Päivänsäde Menninkäinen

Valoissa 2.

Tällä hetkellä voin varsin hyvin siihen nähden, että minulta jäi kaksi hotelliaamiaista miltei tyystin väliin. Hotelliaamiaiset ovat kuitenkin suurinpiirtein elämän suuria kohokohtia. Lieneekö tässä auringonpistoksen jälkiaaltoilua päässä vai mitä - sukujuhlainen viikonloppu Tampereella kului lähinnä murjottaessa ja norjan tehokurssilla, kun aurinko kävi käsiksi (säteeksi?) Aurinkoa on aina mukava ikävöidä, kun sitä ei näy, mutta kun se tulee näkyviin, voi vain piileskellä. Viisi minuuttia auringossa, sen jälkeen on iho karrella ja aivosolut vellovat sulassa rasvaliemessä. Perjantaina vaelsimme kaunista rantareittiä, nautimme grilliruokaa ja mansikoita ja jäätelöä. Lauantaina yritin toipua puoli yhteen asti, sitten kävimme syömässä, pikashoppailimme hieman ja järvellä kelluimme reilut kolme tuntia - ja jos säteilykestävyyteni olisi kovempaa luokkaa, kaikki olisi varmaan päättynyt paremmin. Sunnuntain olisin mielelläni jättänyt väliin ja tämä päiväkin on kulunut pimeässä kylpyhuoneessa kylmän ammeen pohjalla.

Kun on nurina alkanut, pistetään sitten koko laidallinen: kirjojakaan ei pitäisi avata. Kirjakaupassa vilkaisin Arabian muuminäyttelyyn liittyvää kirjaa ja näin hienon Muumi unelmoi (?) -mukin, jota on painettu vain 2005 kappaletta. Eihän sitä enää mistään saa. Soitin epätoivoissani Arabian tehtaanmyymäläänkin, mutta toivo on mennyttä: mukit olivat loppuneet kahdessa viikossa.

...
No, sukulaisia oli sentään mukava nähdä ja puhuin jopa sanan saksaakin. Kyllä minusta vielä kosmopoliitti tulee.