Parin päivän takainen angstaukseni meni ohi suhteellisen nopeasti. En tiedä oliko se tätä blogin autuutta vai pitäisikö olla ärsyyntynyt, kun en päässyt rauhassa edes itsesäälin täyttämään kukaan ei musta tykkää -vaiheeseen, kun sähköposti alkoi pukkaamaan lohduttavia viestejä ja sähkökortteja. Sitten ei enää paljon ahdistanutkaan ja hymyilyttikin jo vähän. Nyt jo enemmänkin.
Stressaamista en vieläkään oikein hallitse, mutta osaan kyllä pompata levollisesta olotilasta suoraan päättömän paniikin puolelle. Keskellä yötä heräsin siihen, että olen unohtanut tehdä Live Herring -bannerin, joka piti tehdä jo pari viikkoa sitten. Kolme päivää Uninvited -installaationi pystyttämiseen Chicagossa, pitänee tsekata, onko spämmi-cd:t menneet perille. Pari viikkoa seminaaripuheeseeni Iitissä, luonnos pitäisi laittaa perille ja keltaisia ajatuksia irrottaa itsestään (!) Työpuolelle en uskalla edes vilkaista.
Viime viikolla tussailin televisiota katsellessani ja keksin tehdä värityskuvia (houkuttimena pari kuvaa). Vein ne juuri Beckeriin myyntiin - 3 euroa kappale (sis. alvin 8%), ostakaa itsellenne ja lapsillenne meniäisiksi. Tehkää minusta rikas. Ja totta kai - kuten kaikessa *oikeassa* taiteessa: värityskuvissa on kimallustakin. Markkinointihenkisesti tein ensimmäisenä projektille oman nettisivun. Sisältöähän siellä ei vielä ole, mutta piakkoin sisältänee henkeviä väritysohjeita.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti