Tänään ostin Suosikin!
¬_¬
Sain viime viikon loppupuolella harvinaisen paljon kannustavaa Coloria-palautetta ja tietoisuus sivuston jäätymisestä alkoi painostaa. Aioin perjantaina avata bloggerin urputtaakseni, kuinka aina menee työhön niin paljon aikaa, ettei ehdi päivittää Coloriaa blaa blaa blaa - ja sitten tajusin, että koko vinkumisajan voi käyttää Colorian tuunaamiseen. Ensin ajattelin päivittää kaikki matskut, mitä tänne on sekalaisiin hakemistoihin kerääntynyt melkein puolen vuoden ajalta, mutta sitten päädyinkin aloittamaan peruskorjauksen. Johan edellisestä uudistuksesta on yli kaksi vuotta ja koska olen päivittänyt pohjan aina uusia tietoja päivittäessäni, joukossa roikkuu vieläkin vanhoja sivuja. Muutos ei näy vielä Colorian vieraille, eikä välttämättä kaikki huomaa sittenkään, kun on prosessi valmis - mutta ainakin sivuilla tulee olemaan yhtenäinen looginen rakenne ja niitä on hieman helpompi säätää. Ehkä sitten kaikenlainen muuttelu - niin visuaalinen kuin sisällöllinenkin - on mielekkäämpää, kun on jonkinlaista tolkkua koodissa. Onneksi en tajunnut ennen urakan alkua, kuinka paljon niitä sivuja onkaan, siinä olisi saattanut luterilainen työläissielunikin rutistua rusinaksi kauhusta. Mutta vaikka projekti on edelleen pahasti kesken, olen äärimmäisen tyytyväinen, että sen aloitin.
Tosin... lauantaina sain lyhyen, mutta ytimekkään viestin hyvät sivut, jatka työtä. Mikä itseasiassa oli aika paha viesti työnarkkarin huonon omatunnon aallokossa kärvistelevälle, koska on tulkittavissa myös muotoon: 'on ne sivut jo ihan ok, palaa nyt sinne oikeisiin töihisi'.
Muu aika on mennyt töiden parissa ja toinen vastaava samanlainen aikablokki Live Herringiä järkätessä. Oppaillemme ja pystytystä varten Yliopiston luentosarjan luennoitsijat on nyt varmistuneet ja muutenkin alkaa näyttää julman todelta tuo meininki. Varsinkin viimeiset pari kolme viikkoa tämä on ollut ihan täyspäiväistä työtä tuon varsinaisen rinnalla, mutta vaikka sielua kuinka riekaleiksi repisikin toivontaitten puute ja oman sählämielen rajallisuus, onhan tuo palkitsevaakin nähdä, kuinka jotain saattaa jopa saada aikaiseksi.
ø, sanon minä.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti