Ja purukumilla me paikkaamme sen.
Ihailtavaa notkeutta osoitin äsken kompastumalla omaan lahkeeseeni, törmäämällä eteisen seinään, nojaamalla hädissäni taaksepäin (jottei pää osu naulaan, jossa riippuu mustia pääkalloilmapalloja) ja kierähtämällä vauhdilla ympäri. Tuli kupperskeikka ilmassa ja pylly mustelmille. Heitinköhän ensimmäistä kertaa elämässäni voltin takaperin? Harmittaa, kun ei ole B.brother-kameroita tallentamassa kaikkia hölmöyksiä.
Lähdin tänään kulttuurikierrokselle. Alunperin tarkoituksenani oli mennä Aalto -museollakin käymään, mutta sinne en koskaan ehtinyt, kun jäin taidetoimikuntaan jumittamaan ja juttelemaan henkeviä. Jälleen Seija käytti kuriiripalveluani hyväksi, joten lopulta päädyin Beckerille rahankuljetustoiminnallisena. Siinä välissä kävin vierailemassa myös Galleria Mysticissä, kun Nastja Rönkön (meniköhän oikein?) näyttely oli esillä viimeistä päivää. Näyttely jäi kyllä vähän galleristin kanssa jutustelun varjoon. Tällaiselle visuaalisen väsymyksen vaivaamalle näännökselle moinen ystävällisyys on jo melkein liikaa. Ei osaa keskittyä näkemäänsä, kun joutuu kuuntelemaan, puhumaan ja vielä seisomaankin yhtä aikaa.
--
Urheilu on varmaan kova sana alitajunnassani. Aina kirjoitan osoite kenttään blogspot, siitä tulee blogsport.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti