s-track | X Ray Spex -Identity

Menen huomenna luennoimaan Tampereelle verkkotaiteesta. Kävin tänään vanhoja matskujani läpi ja samalla hieman päivitin aineistoa. Vähän alkoi jännittää. Ei luento itsessään, vaan tämä ylenpalttinen tukkoisuus ja räkäpään raskaus. Niin sanottu ikioma Tamperesyndroomani: viimeksi, kun muutamia vuosia sitten puhuin nettitaiteesta Tampereella jossain seminaarissa vai mikä lienee olikaan, nenä oli tukossa ja ännät ja ärrät vääntyivät suussa muodottomiksi: vaihtoehtoina oli puhua dettitaiteesta tai veikkotaiteesta. Saa nähdä tuleeko samanlaista dadaistista viihdettä tällä kertaa.

Live Herringin kanssa olen kyllä vähän seinässä... Aika meinaa loppua ja langat karata käsistä. Ja ennen muuta järjen rippeet päästä. Ei kuitenkaan sanottavammin ahdista, joten mikäs tässä köllötellessä.

Coloriaan tuli tänään palaute, joka piristi niin paljon, että idearykäisin paperille C-Sivuston Kehityssuunitelma n. 105:n. Eläkepäiviä varten. Muutoin on pari viikkoa sitten aloitettu päivityshomma vielä kesken.

Pannukakku odottaa.

s-track | RoadRunner United - Army Of The Sun

Pöh.

s-track | Roxy Music - Love Is The Drug

Viiden tunnin yöunien jälkeen ei ollut ihan freesi olo aamulla. Onneksi Live Herring -palaveeraus alkoi vasta yhdeltä, joten ehti herätä rauhassa. Tänään vasta palaverissa naksahti selkeys siitä, kuinka LÄHELLÄ tapahtuma on. Versus kuinka paljon on tekemättä. Pääsenpähän hyvällä syyllä kasvattamaan tarralappuarmeijani kokoa työpöydällä.

Onneksi paluumatkalla pääsin vihdoinkin hiljentymään Tiimarin autuudessa ja pyysin ilmaisen askartelulehdenkin, jota mainoksessa kovasti esiteltiin. En ole vielä avannut, säästän huomiselle. Muutenkin on lukemista tuolla odottamassa, kun työaika napsahtaa loppuunsa: ammattikirjallisuutena ostin kalliin Photoshop-brassailulehden ja sivukirjallisuudeksi rentouttavan RockSoundin.

Aika hienoa oli palata uupuneena kotiin ja huomata, että päivän aikana oli sähköpostiin tullut ensimmäisen kerran piiiiiiiitkään aikaan enemmän Coloriaan ja artsuiluihin kuin työhön liittyvää postia. Lohdullista, seurata kuinka Coloria kasvaa. Työviestien määrä ei tunnu niin suurelta, vaikka niitä olisi yhtä paljon kuin aiemminkin.

Kaikenlaista pientä piiperrystä olen saanut tänään hoidettua artsuilun ja näiden vapaiden hankkeiden osalta. Tyytyväinen olen itseeni. Sen sijaat työt ovat jääneet hunningolle, niiden pariin siis.

s-track | The Creatures - Right Now

Tarjoukset sekä graafikolta että painolta on saatu Live Herring -tapahtuman brosyyreille ja muulle. Eli homma todennäköisesti hoitunee jotenkin... ;)

Colorian kanssa puuhastelu taisi taas tyssätä viime viikon energiapurkauksen jälkeen hetkeksi paikalleen: pakko keskittyä noihin työjuttuihin. Mutta pieni huomio kuitenkin: noiden lempiväri- ja inhokkivärikyselyiden sun muun perusteella olisi voinut päätellä, että suurin osa Colorian lukijoista on naisia, mutta tuo plus-miinus-nolla -kysely on saanut miehetkin liikkeelle. Mukavalta tuntuu, kun postiin pamahtelee noita vastauksia; pitää jossain välissä suunnitella, miten tulokset laittaisi visuaalisesti esille. Voisihan sivuille laittaa jotain automatisoitujakin polleja, joissa heti näkee jonkinlaisen kaavion vastauksista, mutta en ole halunnut automatisoida noita tällä hetkellä verkossa olevia, koska kun tiedot käsittelee itse, saa paremman käsityksen jutuista.

Käsittämätöntä postia on lennellyt laatikkooni. Lumen tulo on ilmeisesti saanut kaikkien lyyrisen aivopuoliskon sykkimään. Tänään kaikki työjututkin ovat tulleet jutustelunomaisina ja runomuotoisenakin (!) Ehkä muutkin ovat ilahtuneet ihanaisesta Tiimarin ilmaisjakelumainoksesta, joka on loistoa ja glitteriä täynnä. Tiimarissa se taide asuu.

s-track | Lush - Ladykillers

Eilen oli aika rauhallinen työpäivä, mutta sitäkin hektisemmin vietin aikaa Live Herring -projektin kanssa. Paljon asioita nytkähti taas eteenpäin ja uusi ihmiskontaktikin tuli tehtyä ja tapahtumaan syntyy todennäköisesti uusi projekti - lisää myöhemmin.

Pieni painekasautuma iski illalla, kun sikisi aika raskas itsekriittinen epäusko minkäänlaisin järjestelytaitoihin. Soitin siis auttavaan puhelimeeni Janille tehokkaan marmatuspuhelun - hyvä taktiikka, koska vastaanottaja oli sidottu tautisena paikalleen, eikä tajunnut kuumehoureissaan sulkea puhelinta. Helpotti. Puhelu loppui melko hyvään uuteen energiavirtaan ja uusi ideointi raikasti olotilaa suuresti.

Itseasiassa tällaiset yhteisprojektin puolipaniikkihetket alkavat tuntua melkein nautinnollisilta. Ovat nuo aiemmatkin yhteisprojektimme olleet sellaisia vereslihalla raavittuja, mutta senkin on huomannut, että mitä riipivämpi prosessi, sitä uskomattomampi on fiilis, kun homma on kasassa. Ja sikäli hölmöä edes stressailla, kun perusasiat ovat kunnossa ja tapahtuma tulisi valmiiksi varmaan ihan omalla painollaankin tässä vaiheessa. Asioilla on ilmeisesti ihan oikeasti tapana järjestyä - ei se vain sanonta ole.

Toisaalta alkoi myös kammoksuttaa Hyvien Asioiden Päällekkäisyys. Ratchet&Clank -pelisarja, jonka suuria palvojia molemmat olemme, lisääntyy uudella Ratchet Gladiator -pelillä ehkä juuri 18.11. (tiedot vähän vaihtelevat). Toivottavasti peliriippuvuus antaa vähän joustoa juuri tuolloin. Tuskin tulee itse tilaisuudesta lintsattua, mutta pelkona on valvomismaratoni: päivällä taidetta ja yöllä viihdettä 24/4. Jos yhtään on pidättäytymiskykyä, tapahtuman jälkeisestä viikosta tulee todennäköisesti aivan ekstaattinen. Muussa tapauksessa luvassa on varmaan kooma.

--

Toisen Silakan asioita: Galleria Henkevän Silakan Syntax Error-näyttelyn viimeistä viikkoa viedään. Seuraava kutsuteos ja haastattelu on kunnossa ja pari muutakin työtä tullut. Ei stressiä siitäkään siis.

Ja takaisin töihin.

s-track | Arctic Monkeys - I Bet You Look Good On The Dancefloor

Ensilumi yritti tulemistaan viime yönä. Lopettelin hommia kolmen - neljän maissa yöllä, kun huomasin ulkona leijuvat valkoiset hiutaleet. Samoihin aikoihin ihmiset tulivat baarista ja kävelivät lumeen sellaisia ornamenttikiekuroita, että alkoi harmittaa, ettei kamera ollut ladattuna ja muistikorttia tyhjennetty. Olisi saanut hienon kuvasarjan. Tänään, kun kömmin ylös puolen päivän maissa, maa ei enää ollut yhtä valkoinen ja kaikki viehkeät katukiehkuraisetkin olivat kadonneet. Loskuus on saapunut.

Aika huimaa: plus-miinus-nolla toi vastauksia ensimmäisen vuorokauden aikana n. kymmenen, vaikka en ehtinyt mainostaa sitä vielä missään.

Päivän shokki tuli, kun menin Iltiksen sivuille tsekkaamaan, olemmeko kaikki vaipumassa kuoloon lintuinfluenssan uhreina ja siellä lukikin isolla, että Tarja Turunen on erotettu Nightwishista. En ole maailman suurin fani, mutta olihan tuo melkoinen shokki suloisen sunnuntain keskelle lukea.

s-track | Sisters of Mercy - This Corrosion

Eilen elämä ei sitten hymyillyt, lähinnä irvisteli. Heräsin aamulla siihen, että pään paino oli noussut parilla ylimääräisellä tukkoisella kilolla. Ulkona oli kurja ilma, joten sikäli ei haittaa, vaikka tulikin vietettyä koko päivä sisällä. Mutta tuntuuhan se hukkaan heitetyltä ajalta, kun vasta yhdeksältä illalla alkoi tuntua edes vähän eloisalta. Etenkin, kun tuo *megalomaaninen tapahtuma* (kuten taiteilijaseuran jäsenkirjeessä luki...), Live Herring, teettäisi niin paljon hommaa kuin vain ehtisi hoitaa. Viikonloppu on, mutta laitoin silti jo valmiiksi tarjouspyyntöjä sähköpostitse julisteen + hienon näyttelykataloogin tekemisestä. Tiukille tämä vetää sisältönsä puolesta ja graafikko varmaan itkee verta, kun/jos tähän lupautuu.

Taudista huolimatta meillä oli aika antoisa värinäyttelyn suunnittelupalaveri Ullan kanssa. Uusia ideoita on tullut matkan varrella ja kontakteja ulkomaailmaan ollaan ottamassa. Luonnonväreillä värjättyjä lankalahjoituksia vastaanotetaan näyttelyyn. Jos teillä on ja haluatte lahjoittaa, mailatkaa / kontaktoikaa muuten.

Coloriaa olen yrittänyt nyt aina töiden välillä pikkuisen päivitellä. Lähinnä rakennetta uudistelen, eikä uutta sisältöä ole entiseen päivitystiheyteen tulossa, mutta jotain uutta sentään: plus-miinus-nolla on köyhän miehen väribarometri - menkää vastaamaan. Tarkempaa värianalyysia saa suorittaa vapaakentässä, mitä tulee väreistä mieleen-sivulla tai lemppari- ja inhokkivärisivuilla.

Täytyykin varmaan perustaa tuohon oikeaan palstaan jonkinmoinen mainostila kaikille näille projekteilleni, joihin tarvitsisi muiden apua tai toivoisi muuten vain ihmisten osallistuvan...

BBC6 juhlistaa parhaillaan elämäni voittokulkua soittamalla kasariklassikoita. Itkusilmässä ja nostalgianhumuisena täällä kuuntelen korva kaiuttimessa. Ehkä työtkin lähtevät käyntiin tämän tahdissa.

s-track | Ze Auto Parts - Buddha (Go! Go! Go!)

Kylläpä elämä nyt hymyileekin.
Eilen oli varsin mukava katko tähän nonstop-nörttiyteen. Sari tuli illalla syömään - nähtiin piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkästä aikaa. En muista, milloin olisi viimeksi ollut yhtä lokoisaa - huolimatta siitä voimakkaasta tunteen palosta, joka syöksi meidät syvällisen taidepoliittisen keskustelun syövereihin. Älylliset kontaktit stimuloivat aina! Ruokakin oli hyvä, kiitos pääkokilleni.

Eilinen toi postissa myös kirjeen Taiteen keskustoimikunnalta: Live Herring on saanut avustusta. Toissapäivänä sain tietää - mutten uskaltanut mainita mitään ennen virallisen paperin tuloa. Muutenkin alkaa olla näyttely ihan mallillaan (joskin myöhässä aikataulusta) ja tänään sain taas pienen lisäkeidean - siitä lisää, jos on projekti toteutuakseen.


--
No, keittiöstä paloi lamppu ja jäätelö on loppu pakastimesta. Että ei tämä elämä mitään ruusuilla tanssimista ole.




---
post-scriptum klo 0859:
Itseasiassa: mitä minä täällä maailmankaikkeutta kiittelen? Tänäänhän tapahtui jotain aivan hirveää!
Hengailin tänään taidetoimikunnassa sekä työn merkeissä puoliasiallisesti että henkeviä keskustellen täysin asiattomasti. Kaikki vaikutti olevan kunnossa, mutta jokin oleellinen ohjelmointivirhe aivooni varmaan siellä tuli. En oikein vieläkään tiedä, mitä oikein tapahtui: lähdettyäni taidetoimikunnasta aion mennä Tiimariin, mutta uppouduin ajatuksiini ja yhtä-äkkiä huomasin olevani ihan täysin väärällä suunnalla, Beckerin kohdalla. Menin siis sinne, mutta (anteeksi nyt vaan kaikki tästä totuudesta) on se aika heikko korvike paljetinhimoiselle ihmisraasulle. Paranoidi syvin sieluni vilkuilee kauhuissaan ympärille: KUKA MINUT ON AIVOPESSYT? Ei ole kyllä ikinä ennen Tiimarissa käynti unohtunut.
--
Hirveää, jos pitää laittaa taidetoimikunnan pulju karanteeniin, kun ovat taas alkaneet tarjota hyvää pullaakin palaverissa.

s-track | Gallants - Las Cruces Jail

Tänään ostin Suosikin!


¬_¬


Sain viime viikon loppupuolella harvinaisen paljon kannustavaa Coloria-palautetta ja tietoisuus sivuston jäätymisestä alkoi painostaa. Aioin perjantaina avata bloggerin urputtaakseni, kuinka aina menee työhön niin paljon aikaa, ettei ehdi päivittää Coloriaa blaa blaa blaa - ja sitten tajusin, että koko vinkumisajan voi käyttää Colorian tuunaamiseen. Ensin ajattelin päivittää kaikki matskut, mitä tänne on sekalaisiin hakemistoihin kerääntynyt melkein puolen vuoden ajalta, mutta sitten päädyinkin aloittamaan peruskorjauksen. Johan edellisestä uudistuksesta on yli kaksi vuotta ja koska olen päivittänyt pohjan aina uusia tietoja päivittäessäni, joukossa roikkuu vieläkin vanhoja sivuja. Muutos ei näy vielä Colorian vieraille, eikä välttämättä kaikki huomaa sittenkään, kun on prosessi valmis - mutta ainakin sivuilla tulee olemaan yhtenäinen looginen rakenne ja niitä on hieman helpompi säätää. Ehkä sitten kaikenlainen muuttelu - niin visuaalinen kuin sisällöllinenkin - on mielekkäämpää, kun on jonkinlaista tolkkua koodissa. Onneksi en tajunnut ennen urakan alkua, kuinka paljon niitä sivuja onkaan, siinä olisi saattanut luterilainen työläissielunikin rutistua rusinaksi kauhusta. Mutta vaikka projekti on edelleen pahasti kesken, olen äärimmäisen tyytyväinen, että sen aloitin.

Tosin... lauantaina sain lyhyen, mutta ytimekkään viestin hyvät sivut, jatka työtä. Mikä itseasiassa oli aika paha viesti työnarkkarin huonon omatunnon aallokossa kärvistelevälle, koska on tulkittavissa myös muotoon: 'on ne sivut jo ihan ok, palaa nyt sinne oikeisiin töihisi'.


Muu aika on mennyt töiden parissa ja toinen vastaava samanlainen aikablokki Live Herringiä järkätessä. Oppaillemme ja pystytystä varten Yliopiston luentosarjan luennoitsijat on nyt varmistuneet ja muutenkin alkaa näyttää julman todelta tuo meininki. Varsinkin viimeiset pari kolme viikkoa tämä on ollut ihan täyspäiväistä työtä tuon varsinaisen rinnalla, mutta vaikka sielua kuinka riekaleiksi repisikin toivontaitten puute ja oman sählämielen rajallisuus, onhan tuo palkitsevaakin nähdä, kuinka jotain saattaa jopa saada aikaiseksi.
ø, sanon minä.

s-track | Dinah Washington - Mad About The Boy

Työt on melkein tehty loppuun ja uni odottaa silmien takana. Melkoinen sessio edessä vielä huomenna. Toivottavasti tänään/huomenna ruokapalvelu pelaa paremmin kuin tänään/eilen (mikä lieneekään korrekti ilmaisu, kun elää vielä henkisesti eilistä, vaikka kello on jo huomisessa?) Tein seikkailullisen retken ruokakauppaan ostamaan tonnikalaa ja matkalla poikkesin Beckerin avajaisiin.

Pakko vielä purkautua, kun melkein ahistaa. Joskus 10 vuotta sitten, kun kirjani kustantamisesta keskusteltiin Tammella, sain tiedotekirjeitä, jotka alkoivat rivillä Hyvä kirjailija. Viitisen vuotta sitten sain Tammelta joululahjaksi Stephen Kingin kirjoittamisen oppaan. Uskoakseni - ja toivoakseni - tämä ei ollut kohdennettu isku, vaan yleispätevä lahja kaikille Tammen postituslistoilla oleville. Tänään tuli postista organisaation uudistuksesta kertova kirje, joka alkoi sanoin Hyvä tekijä. Olen kyllä aina tiennyt, ettei yksi kirja kirjailijaksi muuta, mutta kyllä se silti tuntui niin mukavalta kirjeiden alusta lukea. Onneksi tekoja on enemmän kuin kirjoja, etten aivan heti tuota titteliäni menetä. Mikä onkaan seuraava aste? Olija?

---

Olio.

s-track | Duels - Pressure On You

Parin viikon työputki ruksahti tänään rikki, kun aamulla pään ympärille kiertynyt vanne alkoi painaa useita kiloja ja vaivutti takaisin pedin uumeniin. Iltapäivällä sulkeuduin pimeään kylpyhuoneeseen, appelsiinintuoksuiseen kylpyyn ja tulin ulos vasta kun kuuma vesi oli melkein jäähtynyt ja iho rusinoituneena. Kauttaaltaan kurttuisena. Mutta helpotti. Loppupäivän makoilin nojatuoleilla ja ihailin kaihdinten takaa sisään sujahtavaa pehmeää valoa. Sen hidasta matkaa ikkunan laidalta toiselle. Varmaan koskaan aikaisemmin olohuoneessamme ei ole tuntenut samanlaista levollista hämärää. Hetki muuttui pidemmäksi ja huomasin, että olen ollut hiljaa paikoillani, hereillä, kolme tuntia. Valvekooma. Pää alkaa olla kunnossa ja muu ruumis toivottavasti seuraa perässä. Ei olisi varaa sairastaa. Mutta ehkä tuo pieni levähdystauko oli jotain, jota tarvitsin.

Velvoitteet vetivät takaisin koneen ääreen tänäänkin, vaikka niska nuokuttaa ja silmät siristävät kirkkaan ruudun edessä. Harmittaa, kun jäävät juhlinnat väliin ja suunniteltu suklaatehdaskin. Mutta onneksi sain päivän merimiesannokseni herra Hornblowerista, joka on minua kovin ystävällisesti jo muutaman kuukauden ajan viihdyttänyt (digiläiset: syöksykää FSTlle, vielä yksi jakso jäljellä, ensi keskiviikkona, puoli seitsemältä).

Mummon virkkaaman viltin alla on hyvä potea.

s-track | Future Shape Of Sound - 'Mad DNA Mud'

Putte Menckt on jättänyt meidät ja tilalle on tullut taidehautomo.
-
Kävin siis tänään lyhyellä pyrähdyksellä taidetoimikunnassa, lähinnä aikaa kuluttaakseni ennen vierailua tilitoimistossa ja Playce-asioissa Teijan luona. Pelottelin uutta läänintaiteilijaa tositv-harrastuksella, joten uusi tuttavuus on nyt laadulla sinetöity ja päivän hyvä työ tehty. Muut työt saavatkin odottaa toisessa ulottuvuudessa vielä hetken.

--
Huomio kansalaiset! Jos teillä on nettisivu, auttakaa taiteilijaa työssään ja osallistukaa tanskalaisen Mogens Jacobsenin teokseen TurntablistPC. Teos koostuu gramofonista ja vanhasta pc:stä: verkosta tuleva data pyörittää levyjä... - installaatio on esillä FILE05-festareilla São Paulossa, Brasiliassa. Nettisivujen omistajat voivat osallistua kopioimalla seuraavan koodin 27.10-21.11.2005 väliseksi ajaksi eniten vieraillun nettisivunsa html-koodiin: <img src="http://www.turntablistpc.info/turn000001.gif" width="1" height="1">
Lisätietoa Mogensin projektista: TurntablistPC + lisätietoa osallistumisesta.

s-track | Unkle - Leap Of Faith

Onneksi veli sentään pitää minut kulttuurikeskustelussa ajantasalla. Tässä viimeisin linkkivinkkinsä uutta tekijänoikeuslakia koskien: Tekijänoikeuslain tulkinta.

s-track | The Fun Boy 3 - Tunnel Of Love (BBC Session)

Jos olisi elämää tai ajatuksia maailmankaikkeudessani, olisi varmaan jotain, josta kirjoittaa.

s-track | Nada Surf - Popular

Uusi addiktio: Google Earth. Mika mainosti sitä jo pari kuukautta sitten ja kävin lataussivulla kääntymässä, mutta vasta eilen, kun Petteri demosi lähempää tuota, oli ihan pakko käydä lataamassa ohjelma omalle koneelle. Siinähän se aika sitten menikin. Katselimme Timpan kanssa kaihomielellä Prahan puutarhalabyrinttiä ja eläintarhaa ja sitten aloimme bongata majakkakirjan koordinaattien avulla suomalaisia majakoita. Seuraavana missiona on käydä tsekkaamassa niitä Perun mystisiä hiekkakuvioita tai sitä kiemurtelevaa käärmekukkulaa. Area51 on ilmeisen suosittu paikka...

On ihme, jos suurimuotoinen maataide (tai maa-artsuilu) ei tämän johdosta lisäänny. Vähintään pitäisi alkaa tehdä Lasse & Leevi (Paavo & Elvis) -henkisiä talon ympärille sijoittuvia patsasteluja ja maataidehenkisiä lumiläträilyjä (taiteellisena lähdeteoksena mm. Attack Of The Deranged Mutant Killer Monster Snow Goons + verkosta tsekattavissa mm. C&H Snow Art. Em. nettisivulta tässä yhteydessä etenkin nro 40, mutta samantien myös muut ehdottomat suosikkini kannattaa käydä lukemassa: 3, 7, 10, 11, 15, 35, 39, 42, 44, 48, 51, 56, 62, 63, 64 ja 65).

Ensimmäisenä tuli mieleen kirjoittaa isoilla kirjaimilla/numeroilla joku klisee talomme katolle (tyyliin here!). Aika metkaa olisi, jos ihmiset ympäri maapalloa kirjoittaisivat takapihoilleen tai katoilleen jonkun sanan ISOLLA (suurkaupungit näkyvät selvemmin, mutta kyllä se pellon kokoinen sana Suomestakin näkyisi). Voisi tehdä esimerkiksi lauseenmuodostusketjukirjeen: joku aloittaisi lauseen tekemällä suuren sanan näkyvään paikkaan ja lähettämällä viestiä koordinaatteineen eteenpäin muille, kirjeen saajaporukka lisäisi jonkun sanan ja lähettäisi kirjettä edelleen koordinaatteineen jne. Jollekin sivulle voisi koota koordinaatit, joiden avulla koordinaattiketjuja voisi käydä lukemassa kuin kirjaa. Ties minkälainen maailmanlaajuinen kollektiivinen romaani näin syntyisi. En varmaankaan ole ainoa, jolle tämä on tullut mieleen - vähintään tuon oman merkkinsä näkyminen. Saa nähdä milloin ensimmäiset Kilroy was heret, 42:t, V:t tai F**kit ilmestyy kuviin. Nyt on varmaan pakko ottaa paremmin selville tuo satelliittikuvien päivittämistiheys ja -tapa ja kontaktoida muihin samaa miettineisiin.

Jos ette tässä vaiheessa yhtään tiedä, mitä horisen, niin kehoitan lataamaan ohjelman koneelle. Hyvää jumitusta iltaan!

Pitäisi varmaan niitä töitäkin...

s-track | Dorothy Collins - Losing My Mind

The Bridge.

Päivä alkoi artsun merkeissä ja loppuu tositv:n tehokatselun merkeissä. Aamulla odotti uusi Lepidophobia -yhteydenotto. Projekti ei ole tällä hetkellä missään esillä (lukuunottamatta omaa sivuani), joten ilahdutti senkin puolesta kovasti - sana kiirii eteenpäin.

Viestistä innouttautuneena huomasin, etten ole kuukauteen päivittänyt artsuiluportfoliotani (enkä sen puoleen työportfoliotanikaan), joten hoidin ne ensin alta pois.

Pitäisi varmaan hankkia joku sunnuntain korvike, kun tuntuu, että viikossa ei ole sellaista päivää, että voisi vaan olla ja öhistä. Lauantai on nyt melkein, mutta kun tuo eilinen shoppailusuoritus tuntuu vieläkin jaloissa - enemmän lauantai on kuntoilunedistämispäivä kuin mitään lokoista löhöämistä. Työksi menee Timpallakin nuo sunnuntait lähes poikkeuksetta (varsinainen sunnuntaimaalari). Pitänee meidän molempien laittaa se paljon puhuttu toivontai tilaukseen.

Mukava oli tosin ulkoilla kirpeäksi kipristelevässä syysilmassa pikkuiseen palaveriin Sohwille Anne A:n ja Päivi M:n kanssa. Cappuccino maistui hyvältä, kun katseli hämäräistä maailmaa sisältä käsin ja kynä piirsi paperille kuviota. Suunnitelma muotoutuu. Jääkäätten innokkaina odottelemaan.

s-track | Go! Team - Bottle Rocket

Ajattelin kirjoittaa Coloriaan jonkinlaisen pienen jutun värien käytöstä postimerkeissä, kun aiheesta on jonkin verran kyseltykin. Mielessäni on, että alkaisin kirjoittaa juttuja ja etsiä niihin kuvatkin - mikä tietenkin vie lisää aikaa ja energiaa. Mutta hissukseen. Ehkä parin vuosikymmenen sisällä sisältö kaataisi jo paatuneemmankin värien vihaajan.

Tosielämässä Colorialle ei ole ollut edes varttituntia aikaa lähes kahteen kuukauteen. Tämän päivän olin suunnitellut käyttäväni sen päivittämiseen, mutta kaunis syysilma *pakotti* ulos - ja shoppailemaan. Kotiin palatessa huomasin, että kunto on rapistunut, kun vajaan kuuden tunnin shoppailusession jälkeen on jo kohtuullisen raato. Pitää siis harjoitella.

Saaliskin jäi ohueksi, mutta osaan yllätysostaa jopa itselleni! En olisi ikipäivänä vielä viitisen vuotta sitten uskonut, että joskus käyttäisin rahojani ostaakseni saksankielisen kimurantilla kirjaimistolla 1923 painetun *orgaanisen kemian* oppikirjan. Varmaan suomenkielisenkin ostaminen olisi tuntunut melko harhaiselta ajatukselta. Vaan tuossa se nyt on: Prof. Der. L. Vanino: Die Haupttatsachen der organischen Chemie. Välissä hyvin hentoisella mustekynäjäljellä kirjoitettu kirje, jossa pyydetään anteeksi velkojen maksamattomuutta. Aika pysäyttävä kosketus menneeseen.
--

Henkevän Silakan näyttely vaihtui kuun vaihtuessa: Syntax Error on teemana. Kutsuteoksena on helsinkiläisen Erkki Kirjalaisen Make your statement!. Menkää kokeilemaan omia steitmenttejänne. Ja tervetuloa myös tuomaan omia kuvia esille!