; border-top: 2px solid transparent; border-left: 6px solid #f4f4f4; border-bottom: 2px solid transparent; transform: translateX(16px) translateY(-4px) rotate(30deg)"></div></div><div style="margin-left: auto;"><div style=" width: 0px; border-top: 8px solid #F4F4F4; border-right: 8px solid transparent; transform: translateY(16px);"></div><div style=" background-color: #F4F4F4; flex-grow: 0; height: 12px; width: 16px; transform: translateY(-4px);"></div><div style=" width: 0; height: 0; border-top: 8px solid #F4F4F4; border-left: 8px solid transparent; transform: translateY(-4px) translateX(8px);"></div></div></div><div style="display: flex; flex-direction: column; flex-grow: 1; justify-content: center; margin-bottom: 24px;"><div style=" background-color: #F4F4F4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; margin-bottom: 6px; width: 224px;"></div><div style=" background-color: #F4F4F4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; width: 144px;"></div></div></a><p style=" color:#c9c8cd; font-family:Arial,sans-serif; font-size:14px; line-height:17px; margin-bottom:0; margin-top:8px; overflow:hidden; padding:8px 0 7px; text-align:center; text-overflow:ellipsis; white-space:nowrap;"><a href="https://www.instagram.com/p/B9_dVGXB4I1/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style=" color:#c9c8cd; font-family:Arial,sans-serif; font-size:14px; font-style:normal; font-weight:normal; line-height:17px; text-decoration:none;" target="_blank">Henkilön Päivi Hintsanen (@paivi.hintsanen) jakama julkaisu</a> <time style=" font-family:Arial,sans-serif; font-size:14px; line-height:17px;" datetime="2020-03-21T09:59:44+00:00">Maalis 21, 2020 kello 2.59 PDT</time></p></div></blockquote><script async src="//www.instagram.com/embed.js"></script><br />
<br />
<br />
Tuttavani kommentoi (hyvää tarkoittaen), että nythän on aika sitten tehdä luovaa työtä, kun kaikki on peruuntunut. Mutta ainakin omalla kohdallani kävi juuri päin vastoin. Nyt aika on käytännössä juossut sormien välistä, kun kaikki päivät ovat menneet asioiden järjestämiseen ja pienten tulipalojen sammuttelemiseen. Tänään olen saanut lomakeurakkani valmiiksi (kaikki lisäaika-anomukset, ennakkoveron alennukset, apurahahakemukset), ja tulevina viikkoina rumba ehkä rauhoittuu sen verran, että pystyn jo johonkin muuhunkin. Eri asia sitten, saako itsensä keskittymään minkään luovan tekemiseen - ja tuleeko se luova työ sieltä ulos, kun mieli velloo ongelmanratkaisutilassa. Ja jaksanko? Tämän pari viikkoisen tauottoman hässäkän jälkeen olen niin tolkuttoman uupunut, että pienetkin asiat tuntuvat suurilta. Facebook-postauskin saattaa viedä tunteja.<br />
<br />
Luovassa mielessä eniten huolta on aiheuttanut antotypia-projektini, jonka testivedosten aktiiviseen tekemiseen olin varannut nämä kevätkuukaudet. Koska kasvivärien haalistuvuuteen perustuva antotypia on riippuvainen valosta (työt valotetaan auringonvalossa ja aika on viikosta kuukausiin), ja koska aikani on kulunut pääasiassa juoksevien asioiden hoitoon, nyt juoksen kellon kanssa kilpaa, että saan testikappaleet valottumaan ajoissa, eikä projekti siirry vuodella eteenpäin. Toisaalta: nyt kiittelen itseäni ja järjestelmällisyyttäni. Tutut joskus naureskelevat pedanttisuudelleni, mutta kuinka järjettömän suuri apu onkaan hyvästä työsuunnitelmasta, josta voi oikeasti luntata, mitä pitää tehdä seuraavaksi, kun pää on ihan liian täynnä (tai tyhjä), että ajatus pyörisi siellä omaehtoisesti. Myös tämä vaihe, jossa sivelen valotettavat paperit kasviväreillä, on ihanan mekaanista työtä. Tällainen valmisteleva työ on normaaliaikoina hermostuttavan aikaa vievää ja hidasta, kun haluaisi vain jo siihen valmiiseen lopputulokseen, mutta juuri nyt ei ole mitään ihanampaa kuin <i>saada aikaiseksi edes jotain</i> - vaikka se sitten olisi näitä yksinkertaisia pieniä testipapereita. Pienetkin jutut vievät eteenpäin.<br />
<br />
Joten: pysytään pystyssä - ja pysytään terveinä! ❤<br />
<br />
<br />
