Fly butterfly fly. 2005.
Hmm. Tämä alkaa lähestyä melkein animismia. Olen vaihtanut vakio Muumipeikko-muumimukini Mörkömukiin ja nyt on alkanut tuntua siltä, että Muumipeikko tuijottaa minua vihaisesti mukistaan aina, kun menen keittiöön. Yritän vältellä sen katsetta. ... Pitäisikö alkaa huolestua?
Silakat painavat hieman päälle. Yritän työntää ajatusta pään taakse piiloon. Huomenna vaihtuu näyttely.
Ulkona on ollut kaunista ja aurinkoista. Perjantain panikointi keskeytyi leppoisalla ulkoilulla. Hesarin kymmenminuuttiseksi ohjelmoitu ostoreissuni venyi kolmituntiseksi: ensin tapasin Hirokon ja juttelimme aikamme ja myöhemmin tapasin Ankun ja pienoisensa Helmin ja kun porukkaan liittyi vielä Tuija, sopiva jäätelönsyöntiporukka oli koossa. Kirkkopuiston kioskilla oli mukava istuskella ja pyöritellä varpaitaan.
Eilen keräsin kauppareissulla pietaryrttejä värjäystä varten. Mielessäni pienenä varjona häilyy ensi vuoden värinäyttelyn kokoaminen, mikä vielä on mukava ajatus - mutta kuinkahan kauan? Iittiin lupaamani seminaaritekstini lyhennelmä kääntämistä varten on edelleen koneen sisällä kolmeen sanaan rajoittuneena. Ohjemoin sen huomiseen ohjelmaan.
Installaatio - ensimmäiseni - jännittää niin, etten meinaa saada nukuttua. Eihän tuo iso juttu ole, enkä ole edes paikan päällä seisomassa, mutta pliuh. Muuta en osaa sanoa. Timothylta sain viestiä Chicagosta - cd:ni ovat menneet perille ja kunnossa.
Olisin kovasti halunnut lähettää Phirebrushiin omia kuviani, kun edellisessä issuessa oli kuvia ja sain ihan mukavaa palautetta. Mutta kai se on nyt vain uskottava, että elän samassa aikajatkumossa kuin muutkin. Jostakin on pakko karsia.
Janin kannustus ilahdutti suunnattomasti viikon loppupuolella, mutta kaikki hyvyys tässä maailmassa on vain pahuuden peittelyä. Lohduttavan viestin mukana tuli pirullinen Stackopolis linkki, joka ei todellakaan tyytynyt pikkusormeeni. Ihan kuin aikavarkaita ei olisi muutenkaan tarpeeksi. Grrrr.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti