Dead Kennedys - California Uber Alles

Tree of Forgiveness. 2006.

Aamu alkoi parhaalla Coloria-palautteella pitkään aikaan: Tämän sivun tiedot väreistä ovat hyviä, mutta voisitko vähän tiivistää niitä, lukeminen kestää liian kauan.

--

Eilen oli pieni Live Herring -koostepalaveri ja tänään luvassa muutamia ko. tapahtumaan liittymisiä paperinpyörityksiä. Myös työpuolella onnistuin lataamaan itselleni eilispäivän aikana kohtuullisen tuhdin puuhapaketin, jonka toteuttamista pitäisi hiljalleen aloitella. Ja ulkona paistaa aurinko.

Juovat maitoo ja piimää ruuan kanssa.

-Snaiper74 kirjoittaa 29.8.2006 16:42 Big Brotherin keskustelupalstalla-

Lush - Ladykillers

Liimasin seinälleni projektikalenterin ja nyt tämän näyttää melkein oikealta toimistolta.

Oikeasta toimistostani puuttuu vaan mm. excel-ohjelma, enkä nyt saa kaikkia hienoja tiedostoja auki, joita minulle lähetetään. Edellisessä koneessa oli 602-ilmaisohjelma, jota käytin niin wordina kuin excelinäkin, mutta sitähän tällä koneella ei ole - ja ovat nykyään muuttuneet maksulliseksi. Jos joku osaa vinkata hyvästä ohjelmasta, jolla saan nuo .xls -tiedostot auki, niin suorastaan riemastuisin. Sinänsä kyllä pelottava skenaario: innostua excelin kaltaisista tuotteista.

New Museumista New Yorkista tuli tieto, että GROC-projekti-cd viivästyy ilmeisesti hieman, mutta on tulossa kuitenkin syksyn aikana. Olin niin jo odottanut, että olisin päässyt aivopesemään amerikkalaisteinien mielet jo alkusyksystä. Mutta kai se on vaan odotettava lisää. Olen ajatellut tehdä jonkinlaista versiota samaisesta Uninvited words muutamaan syksyiseen näyttelyyn, mutta katsotaan nyt, repeääkö tässä ensin pää vai sielu.

Aloin tehdä jo kauan suunnittelemaani puusarjaa. Meinasin jossain välissä, että olisin tehnyt ihan valtaisia puukuvia, printannut ne läpikuultavalle kalvolle (paloista, ommeltu yhteen, osat puoliksi toistensa päälle) ja luonut metsän jonnekin oikeaan paikkaan. Todellisuus iski väliin. Ei taida olla tällä hetkellä varaa printata noita edes A3-printtipapereille, saati sitten monta metriä korkeille (no, puun kokoisille) erikoispaperille. No, parempia aikoja odotellessa.'

Mies kävelee sateessa sateenvarjo kainalossa. Kun häneltä kysytään, miksi hän ei käytä sitä, hän vastaa: ”En halua tuntea käyttäneeni mahdollisuuksiani loppuun”. Kaikki kiteytyy tähän.

- Jean Baudrillard -

Bauhaus - Passion Of Lovers

Pressed. 2006.

Eilen keittiön ikkunasta katsoi kuin vierasta paikkaa. Tuuli riepotti hiekkaa kevyenä seinämänä pitkin talon reunoja, kaupungin yllä kohosi sateenkaaren alku, joka loppui harmaaseen pilvimassaan. Tumma taivas liikkui nopeana taustakankaana Ylistönrinteen taloille, jotka sen edessä hohtivat miltei epäluonnollisen kirkkaina laskevan auringon valossa. Äänimattona junan jyskytys, autojen hurina ja tuulen kimeät vinkaisut oman huminansa keskeltä.

Tämä aamu alkoi sumussa ja pimeässä, mutta nyt aurinko jo yrittää läpi.

---
Mielessä pyörii Suurten Asioiden ruletti. Aika voimakas tunne, kun äkkiä huomaakin, ettei pään sanavarastosta löydy mitään sopivaa.

Dead Can Dance - The Arcane

The Bleed. 2006.

Uusi eheä minuuteni on löytymässä. Uuden uljaan ihmisen synty. Ilmoittauduin eilen joogakurssille ja tänään taijikurssille. Olen jo jonkin aikaa kärsinyt jonkinlaisesta ajan jäsentelemättömyydestä, joka on päässyt syntymään, kun ei ole viikonloppua erottimena työpäiväsarjojen välillä. Ajattelin alunperin, että jos aloitan maantantaiviikkoni joogalla ja päätän sen perjantaina taijiin, ehkä pysyn paremmin kalenterissanikin kärryillä. Mutta koska perjantain taijiin en mahtunut, menin torstaiseen moiseen - joten nyt on viikkoni nelipäiväinen ja viikonloppuni kolmepäiväinen. Käytännössähän tuo ei varmaan mitään työrytmiini vaikuta, mutta kyllä silti kolmen päivän viikonloppu kuitenkin kuulostaa lohdulliselta.

Henkistä kasvuanikin olen vaalinut: kesän aikana olen käynyt taidetoimikunnassa lukemassa moniosaista sanakirjaa ja olen nyt päässyt kirjaimeen E.

Voi tätä itsekehityksen määrää!

Auttakaa minua frankeeraamaan hänet.

- Avaruuden postiljooni, Aku Ankka -

Cyann & Ben - Let It Play

Forgotten III. 2006.

Soile kävi eilen ja pidimme pienen Live Herring -palaverin. Moni asia on jo alkanut selvitä, vaikka paljon on vielä hoitamattakin. Outi on alustavasti ilmoittanut kiinnostuksestaan työpajan vetämiseen ja esitti aika hienon luonnoksen siitä, mitä työpajassa voisi tehdä. Olen ihan tutinoissani. Soilen kanssa myös ideoitiin vähän noita kutsuvieraita ja mietittiin, ketä tänne voisi kutsua.

Virkistyneenä pistin tietoa tapahtumasta samantien eteenpäin monille postituslistoille, mm. uudelleen Rhizomeen. Vielä kun jaksaisi noita omia juttujaankin pistää eteenpäin jossain vaiheessa, ettei kaikki tekeminen hyydy täysin.

Niin. Vihdoinkin löysin blogin, jota jaksan ja viitsin seurata aktiivisesti:
www.typetive.com/candyblog

Roscoe - Midlake

Aamulla repesin. Jona lähetti vielä yhden kuvan noihin nettibongauksiin. Tämä on englantilaisen teinifoorumin Nexopian sivuilta.

...Varsinkin, kun pääsin otsikkoon asti.


Jees. Unelmansa kullakin.

Live Herring alkaa hiljalleen järjestyä ja Välittämö-näyttelystäkin ehdin vastauksia meilailla kaiken tämän kiireen keskellä. Vaikka pääasiassa pidänkin töistäni, välillä sitä toivoo, että olisi enemmän aikaa näiden projektien järjestelyihin. Olen vihdoinkin alkanut uskoa, ettei sitä toivontaita olekaan olemassa. Mutta onneksi vuorokaudessa on sentään 28 tuntia. Ehtii nukkua aina neljän tunnin yöunet.

*grin*

Psychedelic Furs - President Gas

Pitkästä aikaa vilkaisin Colorian dig.art-sivujeni kävijätilastoja ja huomasin, että eräästä persialaisesta blogista on käynyt melko paljon porukkaa sivulla. Menin vilkaisemaan. Linkki dig.art-sivuilleni löytyy sivun alareunasta tsiljoonan muun joukosta, mutta sen lisäksi sivulle oli ladattu taustakuvaksi yksi viime vuoden raapustukseni.


Kieli on täyttä hepreaa (vaikka todennäköisemmin kylläkin persiaa) minulle, joten tuntui hassulta, kun en yhtään osannutkaan katsoa yhteyttä. Millainen ihminen tuota blogia pitää? Vai onko kyseessä yhteisö? Samalla tajusin, että enhän oikeastaan tiedä mitään ihmisistä, jotka kuviani ottavat käyttöön - niitä kuitenkin ladataan useita kymmeniä päivässä. Salapoliisisieluni heräsi toiveikkaana. Netti onneksi jättää jäljet: melko pian saa selville *jonkinlaisen* profiloinnin siitä, kuka ja ketkä kuvistasi pitävät. Parhaitenhan tuo selviää myspace-tyyppisiltä sivuilta, joissa käyttäjät profiloivat itse itsensä. Poiminpa lyhyellä statistiikkatsekkauksella ne edellisen päivän myspace-profiilit, joissa on taustakuvana tai muuten peruskoristeena joku kuvani:


Wont stop until my heart does! Male, 21 years old, OSAN, Republic of Korea; Status: Single; Here for: Networking, Friends; Orientation: Straight; Hometown: Its not Hell but you can get great parking.; Body type: Slim / Slender; Ethnicity: White / Caucasian; Religion: Christian - other; Zodiac Sign: Aries; Education: Some college. Valittu sitaatti: Dying's easy... Acting alive is hard (+ Raamattu-löpinää)
Taustakuvana: Forest (I), 2006.



SamTheStrange. Male, 16 years old, Bristol, United Kingdom; Status: Single; Here for: Networking, Dating, Serious Relationships, Friends; Orientation: Bi; Hometown: Bristol; Body type: 0' 1" / Average; Ethnicity: White / Caucasian; Religion: Scientologist; Zodiac Sign: Virgo; Smoke / Drink: No / Yes; Children: Undecided; Education: In college; Occupation: Hardworking Student...!; Income: $250,000 and Higher; Valittu sitaatti: Keep Coming Back, Somehow I Keep Coming Back.........
Taustakuvana: Light Compressor, 2006.


Lee. Male, 21 years old, birmingham, birmingham, United Kingdom; Status: In a Relationship; Orientation: Straight; Hometown: Birmingham; Body type: 5' 10"; Religion: Other; Zodiac Sign: Libra; Smoke / Drink: Yes / Yes; Children: Undecided; Education: Grad / professional school; Valittu sitaatti: snaglog
Taustakuvana: Smile, 2005.


FUCK i just dont care anymore. Male, 19 years old, AMISSVILLE, VIRGINIA, United States; Status: Single; Here for: Friends; Orientation: Straight; Hometown: the place where my home is; Body type: 6' 0" / Average; Ethnicity: White / Caucasian; Religion: Catholic; Zodiac Sign: Scorpio; Children: Someday; Education: High school; Income: $250,000 and Higher; Valittu sitaatti: NO SEx IN THE CHAMpAYNE ROOM no MAtter Wat
Sivulla kuvana Day And Night, 2005.

Hmmmph. Todellista nettitaiton lahjakkuutta. *parkaisee*

Ehkä jotkut asiat pitäisi vaan jättää tsekkaamatta.

Enkelit osaavat lentää, sillä ne suhtautuvat itseensä kevyesti

- G.K Chesterton -

Squeeze - The Knack

Forgotten II. 2006.

Tuon verkkokatkoksen aikana tapahtui yhtä sun toista hienoa(kin), joista ei blogiini ole valunut kirjaintakaan. Päällimmäisenä kaksi reilun viikon takaista tapaamista. Tapasin lyhyesti parhaan ystäväni Marin yläasteajalta - hänen kanssaan olen viimeksi jutellut lyhyesti yli kymmenen vuotta sitten ja pidemmälti miltei kaksikymmentä vuotta sitten. Samana päivänä tapasin Ranskassa asuvan ystäväni Pirkon ja hänen perheensä; kävimme yhdessä katsomassa Väristyksiä-näyttelyn ja istuimme pitkään Kirkkopuistossa kahvilla ja jäätelöllä.

Ensin mainittu tapaaminen aiheutti kummallisen nostalgiavyöryn, kun mieleen tulivat mm. yhdessä koetut rokki/poppikeikat, joiden esiintyjiä ei kehtaa ääneen edes mainita... Mari muistutti minua myös jo käytöstä poistuneesta lempinimestäni (Hyrrä...), jonka itsekin olin jo unohtanut. Olen niin aktiivisesti yrittänyt sulkea mielestäni kaikki kouluajan toilailuni, että yhteisetkin monet muistot tuntuivat jo vierailta. Siksi oli kummallista, että itse tapaamisessa ei ollut minkäänlaista vierautta, ei mitähän-nyt-sanoisi -hetkiä tai muuta kiusaantuneisuutta - ihan kuin taukoa ei koskaan olisi ollutkaan.

Jälkimmäinen tapaaminen puolestaan suuntasi ajatusta eteenpäin. Pirkko tiedusteli, milloin tulisimme vierailulle Pariisiin - ja siitä kysymyksestä lähtien olen pakannut mielessäni matkalaukkuja joka ilta.

Toivottavasti viimeistään ensi vuonna.

--

Nettiyhteyden takaisin saaminen helpotti hieman henkistä lamaa, johon itseni tauon aikana saatoin. Alkoi taas tuntua, että kaikki nuo projektit, joihin olen jollain tavalla sekaantunut, ovat jotenkin käsiteltävissä. Joten: kyllä se tästä.

Orjuus kahlehtii vain harvoja, useimmat kahlehtivat itse itsensä.

- Lucius Seneca, Epistolae -

Muse - Map Of The Problematique

A Forest. 2006.

Jees. Korjattiinhan se vika sittenkin. Ei ollut koneessani eikä talon reitittimessä, kuten epäiltiin, vaan Helsingin päässä. Asiat alkoivat ratketa hyvin pian sen jälkeen, kun korjaaja kuuli, että tuossa verkkosysteemissä on tehty muutostöitä. Viikon, päivän ja 13 tunnin odottelun jälkeen yksi viiden minuutin soitto Helsinkiin, joku käänsi jotain mutteria ja kaikki on taas hyvin. Elisalla pätkii muutkin kuin nettiyhteydet.

Soittelin juuri yhdelle (mukavalle) Elisan ihmiselle, vinguin korvauksia ja kummastelin sitä, että vain päällekäyvällä aggressiolla saa jotain aikaan. Viikon ajan soittelin Elisaan useampia kertoja, puhuin helpdeskin ihmisille kuin - eh - ihmisille ja ystävällisesti: eihän katkos helpdeskin työntekijöiden syytä kuitenkaan ole. Mutta vasta, kun eilen otin valittajaämmäotteen käyttöön, oikeasti alkoi tapahtua jotain.

Käytännössähän suuria korvauksia on turha odottaa - ainakaan sellaisia, jotka kattaisivat menetykseni 1:1. Sain modeemin avulla tehtyä joitakin peruspäivityksiä, mutta menetin verkkotauon vuoksi kaksi isohkoa pikaisesti hoidettavaa projektia, joita en uskaltanut ottaa vastaan, koska en tiennyt yhtään tilanteestani. Joten, jos joku haluaa viedä minut kahville, syömään tai jäätelölle, tahi muuten jakaa minulle ilmaista rahaa, kontaktoikoon vapaasti.

Onneksi jo etukäteen on ilmaista kaffetta luvattu juuri tänään. Lähden lunastamaan moisen.

(Aku Ankka on sellainen kaikkitietävä opussarja, että sieltä löytyy viisauksia kaikkiin yhteyksiin.)

Kadonnut 33 tonnin erä käteistä rahaa. Löytäjälle kymppi palkkioksi.

- Karhukoplan kavalat konnat, Aku Ankka -

Kasabian - Empire

Hajoamassa täällä.

Järkyttävää, kuinka paljon kiinteän nettiyhteyden puuttuminen vaikuttaa elämään. Työt periaatteessa voin tehdä offline, mutta käytännössä en: pitää koko ajan jotain noutaa verkosta ja kun verkko ei ole käytössä, pistetään projekti taas jäihin siksi aikaa, että tulee sopiva väli modeemoida. Tämä jos mikä on pätkätyötä.

Soilen kanssa pidimme lauantaipäivän kevennykseksi Live Herring -palaverin ja uutta pukkaa tiistaina.

Välittämö-puuhissa olen soitellut sponsoreiden perään vielä mitään aikaansaamatta.

Henkevälle Silakalle viimeistelin uutta layoutia, mutta se on vielä pöytälaatikossa. Lähtee eteenpäin Janille ihmeteltäväksi, kunhan ja *jos joskus* pääsen takaisin kiinteään verkkoon saakka.

Eteisen kaapin siivousprojektini on kestänyt kohta jo viikon. Luulin sen olevan vain parin tunnin juttu.

Ja niin edelleen. Keskeneräisyyttä ja huonosti hoidettuja asioita. Kuitenkin on olevinaan niin kiire, etten osaa käyttää tätä verkotonta aikaa esim. Ratchet & Clankiin.

Toivottavasti vielä loppuviikosta olen päällinen ihminen. Yritän ryhdistää itseäni jonkun toisen viisaudella:

Merkillistä, miten harvat ihmiset tässä maailmassa pystyvät nielemään pieniä tappioita; suuret sen sijaan menenvät alas kakistelematta.

- Italo Svevo -

ei soi mikään - hiljaisuus vain on

Tänään ovat BBCn radioasemat olleet hiljaa koneellani ja työt seisoksissa: aamulla en päässyt verkkoon ja tilanne on edelleen sama. Elisan vikasoittelunumeroa kiusasin ja pistivät vikajonoon. Katsotaan nyt miten käy ja milloin.

Olen koko päivän ollut aivan hirveissä tuskissani kunnes äsken muistin, että - härregud - koneessanihan on modeemikin. Etsin asetukset, vaihdoin piuhan paikkaa ja pääsin verkkoon. Mikä ekstaasi!

Samalla pieni nostalgiatrippi - sähköpostissa on jotain tavattoman suurta, jonka latautumista ei pieni ihminen jaksa odottaa, eikä verkkopostin käyttö nyt onnistu. Siis kaikki te, jotka olette minua sähköisesti tavoitelleet - en ole nyt paikalla virtuaalissa. Palaan asiaan mahdollisimman pian.

Ja nyt laitan luurin kiinni.

The Knife - We Share Our Mother's Health

Eilen koin kummallisen urheiluhetken television ääressä. Katselin Maikkarilta Cold Casea (mikä lieneekään suomeksi) ja mainostauolla klikkasin muille kanaville. Kakkosella osui kohdalle urheilukilpailut, joissa oli juuri loppunut naisten juoksukilpailu. Näin ainakin oletan, koska jokseenkin adrenaliinipitoisen näköisiä naisia ravisteli itseään juuri juosseen näköisenä. Sitten kuvakulma muuttui varsin häkellyttävään näkyyn: yläkulmasta, naisten takaa näytettiin, kuinka nuo tiukkoihin toppeihin ja shortseihin pukeutuneet hikiset naiset, hitaasti ja leveästi etenivät kohti miehistä koostuvaa, täysiin vaatteisiin (ja vieläpä sadetakkeihin?) pukeutunutta valokuvaajaryhmää, joka puolestaan peräytyi kyyrymäisessä kuvanottoasennossa. Kohtaus näytti aivan luontofilmien lajitaistelulta, jossa uhrit odottavat kuoliniskuaan hitaasti perääntyen. Eh.

Seuraavana kohtaus jo katkesikin ja moukari pyöri muutaman sekunnin ajan, ennenkuin lähti lentoon... Ja päätyi paikalle, jonne ensin suuntasi mittamiehiä ja niiden perässä pieni hopeanvärinen kauko-ohjattava pikkuauto, joka sitten ajeli ympäri kenttää yksinään ja huolestuneen näköisenä.

¬_¬

Eilen myös menin tapaamaan vanhaa ystävääni (jota en tavannut, koska hän ei ollut paikalla) ja matkalla eksyin sekalaiseen taiteilijaseuraan. Yhden nimeltämainitsemattoman Taiteilijan raahasin mukanani pakkokäynnille museoon: toiseen olisi itsekin mennyt, mutta toiseen piti maanitella. Riehumaankin melkein rupesi :)

Eli jokseenkin kummallinen päivä. Toivottavasti tästä tulee vähän loogisempi. Vajaan neljän tunnin yöunien jälkeen toivo lienee kuitenkin suhteellisen turhaa.

Älä sure pikkuinen loistava rivi, sinusta tulee vähitellen klisee.

- Fred Allen -

Css - Let's Make Love And Listen To Death

Dreamer 2. 2006.

Nyt se on tullut - Väristyksiä -näyttelyn näyttelyjulkaisu! Kirjoitan tänään vielä myöhemmin tarkemman entryn asiasta coloria-blogissa. Mutta te kaikki tiedonjanoiset, juoskaa kilvan Suomen käsityön museoon ja noutakaa itsellenne Jälkiväristyksiä, Suomen käsityön museon julkaisuja 24, hintaan 16,50 €.

---

Uusi kone teki tänään ensimmäiset kurjat temppunsa. Laitoin yöksi valmiustilaan (...näppiksessä on *niiin* söpö Zzz -nappi ♥) eikä aamulla kone suostunutkaan heräämään. Hurinaa kuului, mutta valo ei syttynyt hiireen, ja kun hiiri ei reagoinut, monitorikaan ei herännyt. Mitä tein? Power-nappulan painaminen ei auttanut, joten ronskisti vain töpseli irti seinästä. Pelonsekaisin tuntein ujutin töpselin takaisin seinään ja käynnistin koneen. Se käynnistyi ja kaikki toimii normaalisti.

Häh? O_o

Entisen koneen kohdalla olin taipuvainen tällaisten insidenttien johtuvan ainoastaan koneen vihamielisyydestä itseäni kohtaan, mutta nyt, tämän koneen kohdalla, uskon vakaasti sen empatiakykyihin. Kone on opetellut tavoilleni: ei tarvitse herätä, vaikka kello herättäisi ja peittoa kiskottaisiin pois.

Huolimatta väsymysmutinoistani nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin ja suhteellisen pitkään. Johtuisiko siitä, että eilen eräs umpikujaan ajautunut asia alkoi yhden puhelinsoiton voimasta raueta? Nyt uskon jo, että umpikujista pääsee uloskin.

Haa, polyannanismi nostaa päätään!

En koskaan lue kirjaa ennen kuin arvostelen sen; sellainen tekee niin ennakkoluuloiseksi.

- Sydney Smith -

Thom Yorke - Harrowdown Hill

Urban Light. 2006.

Viikonloppu on mennyt töiden puitteissa ja kesästä haaveillen. Ulkona en edes käynyt, paitsi lyhyellä piipahduksella parvekkeella muutamia kertoja. Toivottavasti opin rytmittämään elämäni paremmin, tämä alkaa olla jo naurettavaa.

Mutta toisaalta: olen saanut melkein kiinni tavoitteeni töiden suhteen. Vielä muutama tunti olisi jaksettava, jotta saa kaikki luvatut jutut kasaan. Normaalisti tässä vaiheessa on jo niin uupunut, että uusista leiskoista tulee hienoja (ja vaikeatkin ristikot täyttyvät kuin itsekseen). Teoriani mukaan aivotoimintani siis estää normaalitilassa poikkeukselliset ideat.

Miltei tauoton urakkatyö on ollut palkitsevaa myös muilla tavoin: projektien välissä olen hiljalleen skannaillut kasveja ja vanhoja piirustuksiani ja luonnostellut useita kuvaideoita.

Sen sijaan muut projektit ovat pysyneet kestohauteessa. En ole vielä saanut kutsuttua Live Herring -palaveria koolle (teen sen nyt), enkä hoitaa Välittämöön liittyviä juttuja (ne on suosilla jätettävä ensi viikkoon). En myöskään ole saanut lähettettyä töitteni tietoja *kahteen* paikkaan, joihin niitä on pyydetty. Toivottavasti ehdin vielä huomenna meilata jotain, viikko deadlinen jälkeen.

Pakko varmaan niellä jäätelö, että työ sujuu taas höyhenmäisen lempeällä otteella.

Et näköjään tiennyt, että olen hankkinut alan parhaimman apuvälineuutuuden: kokoon kääriytyvän jalkakäytävän!

- Koirapoliisi, Aku Ankka -

Prodigy - Serial Thrilla

Ihan kuin kahdessa blogissa ei olisi tarpeeksi. Nyt on kolmaskin: Coloria-blogi väreistä ja vähän vierestä.

Näin käy, kun yrittää hoitaa työnsä kiireellä ja kunnialla. Keskittyy tekemään blogilayouteja ja muuta sivuasiaa. Mutta puolustuksekseni sanottakoon, että ratkaisin tuota blogia tehdessäni yhden ongelman (negatiivinen z-index Firefoxissa), joka on piinannut erään työasian puitteissa jo viikon. Joten anteeksiannan itselleni.

Ja tänään pidän vapaapäivän. Ainakin päivän.

Breed 77 - Alive

Bugs IV. 2006.

Pari päivää on ollut aika vakuuttava huono olo. Eilen onneksi helpotti hetkeksi ja saatoin mennä katsomaan piraattielokuvan, jonne liput oli etukäteen hankittu. Valloittava kokemus, eikä ollenkaan ylipitkä niinkuin jossakin on moitittu. Pituutta ja efektejä oli kerrankin koko rahan edestä.

Tämä päivä on kulunut taas nukkumalla ja lojuen pimeässä kylpyhuoneessa vaniljaisessa kylvyssä. Mutta arjen on koitettava: työt on pakko tehdä nyt pois tai kohta niiden alta en löydä enää hengitysreikää. Toivottavasti illaksi saisi vielä vähän mansikoita, niin eiköhän tästäkin päivästä ihan hyvä muisto jää.

Päivän lainauksena: Netissä ihmiset voivat esiintyä KENENÄ tahansa. Näin meitä varoittelee Aapeli.com.