<i>One acquaintance of mine commented (meaning well) that now I have all the time I need for creative work, when everything else is cancelled. But, at least in my case, it's just the opposite. The time just runs between my fingers, when all days are spent with trying to fix things. Today I've finished filling forms and applying more time for payments, and maybe, just maybe, it will get a bit easier in future weeks and I'll be able to do something else too. Though, it's completely other thing, if I'll be able to make anything creative - and it anything creative happens when my mind its working with heavy problem solving. And if I'll manage and have enough strength. After these two weeks hassle I'm so totally exhausted, that even small things turn gigantic. Even Facebook-posting might take hours.<br />
<br />
About my art processes, I'm most worried about my anthotype projectm, for which (making test prints) I had booked these spring months. Because the anthotype process is depending on natural light (prints are made by using sun light and the exposure time is from weeks to months), and because I've had to spent all my time to these errands, I now compete with time. I just need to get those sample and test papers ready for exposure in time, so that I don't have to wait another year to continue with it. On the other hand: currently I'm praising myself and how systematic I am. My friends sometimes make fun of my pedantic way of doing things, but at the moment my overly detailed work plan helps me more than I had ever guessesd: I can just follow the instructions without needing to think at all, which is perfect when my head is now too filled (or too empty?) to think about anything. Also the phase of this project is perfect: I just need to make the dyes and brush the papers with dyes, which is perfectly mechanical work. This kind of preparatory work is nerve-breakingly slow and time-consuming in normal times, when you just would like to see the finished work ready, but right now nothing feels better than to get at least something done - even though it would be just small test papers. Even small things carry me forward.<br />
<br />
So: just keep on going - and stay safe! </i> ❤<br />
<br />
<br />
<br />
Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10386818.post-77485499391444221332020-03-09T12:26:00.000+02:002020-03-09T12:26:53.628+02:00Laskentaa tonneissa / Counting Thousands<blockquote class="instagram-media" data-instgrm-captioned="" data-instgrm-permalink="https://www.instagram.com/p/B9bUfD2hLsD/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" data-instgrm-version="12" style="background: #fff; border-radius: 3px; border: 0; box-shadow: 0 0 1px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.5) , 0 1px 10px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.15); margin: 1px; max-width: 540px; min-width: 326px; padding: 0; width: 99.375%;">
<div style="padding: 16px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/B9bUfD2hLsD/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: #FFFFFF; line-height: 0; padding: 0 0; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank"> </a><br />
<div style="align-items: center; display: flex; flex-direction: row;">
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 40px; margin-right: 14px; width: 40px;">
</div>
<div style="display: flex; flex-direction: column; flex-grow: 1; justify-content: center;">
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; margin-bottom: 6px; width: 100px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; width: 60px;">
</div>
</div>
</div>
<div style="padding: 19% 0;">
</div>
<div style="display: block; height: 50px; margin: 0 auto 12px; width: 50px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/B9bUfD2hLsD/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: #FFFFFF; line-height: 0; padding: 0 0; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank"><svg height="50px" version="1.1" viewbox="0 0 60 60" width="50px" xmlns:xlink="https://www.w3.org/1999/xlink" xmlns="https://www.w3.org/2000/svg"><g fill-rule="evenodd" fill="none" stroke-width="1" stroke="none"><g fill="#000000" transform="translate(-511.000000, -20.000000)"><g><path d="M556.869,30.41 C554.814,30.41 553.148,32.076 553.148,34.131 C553.148,36.186 554.814,37.852 556.869,37.852 C558.924,37.852 560.59,36.186 560.59,34.131 C560.59,32.076 558.924,30.41 556.869,30.41 M541,60.657 C535.114,60.657 530.342,55.887 530.342,50 C530.342,44.114 535.114,39.342 541,39.342 C546.887,39.342 551.658,44.114 551.658,50 C551.658,55.887 546.887,60.657 541,60.657 M541,33.886 C532.1,33.886 524.886,41.1 524.886,50 C524.886,58.899 532.1,66.113 541,66.113 C549.9,66.113 557.115,58.899 557.115,50 C557.115,41.1 549.9,33.886 541,33.886 M565.378,62.101 C565.244,65.022 564.756,66.606 564.346,67.663 C563.803,69.06 563.154,70.057 562.106,71.106 C561.058,72.155 560.06,72.803 558.662,73.347 C557.607,73.757 556.021,74.244 553.102,74.378 C549.944,74.521 548.997,74.552 541,74.552 C533.003,74.552 532.056,74.521 528.898,74.378 C525.979,74.244 524.393,73.757 523.338,73.347 C521.94,72.803 520.942,72.155 519.894,71.106 C518.846,70.057 518.197,69.06 517.654,67.663 C517.244,66.606 516.755,65.022 516.623,62.101 C516.479,58.943 516.448,57.996 516.448,50 C516.448,42.003 516.479,41.056 516.623,37.899 C516.755,34.978 517.244,33.391 517.654,32.338 C518.197,30.938 518.846,29.942 519.894,28.894 C520.942,27.846 521.94,27.196 523.338,26.654 C524.393,26.244 525.979,25.756 528.898,25.623 C532.057,25.479 533.004,25.448 541,25.448 C548.997,25.448 549.943,25.479 553.102,25.623 C556.021,25.756 557.607,26.244 558.662,26.654 C560.06,27.196 561.058,27.846 562.106,28.894 C563.154,29.942 563.803,30.938 564.346,32.338 C564.756,33.391 565.244,34.978 565.378,37.899 C565.522,41.056 565.552,42.003 565.552,50 C565.552,57.996 565.522,58.943 565.378,62.101 M570.82,37.631 C570.674,34.438 570.167,32.258 569.425,30.349 C568.659,28.377 567.633,26.702 565.965,25.035 C564.297,23.368 562.623,22.342 560.652,21.575 C558.743,20.834 556.562,20.326 553.369,20.18 C550.169,20.033 549.148,20 541,20 C532.853,20 531.831,20.033 528.631,20.18 C525.438,20.326 523.257,20.834 521.349,21.575 C519.376,22.342 517.703,23.368 516.035,25.035 C514.368,26.702 513.342,28.377 512.574,30.349 C511.834,32.258 511.326,34.438 511.181,37.631 C511.035,40.831 511,41.851 511,50 C511,58.147 511.035,59.17 511.181,62.369 C511.326,65.562 511.834,67.743 512.574,69.651 C513.342,71.625 514.368,73.296 516.035,74.965 C517.703,76.634 519.376,77.658 521.349,78.425 C523.257,79.167 525.438,79.673 528.631,79.82 C531.831,79.965 532.853,80.001 541,80.001 C549.148,80.001 550.169,79.965 553.369,79.82 C556.562,79.673 558.743,79.167 560.652,78.425 C562.623,77.658 564.297,76.634 565.965,74.965 C567.633,73.296 568.659,71.625 569.425,69.651 C570.167,67.743 570.674,65.562 570.82,62.369 C570.966,59.17 571,58.147 571,50 C571,41.851 570.966,40.831 570.82,37.631"></path></g></g></g></svg></a></div>
<div style="padding-top: 8px;">
<div style="color: #3897f0; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 550; line-height: 18px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/B9bUfD2hLsD/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: #FFFFFF; line-height: 0; padding: 0 0; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank">Näytä tämä julkaisu Instagramissa.</a></div>
</div>
<div style="padding: 12.5% 0;">
</div>
<div style="align-items: center; display: flex; flex-direction: row; margin-bottom: 14px;">
<div>
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; height: 12.5px; transform: translatex(0px) translatey(7px); width: 12.5px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; height: 12.5px; margin-left: 2px; margin-right: 14px; transform: rotate(-45deg) translatex(3px) translatey(1px); width: 12.5px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; height: 12.5px; transform: translatex(9px) translatey(-18px); width: 12.5px;">
</div>
</div>
<div style="margin-left: 8px;">
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 20px; width: 20px;">
</div>
<div style="border-bottom: 2px solid transparent; border-left: 6px solid #f4f4f4; border-top: 2px solid transparent; height: 0; transform: translatex(16px) translatey(-4px) rotate(30deg); width: 0;">
</div>
</div>
<div style="margin-left: auto;">
<div style="border-right: 8px solid transparent; border-top: 8px solid #f4f4f4; transform: translatey(16px); width: 0px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; height: 12px; transform: translatey(-4px); width: 16px;">
</div>
<div style="border-left: 8px solid transparent; border-top: 8px solid #f4f4f4; height: 0; transform: translatey(-4px) translatex(8px); width: 0;">
</div>
</div>
</div>
<br />
<div style="margin: 8px 0 0 0; padding: 0 4px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/B9bUfD2hLsD/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 17px; text-decoration: none; word-wrap: break-word;" target="_blank">Reposted from @sisustussuunnittelu_studio_m3 (@get_regrann) - Tervetuloa lauantaina 11-15 - vieraana taidegraafikko Päivi Hintsanen #päivihintsanen #studiom3 #sisustussuunnittelu_studio_m3 #taidegrafiikka #taidegraafikot #mikkeli182 #visitmikkeli - #regrann EdIT: Täällä ollaan, tule Sinäkin!</a></div>
<div style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px; margin-bottom: 0; margin-top: 8px; overflow: hidden; padding: 8px 0 7px; text-align: center; text-overflow: ellipsis; white-space: nowrap;">
Henkilön <a href="https://www.instagram.com/paivi.hintsanen/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 17px;" target="_blank"> Päivi Hintsanen</a> (@paivi.hintsanen) jakama julkaisu <time datetime="2020-03-07T09:09:47+00:00" style="font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px;">Maalis 7, 2020 kello 1.09 PST</time></div>
</div>
</blockquote>
<script async="" src="//www.instagram.com/embed.js"></script><br />
<br />
Vuoden olen aloittanut tyhjentämällä tililtä säästöjäni. Keittiöremppa on nyt maksettu (useita tonneja), samoin muut arkeen liittyvät jutut, ja vuoden alussa teen aina vähän suuremman paperitilauksen (noin tonni) ja mustetilauksen (melkein tonni), jotta voi työskennellä alkuvuoden rauhassa murehtimatta materiaalien loppumista. Mutta mitä sitten käy, kun rahatilanne on heikoimmillaan (ja tämä alkuvuosi on tulojen puolesta aina kovin hiljaista, eli täytettä ei kovasti tule tilalle)? Pöytäkoneeni ottaa ja sekoaa totaalisesti. Sain sen väliaikaiskorjattua, mutta ilmiselvää oli, että uusi kone on hankittava (reilu tonni). Tilasin myös uuden ammattitulostimen (puolitoista tonnia) ja siihen toisen setin musteita (yli puoli tonnia). En uskalla mennä katsomaan pankkitiliäni. Pitää vain yrittää muistutella itseään, että tämä kaikki on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin. (Todennäköisesti.) (Ehkä.) <br />
<br />
(Iiik!)<br />
<br />
(Tätä kirjoittaessa posti toi pari laskua ja lapun, joka kertoo, että vastikkeemme liki tuplaantuu huhtikuun alusta lähtien viime syksyisen putkirempan takia. Yritän tässä nyt hengitellä rauhallisesti. Tiedossahan se oli, mutta asioiden realisoituminen aina vaatii hetken totuttautumista.)<br />
<br />
Tosiasiassa tuo tilin haihtuminen on tuntunut vain pieneltä käytännön asioihin verrattuna. Uusien laitteiden hankkiminen kun on aiheuttanut kunnon pyörityksen kodin työhuoneessani, kun ne eivät mahdu samaan järjestykseen kuin ennen. Kun käytettävissä ei ole avaraa studiota, vaan vaatehuoneesta raivattu pienehkö tila, tuntuu, että tämä huonekalujen ja laitteiden järjestely on jo kovimman luokan tetristä, jossa en oikein pärjää. Ja jotta järjestelemään pääsee, pitää ensin vielä siivota huoneen toinen puolisko, jossa on vieläkin pakattuna tavaraa syksyisen putkiremppaevakon jäljiltä - pieneen tilaan nähden tardismaisen paljon. Yleensä pystyn hahmottamaan kolmiulotteisuutta ja mittasuhteita melko hyvin ja hoksaan nopeasti, mitä pitäisi laittaa mihinkin, jotta toiminnallisuus säilyisi, mutta tämä homma ei nyt ole ollenkaan hallussani. Helpottaisi kyllä, kun pystyisi tekemään mittatilaushuonekalut, mutta kun niitä tonneja ei enää ole kovasti jaossa tähän projektiin, pitää yrittää askarrella toimivuus niillä huonekaluilla (ja vanerilevyillä ja muilla härpäkkeillä), mitä on saatavissa. Se nyt on selvää, että mitään sisustuksellista ihmettä tästä ei ainakaan tule.<br />
<br />
Ja miten ärsyttävää, kun ei oikein osaa tehdä melkein mitään muuta niin kauan, kun tämä prosessi on kesken. Olin varannut helmikuun Väri ja kemia -kirjaseni tekstimuokkausten tekemiselle ja maaliskuun ko. kirjan kuvitusten tekemiselle, mutta kumpaankaan en ole päässyt käsiksi. Uusia kuvateoksia oli tarkoitus lähettää jo helmikuun lopun Teos 2020 -tapahtumaan, mutta näillä näkymin en pääse uusien töiden pariin kunnolla kuin vasta - aikaisintaan - toukokuussa, kun varmaan kuukausi menee musteiden testailuun (uudet musteet, uusi väriavaruus, uudet kujeet). Kun vain nyt löytäisi itsestään tarpeeksi kärsivällisyyttä, että jaksaisi tehdä asiat järjestyksessä ja yhden vaiheen aina loppuun saakka, kun eivät ne asiat siitä ainakaan helpommiksi muutu, että säntäilee kiireellä seuraavaan juttuun ja säätää sitten monta asiaa yhtä aikaa.<br />
<br />
Eli: ensin odotetaan laitteet kotiin ja kodin työhuone järjestykseen, sitten saa pää alkaa ulotella muualle.<br />
<br />
Onneksi tässä sekavan arjen välissä ehtii tapahtua hienoja asioitakin. Viime lauantaina ajelimme Neuvosen Kirsin kanssa Mikkeliin, jossa meillä oli yhteinen taiteilijatapaaminen Studio M3:ssa. Brita-kakkua, shamppanjaa ja kävijäennätys, ja ihan mahtavia uusia kohtaamisia - virtaa ja perspektiiviä tähän perusarkeen. Ja kaksi automatkallista jutustelua Ystävän kanssa. Se on tärkeintä.<br />
<br />
***<br />
<br />
<span style="color: #0b5394;">I've started the year by emptying my bank account savings. Kitchen renovation has now been paid (several thousands), as well as other everyday life things, and in the beginning of each year I order a big amount of paper (about a thousand) and ink (almost a thousand), so I can start working without worrying about materials ending. But what then, when you're almost used your savings (and when this starting of the year is always more quieter sales-wise)? My computer lost it totally. I managed to temporarily fix it, but it's obvious that I needed to buy a new one (over one thousand). I also ordered a new professional printer (about a thousand and a half) and one set inks for it (over half a thousand). I don't dare to check my bank account. I just need to remind myself of that this all is an investment that will pay back itself someday. (Most likely.) (Maybe.)</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">(As I was writing this, the mail arrived: two bills and a paper to remind me, that our home maintenance charge about doubles from the beginning of April because of the last autumn's pipe renovation. I just try to breath calmly right now. I <i>knew</i> that, but it just takes time to realize these things...)</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">But really, this vanishing of my savings feels small to some practical things I'm facing. Buying these new equipments has messed my home studio completely, because I can't fit them to the same order as before. As I don't have any wide open space studio, but this very small space taken from our walk-in wardrobe, the whole thing has turned into a hardcore real-life tetris, which I'm not very good at. Before I'll get to organize my work space, I still need to clean the other half of the room, which is filled with stuff from the autumn when we had to remove all our stuff from the living room temporarily somewhere - very very small space, but tardis-like much stuff there. I usually understand well three-dimensionsal plans and proportions, and I can fast figure out how to build a functional space, but not this time. It would make it so much easier if I could just order the custom-made furniture, but since those thousands are running out, I just need to try to build something with those furnitures I already have (and using plywood and stuff). One thing is clear: this won't be any interior decoration jewel.</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">And how annoying is that, when I can't do anything else during this process is on-going. I had booked February to edit the text of my little booklet about colour and chemistry (in Finnish only), to which I had planned to finish the illustrations on March, but I haven't got to start neither of those projects. I also had planned to send some new artworks to Teos 2020 even in the end of February, but now it seems that I won't be able to start working with my new prints before May - if even then. Testing new inks and materials takes time. ...I just need to find some patience in me to do these things one at a time - it won't turn any easier if I just try to do everything at once.</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">So: first waiting my new studio equipment to arrive, and after then finishing my studio renovation, and after that the other projects.</span><br />
<span style="color: #0b5394;"><br /></span>
<span style="color: #0b5394;">I'm just so happy that there are some brilliant things happening in-between these brain-hurting days. On last Saturday, Kirsi Neuvonen and I drove to Mikkeli, where there was an artist meeting at Studio M3. Brita cake, shampagne and the record amount of visitors, and amazing encounterings - a new kind of energy and a different perspective on my every day life. And two times sitting in a car and chatting with a Friend. That's something.</span><br />
<br />
<br />
<blockquote class="instagram-media" data-instgrm-captioned="" data-instgrm-permalink="https://www.instagram.com/p/B9bisFRBLP3/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" data-instgrm-version="12" style="background: #fff; border-radius: 3px; border: 0; box-shadow: 0 0 1px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.5) , 0 1px 10px 0 rgba(0 , 0 , 0 , 0.15); margin: 1px; max-width: 540px; min-width: 326px; padding: 0; width: 99.375%;">
<div style="padding: 16px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/B9bisFRBLP3/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: #FFFFFF; line-height: 0; padding: 0 0; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank"> </a><br />
<div style="align-items: center; display: flex; flex-direction: row;">
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 40px; margin-right: 14px; width: 40px;">
</div>
<div style="display: flex; flex-direction: column; flex-grow: 1; justify-content: center;">
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; margin-bottom: 6px; width: 100px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 4px; flex-grow: 0; height: 14px; width: 60px;">
</div>
</div>
</div>
<div style="padding: 19% 0;">
</div>
<div style="display: block; height: 50px; margin: 0 auto 12px; width: 50px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/B9bisFRBLP3/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: #FFFFFF; line-height: 0; padding: 0 0; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank"><svg height="50px" version="1.1" viewbox="0 0 60 60" width="50px" xmlns:xlink="https://www.w3.org/1999/xlink" xmlns="https://www.w3.org/2000/svg"><g fill-rule="evenodd" fill="none" stroke-width="1" stroke="none"><g fill="#000000" transform="translate(-511.000000, -20.000000)"><g><path d="M556.869,30.41 C554.814,30.41 553.148,32.076 553.148,34.131 C553.148,36.186 554.814,37.852 556.869,37.852 C558.924,37.852 560.59,36.186 560.59,34.131 C560.59,32.076 558.924,30.41 556.869,30.41 M541,60.657 C535.114,60.657 530.342,55.887 530.342,50 C530.342,44.114 535.114,39.342 541,39.342 C546.887,39.342 551.658,44.114 551.658,50 C551.658,55.887 546.887,60.657 541,60.657 M541,33.886 C532.1,33.886 524.886,41.1 524.886,50 C524.886,58.899 532.1,66.113 541,66.113 C549.9,66.113 557.115,58.899 557.115,50 C557.115,41.1 549.9,33.886 541,33.886 M565.378,62.101 C565.244,65.022 564.756,66.606 564.346,67.663 C563.803,69.06 563.154,70.057 562.106,71.106 C561.058,72.155 560.06,72.803 558.662,73.347 C557.607,73.757 556.021,74.244 553.102,74.378 C549.944,74.521 548.997,74.552 541,74.552 C533.003,74.552 532.056,74.521 528.898,74.378 C525.979,74.244 524.393,73.757 523.338,73.347 C521.94,72.803 520.942,72.155 519.894,71.106 C518.846,70.057 518.197,69.06 517.654,67.663 C517.244,66.606 516.755,65.022 516.623,62.101 C516.479,58.943 516.448,57.996 516.448,50 C516.448,42.003 516.479,41.056 516.623,37.899 C516.755,34.978 517.244,33.391 517.654,32.338 C518.197,30.938 518.846,29.942 519.894,28.894 C520.942,27.846 521.94,27.196 523.338,26.654 C524.393,26.244 525.979,25.756 528.898,25.623 C532.057,25.479 533.004,25.448 541,25.448 C548.997,25.448 549.943,25.479 553.102,25.623 C556.021,25.756 557.607,26.244 558.662,26.654 C560.06,27.196 561.058,27.846 562.106,28.894 C563.154,29.942 563.803,30.938 564.346,32.338 C564.756,33.391 565.244,34.978 565.378,37.899 C565.522,41.056 565.552,42.003 565.552,50 C565.552,57.996 565.522,58.943 565.378,62.101 M570.82,37.631 C570.674,34.438 570.167,32.258 569.425,30.349 C568.659,28.377 567.633,26.702 565.965,25.035 C564.297,23.368 562.623,22.342 560.652,21.575 C558.743,20.834 556.562,20.326 553.369,20.18 C550.169,20.033 549.148,20 541,20 C532.853,20 531.831,20.033 528.631,20.18 C525.438,20.326 523.257,20.834 521.349,21.575 C519.376,22.342 517.703,23.368 516.035,25.035 C514.368,26.702 513.342,28.377 512.574,30.349 C511.834,32.258 511.326,34.438 511.181,37.631 C511.035,40.831 511,41.851 511,50 C511,58.147 511.035,59.17 511.181,62.369 C511.326,65.562 511.834,67.743 512.574,69.651 C513.342,71.625 514.368,73.296 516.035,74.965 C517.703,76.634 519.376,77.658 521.349,78.425 C523.257,79.167 525.438,79.673 528.631,79.82 C531.831,79.965 532.853,80.001 541,80.001 C549.148,80.001 550.169,79.965 553.369,79.82 C556.562,79.673 558.743,79.167 560.652,78.425 C562.623,77.658 564.297,76.634 565.965,74.965 C567.633,73.296 568.659,71.625 569.425,69.651 C570.167,67.743 570.674,65.562 570.82,62.369 C570.966,59.17 571,58.147 571,50 C571,41.851 570.966,40.831 570.82,37.631"></path></g></g></g></svg></a></div>
<div style="padding-top: 8px;">
<div style="color: #3897f0; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 550; line-height: 18px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/B9bisFRBLP3/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="background: #FFFFFF; line-height: 0; padding: 0 0; text-align: center; text-decoration: none; width: 100%;" target="_blank">Näytä tämä julkaisu Instagramissa.</a></div>
</div>
<div style="padding: 12.5% 0;">
</div>
<div style="align-items: center; display: flex; flex-direction: row; margin-bottom: 14px;">
<div>
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; height: 12.5px; transform: translatex(0px) translatey(7px); width: 12.5px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; height: 12.5px; margin-left: 2px; margin-right: 14px; transform: rotate(-45deg) translatex(3px) translatey(1px); width: 12.5px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; height: 12.5px; transform: translatex(9px) translatey(-18px); width: 12.5px;">
</div>
</div>
<div style="margin-left: 8px;">
<div style="background-color: #f4f4f4; border-radius: 50%; flex-grow: 0; height: 20px; width: 20px;">
</div>
<div style="border-bottom: 2px solid transparent; border-left: 6px solid #f4f4f4; border-top: 2px solid transparent; height: 0; transform: translatex(16px) translatey(-4px) rotate(30deg); width: 0;">
</div>
</div>
<div style="margin-left: auto;">
<div style="border-right: 8px solid transparent; border-top: 8px solid #f4f4f4; transform: translatey(16px); width: 0px;">
</div>
<div style="background-color: #f4f4f4; height: 12px; transform: translatey(-4px); width: 16px;">
</div>
<div style="border-left: 8px solid transparent; border-top: 8px solid #f4f4f4; height: 0; transform: translatey(-4px) translatex(8px); width: 0;">
</div>
</div>
</div>
<br />
<div style="margin: 8px 0 0 0; padding: 0 4px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/B9bisFRBLP3/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 17px; text-decoration: none; word-wrap: break-word;" target="_blank">Reposted from @sisustussuunnittelu_studio_m3 (@get_regrann) - T Ä N Ä Ä N 11-15 Tervetuloa! #päivihintsanen #kirsineuvonen #taidegalleria #taidegrafiikka #taidettakotiin #studiom3 #sisustussuunnittelu_studio_m3 #savilahdenkatu14 #mikkeli #visitmikkeli #taideverkkokauppa #taidettanetistä - #regrann</a></div>
<div style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px; margin-bottom: 0; margin-top: 8px; overflow: hidden; padding: 8px 0 7px; text-align: center; text-overflow: ellipsis; white-space: nowrap;">
Henkilön <a href="https://www.instagram.com/paivi.hintsanen/?utm_source=ig_embed&utm_campaign=loading" style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 17px;" target="_blank"> Päivi Hintsanen</a> (@paivi.hintsanen) jakama julkaisu <time datetime="2020-03-07T11:13:54+00:00" style="font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px;">Maalis 7, 2020 kello 3.13 PST</time></div>
</div>
</blockquote>
<script async="" src="//www.instagram.com/embed.js"></script>Päivihttp://www.blogger.com/profile/16739490706796543962noreply@blogger.com0