(Eilen näkyi meidän keittiönikkunastamme tällainen - toisellapuolella taloa kaaria oli kaksi päällekäin...)
Tänään on pienen Välillä on väriä -näyttelyn avajaiset taidemuseolla. Olen silloin tällöin käynyt hengailemassa museolla, mutta täytyy rehellisyyden nimissä tunnustaa, ettei näyttelyssä ole mitään minun ansiostani. Eli joskus aikoinani ideaa värinäyttelystä museon suuntaan heitin, mutta toteutusvaiheessa olen ollut äärimmäisen epäaktiivinen. Paikalla on kuitenkin useammankin keskisuomalaisen taiteilijan omat "väriympyrät" (tai -systeemit, mitkä ovatkaan), joten paikalle kannattaa ilmaantua.
Eilen oli aika vinkeä päivä: töitä en tehnyt lainkaan (koska kotiin tullessani oli ukkosta ilmassa, joten katsoin paremmaksi pitää tietokoneen suljettuna). Aamulla pelasin hieman R&C:a, sitten menin Taidetoimikuntaan roikkumaan (siellä ne osaavat kohdella ihmistä kuninkaallisesti!) Vietin useita tunteja tietosanakirjan kanssa ja lopulta kaappasin mukaani Ellinooran, jonka kanssa lähdimme minimalistiselle divarikierrokselle. Löysin itseasiassa pari värikirjaakin...
Järkyttävä kuumuus *pakotti* meidät poikkeamaan Sohvilla jäätelöllä. Ellinoora valitsi annoksekseen keltamustan jäätelökaunokaisen, itse puolestani valitsin mustikkasorbettia vaniljakastikkeessa. Oli hyvää ja ulkona syöminen oli nautinto siihen saakka, kunnes oli välttämätöntä siirtyä sisätilaan tuulen ja rankkasateen vuoksi. Ukkonen esittäytyi ja jo hetken näytti siltä, että jäämme vangiksi Sohville, mutta kyseessä olikin vain lyhyt purskahdus, jonka jälkeen livahdimme molemmat kotiin omille tahoillemme. (Kaikessa fiksuudessani en tajunnut samantien syödä *ruokaa* Sohvilla, vaan tyydyin kotona kokeilemaan Pirkan pikanuudelipussia, mikä oli aivan käsittämättömän pahaa!)
Loppuillan pidin tietokoneen historiallisesti kiinni ja sen sijaan pitelin PS2:n ohjaimesta tiukasti kiinni.
Tämä päivä on mennyt samankaltaisen letkeyden parissa. Olen muutamia pikkutöitä tehnyt pois tieltä, mutta pääasiassa kävellyt ulkona ja sitten paennut aurinkoa pelin pariin. Hyvä alkukin oli päivällä: keittiöön oli aamulla katettu mozzarella-basilika-tomaattileipä -aamupala. Vaikea tässä on edes kärsiä huonosta omatunnosta, vaikka päivän avainsanana onkin "laiskuus".
En kerta kaikkiaan viitsi. En viitsi ratsastaa, se on liian liikunnallista; en viitsi kävellä, se on liian rasittavaa; en viitsi panna maata, sillä silloin olisi joko noustava, mitä en viitsi, tai jäätävä makuulle, enkä viitsi sitäkään. Kaiken kaikkiaan: minä en viitsi.
- Søren Kierkegaard -
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti