Long Blondes - Giddy Stratospheres

Yllättävää (?), mutta niin totta: kone taas jumpsahti samaan mystiseen käynnistysluuppiin kuin uuden vuoden tienoilla. Aukaisin läppärin, jotta voisin sillä hoidella tärkeimmät hommat, mutta TA-DAA! - se ei suostunut menemään verkkoon. Jeeeeez. Jyräsin torstaina kiintolevyn ja asentelin windowsin uudelleen ja seuraavana päivänä sain photarinkin kuntoon. Tänään sain hoidettua verkkoyhteydetkin taas kasaan, joten elämähän ei olekaan silkkaa ruusunpiikkien napsimista jalkapohjan pikkurypyistä.

Luultavasti Adoben ohjelmat kiukuttelevat jonkin win-päivityksen kanssa, joten on hyvin todennäköistä, että tuosta windowsin uudelleen asennuksesta tulee rutiinia joka käynnistyksen yhteydessä. Muutenhan huo meneekin rutiinilla, mutta Adoben C-Suitea asennettaessa pitää joka kerta soittaa Adobelle ja pyytää aktivointikoodia. Tosin, sen saa ilmeisesti nettisivunkin kautta.

No, tuon romahduksen ansiosta sosiaalinen elämäni pompsahti päiväksi huippuunsa. Onneksi tämä tragedia sattui Jyväskylän päivän tienoilla, jolloin oli ilmaista pullakahvetta ja särvintä useammassakin harhailupisteessä.

Ja toinen ilon aihe: voi tuota tussien ihanuutta. Ne toimivat kunnes niistä muste loppuu ja sittenkään eivät piippaa hädissään.

Sufjan Stevens - Chicago

Ra. Elämä on mennyt töiden ja kemian + fysiikan parissa. Viime viikolla aloin etsiä tietoa luminenssista ja päädyin radioaktiivisiin maaleihin, jotka veivät pakkomielteen omaisesti mukanaan. Kirjoitin jutun coloria-blogiini ja nyt ihmettelen postiini tulevaa kysymystulvaa. Sen verran tulee kysymyksiä etenkin siitä, mitä vanhoille radioaktiivisille kelloille pitäisi tehdä, että rohkenin lähestyä Säteilyturvakeskusta sähköpostin muodossa. STUKin sivujen yläreunassa on viehättävä "Säteily tänään" -tiedote, josta voisi katsoa oman paikkakuntansa säteilyn - jos olisi paikkakuntaa. Jyväskylää ei löydy, eikä Keski-Suomesta muitakaan paikkakuntia. Täytyy palata myöhemmin katsomaan, onko tuo vain väliaikaista. Huvittaisi kovasti tietää säteileekö Jyväskylässä enemmän kuin Näljätnevalla.

Tällä viikolla olen onnistunut myös perumaan kaksi matkaa, joille olin jo henkisesti lähdössä: Wienin reissu marraskuussa osuisi päällekäin Timpan näyttelyn avajaisten kanssa (ja muutenkin pahaan saumaan) ja Pietarin reissulle ensi kuussa minulla ei yksinkertaisesti ole valuuttaa. Jo aiemmin minulle on vihjaistu Milanon matkasta (jonne en pääse), joten jos reaaliteetit unohdetaan, ulkomaan vientini on varsin hyvä.

Dick Dale - Misirlou

Päivä meni vaelteluksi. Taas. Töitä sain aamulla tehtyä vähän ennenkuin kone alkoi kenkkuilla. Suljin sen ja päätin samantien pitää taukoa, kun oitis en löytänyt itsestäni rohkeutta kokeilla masiinan uudelleen käynnistämistä. Ja minnekäs muualle päädyinkään kuin taidetoimikuntaan lukemaan sanakirjaa. Pääsin perisyntiin saakka.

Anttilan levyvideomikälieneeosastolta löysin kympillä palikkapelin GBAhani ja tottakai sen päädyin ostamaan, vaikka tili takuttaa kohta nollaa. Eikä törsääminen siihen loppunut: piti käydä Coffee Housessa pikku välipalasella ennen näyttelyn avajaisia Käsityön museolla. Oikeasti alkoi harmittaa, että kamera ei viime aikoina ole kulkenut matkassa. Pitää visuaaliselta puoleltaan tyytyä arkaaiseen grafiikkaan - valitsin tähän mielestäni optimaalisimman suorituksen, jonka olen koskaan tehnyt graafisen suunnittelun saralla. Lisää voi käydä katsomassa museolla.

Kotiin palattua olen ruumiillisesti lähentynyt vihanneksen tasoa, mutta sähköpostissa oli sen verran mukavia työjuttuja, että oikein innolla odotan, että pääsen niiden kimppuun. Tänään ei ehkä enää mitään suurta saa aikaiseksi, mutta huomenna uuden energian vallassa.

Maximo Park - Our Velocity

Lepidophobia päivitetty pitkästä aikaa. Lepidophobiaan on kymmeniä ihmisiä kertonut perhoskammostaan, mutta osa teksteistä on tullut selkeästi vain siksi, että kirjoittaja on halunnut ylipäätään kertoa jollekin. Lepidophobiasta on siis tullut jonkinlainen virtuaalisohva, joka tarjoaa henkistä huojennusta perhosen siipien läpätyksestä kärsiville. Hyvä niin. Mutta tällä kertaa tuli myös tehtyä uusi kuva. Jessen kanssa olen jatkanut meilailua muutenkin ja alkaa olla aineksia uuteenkin projektiin. Kohta lähetän muutamia tekstejä myös Nooralle, jospa niistä olisi hyötyä hänen teoksessaan.

Timpan hyvät uutiset (niistä kertokoon itse, jos haluaa ja kun ehtii) sekoittivat eilen työpäivän niin, ettei töistä meinannut tulla mitään. Tänään puolestaan lievä pääkipu härnäilee, eikä keskittymiskyky ole maksimissaan. Miten ihmeessä kaikki päivät tuntuvat päätyvän samanlaiseen lorveksintaan? Laiskottelu olisi ihanaa, jos niin kehtaisi julkisesti sanoa.

Pitäisi siivotakin, muttei millään jaksaisi. Eteisen lattia on täynnä tallattuja naamoja, eikä niitä jaksa siitä nostella. Jotenkin karmivaa olisi itse kuvitella saavansa naamalleen kuraista kengänjälkeä päivä toisensa jälkeen, mutta kärsikööt nyt siinä vaalien ohimenemiseen asti. Niitä tulee kuitenkin aina lisää tilalle.

Äh, pitää ryhdistäytyä, jotta saa työt tehtyä ja kehtaa sitten niistä laskuttaakin niistä ja saa kerättyä matkakassan todennäköisesti parilla päivällä venähtävään Islannin reissuun. Matkasuunnitelmiin on ehtinyt tulla jo vaikka kuinka monta muutosta. Timppa alkoi eilen epäillä, että pian huomaamme olevamme kahden viikon matkalla Belgiassa kottikärryillä.

Fiona Apple - Oh Sailor (6Music Hub Session)

Näkymätön mies laskeutuu laskuvarjolla Jyväskylän raunioille.

Eilen oli aivan täydellinen leijanlennätyssää. Jyväsjärven jäällä ei ollut hirveää tungosta, mutta ihan mukavasti ihmisiä kyllä. Täytyy käydä lennättelemässä jatkossakin, varsinkin, kun saan uuden leijani kuntoon ja kun on vähän energisempi olo.

Torstai meni taas vaelteluksi. Aamulla soitin hammaslääkäripäivystykseen ja puolelta päivin pääsin korjauttamaan haljenneen hampaani kuntoon. (Seuraavan ajan olisin saanut jo 13.11., mutta koska en ollut aivan varma, milloin Timpan Helsingin näyttelyn avajaiset ovat, siirsin päivämäärän omaehtoisesti joulukuun alkuun. Päivämääriä jakeleva täti sanoi, että odottaa vain, milloin jakaa "huomisen" aikoja, mutta ensi vuodelle. Hammaslääkäreitä on kuulemma niin vähän.) Paluumatkalla poikkesin taidetoimikuntaan tointumaan, kun se nyt siinä vieressä sattui olemaan. Ellinooran kanssa päätettiin lähteä taidemuseon Vessan avajaisiin (aka naistenpäivän kutsuille) syömäsession kautta. Juttu jossain vaiheessa poikkesi perhosiin ja Lepidophobia-työhöni ja Ellinoora yhytti paikalle Nooran, jolla on perhosaiheista tanssia työn alla. Pääsimme lopulta sinne taidemuseollekin, jossa luonnollisestikin keskusteltiin henkeviä shamppanja- ja suklaatarjoilun lomassa.

Torstain pitkäksi venyneen hammaslääkäripyrähdyksen jälkeen perjantai meni vähän puuroisemmin. Myöhästyin palaverista (joka sinänsä oli antoisa) ja kotiin palatessani olki kohtuullisen kipeä olo. Eipähän tarvinnut valita kaksien avajaisten, yhden syntymäpäivän ja yhden muuten vain tapaamisen välillä. Ilta kului kotona sohvannurkassa muhien.

Paul Anka - Smells Like Teen Spirit

Aikaansaamattomuus. Vasta kymmenen minuuttia sitten sain lähetettyä pressikuvat Walsh Galleryyn. Työt ovat hieman taas kasautuneet. Ihmiset näyttävät olevan kunnon kevätterässä hiihtolomansa jälkeen ja se näkyy sähköpostini täytteessä. Hirveästi on sellaisia pieniä hoitamattomia asioita, jotka eivät veisi kauan aikaa, kun vain saisi aikaiseksi.

Mutta keskittyminen on vaikeaa. Juuri nyt pöydällä lojuu Jarmanin Chroma -kirja, joka houkuttelee lukemaan (ja josta tein pidemmänkin blogauksen tuonne väriblogini puolelle). Mikko näytti eilen leijani alkun ja siitä asti kynä on piirtänyt paperille leijaan tulevaa kuvaa. Aalto-museon kutsarin mukana tuli braille-aakkoset ja kaikista yrityksistä huolimatta ne eivät sormenpäitteni muistiin tartu.

Täytynee aloittaa työprosessi parilla copy-paste-projektilla, joihin ei aivotoimintaa tarvitse. Ehkä se siitä sitten lähtee...

E.S.G - You're No Good

Perjantaina pakkasin dvd:n Walsh Galleryyn lähetettäväksi ja tänään olisi tarkoitus valita joku edustava kuva näyttelyjulkaisua varten. Onneksi ei minusta itsestäni (kumman paljon irvistyskuvia, ei juurikaan edustavaa ja ylevää) vaan Uninvitedista. Sen jälkeen pitää kirjoittaa enkuksi joku lyhyt steitmentti. Onneksi nuo gallerian puolesta hoitavat jonkun esittelyn kirjoittamisen pienen haastattelusession pohjalta, kun tuon steitmentin kirjoittaminenkin on sellaista tahmassa tarpomista, että usko meinaa mennä.

Kylläpä viime viikolla piristi, kun Ulla pyysi minua kirjoittamaan jutun jostain historiallisesta värikasvista Värjärikillan lehteen. Kiire on melkoinen, mutta kyllähän tuollainen projekti on ihan terapiaa vain, joten tottakai siihen suostuin. Kummasti auttaa leipätyön tänään kankeahkosti sujuvaa suorittamista, kun tietää sen jälkeen pääsevänsä lempiaiheensa pariin.

Klaxons - Two Receivers

AYA CARAMBA! Syksyllä lukittaudun neljän seinän sisään, lukitsen ovet ja ikkunat ja peitän pienimmätkin reiät, josta valoa voisi sisään päästä ja kytken koko av-laitteiston kaakkoon. Insomniac julkaisee Ratchet & Clank -pelin, Naughty Dog Jak & Daxterin ja vielä Sly Cooperista tulee jatko-osa! Nyt olen hilpeissäni. Ratchet & Clank ps3-peli on saanut nimensä: "Ratchet & Clank Future: Tools of Destruction"! Kuullostaa hyvälle! Tuskin maltan odottaa kunnon annihilaatiota olohuoneessamme uusilla tehokkailla systeemeillä. Edellisestä murskaatiosta onkin jo sen verran aikaa, että pitänee taas jossain välissä etsiä jostain se paljon puhuttu toivontai ja siirtää ylimääräiset projektit sille päivälle.

Tänään oli mukava lusmuilupäivä. Kävin tapaamassa Ullaa työhuoneellaan. Mukavan näköistä projektia tulossa. Viritteltiin myös jotain kuviota Coloriaan liittyen ja haaveiltiin ulkomaan reissuista...

Aqualung - Strange And Beautiful

On ollut hieman hutera palautuminen. Suoritin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Oscar-gaalaa varttia vaille kuuteen aamulla, mutta pääpalkintojen jako jäi katsomatta, kun emolevy tilttasi. Pakko oli mennä nukkumaan. Järkyttyneenä totean, että vanhuus on siis tullut, kun ei enää yötä pysy pystyssä.

Jaanan kanssa piti eilen olla jäätelötreffit, mutta ne muuttuivat tavanomaisiksi kahveetreffeiksi, koska tämän kaupungin post-kesäinen jäätelöaktiviteetti on häpeällisen alhaisella tasolla. Wayne's Coffeeseen menimme hyvässä uskossa, kun siellä on komeat Mövenpick-plakaatit isollaan, mutta pm siellä mitään oli. Lohdutuskahvi sivukkeineen vähän kuitenkin rauhoitti suivaantunutta mieltä. Hyvät vinkit vastaanotetaan. Ja näin vaalien alla asiaan kannattaisi kiinnittää huomiota (huom. kaikki ehdokkaat!)

---

Sitten on niitä asioita, jotka vaivaavat mieltä, eivätkä jätä rauhaan, eikä helpotustakaan mistään näytä löytyvän. Pakko on kuitenkin julkistaa tämä ahdinko ja pyytää avoimesti apua. On sellainen suomalainen kansansatu, jossa mies joutuu jotenkin Vetehisen (Näkin tms.) valtakuntaan, luulee olleensa siellä vain päivän, mutta onkin 3, 100 tai 300 vuotta tms. Mikä on sadun sankarin nimi ja mistä tuo tarina löytyisi? Sama juttu variaationa esim. Tuhannen ja yhden yön saduissa, mutta nyt nimenomaan suomalaisten hahmojen nimiä jahtaan...

30 Seconds to Mars - The Kill

Perjantai-illan päätteeksi sähköpostiin ilmestyi kutsu kutsumattomille sanoille Detritus -näyttelyyn Walsh Galleryyn New Jerseyhin. Meni jotenkin pasmat sekaisin, kun en ollut ollenkaan orientoinut moiseen aktiviteettiin juuri nyt. Meilasin takaisin ja lupasin lähettää ensi viikolla dvd:n matskuineen kaikkineen. Katalogia ynnä muuta tulee näyttelyn avauduttua huhtikuussa.

Kutsusta sain hyvän tekosyyn hemmotella itseäni muutamalla uudella vanhalla pelillä: ostin eilen pelidivarista itselleni käytettynä Rayman M -pelin ja jonkun Sonic -pelin, joille aion lahjoittaa laatuaikaa lähitulevaisuudessa.

Työrintamallakin hehkuu. Savi-M -etusivu on tuonut useita ilahtuneita palautteita - mutta kyllä sitä oli mukava tehdäkin! Tuollaista fantasialeikkiä on luvassa toivottavasti myöhemminkin. Iloiset leijakuvitusprojektit jatkuneet ja edistyvät verrattain hitaasti, mutta toivottavasti tähänkin pätee se vanha "parempi myöhään kuin ei..."

Olohuoneessa odottaa muutama kaistale leijakangasta, jotka saavat testiakryylit pintaansa nyt.

Fun Boy Three - The Lunatics (Have Taken Over The Asylum)

NO TULIHAN SE SIELTÄ. Uusi tekosyy syödä kahmalokaupalla suklaatia. Älyn terävöittäminen tulee olemaan tämän viikonlopun teema.

Toissa viikolla entinen opettajamme Cai otti yhteyttä ja kyseli kuvia Janin ja minun viime vuosisadan projekteistamme AuRevoir ja 550km. Tajusin, että kaikki tuon aikainen matsku on korpuilla jossain, eikä tässä koneessa ole edes korppuasemaa. Jani lähetti Caille ja samalla minulle muutamia stillikuvia projekteista ja iski aivan valtaisa nostalgia-aalto. Kaikenlaista sitä on tultu tehtyä.

On niin hirveästi työprojekteja päällä, ettei välillä meinaa muistaa edes hengittää. Siltikin onnistuin eilen hakemaan Coloria-blogiini tag cloudin ja sumplimaan sen vielä kunnolla paikalleen. Näyttää kivalta! Vielä kun saisi tämän blogin ulkoasun vähän edustavammaksi.

!!! - Heart of Hearts

Olemme nousseet ylimmälle sivistysportaalle. Juhlistimme eilen parhaimpiimme pukeutuneena Aikamme musiikin juhla Perifériaa näyttäytymällä teatteritalolla Aikamme säveltäjiä -konsertissa, jossa sai kantaesityksensä mm. Antti Auvisen Februa. Istuimme luonnollisestikin Taidetoimikunnan puheenjohtajan seurassa ja pistin parastani korkeatasoisessa keskustelussa, joka siivitti konserttikokemusta. Tänä aamuna tilitinkin jo Antille sähköpostitse pidemmät pätkät illan hienoudesta ja parin minuutin mittaisesta kadensaalisesta trillistä, jonka onnistuin missaamaan.
Lievänä havaintona mainittakoon, että sinfoniaorkesteri kuulostaa oikeasti aika paljon paremmalta livenä kuin tietokonekaiuttimista.

Yritin siinä kaiken yläkulttuurillisen lörpötyksen lisäksi muistuttaa semiseuralaisiamme (tuppautuivat ihan väkipakolla suosioomme), että synttärini ovat JO neljän kuukauden päästä ja että lahjaksi voisin ottaa Play.comissa myytävän sukellusveneen (!), mutta en enää löytänyt sitä äsken kaupassa vieraillessani. Joten tässä muutoksia lahjalistaani, kaikki tilattavissa samaisesta verkkokaupasta:
- Yksipyöräinen
- Kasipallohyppypallo
- Dr. Who / Tardis-hubi äänellä
- Lentävä herätyskello
- Purjehduskokemus

Screaming tea Party - Between Air And Air

Apurahataiteilijan arki on alkanut. Blogiin on tullut yksi onnittelu ja kaksi kannustavaa palautetta. Näiden voimalla jaksaa pitkälle eteenpäin.

Oudolla tavalla olen kyllä saanut lohtua itselleni aika vieraasta kohteesta: toistuvista kuvioista. Lähinnä vieläpä raikkaista ja kirkkaista kukkakuvioista. Ennenkuin menen Tiimariin ostamaan hienoja kuviotaan toistelevia lahjapapereita ja kehystämään niitä seinälleni, kasaanpa juhlallisesti pari valmista saittilayoutia, kun niiden perään niin paljon aina kysellään. Tämä voi tosin olla kyselijöille hieman hämmentävää. Luulen, että enemmän kaivattaisiin sitä tavanomaista mustanpuhuvaa, repivää raastavaa rosoista jälkeäni.

Onhan se huumorintaju tietynlainen selviytymiskeino. Kun ei ole optimismia, on pakko olla huumorintajua.
Timppa 27.10.

Hot Puppies - How Come Your Don't Hold Me Anymore

Eilen oli taas varsin kummallinen, vaellusjohtoinen päivä. Kävin Raijan kanssa Figarossa lounaalla alipukeutuneena (90% ravintolan väestä liehui iltapuvuissaan - ...vanhojen päivä) ja sen jälkeen kahveella ja kaakulla Karoliinan kammarissa, josta matka jatkui välitaukoetappiin taidetoimikuntaan. Ainakin sanakirjaa luettuani lähdin kotimatkalle, mutta päädyin rättiväsyneenä lepäämään Beckerille (itseasiassa piti käydä moikkaamassa Maria piharakennuksessa, mutta hän oli ehtinyt jo lähteä). Jäin sitten Nooran kanssa jutustelemaan, kun en jaksanut heti lähteä kotiin - ja hups - sitten olikin kello jo kuusi ja taiteilijaseuran kokous. Olin siinä vaiheessa kyllä jo niin tiltissä, että tuolilla pysyminen oli oikeasti jo sinnittelyä. Mutta tulipahan edustettua.

Tänään en ole vaeltanut sitäkään vertaa. Tuli nukuttua kunnon unet, mutta silti zombievaeltelu ei ole loppunut ja päivä on muutenkin mennyt huonossa deja-vu -hengessä. Netti seisahtui ihan niinkuin puoli vuotta sitten ja vaikka katkos kestikin vain nelisen tuntia, ehdin jo ladata itseni semipaniikkiin. Onneksi kuitenkin helpotti, kun näki Euroviisufinaalin superfinalistien (heh) mustan rivistön. Osaa tämä kansa sentään oikeaa väriä käyttää.

Lottovoittokin tipahti. Tosin pienin mahdollinen, mutta saa sillä sentään kaksi copic-kynää ja vielä jätskin tai pari.

Lou Martyr - Slippers

Ehheh. BBC6 soittaa aika tiiviillä tahdilla Nasin Hip Hop is Dead -biisiä (Hip-hop has died this morning and she's dead, she's dead) ja jostain kumman syystä siitä aiheutuu lievästi tukala olo. Jotkut tietävät :)

Viimeisen viikon aikana minusta on kehkeytynyt oman elämäni supersankari, kun olen kyennyt toimimaan koneeni ja töitteni erinomaisena sovittelijana ja hektisetkin prosessit on saatu junailtua kokolailla hyvälle mallille. Eilen kone suosiollisesti sammutti ja käynnisti itsensä ilman välikohtauksia. Onneksi satuin bongaamaan, että tämä liittyi windowsin pakkopäivityksiin, eikä ollut vain satunnainen toimenpide. Tein kuuteen asti aamulla töitä, joten hieman ehti kalvaa pelko koneen uudesta kiukuttelukohtauksesta, mutta rauhallisesti ja sopusoinnussa aamuyö lopulta sujui. Kymmeneltä aamulla heräsin virkeänä kuin peipponen. Sitä kesti noin puoli minuuttia; sen jälkeinen tämänpäiväinen elämä on mennyt hiljaisen räytymyksen puolelle. Mutta ei auta vinkua, työt on tehtävä.

Ai joo, iltapäivän tullen alkoi hiljalleen valjeta, että olen 1/4-taiteilija vuoden verran. Jotkuthan käyttävät apurahansa taiteen tekemiseen, mutta itse olen ajatellut lyödä koko summalla vetoa raviradalla tahi pelata rulettia yhdellä kunnon panoksella. Ehkä kuitenkin kompromissina pistän puolet hevosiin ja puolet rulettiin hienolla kasinolla. Pitänee alkaa säätää fiiniä vaatetusta kokoon puuhkineen kaikkineen, jotta eivät katso nurin tuolla suuren maailman jetset -piireissä.

---

Saa sitä haaveilla.

hih

Hyvää ystävänpäivää!

My Chemical Romance - Headfirst For Halos

Ravitsemustieteestä: Suomalaisesta kirjakaupasta löytyi ennen joulua noin viidellätoista eurolla 400 keittoreseptiä sisältävä kirja, josta olen jo rakentanut toivelistaa tuonne henkilökohtaiseen tilauskeittiööni. Tänään odottaa kotona irlantilaishenkinen potaattisoppa, joka sopii hyvin tuon kolmenkymmenen pakkasasteen tervehenkisen talvisuuden lämmittäjäksi. Sitä ennen luvassa leijapalaveria ja kaikenlaista muutakin sählinkiä.

Sosiaalisesta kanssakäymisestä lingvistiikan kautta koukaten: Vaikka ei ole omaa lemmikkiä, on sentään joku virtuaalisesti seurattava elikonkorvike - papukaija Alex, jonka elämää olen seuraillut muutaman vuoden ajan (newsletter tulee parin kuukauden välein). ABC:n News in Sciencen parin viikon takainen uutinen Alex the parrot makes up words valaisee, että Alex keksii itse uusia sanoja sen pohjalta, mitä itse jo osaa! Esim. mehukkaan punainen omena muistuttaa Alexia banaaneista (bananas) ja kirsikoista (cherry) ja täten Alex on ristinyt sen nimellä "banerry".
The Alex Foundationin nettisivut suitsuttavat uusvanhaa luovaa taittoa, mutta asia on sentään vinkeä.

Dataistisesta elämästä: Kun nyt tulee asiasta toiseen hyppimistä ilman aasinsiltoja, poukkoillaan tännekin: INNOfoorumin blogi on auennut ja sinne ilmestynee kevään aikana kaikenmaailman syvämietteitä.

Bright Eyes - Lover I Don't Have to Love

Viikonloppu on ollut kohtuullista blogisäätöä. Olen fiksaillut ja viimeistellyt blogeja muille ja koska oikeiden töiden kanssa olisi aivan käsittämätön kiire, pakenin niitä eilen Coloria-blogin tuunaamiseen. Siirsin blogin uuteen bloggeriin, samalla fiksasin ulkoasua ja lisäsin hakusanat joka ikiseenvanhaan postaukseen. Onneksi niitä on vain reilu 60, ei ollut ihan loputon savotta. Nyt ovat kuitenkin hakusanat hienossa listassa oikeassa reunassa yleisön toiveiden mukaan.

Tein jonkinasteisen musiikkilöydön muutama päivä sitten. Seilasin ympäri download.comia ja kuuntelin tuntemattomia bändejä ja toivoin löytäväni jotain hyvää. Bright Eyes ei ehkä ole enää hirveän tuntematon (latausmäärästä päätellen), mutta minulle uusi tuttavuus. Yksitoista biisiä loudattavissa download.comin sivuilla. Kohtuullisen korvia hivelevää.

---
Henkevän Silakan näyttely Kaupunki aukesi kuun vaihteessa. Tämän kuun kutsuvieraana Minja Revonkorpi työllään Imprisoned Childhood. Tervemenoa katsomaan kaikki!

A-ha - Scoundrel Days

Luentoranta. Toissapäivänä.

6Music yllätti - kylläpä A-ha kuulostaa hyvältä pitkästä aikaa! Menin heti etsimään olohuoneesta cd:tä, että siirtäisin ne koneelleni kuuntelua varten - mutta eihän niitä cd:nä täällä ole. Älppärit on hyllyssä. Pitää siis antaa musiikkiassistentilleni mukaan työhuoneelleen, jossa voi audacitata ne sopivaan muotoon.

Pitää alkaa kirjoittaa bloggausohjeita Innofoorumille, sen jälkeen leiskoja Innofactoria varten ja vastata sähköpostiin tippuneeseen InnoFarmer -viestiin. Elämässäni on kovasti InnoF-alkuisia juttuja. Ottaen huomioon kuinka epätodennäköisen tuon kirjainyhdistelmän pitäisi olla keskisuomalaisessa universumissa, tällä kielialueella. Kuljetaan varmaan jonkun trendiaallon huipulla.

My Chemical Romance - This Is The Best Day Ever

Luento-olento. Eilen.

En ole taaskaan kuollut, kiitos kysymästä. On ollut kohtuullisen kiireellistä ja olen kokolailla siirtynyt tietokoneella raapustelusta copic-tusseilla värittelyyn. Toisekseen, työhön keskittyminen on ollut melko hataraa viime päivinä, varsinkin, kun hoksasin etsiä YouTubesta Robbie Williamsin haastatteluja (mitä mainiointa viihdettä) ja kaikenlaista Gordon Ramsay/Ramsey -meininkiä (en ole tarkistanut, kumpi on oikea kirjoitustapa, mutta kummallakin löytyy...) Gordon tekee parsakaalisoppaa ja antipastoa viiden minuutin pikaohjelmissa, mutta ennenkaikkea parhaat palat Hells Kitchenistä ovat oikeasti Parhaita Paloja isolla äffällä!

Tänään (kalenterin mukaan eilen) on ollut kohtuullisen outo päivä. Olen viikko kaupalla viettänyt melkoista hiljaiseloa kotona, eikä juuri mitään ole tapahtunut. Sitten yhtä-äkkiä päivä on täynnä palaveria, lounasta, palaveria, luentoa, mietintäsessiota, kahvihetkeä ja ties mitä muuta. Ja ISLANNINMATKAA, joka tänään varmistui: liput on maksettu ja tulivat sähköpostissa. Nyt varmaan uskaltaa jo suhteellisen turvallisin mielin alkaa googlata Islanti-aiheisia asioita.

Kaikesta Gordon flashaamisesta (anteeksi, oli pakko) huolimatta, jotain aivan muuta: Dick Van Dyke Show - Rockitt

Operator Please - Just A Song About Ping Pong

Legoja! PAKKO saada jostain legoja!

Bowling For Soup - Baby One More Time

Väristyksiä on aloittanut kiertokulkunsa ja on nyt esillä Hyvinkäällä, lasten ja nuorten kulttuurikeskuksessa, Villa Artussa (Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää). Näyttely on esillä 23.1.-15.4.2007 ja Villa Arttu avoinna joka päivä kello 12-16. Tervemenoa!

---

Tarjolla olisi matkaa Islantiin loppukesästä/alkusyksystä. Tuskin saan hengitettyä tämä mahdollisuus edessäni. Tärisen vallan. Vaikea tehdä töitä, kun itsekuri on pettää alituiseen ja huomaan yhtenään googlaavani Islanti-juttuja. Ei oikeastaan vielä saisi edes haaveilla, kun koko matkaa ei ole varmistettu.

---

Hieno projekti löytyi verkosta: The Word Project. Polly M. Law on ottanut tehtäväkseen kuvittaa kummallisia ja harvinaisia sanoja. Kohtuullisen ihastunut olen. Suomenkielessäkin olisi valtaisasti omituisia sanoja, jotka ehdottomasti kaipaisivat kuvittamista.

Franz Ferdinand - What You Waiting For? (Live Lounge)

BBC 6 Music soitti viikonloppuna covereita. Tuli kerrassaan hauska työviikonloppu radion kanssa. Tästä lähtien en kuuntele enää muuta. Pelkkää cover-musiikkia.
Tänään ei sitten ole enää ollut niin mukavaa. Radio on soittanut ihan uusia biisejä ja päivä on laahustellut toimintakertomusten ja -suunnitelmien kirjoittamisessa. Normaalisti kirjoittaminen sujuu sutjakasti ja sanat suorastaan valuvat näppäimistölle vuolaina ja kevyesti, mutta nyt sama lause pyörii ympyrää dokumentin pinnassa ja del-näppäin soi. Mitään muuta en ole tänään ehtinyt tehdä.

Paitsi sain viestin eräältä amerikkalaiselta, joka on kovin ihastunut ylläolevaan kuvaan (Silence -1940 -systeemistä coloria.net/dig.art/1940 stilli) ja haluaisi luvan printata sitä suvulleen sukutapaamiseen... ¬_¬ TOTA... mikäs siinä, antaa mennä vaan. Iloista sukutapaamista!


(Ai joo, en ole vieläkään toipunut Fabrizion kuolemasta. Se tuli niin yllättäen ja puun takaa.)

Specials - Stereotype

Epäilin, että josko koneeni temppuilu johtuisi vaikka digitv-tikusta, jonka olen joskus koneeseeni tökännyt. Kun oikein muita uusia laitteita ja/tai ohjelmia en ole tähän piiiitkään, pitkään aikaan lisäillyt. Otin yhteyttä maahantuojaan, Toptronicsiin, jotka eivät olleet ongelmista kuulleet. Sain sieltä ohjeita, mitkä voisivat tilannetta auttaa - joukossa mm. uusimpien ajureiden lataaminen. Mutta varsinainen klassikko oli tämä:
5. Sammuta kone aina kun et käynnistä sitä.

Eilisen yritin keskittyä töihin, mutta kilkkeiden säätämiseksihän se meni. Sinne tänne, asiakkaille ja itselle, olen aikojen saatossa pyynnöstä tehnyt joitakin kymmeniä taustakuvia. Kokosin nuo huvikseen tehdyt yhdelle saitille ladattavaksi: www.esnips.com/web/desktopimages. Lisään, kun teen uusia tai löydän jostain vanhoja.

