soi | Goldfrapp - Lovely Head

Mikko juhli synttäreitäni tämän veikeän veijarin avulla.

Kuten aiemminkin: kuuden päivän väliin jätetty blogaaminen ei automaattisesti tarkoita roolohahmoni kuolemaa. Täällä olen. Elossa, mutta muutamaa päivää vanhempana.

Viime perjantaina vietin synttäreitäni pakenemalla käsityön museon kyydissä Vaasaan. Strömsön tuotantoon käytiin tutustumassa ja niinpä vannotin itselleni, että muistaisin katsoa sunnuntaina seuraavan jakson, jotta tietäisin miltä touhu näyttää televisiossa. Mutta jotenkin tuo sunnuntai on vähän huono päivä muistaa televisio-ohjelmia.

Reissu Vaasaan oli kerrassaan ja monella tavalla hieno, mutta pelottavaa huomata, että oikeasti kaupassa voi ahdistua. Tuuri-kokemus oli vähän kuin kummitusjuna-ajelu, mutta jotenkin vain kolkompi. Pitää varmaan myöhemmin yrittää uudelleen rauhallisemmissa olosuhteissa.

Tänään oli täydellinen pummauspäivä. Lorveksin ensin Käsityön museolla työpaikkakiusattavana ja sitten siirryin Luovan foorumin toimipisteeseen kiusattavaksi. Syötätin itselleni kreikkalaisen ravintolan listalta tiikerirapuja ja päärynäjäätelöä lakoilla ja jollain moussella. Käsittämättömän hieno makuelämys. Syvien filosofisten keskustelujen jälkeen siirryin uudelleen museoyksikköön, josta joukolla päädyimme aurinkoiselle terassille. Sain pummattua kokiksen ja poltin vasemman olkapääni. Kerrassaan onnistunut kulttuuritäytteinen päivä.

Värillisiä kirjalöytöjä olen tehnyt suhteellisen paljon. Mikä sai minut miettimään, että voisin perustaa vielä kolmannenkin blogin. Aito coloria/värihavaintoblogi voisi olla vapauttavaa ja vähän henkistä aasinsiltaa siihen, että joskus vielä ehtisin Coloriaan koskea sisällöntuotantomielessä...