perjantaina, toukokuuta 29, 2015

Sehnsucht - Näyttelyn avajaiset 5.6. klo 18-20 / Exhibition opening at June 5, 6-8pm


Tervetuloa - Welcome!

Edelleen editoimassa. Muutama niukka tunti aikaa saada valmista, sitten lounaan kautta testiprojisointiin. Vaan täytynee vielä varata testailulle toinenkin päivä - olen vielä aika kaukana valmiista ja tuskin parissa tunnissa ihmeitä teen... Normaalisti olisin tässä tilanteessa paljon stressaantuneempi, mutta nyt olen suorastaan levollinen. On melkein vaikea käsittää itsekään, kuinka paljon tekemisen ja työn laatuun on vaikuttanut se, kun on voinut keskittyä vain ja ainoastaan tähän, häiriöittä. En ole aiemmin oikeastaan edes ymmärtänyt, kuinka paljon jatkuva pientenkin asioiden tulva rikkoo keskittymiskykyä ja hidastaa ja hankaloittaa tekemistä. (Vähän tosin pelottaa, millainen läjä viestejä sähköpostista löytyy, kun sen avaan tämän urakoinnin päätteeksi, mutta toisaalta vakuutan itselleni, että viikko viestinten ulottumattomissa on aika säälittävän lyhyt aika. Ehkä seuraavan kerran aikaa mitataan viikoissa tai kuukausissa.)

---

Still editing. Only a few short hours to finish the project, and then some lunch and off I go to the test projecting. However, I'm quite sure that I have to book another day for the testing - I'm still quite far away from finishing the video and I can hardly do any wonders in two hours time (oh, one!)... Normally I would be much more stressed out in this situation, but now I'm almost peaceful. It's almost difficult to comprehend how much it has affected to the quality of my working process (and also result), when I have been able to concentrate only to this, without any disturbances. I actually have never before understood, how much a constant "flood" of even small matters breaks the ability to concentrate and how much it slows down the process and makes everything harder. (Though I'm a bit worried about the moment when I'll open my email after this offlien week - but then I convince myself, that one week without reading email or communicating with other media is rather patheticly short time. Maybe the next time the offline period will be measured in weeks or in months.)

keskiviikkona, toukokuuta 27, 2015

Ei tule julistetta / No poster for me



Olen niin niin niin väsynyt tähän jatkuvaan yritykseen hoitaa asioita siinä kuitenkaan onnistumatta. Kaiken saa tehdä useampaan kertaan, ja sittenkin työ etenee korkeitaan puolitiehen tai jää kokonaan hoitamatta. En tiedä, kuinka rautalangasta vääntäen pitäisi asiat vääntää "ammattilaisille", että homma oikeasti sitten sujuisi. Koko toukokuinen näyttelynvalmistelutaival on ollut näitä pieniä "sinne päin" -asioita yhdessä jatkuvassa, väsyttävässä ketjussa, viimeisimpänä yritykseni tehdä näyttelyjuliste.

Itselläni on mahdollisuus printata pienissä määrin muutamia A3(+)-kokoisia näyttelyjulisteita ja olenkin tehnyt niin muutaman edellisen näyttelyn kohdalla. Ei ole maailman fiksuinta käyttöä pigmenttimusteprintterille, mutta toisaalta pienten määrien kohdalla ei välttämättä sen kalliimpaa kuin muualla tulostuttaminenkaan. Nyt kuitenkin halusin säästää aikaa ja printtauttaa posterit vähän jämäkämmälle hieman hohtopintaiselle paperille, jota olen aiemmin käyttänyt flyereihini, joten vein julisteen pdf-tiedostona painoon/digitulostukseen. Leikkausvaramerkkejä yms. tiedostoon en merkinnyt, koska julisteeseen oli tarkoituskin jäädä valkoinen reuna, mutta värit säädin huolella ja tallensin koko tiedoston painotalon ohjeistuksen mukaisesti CMYK-muodossa oikeaan Fogra-väriprofiiliin (ja kyllä, olen tehnyt tämän kymmeniä kertoja aiemminkin). Kiikutin tiedoston painoon eilen ja tänään menin sovitusti puolelta päivin katsomaan oikovedosta.

Se oli ihan järkyttävä. Mietin ääneen, miten ihmeessä hienovaraisesta miltei harmaasävyisestä ja vähäkontrastisesta kuvasta tulee läpeensä sinivihreä ja paljon jyrkempi väriskaalaltaan. Virkailija vakuutti, että kuva on kyllä tulostettu juuri siitä tiedostosta, jonka sinne toimitin. Ihmettelin edelleen, että miten voi olla mahdollista, kun kaikkialla muualla painatus on onnistunut (myönnettäköön kyllä, että sävyheittoa on ollut joskus vihreän tai magentan suuntaan, mutta ei niin, että kaikki muut värisävyt ja niiden väliset suhteet ovat kadonneet - kuva ei ollut vain vähän väärän sävyinen vaan kauttaaltaan toisen väriseksi toonattu). Joten meitä "palvellut" nainen meni jututtamaan kuvan printtaajaa takahuoneeseen ja palasi hetken päästä kolmen taitetun vedosversion kanssa.

Että "kuva on kyllä tulostettu juuri siitä tiedostosta, jonka sinne toimitin"? Ei ihan mennyt, niinkuin meille kerrottiin. Saamani oikovedos ei siis ollut suoraan toimittamastani tiedostosta, vaan se oli siis täysin printtaajan aikaansaannosta. Tällä kertaa selitys oli, että kuvaa piti muokata, koska suoraan tikulta printattu kuva oli niin vaaleanpunainen. (Kuten jälkikäteen kirjoittamaani palautteeseenikin sanani asetin: "Miten ihmeessä voi kenenkään päähän juolahtaa lähteä sorkkimaan valmista kuvamateriaalia ilman minkäänlaista mallia siitä, millainen kuvan pitäisi olla?")

Vertailimme kuvia sekä sisävalossa että ulkona ja ero oli ihan suunnaton. Kolme hylättyä printtiä olivat kaikki parempia kuin meille oikovedokseksi tehty kappale ja niistä olisin varmaan peräti kaksi päästänyt läpi jatkoprinttaukseen, jos niitä olisi tarjottu oikovedoksena. Me emme väitettyä vaaleanpunaista toonia löytäneet mistään.

Valitsin yhden alkuperäisistä printeistä ja ajattelin, että mennään sillä eteenpäin. Mutta oli jotenkin äärimmäisen työlästä selittää, mitä halusin, koska tuntui, että puhuin kieltä ymmärtämättömälle tulkille - "asiakaspalvelijamme" jopa jossain välissä (kun ihmettelin paperiin ilmestynyttä sinistä toonia) sanoi, ettei tiedä asiasta mitään. Jonkinlainen ihmeellinen teflon-vastailu ja koko tilanteen absurdius vaan yksinkertaisesti lannisti niin totaalisesti, etten jaksanut kysyä, voisinko puhua suoraan henkilölle, joka julisteet printtaa. Näin silmissäni sitä rautalankamallia, mikä pitäisi yrittää vääntää ja itseäni jälleen seuraavana päivänä katsomassa uutta oikovedosta... - ei. Liikaa. Tuossa tilanteessa en tajunnut, että minun ei todennäköisesti olisi tarvinnut muuta kuin pyytää, että käyttäisivät sitä alkuperäistä tiedostoa, jota oli tarkoituskin käyttää.

Aiemmin, ihmetellessäni oikovedoksen totaalisen sinistä toonia ja miksei sitä muualla ole tullut, asiakaspalvelija kysyi, että "miksi et sitten printtaa muualla?" ja se jäi päähäni soimaan: asiat vain loksahtivat paikalleen. Tosiaan, miksi en? No, siksi, että tällä hetkellä ei ole aikaa - mutta toisaalta, miksi maksaisin huonosta jäljestä ja oman aikani tuhlaamisesta? Joten ilmoitin, että tämä oli sitten tässä. Jos en ehdi itse tulostella julisteita muutamaa kappaletta, menen sitten ilman julistetta.

Maksoin tästä huvista kympin, enkä oikein tiedä mistä ja miksi. Omaa tyhmyyttäni lähinnä: en tajunnut vain lähteä maksamatta ja että jos en saa tilaamaani tuotetta (vein tiedoston sinne tulostettavaksi sellaisenaan, en muokattavaksi), minun ei olisi tarvinnutkaan maksaa.

En välttämättä odottanut missään vaiheessa, että olisin jonkinlaisen anteeksipyynnön aineiston mokaamisesta / aikani turhasta viemisestä / yms. saanut, mutta edes jonkinlainen pahoittelu olisi ollut paikallaan. Mutta eipä virkailija/"asiakaspalvelijaa" näyttänyt hitusen verran kiinnostavan, pidinkö vai peruinko tilauksen. Ihan yksi ja sama ilmeisesti. (Mikä asenne ajoi minut kirjoittamaan palautteen ja tämän blogikirjoituksenkin.) Ainakin on selvää, että yhtään en enää tuolle ko. firmalle tilauksiani vie enkä aikaani anna. Sääli, koska se sijaitsee mukavan lähellä keskustaa, sopivan kävelymatkan päässä - mikä on varmaan syy, että olen siellä tähän asti useamminkin käynyt, vaikka samantyyppisiä kömmähdyksiä on ollut aiemminkin, milloin tulostimen ja milloin minkäkin syy. Nyt sen viisauden vihdoin oikein ymmärsin: mukavuudenhalu on laadun paras vihollinen.

---

Jotta ei pelkkää huonoa, jokin sentään toimiikin. Matkahuollon kuljetusseurannasta näin, että pakettini ovat saapuneet perille. Klo 12:54 tosin, kun vastaanotto/jakeluajaksi olin merkinnyt 13-18, mutta pääasia, että ne on saatu perille ja joku on ne siihen aikaan vastaanottanut. (Olen hukannut sisäisen Polyannani: tasan viikon päästä näen, onko jotain tippunut matkalla tai mennyt rikki lukuisista "varovasti" -tarroista huolimatta).

Työni videoeditoinnin kanssa jatkuu. Niukka aikataulu kaiken kanssa on yksi syy siihen, että tuo painotalon kanssa pelleily risoo niin kovasti: olisin voinut senkin ajan käyttää muuhun, kun kaikki tekeminen on kilpajuoksua kellon kanssa. Olen käytännössä eristäytynyt kaikista viestimistä voidakseni keskittyä nyt, vain ja ainostaan tähän oleelliseen, ja sen myös teen. Jatkan editointia.


----


I'm so fed up with this continuing process of trying to get things done without succeeding. I have to do everything several times, and even then the work is done only half way, if not even that. I don't know how clearly I should spell things to "professionals", if I would like to get things done at one time. This whole exhibition preparation time in May has been full of these "almost there" things in one persistent, wearing sequence, the latest one being my attempt to order an exhibition poster.

I have a possibility to print small amounts of A3(+) sized exhibition posters myself, and I have done just so with the few exhibitions before. It's not the most recommended use for a pigment ink printer, but on the other hand, when it is about small amounts, it's not necessery more exprensive than printing somewhere else. But now I wanted to save some time and have the posters printed to a bit thicker and a bit pearly paper, which I have earlier used for my flyers, so I took the poster pdf file to the printing house for digi printing. I didn't use any cutting markings etc. in the file, because it has a while border in it, but I took especial care to adjust the colours right and saved the file as CMYK with a right Fogra colour profile like it was written in the printing house guidance book (and yes, I have done this dozens of times before). I took the file to the printing house yesterday, and today noon I went to view the proof, as agreed.

It was absolutely horrible. I thought out loud, how in the world could the subtle, almost gray toned image with only a small contrast become totally blue and green shaded and much more steep contrast. The "customer servant" assured, that the image has been printed using the file I had provided, just as it was. I still wondered, that how can it be possible that in many other places the printing has succeed with that file (yes, I admid that there has been some green or magenta tones in other prints too, but not in a way, that all the other tones and the relations between shades have vanished - this wasn't just wrong shade but toned throughout to a different colour). The customer servant went to the backroom to talk with the printer and after a few moments came back with three other print proofs.

So... " the image has been printed using the file I had provided, just as it was"? Really? Where did the three proofs come out then? The proof that I was given was not from the original at all, but totally "photoshopped" by the printer. This time the explanation was, that the original file was photoshopped, because the printed proof was so pink. (As I wrote afterwards to my feedback: "How can anyone think about photoshopping the original material without any example of what the picture should look like?"

We compare the proofs both inside and out and the difference between the proof they offered me and the three other proofs was enormous. The all three rejected prints were better than the one the printing house offered me as a proof. We didn't find any pink tone in any of them.

I selected one of the original prints and thought that we should go on with that one. But it was somehow extremely laborious trying to explain what I wanted, because I felt, that I spoke a language that the "interpreter" between me and printer didn't understant. She even said (when I wondered about a blue tone through the whole paper) that she doesn't know anything about this. Somekind of strange teflon replying and the absurdity of the whole situation was simply so discouraging, that there just wasn't enough power in me to request, if I could speak straight to the person in charge of the printing process. I saw the horrible endless explaining procedure and then I imagined myself viewing the proof again next morning... no. Too much. At that point I just didn't realise, that propably I had only needed to ask the printing house to use the original file, that they were supposed to use originally.

One moment before, when I was wondering about the blue tone of the prints and why the prints in other places didn't have that tone, the customer servant asked me straight (and not very polite, really): why don't you print these somewhere else? - and this got stuck to my head. Really, why not? Well, at this moment, because I don't really have time enough - but then, why should I pay anything of a bad outcome and wasting my time? So, I just said shortly that this was it, I don't need their "services" again. If I don't find time to print the few posters myself, I will continue the process without one.

I paid 10 euros of this fun, and I really don't know of what and why. Mostly because I was so tired and stupid: I just didn't realise that I could just walk out without paying the proofs and the work for it: I took a file to be printed as it was, and I didn't get that.

I didn't necessarily expect any apologies (of messing my well prepared material / wasting my time etc.) in any point, but I expected to get some kind of regret. But the customer servant wasn't really interested a bit about if I keep or cancel the order. Apparently it was just the same for her. (Which attitude got me to give them written feedback and write this blog article.) At least it's now clear, that in future I won't take any of my printing stuff to the printing house in question. Which is a bit pity, because their office is situated in quite nice place near the town center, just a good walking distance away - which is probably the reason why I have used the printing house, even though same kind of colour mistakes has happened before (sometimes the reason has been with bad printers, sometimes with something else). But now I finally understood the wisdom: trying to get everything easily is the biggest enemy of quality.

---

Not everything is bad, something is quite working too. From the tracking info of the transport services of the bus company I can see, that my shipment has arrived and delivered in Vaasa. Though at 12:54, when I had specially written down to be delivered between 1pm and 6pm - but the main thing is that they are now delivered and received. (I have lost my inner Polyanna though: I have to wait one full week to see, if something has been broken during the trip).

My work with video editing continues. This tight time schedule is one reason to why I'm so fed up with the printing house and my poster: I could have used the time to something else now, when my work is racing with time. I have practically isolated myself of all media (email etc) just that I can concentrate now, only and just to this most essential job, and this I will do. I will continue with editing.









maanantaina, toukokuuta 25, 2015

Sehnsucht



Olen jo useamman päivän ajan yrittänyt takoa Black Wall Galleryssa, Vaasassa, ensi viikolla aukeavan näyttelyn tiedotetta kasaan. Tai lähinnä väistellyt sen kirjoittamista. Paperilla on ollut jo parin viikon ajan irtonaisia lauseita toisensa perään, mutta ei mitään, mikä sitoisi ne yhteen, ja tuntuu, että asiakin on siinä välissä hävinnyt. En tiedä, miksi. Ikinä ennen näyttelytiedotteiden kirjoittaminen ei ole ollut minulle yhtä vaikeaa. Usein se on melkeinpä ollut aina mukavin osuus koko näyttelypusaamisessa - kirjoittaminen on ollut itselleni aina helpoin tapa ilmaista itseäni ja näyttelytiedotteiden koostaminen yleensä sellainen yhteen kokoava, puhdistava hetki, kun kaikki muu on valmista. Teksti on yleensä soljunut luonnollisesti ja laveasti, kun vain sormeni olen iskenyt näppäimistölle. Suurin ongelma on yleensä ollut tekstin editointi tarpeeksi lyhyeksi, ei se, ettei sanoista muodostu lauseita. Tämä on ollut siis vieras ja käsittämätön uusi tunne, ja vähän pelottavakin.

Tänään sain vihdoin jotenkin itseni fokusoitua niin, että tiedote alkoi syntyä ja on oikeastaan oikolukua (ja omaa lyhyttä esittelyä) vaille valmis. Sillä mennään, vaikka sisäinen kriitikkoni vähän muriseekin edelleen.

Vielä olisi tämän päivän urakkana kutsarin, julisteen yms. tekeminen ja eteenpäin lähettäminen. Tuntuu vain, että tuon kirjoitusurakan jälkeen olen niin puhki, että mieluummin heittäytyisin kirja kädessä parvekkeelle.

---

For a several days now I have tried to put together an exhibition press release of my following exhibition at the Black Wall Gallery in Vaasa, Finland, opening next week. Or rather: I have been avoiding writing the whole thing. For a few weeks time already, there have been separate sentences here and there, but nothing that could bind them together, and I feel that the whole subject has vanished in between lines. I don't know why. Never before I have had as much difficulties to write exhibition introductions or press releses. Usually the writing process has been the most enjoyable thing of the whole exhibition project - for me writing is the easiest way to express myself and writing about my own exhibition has been some kind of assembling, even catharsis, when everything else is finished. I have found it easy to write, naturally and narratively, when I just have laid my fingers on the keyboard. The biggest problem, until now, has been to edit the text short enough, but not, that I can't form sentences that make any sense. This has been a new, unexpected and totally incomprehensible experience for me, and a little bit scary one.

Today I managed to focus myself enough to write, and the press release is now finished, only proofreading (and my own artist introduction) missing. I will use this, even though my inner critic is still somewhat gnarling.

I should finish the exhibition opening invitation and poster designs today, etc. I just feel that after this writing sessiopn I'm so exhausted that I would much better spend the rest of the day on my balcony with a good book.

perjantaina, toukokuuta 22, 2015

Juhla / Celebration

A grant. Celebration. :)

Kuva, jonka Päivi Hintsanen (@paivi.hintsanen) julkaisi



Nyt kun tämä on julki ja lehdessäkin lukenut, uskaltanen sanoa ääneen myös minä: sain Taikelta näyttöapurahan, viiden kuukauden työskentelyyn (lisätietoja Taiken sivuilta). Aika iso juttu! Sain kuulla tämän jo ihan hyvän aikaa sitten, joten ensimmäisen kuulemisen riemu on jo ohitettu (vaikkakaan ei täysin laimentunut), mutta jonkinlainen rauhallinen autuus säilyy varmaan koko apurahan ajan.

On ollut sen verran työtä monella rintamalla, etten ole oikein ehtinyt asiaa juhlistaa, mutta tänään tuo apuraha sai toimia hyvänä syynä mennä syömään vanhempieni kanssa. Nautimme sisäsuomalaisen saaristolaispöydän antimista Jyväskylän Asemaravintolassa, joka oli varsin positiivinen kokemus kaikin puolin - aiemmin en ole paikassa käynyt, mutta tulevaisuudessa tulen varmasti käymään. Siinä istuimme auringonpaisteessa, lämpimässä, kun ulkona maailma oli muuttunut jo ihan vihreäksi - ja jotenkin heräsi toivo ylivoimaiselta tuntuvan urakan toteuttamisestakin. Eiköhän kaikki järjesty.

Viikonloppuna on luvassa editointia ja toivoakseni Verba-trilogian viimeisen videon valmistuminen. Sittenpä kaikki on muutamia testejä vaille valmista Vaasan parin viikon päästä aukeavaa näyttelyä varten (lukuunottamatta ripustusta, jota vähän aamuyön hetkinä kauhistelen).

---

Now this is public and printed to a newspaper even, so I dare to say it out loud: I got a five months working grant from the Arts Promotion Centre Finland. This is huge! I learned this a few months ago, so I've passed the biggest hysteric joy of hearing this for the first time (although I'm as happy now as I was when I heard about this), but some kind of peaceful bliss will continue through this whole grant working period.

There has been so much work to do, it has consumed all my time, and I haven't really celebrated this in any way - but today this grant was just a perfect excuse to have a dinner with my parent. We enjoyed the rich fish and seafood "smorgasbord" at the Jyväskylä Asemaravintola (old railway station house now working as a restaurant), which was absolute positive surprise - I haven't visited the place before, but in future I will absolutely take more visits there! There we sat, the sun shining warmly through the window glass to our table, when the world outside was already green, ready for the summer - and somehow I just found a new kind of hope. I just know I can manage these few overwhelming projects I'm working with right now.

Next weekend I'll be working with editing and hopefully finishing the last part of Verba trilogy. Then just a few tests, and everything will be ready for the exhibition in Vaasa, opening in a few weeks time (except the set up process, which has kept me awake a few times at early morning hours).

sunnuntaina, toukokuuta 10, 2015

Elämä ulkona, minä sisällä // Life outside, I inside

Nämä Poissa-sarjan vedokset myynnissä puoleen hintaan (á 35€, norm 70€) Jyväskylän taiteilijaseuran taidelainaamon /...

Posted by Päivi Hintsanen on 10. toukokuuta 2015

Ulkona on ihana ilma! Aurinko, puissa vihreää, ei sada, linnut laulavat... ja minä istun sisällä, koneen ääressä ja editoin videorunoja. Ei ole pitkään aikaan ollut näin hankala keskittyä työhön kuin nyt. Näiden kahden videon tekeminen on mielekästä, mutta haastavaa, sekä teknisesti että sisällöllisesti. Kokonaisuuden käsittely vaatisi juuri sellaista keskittymiskykyä, jota ei päästäni tällä hetkellä vain löydy. Koneen muistin käyttökin on äärimmillään. ...Yritänköhän nyt keksiä hyviä tekosyitä lintsata ja lähteä ulos?

What a wonderful weather outside! The sun, the green in trees, not raining, birds singing... and myself sitting inside, next to computer, edition video poems. I can't remember the last time it was this hard to concentrate on working. Making these two videos is a meaningful and fascinating project for me, but at the same time very challenging, in both technical aspects and contentwise. Right now I could use the concentration abilities that I just don't have at the moment. And the computer memory is running out. ...Am I trying to find some good excuses to cut the work and leave out?

lauantaina, toukokuuta 09, 2015

Pinterest

Follow Päivi's board Art Portfolio / Päivi Hintsanen on Pinterest.

Kiireisen viikon kiireinen viikonloppu. Tiistain jälkeen olen käyttänyt enemmän päiviä kuin kalenterissa on. Yksi kokonainen päivä meni ensi kesän näyttelyrupeamien käytännön asioita järjestäessä, mm. matka-aikatauluja setviessä: sähköposti piippasi innoissaan, kun kaikki kaksitoista matkalippua tipahtelivat postilaatikkoon yksi kerrallaan. Pari päivää meni teoksia pakkaillessa ja signeeratessa, vaikka oikeasti olisi pitänyt jo paljon aiemmin keskittyä viimeistelemään kahta Verba-sarjan videorunoteosta, jotka ovat tulossa Vaasaan esille kesällä. Siihen tämä viikonloppu meneekin, ja kaikki mahdollinen aika ensi viikolla. Onneksi on apua elämän kiireissä: Tampereella Tyttö-näyttely loppui torstaina ja Timo kävi puolestani hakemassa työt pois, kun itse en ehtinyt (tuli halvemmaksi käydä junalla paikanpäällä kuin lähettää Matkahuollolla tai postitse).

---

The busy weekend of the busy week. After Tuesday I've been using more days than there are in my calendar. I spent one whole day organizing the tiny littlest things regarding to the following summer exhibitions, for example figuring out the timetables: my email went grazy giving the sound signal with every twelve train tickets I ordered. I spent couple of days packing and signing my prints, even though I should have really started finishing with my Verba video poems much earlier than now; they will be exhibited in Vaasa in June. This is how I'm spending my weekend, and all the available time next week. Happy to have some help in these busy moments of life: the 'Girl' exhibition in Tampere ended last Thursday and Timo went to get my works back, when I didn't have any time myself.




tiistaina, toukokuuta 05, 2015

Ensimmäinen kevätpäivä // The very first spring day

After long grey winter... #spring, finally!

Kuva, jonka Päivi Hintsanen (@paivi.hintsanen) julkaisi



Tänään olen työskennellyt omien valmiiden kuvieni kanssa enemmän kuin pitkään aikaan. Yksi Poissa-sarjan vedos on tulossa erään kirjan kanteen (josta myöhemmin lisää); aamulla käsittelin kirjankansitiedostot valmiiksi ja lähetin ne eteenpäin. Sitten pakkasin Kuningattaren kuolema -vedoksen pakettiin asiakkaalle. Vähän myöhemmin kävin Beckerillä kuvaamassa Memento-työn viimeistä vedosta, tai pikemminkin sen kehyksiä teoksesta kiinnostuneelle (ja olin samalla Jyväskylän taidelainaamon kuukauden taiteilijan, Timo Sälekiven, assarina.

Kotiin päästyä oli jo vähän puhti pois, mutta koska parin viime viikon aikana olisi ollut useammankin kerran tarve jonkinlaiselle omien teosteni koostesivulle, päätin samalla aloittaa sellaisen koostamisen Pinterestiin. Nyt vain muutama kuva, mutta päivitän aktiivisesti. Saa tykätä ja pinnata omille boardeilleen, mutta jättäkää info paikalleen!

https://www.pinterest.com/kuvituksia/art-portfolio-p%C3%A4ivi-hintsanen/

---

Today I've worked with my own images more than in a long time. One of the prints from Absent series is selected to be in one book cover (of which more later); this morning I finished the book cover files and sent them to the publisher. Then I packed The Death of the Queen print, to be shipped to its new owner. A bit later I visited Gallery Becker to take some photos of my last print of Memento, or rather its frames to someone interested (and also, I worked as an assistant to Timo Sälekivi, who is now the artist of the month of the Jyväskylä Artists' Association Artotheque).

After I returned home, I was already a bit tired, but because during the last few weeks there has been need for some kind of one look compilation page of my artworks, I decided to start to make one in Pinterest. Now only a few pics but will be updated regularly. Please like and pin to your own boards as you will, but keep the basic info attached!


https://www.pinterest.com/kuvituksia/art-portfolio-p%C3%A4ivi-hintsanen/

maanantaina, toukokuuta 04, 2015

Vienosti huvittuneita monstereita II // Slightly Amused Monsters II


Oooh - what a elegant choice for a summer festitive clothing for every respectable citizen!T-shirts (mens or womens...
Posted by Monsterium - Kuvituksia on 4. toukokuuta 2015



Vienosti huvittuneet monsterit -teepaitakokoelma nyt valmiina, saatavilla myös muina tuotteina. Vilkaisepa kokoelmaa Soc6-kaupassani

---

Slightly Amused Monsters T-Shirt Collection now available (and some other stuff too) - View the collection at my Soc6 Shop


lauantaina, toukokuuta 02, 2015

Aamuhämärä // Twilight


Vuosien saatossa laatikoihini on kertynyt lukuisia koevedoksia ja muita kuvamateriaalia, joita en ole työstänyt lopullisiksi vedoksiksi saakka. Kalliit laatupaperit ja pigmenttimusteet ovat tehneet tästä kuvapinosta arvokkaan ja olen siksi(kin) jo muutamien vuosien ajan miettinyt, miten voisin hyödyntää materiaaleja uusiin teoksiin. Olen työskennellyt uusiokäyttötekniikoiden kanssa jo kuukausia, ja vaikka uudet kokeilemani tekniikat ovat vielä tähän mennessä ottaneetkin takapakkia, onneksi on vanhat tekniikat olemassa. Uusien Aamuhämärä-sarjan vedoksissa olen hyödyntänyt pigmenttimustevedostamisen lisäksi perinteisiä paino-, piirros- ja maalaustekniikoita.

Katso koko sarja nettisivultani: www.paivihintsanen.fi/twilight

---

During the past years I have saved dozens of proof prints and other printed material, which I haven’t finished as final artworks. High-priced quality papers and pigment inks have made this pile of pictures very expensive and that is one of the reasons why I have thought about how to re-use these materials for new artworks. I have studied re-use techniques already for months, and although some of new techniques I have tried to develope, have not proven to be good ones, I’m glad there are some old techniques which I can use. In making these works from Twilight series I have used some traditional printing, drawingf and painting techniques in addition to pigment ink prints.

View the whole series at my webpage: www.paivihintsanen.fi/twilight