soi | Sound Team - Fastest Man Alive

Täällä ollaan. Töissä. Ja pyykkiä pesemässä. (Ja pleikkari auki olohuoneessa odottamassa vuoroaan). Ultimate-juhannuskokemus.

soi | Goldfrapp - Lovely Head

Mikko juhli synttäreitäni tämän veikeän veijarin avulla.

Kuten aiemminkin: kuuden päivän väliin jätetty blogaaminen ei automaattisesti tarkoita roolohahmoni kuolemaa. Täällä olen. Elossa, mutta muutamaa päivää vanhempana.

Viime perjantaina vietin synttäreitäni pakenemalla käsityön museon kyydissä Vaasaan. Strömsön tuotantoon käytiin tutustumassa ja niinpä vannotin itselleni, että muistaisin katsoa sunnuntaina seuraavan jakson, jotta tietäisin miltä touhu näyttää televisiossa. Mutta jotenkin tuo sunnuntai on vähän huono päivä muistaa televisio-ohjelmia.

Reissu Vaasaan oli kerrassaan ja monella tavalla hieno, mutta pelottavaa huomata, että oikeasti kaupassa voi ahdistua. Tuuri-kokemus oli vähän kuin kummitusjuna-ajelu, mutta jotenkin vain kolkompi. Pitää varmaan myöhemmin yrittää uudelleen rauhallisemmissa olosuhteissa.

Tänään oli täydellinen pummauspäivä. Lorveksin ensin Käsityön museolla työpaikkakiusattavana ja sitten siirryin Luovan foorumin toimipisteeseen kiusattavaksi. Syötätin itselleni kreikkalaisen ravintolan listalta tiikerirapuja ja päärynäjäätelöä lakoilla ja jollain moussella. Käsittämättömän hieno makuelämys. Syvien filosofisten keskustelujen jälkeen siirryin uudelleen museoyksikköön, josta joukolla päädyimme aurinkoiselle terassille. Sain pummattua kokiksen ja poltin vasemman olkapääni. Kerrassaan onnistunut kulttuuritäytteinen päivä.

Värillisiä kirjalöytöjä olen tehnyt suhteellisen paljon. Mikä sai minut miettimään, että voisin perustaa vielä kolmannenkin blogin. Aito coloria/värihavaintoblogi voisi olla vapauttavaa ja vähän henkistä aasinsiltaa siihen, että joskus vielä ehtisin Coloriaan koskea sisällöntuotantomielessä...

soi | 65 Days Of Static - Drove Through Ghosts To Get Here

(Eilen näkyi meidän keittiönikkunastamme tällainen - toisellapuolella taloa kaaria oli kaksi päällekäin...)

Tänään on pienen Välillä on väriä -näyttelyn avajaiset taidemuseolla. Olen silloin tällöin käynyt hengailemassa museolla, mutta täytyy rehellisyyden nimissä tunnustaa, ettei näyttelyssä ole mitään minun ansiostani. Eli joskus aikoinani ideaa värinäyttelystä museon suuntaan heitin, mutta toteutusvaiheessa olen ollut äärimmäisen epäaktiivinen. Paikalla on kuitenkin useammankin keskisuomalaisen taiteilijan omat "väriympyrät" (tai -systeemit, mitkä ovatkaan), joten paikalle kannattaa ilmaantua.

Eilen oli aika vinkeä päivä: töitä en tehnyt lainkaan (koska kotiin tullessani oli ukkosta ilmassa, joten katsoin paremmaksi pitää tietokoneen suljettuna). Aamulla pelasin hieman R&C:a, sitten menin Taidetoimikuntaan roikkumaan (siellä ne osaavat kohdella ihmistä kuninkaallisesti!) Vietin useita tunteja tietosanakirjan kanssa ja lopulta kaappasin mukaani Ellinooran, jonka kanssa lähdimme minimalistiselle divarikierrokselle. Löysin itseasiassa pari värikirjaakin...

Järkyttävä kuumuus *pakotti* meidät poikkeamaan Sohvilla jäätelöllä. Ellinoora valitsi annoksekseen keltamustan jäätelökaunokaisen, itse puolestani valitsin mustikkasorbettia vaniljakastikkeessa. Oli hyvää ja ulkona syöminen oli nautinto siihen saakka, kunnes oli välttämätöntä siirtyä sisätilaan tuulen ja rankkasateen vuoksi. Ukkonen esittäytyi ja jo hetken näytti siltä, että jäämme vangiksi Sohville, mutta kyseessä olikin vain lyhyt purskahdus, jonka jälkeen livahdimme molemmat kotiin omille tahoillemme. (Kaikessa fiksuudessani en tajunnut samantien syödä *ruokaa* Sohvilla, vaan tyydyin kotona kokeilemaan Pirkan pikanuudelipussia, mikä oli aivan käsittämättömän pahaa!)

Loppuillan pidin tietokoneen historiallisesti kiinni ja sen sijaan pitelin PS2:n ohjaimesta tiukasti kiinni.

Tämä päivä on mennyt samankaltaisen letkeyden parissa. Olen muutamia pikkutöitä tehnyt pois tieltä, mutta pääasiassa kävellyt ulkona ja sitten paennut aurinkoa pelin pariin. Hyvä alkukin oli päivällä: keittiöön oli aamulla katettu mozzarella-basilika-tomaattileipä -aamupala. Vaikea tässä on edes kärsiä huonosta omatunnosta, vaikka päivän avainsanana onkin "laiskuus".

En kerta kaikkiaan viitsi. En viitsi ratsastaa, se on liian liikunnallista; en viitsi kävellä, se on liian rasittavaa; en viitsi panna maata, sillä silloin olisi joko noustava, mitä en viitsi, tai jäätävä makuulle, enkä viitsi sitäkään. Kaiken kaikkiaan: minä en viitsi.

- Søren Kierkegaard -

soi | Procol harum - A Salty Dog

Counting Sheep. 2006.

Alkaa jo toipua eilisestä katastrofista. Suurin osa levyistä lienee ihan ok, mutta tutkiskelu osoitti, että aina Marilyn Manson sai tässä talossa eilen aika täysimittaisesti turpiinsa. Tosin, viat lienevät pääosin koteloissa.

Eilen kävin Väristyksiä-näyttelyn / tilasomistajakoulutuksen palautepalaverissa Tourulassa ja samalla reissulla kaappasin Timpan pakolliselle ruokatauolle ja raahasin helteiseen ja tuuliseen satamaan lettubaarin huomaan. Jäätelötkin tuli nautittua ja suuri mukavuus valtasi puolistressin keskellä. Sirpaleet tuovat onnea?
Tuota jalkapallojuttua pukkaa tuolta BBC6:lta sen verran, että pakostakin tulee seurattua. Aivopesun ansiosta lienen nyt Englannin kannattaja. Telkkarissa tosi-tv voittaa kaikki liigat vielä 10-0, joten olkoon tämä uusi sporttiharrastukseni nyt radion varassa. Värijutunkin radiosta pari päivää sitten tähän liittyen kuulin: jollakulla pelaajalla on vihreät camouflage-kengät! En vaan huomannut kuunnella kenellä...

Mites tämä on päässyt unohtumaan, vaikka on vuoden suurin poshailun aihe: muutama päivä sitten sain viestin New Museum of Contemporary Art:ista... Rhizome.orgista on valittu GROK-projektiin 15 teosta, jotka kootaan yläaste/lukioikäisille tarkoitetuksi rompuksi. Uninvited words on yksi näistä. Pitää pukata projekti cd:lle ja lähettää New Yorkiin. Laitan samalla siis mukaan koko tuon 12 tunnin spämmihölötyksen, jota ei tällä hetkellä voi ladata/streamata serveriltä, koska siellä ei ole tarpeeksi tilaa koko höpinälle...

E Silakan ilmoittautumiskutsua olen postitellut ympäriinsä. Haemme pohjoismaista nettitaidetta esille. Tarjolla on ollut jo muutamia romppujuttuja ynnä installaatiota, mutta ainakin tänä vuonna pidetään täysin nettitaiteen pohjalta - täytyy ensi vuonna harkita vähän laajentamista. Ehkä jotain hybriditöitä voisi ottaakin, mutta sellaisia, joissa netti on pääosassa (ei ladattavaa, mutta streamattavalle voidaan sanoa joo.)

Ellei mitään ole kadonnut oli äskeinen pelkkää mielikuvitusta ja näköharhaa

- Unta vai totta, Aku Ankka -

soi | Matisyahu - Youth

Maanantai.

Tiedättekö, miltä kuulostaa, kun kaksi kaksimetristä, täyttä cd-hyllyä kaatuvat? Minäkään en haluaisi. Sadoista cd-levyistä vain muutamat vahingoittuivat näkyvästi (tietenkin ne rariteetit, eritoten huoneemme aurinkoinen henki iski Niskalaukaukseen). Olettaen, että ne, jotka pysyivät koteloissaan paikallaan, säilyivät ehjänä, aamuisesta romahduksesta selvisimme luultavasti melko helpolla. Parkettikin on onneksi jo aiemmista projekteista niin naarmuilla, että kymmenisen pikku-uraa ei enää tunnu missään.

Katastrofista ei ole kuvaa (liian lähellä vielä, että voisi dokumentoida tätä), mutta sen sijaan toinen maanantaikuva ("Päivi tekee ruokaa itselleen, koska talon gourmet-kokki väsää näyttelyään aamusta iltaan") viikon parin takaa kruunaa arjen alun ja johdattelee viikon tunnelmaan.

*Argh.*

Pitänee koota itsensä ja lähteä museoimaan: käväisemään taidemuseolla ja sitten käsittelemään Väristyksiä-näyttelyn asioita. Illalla pitäisi sitten vielä varsinaisiin töihinkin virittäytyä.

*Säälikää.*

Maailma on ikuinen keinulauta.

- Michel de Montaigne -

soi | Scissors For Lefty - Ghetto Way

Ruins I. 2006.

Eilen oli käsittämättömän selkärangaton päivä. Roikuin jonkin verran taidemuseolla, mutta ei ainakaan minun kontolleni voi mitään merkittävää osaa näyttelynpystytyksestä laittaa. Tällä kertaa olin se pakollinen lusmuilija. *Painaa päänsä häpeissään* Pitänee vielä kirjoittaa jokin lyhyt juttu CMYK-väreistä.

Tuplasti enemmän vietin aikaa Käsityön museolla, jossa juhlittiin synttäreitä pullakahvittelun merkeissä. Museon edessä keitettiin punamultamaalia (niin marjapuuroisen tuoksuista, että menin kotimatkalla ostamaan marjapuuroa, jonka kuitenkin lopulta unohdin ostaa - sen sijaan ostin retiisejä) ja Ulla piti indigovärjäysnäytöstä. Aamulla mukaan tempaisemani vanha likainen ostoskassi joutui värikylpyyn ja on nyt sininen. Slummityylin katu-uskottavuus on nyt pudonnut minimiin, mutta enää ei tämän shoppailijan kokonaisuus näytä niin kuralätäkköiseltä.

Museolla tapasin myös Annen, jonka kanssa istuttiin tovi punamultahuoneessa juttelemassa. Välittämö-asioitakin - uusia jäseniä on tullut ja tulossa!

Olen tässä parin viikon aikana valmistautunut Flashin uudelleen opetteluun ja yrittänyt vierailla kaikenmaailman informatiivisilla sivuilla. Mikään niistä ei ole kuitenkaan niin täydellisesti heijastanut tunteitani kuin tämä suuri taideteos (joka kirvoitti kyynelnaurut): FLASH.

HUOMIO KANSALAISET! Ylen Teemalla on illan teemana JÄÄTELÖ! Tulee dokumenttia ja elokuvaa! Vihdoinkin Yle ymmärtää television mahdollisuudet edes jollakin tasolla, vaikka ei vieläkään kunnon tosi-tv:tä lähetä.

Jos hän ampuu tarkasti, osuu jäätelö saaliin silmiin ja sokaisee sen, ja sitten metsästäjä köyttää saaliin, kun se on avuton

- Jäätelökivääri, Aku Ankka -

soi | Keane - Atlantic

Bugs II. 2006.


Pari viikkoa sitten uutisoitiin, ettei Sävelradion toimilupaa uusittu. Slaagi meinasi tulla. Onneksi meillä on adressit.com: adressi Sävelradion puolesta! Siellä ei öisin puhuta mitään ja Frank Sinatra saattaa laulaa luikauttaa korvaan.

Taidemuseolla käväisin tänään katsomassa Välillä on väriä -näyttelyn ripustusta ja metsästelin tietoa liturgisista väreistä. Soitin jopa kaupunkiseurakuntaan (siellä oli hyvin lempeä-ääninen nainen, joka kertoi minulle kirkkokalenterin olemassaolosta). Asiat selvinnevät ja huomenna meininki jatkuu tehokkaammin (toivottavasti).

Ensi torstaina klo 18 (muistaakseni) avajaiset. Tervetuloa kaikki!
Ja perjantaina (joka viikko) on ilmainen sisäänpääsy sinne toiseen värinäyttelyynkin: Väristyksiä käsityön museolla. Menkää sinnekin kaikki. Hirvittävät kävijämäärätavoitteet painavat päälle.

If it sells, it's art.

- Frank Lloyd -

soi | Pj Harvey - Dress

Bugs I. 2006.

Live Herring 2006 järjestetään tänä vuonna 16.-19.11. Teosten ilmoittaminen nettitaidenäyttelyyn on alkanut. Olen muutamiin newseihin tuon laittanut, mutta massapostitus saanee odottaa aikaa, kunnes jälleen olen vähän kevyemmän työläjän alla.

Viimeksi tänään kävi mielessä, että lopetan kaikki nuo vapaaehtoishenkiset projektini. Työ ei stressaisi ollenkaan, kun sen tekemiseen olisi vähintään tuplasti aikaa ja ehtisin paitsi harrastaa ja ylläpitää Coloriaa kunniallisesti, myös tehdä omia artsuprojektejani.

Tosin myönnettäköön, että viime päivien ajantappajaykkönen on ollut XP:n spider-pasianssi (kiitos vaan Kimmo, kun sen opetit - jos oltaisiin Ameriikassa, haastaisin oikeuteen työaikani tuhoamisesta) ja vinkeätä vetkuttelua olen harrastanut myös äärimmäisen simppelin Putkiaivotestin parissa. Huomautettakoon, että olen jälkimmäisessä varsin hyvä. Ensin mainitussa en loista, mutta ehkä se johtuu kevyehköstä araknofobiastani. En voi keskittyä, kun korteissa on spaddun kuvat, enkä halua myöntää, että se haittaisi niin paljon, että pitäisi vaihtaa korttikuviot.

Suuret on ongelmat.

I think the idea of art kills creativity.

- Douglas Adams -

soi | Brigade - Made To Wreck

Omnipotenti. 2006.

Tänään Norjassa puukirkot ovat tiukan vartioinnin kohteena, mutta latistettakoon jännityksen sekaista tunnelmaa mainitsemalla pienestä käännösvirheestä, jonka vuoksi Bruce Dickinsonkin jo joutui viime vuonna radio-ohjelmassaan miettimään Number of Beastin kohtaloa. 666 *on* nimittäin käännösvirhe. Itseasiassa pedon luku on 616 - joka on amerikkalaisin katsottuna kesäkuun 16 päivä. HETKINEN! Syntymäpäiväni? *glups* Tämän hienon aasinsiltavihjailun jälkeen ilmoitan vastaanottavani kaikenlaista pääkalloista, mutta en kuitenkaan mielelläni aitoja pääkalloja. Roinaa voi tuoda etukäteen ja jälkikäteen, sillä luultavasti olen syntymäpäivänäni toisaalla.

Ilmeisesti tuo käännösvirhe on ollut tutkijoiden tiedossa jo ties kuinka kauan, mutta jostain syystä 666 pitää pintansa. Onhan se paljon jämäkämmän näköinen kuin Aku Ankan autonnumerotyylinen (313) numerosarja. Vinkeää vain ajatella, että jossain vaiheessa kaikki 666-biisit pitäisi a) sanoittaa ja b)levyjen kannet designata uusiksi. Lisää tärkeää informaatiota asiasta: Number of the Beast (Wikipedia) + Beast's real mark devalued to '616'

Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto
- Albert Einstein -

soi | Hope of The States - Sing It Out

High. 2006.

Nythän ponkaisi. Kone on edelleen pystyssä uhkauksistaan huolimatta, mutta irrationalismin kannattaja edelleen. Uuden koneen mukana tuli koneelleni ensimmäistä kertaa elämässäni Word, tuo kunnia|kas/-ton tekstinkäsittelyohjelma, jota olen vältellyt koko bittisen elämäni. Tänään englanninkielistä kirjettä kirjoittaessani oikeinkirjoitusalleviivailu alkoi syödä mieltä oikein urakalla, joten aloin suurella urhoollisuudella tutustua ohjelman asetuksiin. Tekstintarkistustyökalut-kohdassa oli rasti kohdassa "käytä nykySAKSAN oikeinkirjoitussääntöjä". Vinkeämmäksi seikan tekee se, että muita vaihtoehtoja - kuten nykySUOMEN, mikä tuntuisi loogisemmalta suomenkielisessä ohjelmassa - ei ole tarjolla. Mitä helv? Lieneekö minussa sitten nykysaksalainen sielu, kun ohjelma ymmärsi kuitenkin suomenkielisen kirjoitukseni ilman alleviivauksia. Hmph.

Luulin olevani hukassa ilman konettani, mutta nyt alkaa vähitellen tuntua, että tietokoneen läheisyydessä olen oppinut tuntemaan hukan, jollaisen olemassaolosta en ollut ollut edes tietoinen.

Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne linnut laulaisivat, jotka parhaiten osaavat.

- Henry van Dyke -

II soi | Killing Joke - Invocation

Ei jaksaisi enää. Nyt tuo hieno koneeni sitten käynnistyi kiukutellen. Juuri, kun kiire on taas kovimmillaan ja muutaman kuukauden tienestit pelissä. Sain ilmoituksen, jonka mukaan koneessa on vakava hardware failure, jota ei voi korjata. Pitäisi ottaa yhteyttä paikalliseen tietokonekorjaamoon. Kone käynnistyi pienen ärinän jälkeen kyllä ja näyttäisi toimivan hyvin, mutta koko ajan on olo, että koko masiina rysähtää hetkellä millä hyvänsä. Hyvin alkanut päivä näköjään päättyy harmitukseen ja hammasten kiristykseen. Onneksi ei ole vieressä mitään helposti rikkoutuvaa (*muuta kuin tuo kone, ha ha*), muuten päätyisi roina ilmaradalle. ARGH. Nyrkkeilypussi pitänee hankkia.

Ei auta vinku markkinoilla. Onneksi voi keskittyä nyt aivan kärppänä töihin. Pakko yrittää hoitaa kaikki projektit pikapikaa kuntoon ennenkuin tämä uusi mukahieno kone vinkaisee viimeisensä. En yksinkertaisesti *suostu* uskomaan, että tämä uutuuttaan kiiltelevä kone on jo rikki. Luotan siihen, että Microsoftin laatuohjelmat ne siellä vinkuvat puhtaasti kiusan vuoksi.

Toivottavasti huomenna herään ja huomaan, että tämä olikin vain painajaista.

soi | Mumm-Ra - Song B

The Time Through Window. 2006.

Perjantaina kävin Anssin kanssa bisneslounaalla kreikkalaisessa ravintolassa (hyvä lounas). Loppupäivä muuttui shoppailuksi, niin ankaraksi, että kotimatkalla voimat loppuivat sopivasti Beckerin kohdalla. Join voimien kerryttämiseksi kahvia ja jäin samantien norkoilemaan avajaisiin asti. Mikkeliläiset tuntuivat mukavilta, vaikka hyvin kevyesti ehdimme vain muutamia sanasia vaihtaa. Kotiin tulin lopulta kahdeksan pintaan jäätelökaupan kautta kiertäen.

Eilen shoppailu jatkui pelejä ja leffoja ostamalla. Tänään tuli järkytys, kun shoppailuintoisina olimme menossa Prismaan veljen kyydillä penkomaan lisää DVD-laareja: pyhä! Kaupat kiinni! Mitä nyt? Luojan kiitos mieleen muistui, että onneksi Plantagen on sentään auki. Joten menimme sinne pahimpia shoppailuviekkareita vähentääksemme. Paluumatkalla (ostamani salvian lahjoitin äidille) katselimme hieman säälien muita kymmeniä autoilijoita, jotka epätoivoisina etsivät paikkaa, jonne mennä shoppaamaan.

---
Viikonloppuun on mahtunut shoppailun lisäksi aika paljon elämää suurempia asioita. Lähinnä muiden, minä yleisönä ihmettelemässä. Mutta on se hassua ajatella, kuinka parin päivän sisällä joku voi osoittautua sielultaan kymmenen kertaa suuremmaksi ihmiseksi kuin olisin osannut kuvitella ja samaan aikaan joku toinen, toiseen asiaan liittyen, voi kadottaa täysin kaiken kunnioitukseni.

Ihmisruletti jatkukoon.

Kuviteltujen asioiden lohtu ei ole kuviteltua lohtua.

- P.D.James -

soi | Automatic - Monster

The Light Compressor. 2006.

Välittämö-palaveria ja Välittämö-päivityksiä. Ja Välittämö-asiaa: vaihdan muuten *laadukkaat ja hienot kotisivut* Muumipeikko unelmoi tai Muumi Fazer -mukiin. Ihan vihjeeksi vaan, että Muumipeikko unelmoi -mukia saa parilla sadalla eurolla (allekin) silloin tällöin huuto.netistä ja muualtakin. Oma laiskuuteni ja en kyllä mukista kahta sataa maksa on minut tähän vaihtokauppaan ajanut, käyttäköön joku hyväkseen. Tämä tarjous on muuten voimassa jatkuvasti (ellei mukia oteta jostain syystä uudelleentuotantoon).

Ensimmäinen yhteenotto tietokoneen kanssa. Tai lähinnä vikuroivan virusohjelman, joka nyt on asettunut kohdalleen - kolmen ja puolen tunnin aktiivitaistelun jälkeen. Taas kävi klassinen: live updated ei päivittänyt, virheilmoitusta pukkasi ja viidennen yrityksen jälkeen soitin toisen kerran Symantecin asiakastukeen: ongelma loppui sen siliän tien. Ensimmäisellä soittokerralla muuten, kokonaan ennen tätä asentelusessiota, langan päässä oli mies, joka ei ollut ongelmastani kuullutkaan. Onneksi on netti avuliaita ihmisiä täynnä: minua auttoi joku namibialainen teinityttö, joka postasi vastauksen kysymykseeni puoliminuuttia sen jälkeen, kun olin ehtinyt sen foorumille laittaa. Kiltti kone, sanon minä nyt ja silitän sen hopeista pintaa nöyrtyneenä.

The universe doesn't give you points for doing things the easy way.

- Babylon 5 -