Säädin eilen vähän coloria-blogini ulkoasua. Pitäisi tällekin raasublogille tehdä jotain, kun on vääntynyt aika arkisen tylsäksi. Aika ei kyllä riitä mihinkään majoriin, mutta ehkä edes vähän värisäätöä ja reunojen ronkkimista. Aloitin fiksaamisen lisäämällä oikeaan reunaan vähän ekstrablogirollia ja muuta.

----
Äh, työt pitää aloittaa.

Yeah Yeah Yeahs - Tick

Iski post-teinismi. Avasin itselleni ystävänkirjan. Olkaa ystäviäni!

Noisettes - Sister Rosetta

Loudasin ja asensin Snapin blogiini. Tämä kaiken kiireen keskellä ehtii siis somistella ja röyhelöidä. Iso kone on taas kotona; ohjelmat nyt asennettu, koneen ihmeellinen yliäänirutina loppunut ja jännityksellä odotetaan, käynnistyykö huomenna. Ihanaa, kun musiikki kuuluu taas kunnon kaiuttimista kunnon volalla, eikä tarvitse istua napit korvissa nauttiakseen kunnon rytinästä. Ensitöikseni kopioin koko entisen kovalevyni sisällön legooni ja kaivelin documents/settingsistä kaikki asetukset, jotka copypastailin paikalleen. Joulun alla väsäämälleni kriisihakemistolle oli käyttöä: kaikki actionit, plugarit ja muut löytyivät sieltä kiltisti. Ihanaa, kun on taas illustrator käytössä. Sitä ehti tulla ikävä, vaikka nuo muut projektit vaativatkin aikansa.

Tänään oli muutenkin oudon kaunis päivä. Vallan tuli joulu sydämeen, kun tarpoi päättymättömässä lumisateessa posket punaisina. Piiiiitkä lounas hyvien ystävien kanssa kreikkalaisessa ravintolassa kruunasi päivän ja möyhensi mahan.

Bloc Party - The Prayer

Kohtuullinen angsti.

Tämä viikko ei alkanut yhtä hohdolla kuin edellinen, vaikka työpäivän osuus alkoikin samalla tavalla mukavalla Coloria-palautteella kuin viime viikkokin. Uusia leiskoja pitäisi saada aikaiseksi, mutta työ sujuu hitaasti tällä Hopeaisella, vaikka mukava pikkukone onkin. Näppäimistössä on vähän totuttelemista ja toisaalta myös photoshopin omien actionien puuttuminen syö päätä. Saati sitten värit nestekiteeltä... Varmaan psykedeelisimpiä leiskoja ikinä.

Maanantai-aamulla oli kyllä mukava kävellä, kun lumi narskui kenkien alla ja pakkanen puraisi poskista punaiset. Talvi yllätti keskellä talvea. Eilinen loska palautti todellisuuteen, kun rämmin tien toiselle puolelle bussipysäkille. Käväisin ensimmäistä kertaa elämässäni Säynätsalon kunnantalolla, minkä tähänastinen välttäminen on katsottava jonkinasteisesti omituiseksi suoritukseksi. Hassua oli nähdä livenä talo, jonka kuvia olen käsitellyt ja pyöritellyt aika usein viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Tänään olen ollut aktiivinen ja tiedostava kuluttaja ja soitin ensitöikseni kuluttajaneuvojalle koneestani: kun saan sen takaisin, onko minun maksettava korjausta? Korjautan kuukauden sisällä samaa asiaa, eikä vikaa pystytä paikantamaan muuta kuin yleisesti, että kysymys on varmaan jostain softasta ('JOKIN sekoittaa windowsin rekisterin'). Kuluttajaneuvojan mielestä minun ei tästä pidä joutua maksamaan. Jännityksellä seuraamme mitä tapahtuu... Huomenna haen koneen pois.

Vastasin myös Adoben asiakaspalvelun tyytyväisyyskyselyyn. Mitä ihmettä on: Asiakaspalvelijan seurannan taso tilannepäivityksillä avoimissa asiakaspalveluasioissa?

Täytynee aloittaa varsinaitset työtkin. *sigh*

Knife - Marble House

No niin, mitä tässä muuta voisikaan sanoa. En ainakaan koskaan enää jinxaa, ettei viikosta voi muka tulla huonoa.

Keskiviikkoiltana, Tampereen reissulta palattuamme, kone aloitti saman käynnistys-sammutus- rumban kuin kuukausi sitten, mistä se muka jo huollettiin kuntoon. Onneksi on nyt tämä pikkuinen Hopeainen II, joka auttaa vähän. Työskentelyasento on kyllä mitä sattuu, mutta ehkä tässä pärjää vähän aikaa.

Työt sen sijaan on melkein kaikki myöhässä. Onneksi sentään Maijan sivut sain verkkoon, vaikkakin ne sinne lipsahtivat vahingossa. Päivityksiä olisi vielä noin viidenkymmenen postin verran. Toiseksi onneksi sentään tänään on päivä lahjottu lastilla tositv:tä.

Mutta hihhei, ulkona sataa lunta.

Charlotte Hatherley - Behave

Tiedotus kaikille: olen tehnyt sukupuolen vaihdoksen. Tosin tahatomasti. Tänään se tuli: GROK -DVD, jolle on valikoitu 13 artsua Rhizomen tietokannasta, valikoitujen joukossa Uninvited Words. Paivi Hintsanen on tekstissä he/him (huolimatta siitä, että asia erikseen varmistettiin), mutta pääasia kai lienee, että tuo väärä tieto leviää tehokkaasti ympäri USAn high schooleja.

--

Huolimatta eilisestä hyvän viikon vannottamisesta, tämä päivä on tuntunut melko epävakaalta. Vähän päässä surisee ja silmissä sirisee. Rästitöitä olisi vielä kilokaupalla, mutta lienee välttämätöntä yrittää levätä, jotta huomiseen palaveriin matkaamisesta ei tule mitään kohtalon reissua.

I Was A Cub Scout - Pink Squares

Oih! Sain niin ihanan palautteen Coloriasta heti aamulla, että koko viikko kirkastui hetkessä. Tästä viikosta ei yksinkertaisesti *voi* tulla huonoa.

Kävin tilitoimistoreissulla ostamassa vähän lisää copiceja, jotta pääsen jatkamaan piirusteluani. Olen vain hukannut yhden vihon, johon ennen joulua onnistuin luonnostelemaan varsin hyviä juttuja. Tuskin olen roskiin heittänyt, mutta ei tästä taloudesta kyllä mitään löydä etsimällä. Tuurilla ehkä jonain ensi syksyn pimenevänä iltana.

Samaisella reissulla poikkesin - pitkästä aikaa - taidetoimikuntaan lukemaan tietosanakirjaa. Kulttuurisana-mandingo -osa on nyt käyty läpi. Juhlallisesti ilmoitan, että olen tavoittanut puolivälin. Sen kunniaksi menen kohta nukkumaan.

Amy Winehouse - You Know I'm No Good

Voi mitä riemua! Perjantaina Timppaa kaupungilla odotellessani lorveksin Kaira House -kauppaan, jossa nökötti - kuin meitä odottamassa - pääkalloinen rikkalapio harjoineen. Olisi ollut myös isompia lattiaharjoja, mutta pakkohan tuo oli ostaa, kun oli viimeinen kappalekin. Hyvän ostoksen tuntu levisi jäseniin, kun Waynes Coffeessa hetkistä myöhemmin joku tiedusteli, mistä ko. esine oli hankittu. Meillä siivotaan tänä vuonna riemulla!

Joulun lopetus sujui semilomaillen. Ensin hyvää ruokaa ja leppoisaa oloa ja sitten kotona illustraattorilla leikkimistä. Ja copiceilla. Tussi vinkuu ja niitä pitää hankkia lisää. En vaan tajunnut, että ne Tampereelta ostetut lehtiöt ovat melkoisesti suurempia kuin A4. Sinänsä ei ongelma, mutta pikkuskanneriini eivät mahdu suosiolla. Pitää koota palasista.

Nyt on vihdoinkin vuosi alkanut virallisestikin: sain muutama päivä sitten hankittua kalenterin, johon voin täydennellä elämän suunnittelua piiiitkäksi aikaa. Eilen irrottelin ympäri monitorin reunaa ja seinään kiinnitettyjä päivämäärälappusia kellonaikoineen - ja alkaa kalenterikin näyttää taas ihan normaalilta. Seuraava vapaapäivä suurinpiirtein ensi jouluna. ¬_¬

Ryan Adams - The Shadowlands

Illustraattori on nyt kunnossa! Adoben tuesta soitettiin eilen ja viiden minuutin kuluttua ohjelma toimi. Ei tarvinnut asentaa uusiksi, eikä mitään sen sorttista. Heti innostuin treisaamaan valokuvia - kuvassa simppeli trace Timpan joulukuisen hempeästä valokuvasta. Olen tekemässä muutamaakin projektia, johon pitäisi tehdä piirrospohjaista kuvitusta. Pitäisi siis opetella kunnolla hienosäätämään kuviaan. Ja sitä ennen harjoittamaan taas vähän piirustelua... Ennen joulua tuli Tampereelta Tuubista (vai mikä onkaan) ostettua piirustelulehtiöitä oikein könttänä, kun siellä harrastavat oikein bulkkimyyntiä. Siinä copicit liitävät pinnalla kevyesti! Mietin jo, että pitäisikö ensi viikolla ostaa lisää...

Keskuskeittiössämme oli eilen parsakaalikeittoa tarjolla ja sitä sain tänäänkin vielä lounaaksi. Illaksi on vielä pikkuinen tilkkanen. Ja sitten pitää saada uutta satsia. Se, että vingun jonkun noin terveellisen ruoan perään, alkaa hiljalleen häiritä ajatuksiani. Siinä varmaan syy, etten tunnu saavan mitään valmiiksi (...olet mitä syöt = kasvis). Isot jutut vaativat aina keskittymistä ja aikaa kunnolla ja jotenkin onnistun aina aloittamaan päiväni räpiköimällä pikkujuttujen parissa. Pitää varmaan alkaa vähän priorisoida projekteja.

--

Unohdin kokonaan: kävimme viimeisenä aukiolopäivänä joulukuussa katsomassa Galleria Harmonian grafiikasalkkunäyttelyn, jossa on Marja-Leenankin tuttuja mukana! (Maailma on pieni.) Tykkäsin kovasti. Jotenkin on sellainen lievä visuaalinen väsymys taas, etteivät suuret kokonaisuudet mene oikein läpi, mutta näköjään nuo useista eri tekijöistä koostuvat näyttelyt toimivat kuin häkä. Vai onko tämä jonkinlainen visuaalinen ADHD -häiriö?

Äiti sanoi kerran, aikansa uutta maalausta tuijoteltuaan: Nyt on pakko laittaa silmät kiinni, ettei värit kulu. Ihailtavaa optimismia.

Peeping Tom - 5 Seconds

Pysyttelen sisätiloissa piilossa tuulta ja sadetta ja kosteaa viimaa, joka hiipii selkärankaani kiduttamaan. Vuosi on alkanut työllä ja askareella, mutta ei niin ahkerasti kuin voisi luulla. Television eteen on kertynyt pieni läjä lehtiä, lankoja, ristikoita ja piirustusvälineitä, ja peitto, jonka alle voi rakentaa luolansa. Löysinpä kuvaavan kuvan muutaman vuoden takaa - vaikka ryönäröykkiötä siinä ei näykään. Herranjestas, siinähän se on, suomen kielen kaunein sana, jota jossain on metsästetty: ryönäröykkiö. Äärimmäisen vaikea kirjoittaa nopeasti - kokeilkaa!

Öisin päähän hiipii valtavasti ideoita, joita en ehdi kaikkea kirjoittamaan ylös ja joista osa haihtuu aamun tullen taivaanrannan taa. Uusi vuosi tuo kuitenkin aina tuhatmäärin uusia suunnitelmia ja mahdollisuuksia, joten ehkä tuo mielitulva liittyy vain tähän hetkeen. Yritän kuitenkin pitää itseni jonkinlaisessa selkärankaisessa moodissa ja hoitaa alta ensin pois kaikki kaksi vuotta sitten aloittamani projektit. Ja työt.

Tämä sisällä lurkkiminen ja ulkoinen epätalvisuus ovat kieltämättä hieman vieneet mieltä alaspäin. Mutta tulipa hyvä mieli, kun Ystävä eilen soitti, kertoi palanneensa Afrikasta takaisin laukussaan ääntä kuultavakseni. Jotain mitä odottaa :D

Ja odotan myös parsakaalikeittoa, jota olen vinkunut viime Tampereen reissun jälkeen jatkuvalla syötöllä. Tänään sitä on luvattu tuleman.

---
ONKO SIELLÄ KETÄÄN, joka olisi pelannut Kingdom Heartsin ykkösosaa läpi ja voisi tulla kahvipalkalla pelaamaan yhden bossikentän (ollaan siellä Aladdinin erämaassa, jossa Riku, Aladdin ja Hessu yrittävät iskeä tainnoksiin lohikäärmeen)? Jäin jumiin jo yli kuukausi sitten ja tässä välissä jo ehdin vältellä ongelmaa pelaamalla Ratchet&Clank 3:n siihen ultimate viimeiseen bossikenttään asti, jolla en nyt jaksaisi stressata. Nyt on aika turha lähteä hirviön tappoon, kun kestää taas päiväkaupalla, ennenkuin kontrolleja oppii uudelleen käyttämään erilailla. Ja haluaisin joskus palauttaa tuon pelin Janille, kun se on ollut jo yli vuoden lainassa. Grrr. APUA!

Joululahjasatoa

Vähän niinkuin vaatteet on mun aatteet, linkit on sun vinkit:

Tämä koko hela hoito (...eh, se alkuperäinen) tuli katsottua ja kohta katsotaan uudelleen. Mielenkiintoisin letkauttava dvd-paketti sitten ikinä.

Tämä lapsuuden muisto ei ole vielä poistunut paketistaan, mutta koska siinä oli mukana SOIVA paketti, joka lienee piinannut postinkantajia Englannista Suomeen koko kahden viikon ajan, saakoon se vielä toisenkin linkkivinkin.

Ja siihen liittyen, eri taholta ja edellisestä tietämättä yksi tällainen (♥KIITOS, SEIJA!♥)

Jouluna sai repeillä tämän vuoksi... ja bonuksena vielä traileri ranskaksi, jotta tämä touhuni vaikuttaisi asteen verran aikuisemmalta ja hienostuneemmalta. Tässäkin muuten diskotaan, tosin olen jo saanut itselleni goottivaatteet: kuljen mustassa tukassa ja pääkallopaidassa, joten kaikki hyvin. (Äh, vielä pitää mainita tämä ektoplasmaisin pikkupeli ikinä).

Kahvia juon juhlatilanteissa Talviyöstä - jos uskallan. Käyvät aika hintaviksi nuo astiastot Huuto.netissä. Tämäkin meillä on, mutta se pehmustetaan nyt pumpulilla kassaholviin. Mikäli linkki on vanhentunut: vihreä muumimuki 90-luvun alusta myyty tonnilla. Siis euroja.

Piirustelua lienee luvassa myös tulevaisuudessa. Paperin unohdin ottaa lomapaikkaan mukaan, joten aika tuli lähinnä vietettyä syöden ja nukkuen. Mikä näkyykin lievissä arkeen-paluu-ongelmissa.

Uh, eilen lojuin koomaisena tunnin kylpyammeessa, tänään tuplasin. Mutta eiköhän elämä ala hiljalleen taas vakiintua normaaliraiteilleen. Eli: pitänee soittaa Adoben tukeen, kun Illustrator ei toimi; kone on kumman hidas ja viiveellä; töitä on jonossa hurjat määrät eikä Coloriaan ehtinyt tälläkään semilomalla koskea.

Hyvää uutta vuotta, kansalaiset!
Varokaa hulluja kaneja!

Hyvää joulua!

---- Joulukortti niille, jotka eivät vielä ole joulufiiliksissä (muuta joulumoodiin liikuttamalla hiirtä kuvan päällä)
coloria.net/xmas/06

---- ja joulutervehdys niille, joilla joulun henki on jo löytynyt
www.coloria.net/xmas/06/merryxmas.html

Ukelele Orchestra - Dy-na-mi-tee

Joo joo, täällä ollaan edelleen (kiitos taas huolenpidosta). Pari viikkoa olin käytännössä ilman konetta, kun piti korjaamisen jälkeen asennella taas paikalleen kaikenlaista. Vielä puuttuu digi-tv-plugi, mutta melkein kaikki muu varmaan onkin... Ja nyt on toinen kone vieressä, pieni ja suloinen läppäri, joka pelastakoon, jos tulee taas vastaavanlainen romahdus konerintamalla. Miten osuikaan **taas** kaikkein kiireisimpään aikaan? Viimeisen viikon olen tehnyt aivan käsittämättömiä 25/24 työpäiviä tautisena. Periaatteessa on mukavia projekteja, mutta stressiastetta on lisännyt, kun aikataulut ovat sekaisin ja projekteja päällekkäin ehkä liikaakin. Pääkapasiteetti on aika kovilla. Onneksi jotain loppuunkin aina saatetaan - jossain vaiheessa.

Tänään päivä Tampereella, vaellusta paikasta toiseen. Ihastuttavaa parsakaalikeittoa Pintassa (...ja tätä en koskaan olisi uskonut sanovani - siis että sosekeitto voi olla ihastuttavaa). Onneksi se vaniljakahvilakin (oikeaa nimeä en muista) oli paikallaan vielä ja sieltä sai mutakakkuakin, eli kaikki hyvin valtakunnassa ja joulufiilis alkaa heräillä. Fyysisestikin alkaa toipua. Matkan väriaspektista enemmän coloria-blogissani parin päivän kuluttua.

Ihmiset ovat muistaneet minua pääkalloisilla asioilla, mikä on aina hyvä. Nyt on tuossa pöydällä neljä pyyhekumia ja kaksi sormusta (kiitos joulukalenterini luojan aka Timpan) ja Lealta sain animaatiokallosen muutama päivä sitten. Eli JEE, lahjojakin tuLEE.

City of Prague Orchestra - Dr Who Theme

Viime viikon tapahtumat tiivistettynä:

Näin neliön.

--

Koska sanat piileskelevät jossakin, siirryn vähäsanaiseen pelottelutaktiikkaan.



Ja katso myös hieno video White Christmas... Eh.

Tenacious D - Master Exploder

NO, EN OLE EDELLEENKÄÄN KUOLLUT. Kiitos vaan kysymästä - mutta alkaahan tuo aika pelottavalta tuntua, kun olen pari päivää verkosta pois ja heti huolestutaan. Merkki siitä, että olen sitten oikeasti nörtähtänyt liikaa.

Muutama päivä sitten - juuri, kun olin kertonut Janille suuresta ahdistuksestani (joka johtui siitä, että pyyhkäisin kuuden tunnin työt jonnekin ulkoavaruuteen, kun painoin vahingossa siirtovaiheessa sitä kirottua delete-näppäintä, joka näistä koneista pitäisi poistaa) - koneeni sammui. Ja käynnistyi vähän matkaa uudelleen ennenkuin sammui ja käynnistyi vähän matkaa uudelleen ennenkuin sammui ja...

Sainhan tuon lopulta huollosta kotiinkin, mutta se piti vielä heti takaisin, koska kotiinpaluun jälkeen se käynnistyi vähän matkaa uudelleen ennenkuin sammui ja käynnistyi vähän matkaa uudelleen ennenkuin sammui ja... Eli elämäänsä murmelina edelleen.

Tulihan tuo lopulta kotiin kunnossakin, vaan nyt on sitten työntäyteinen kriisiaika. Onneksi ohjelmia ei tarvi asennella ja kaikki on tallessa...

Kimmo lähetti oikein osuvan linkin: Tee kello kovalevystäsi.

Jos jollakin on lisää käytännönohjeita näille rakkineille, jotka saavat meistä pian yliotteen, kirjoittakoot ohjeensa tai linkkivinkkinsä.

Marilyn Manson - This is Halloween

Live Herring on tältä vuodelta ohi. Vielä henki pihisee.

Hienoa, kun on ihmisiä, jotka ilmoitautuvat ottamaan iiiisojakin vastuualueita käytännössä nollatiliä vastaan. Ilman vapaaehtoisjoukkuetta ja esimerkiksi Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen taidetoimikunnan suurta tukea Live Herring olisi ollut varsin nimensä vastainen.

Suuret kiitokset teille kaikille, jotka olivat mukana tekemässä ja tukemassa projektia ja teille, jotka vierailitte näyttelyssä!

Kuvia ja lyhyitä sanoja voi käydä tutkailemassa Live Herring -blogista: liveherring06.blogspot.com ja myös mediataiteilija Outi Kotalan työpajassa syntyneitä kyliä voi käydä katsomassa osoitteessa www.liveherring.org/projects/my-village

Live Herring - TULKAA TUSTUSTUMAAN

Live Herring on parhaillaan meneillään. Näyttely on auki lauantaina vielä kuuteen saakka ja sunnuntaina 11-16. Sisäänpääsy on ilmainen.

Näyttelyssä voi osallistua myös työpajaan, jonka vetää mediataiteilija Outi Kotala. Työpajaan osallistuminen ei vaadi mitään teknisiä taitoja, kunhan kynä suurinpiirtein kädessä pysyy.

Työpajaan voi osallistua myös verkon kautta osoitteessa www.liveherring.org/projects/my-village. Osallistuminen on helppoa: tee kuva ja tallenna se koneellesi. Klikkaa tyhjää kohtaa kartasta, hae kuva lomakkeeseen ja lähetä se!

Uhmatkaa säätä ja tulkaa paikalle tutut ja tuntemattomat!

Live Herring -tapahtumia voi seurata blogin välityksellä: liveherring06.blogspot.com

Snow Patrol - Chasing Cars

Tänään liikkeelle astetta järeämmin.

Iso juttu oli tämän päivän Keskisuomalaisessa. Toivottavasti ihmiset nyt löytävät Live Herringiin!

Tämän päivän mainos koskee t-paita -projektiamme. Lehtijutun pohjalta on tullut jo muutamia kyselyitä - paitoja ei ole todellakaan konttikaupalla vaan hyvinkin rajoitettu määrä. Alla tiedote!

OSALLISTU TAIDETEOKSEEN - HAE T-PAITA!

Live Herring -näyttelyssä on perjantaista sunnuntaihin 17.-19.11. jaossa rajoitettu määrä tanskalaisen taiteilijan, Sebastian Campionin t-paitoja.

Tuo kolmen (3), omaan sähköpostiisi tulleen roskapostiviestin otsikot näyttelytilaan (Opinkivi) näyttelyn avoinnaoloaikana perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina. Kunakin päivänä on jaossa kymmenen Campionin suunnittelemaa t-paitaa (koot: 3xS 4xM 3xL), jotka menevät kymmenelle ensimmäiselle roskapostiotsikkojen tuojille.

Roskapostiotsikot kootaan post-it -lapuille seinälle ja lähetetään näyttelyn päättymisen jälkeen Campionille.

Vain yksi paita yhdelle ihmiselle - kuudella otsikolla ei saa kahta paitaa. Ei ennakkovarauksia.

Live Herring -näyttely on esillä Jyväskylän yliopiston kampuksella, Opinkivi -rakennuksessa (Keskussairaalantie 2). Näyttely on auki to-pe 11-18; su 11-16. Sisäänpääsy ilmainen.

www.liveherring.org

Cold War Kids - We Used To Vacation

Aamu alkaa kofeiinilla.

Ja jatkuu kohta loputtomalla hyppimisellä.

Rezillos - I Can't Stand My Baby

Jokseenkin hektistä elämää. Viime yön hääräsin miltei läpi yön koneen ääressä. Parin tunnin yöunien jälkeen kaupungille asioita hoitamaan ja pikapaluu kotiin. Jooga oli dissattava, tänään olisin vain nukahtanut lattialle. Mutta asioiden paikoilleen loksahtelu jatkuu.

Toinen tarina on sitten sunnuntaina vastaanottamani kahden laskun ja megalomaanisen veromätkäyksen yhteislähetys. Kolme kirjettä (kaikissa eri postileima!) oli toimitettu väärään asuntoon huolimatta oikeasta osoitteesta. Sunnuntai-illan ratoksi kiltti naapurimme kävi työntämässä tuon harhailevan postini eteisen pääkallomatollemme. Kilttiä, ettei heittänyt roskiin ...MUTTA SIIS SUNNUNTAINA! Tuona päivänä, jolloin luulee kelluvansa turvassa autuuden pehmeässä pilvessä paossa posteljoonipeijoonia, jotka laskuja luukusta lykkivät. Vähempikin voisi lannistaa.

Tänään oli pakko soittaa Postille ihan vain siksi, kun vihdoinkin oli taas hyvä syy valittaa jostakin - mutta Posti melkein kykeni siihen, mihin sunnuntaiposteljooni ei: linjalla odotellessa kuuntelin kymmenen minuuttia banjon raikastamaa kantrimusiikkia. Kun vihdoin pääsin läpi, luurin toisessa päässä oli niiiiiiin empaattinen nainen, että luulin jo olevani piilokamerassa. Vasta jälkeenpäin tajusin metodin: ensin rääkätään hirvittävällä musiikilla ja sitten, kun ihminen on jo henkitoreissaan, langalle tulee yltiöystävällinen ihminen - ja valittajamissiolla vaeltava pääosan esittäjä lauhtuu kiltiksi lampaaksi ja antaa kaiken anteeksi.

Lukuunottamatta yllämainittua välikohtausta, elämä on ollut - ja tulee viikon loppuun olemaan - suhteellisen kalaisaa.


Lisää silakallista mainosta, tällä kertaa marjakastikkeella. Live Herringin yhteydessä järjestetään torstaina 16.11. klo 21 alkaen Vadelma.klubi Vakiopaineessa. Lisämainosta tulee myöhemmin, mutta tässä vaiheessa on jo hyvä merkata kalenteriin. Kaksi VJ:t Hypericum ja Allinone (Random Doctors) vastaavat visuaaleista ja DJ Demimonde soittaa enimmäkseen vanhaa taidepoppia, ranskalaista laulelmamusiikkia ja Tom Waits -tyyppisiä juttuja. Vadelmasta enemmän nettisivuillaan vadelma.org.
Tervetuloa!

We Are Scientists - Worth The Wait

Onpas ollut eläväistä elämää. Tai oikeastaan ennemminkin raatavaista (raadollista?) Suora seuraus on, ettei ehdi blogata.

Lähinnä elämä on kulkenut Live Herringin jyräämää uraa pitkin ja siinä sitten on sinnitelty perässä. Asiat ovat järjestyneet miltei itsekseen ja ruusuiseltahan tämä jo näyttää. Torstaina kävin kopioimassa työpajaa varten piirrospohjia, jonka jälkeen Taikun palaverissa maaninen zen-roudarimme otti teknisen urakan harteilleen ja alkoi loksautella palasia yhteen supervauhdilla. Perjantaina Toivakan Sari Keskisuomalaisesta kävi haastattelemassa, joten ensi viikolla Live Herring näkynee myös painomusteen värittämänä.

Toisaalta, vähän vapaa-aikaakin on tullut itselleen varastettua. Eilen illalla tehtiin pienimuotoinen iltakävely O'Malleys'iin ja sieltä Sohwin kautta kaartaen kotiin. Tänään illalla ehdittiin kestitä jo ystäviäkin, jotka käväisivät kahveella ennenkuin jatkoivat kotimatkaansa Helsinkiin. Vierailun jäljiltä olen pyörinytkin täällä ihan tohkeissani ympyrää. Oli niin niin niiin niin niin kivaa nähdä pitkän ajan jälkeen. Ja toinen, suorastaan hysteriaan vaivuttava syy löytyy viestin lopusta löytyvästä sitaatista.

Päivän suurin omatuotantoinen hauskuus oli, kun oikean käden sormet osuivat näppiksellä yhden napin vasemmalle. Ääniteoksesta tuli ööbuteos. Kun on tarpeeksi tiltissä, ei pienimuotoisessa elämässä näköjään suurempia vaaditakaan.

Hieno päivä, kaiken kaikkiaan.

On se hurjaa. Big Brother (kamera)mies. Meillähän käy vain kermaa.
Timpan kommentti 11.11. klo 19.59

Muse - joku keikka

(Melkein jo hukkasin itseni, kun unohdin hetkeksi, että olin siirtynyt betaversioon...)

Hitsi, että tähän aikaan alkoivat hienoa keikkaa lähettää korvieni pehmikkeeksi! Sai ihan uutta pontta työhön. Vielä pitää pari päivitystä tehdä ennenkuin pääsee unten maille. Live Herring lähestyy ja lähestyy ja samaan aikaan post-it -lappujen määrä monitorissa ja sen läheisyydessä kasvaa ja kasvaa. Ja aivotoiminta hidastuu ja hidastuu. Väsymystä ja vainoharhaa alkaa olla sopivasti ilmassa.

Tai, voisihan tämän päivän tapahtumat kertoa näinkin: kahvi oli valmista, kun heräsin; sähköpostiin tuli kaksi uutta työtarjousta heti aamulla ja ehdin ennen lähtöäni lukea positiivista palautetta Coloriasta. Vanhan kivitalon rauhallisessa sydämessä sormet juoksivat näppäimistöllä ja tervetulotoivotuksena sain eteeni karjalanpiirakan täytteineen. Kahvitauolla henkivartijasaattue johdatteli läpi sokkeloisten portaiden ja työpäivän jälkeen sain aatelismieheltä kyydin kotiin hienolla autolla. Soile hoiti t-paita-asiat kuntoon ja sain hienon omatekoisen projektikalenterini seinälle. Ja vielä yhdeltätoista illalla olisi ollut mahdollisuus syödä uunituoretta makaronilaatikkoa.

Musiikkiarvostelut ovat eniten lukemani kirjallisuudenlaji.
Timppa 28.10. klo 19.35

Clinic - Family

Wallpaper I. 2006.

Tapahtunut niin paljon ja toisaalta ollut niin raatona, että verkkoon loggautumiset ovat jääneet vähemmälle. Asiaa kyllä olisi InnoFoorumin riemuista henkiseen taantumiseen.

Väistelen omakohtaiset aiheet ja lainailen tiedotusvälineitä. Perjantain Hesarissa oli yhteen pieneen LYHYESTI-palstaan mahtunut kaksi projekteihini etäisesti liittyvää uutista.

Terike Haapoja on FF:n uusin nuori taiteilija
Finland Festivals on valinnut Terike Haapojan (s. 1974) vuoden 2007 nuoreksi taiteilijaksi. Poikkitaiteellista työtä tekevän Haapojan veistokset ovat installaatioita, videoita, teatteriesityksiä tai kaikkien näiden yhdistelmiä. -snip-

Terike on tulossa luennoimaan Live Herringiin puolentoista viikon päästä. Nathalie Aubretin & Terike Haapojan luento Crossing boundaries - On cultural organizations and artistic practices operating at the crossing of disciplines on perjantaina 17.11. klo 12.15 Juomatehtaan auditoriossa. Tervetuloa paikalle!

Taidemajakka johtaa Lahdesta Jyväskylään
Lahden ja Jyväskylän välille syntyy Suomen laajin ympäristötaiteen ketju Taidemajakka. Hämeen ja Keski-Suomen taidetoimikuntien hanke pyrkii siihen, ettei kukaan pääse taittamaan 120 kilometrin matkaa laivalla tai veneellä törmäämättä taiteeseen. -snip-

Taidemajakan sivut menivät verkkoon tässä syksyllä ja löytyvät osoitteesta www.taidemajakka.fi. Sivujen peruslayout on käsialaani, mutta niiden päivityksestä vastaavat projektin pyörittäjät.

Billy Talent - Pins and Needles

Väritettävää.

En edes jaksa änistä mitään töistä ja kaikenmaailman vastoinkäymisistä, kun kiire & sössiminen näyttää olevan normaaliarkea, eikä mikään ininällä ainakaan paremmaksi muutu. Eilen illalla monitorin edessä istutun viikonlopun päätteeksi iski kohtalainen kateus, kun Liisa ilmoitti lähtemänsä Kokoon katsomaan Basement Jaxxia. (Liisa on Lontoon lisäksi ehättänyt verkkoonkin.)
No, ulkona on sentään lunta - vaihtelua normaalinäkymään!

Tänään oli perinteinen itsensäkehittämismaanantai, eli joogaa ja sanakirjaa (olen tavoittanut K-kirjaimen). Tosin joogassa torkahdin, enkä voi etsiä lisätietoja ennakkosuunnitelmani mukaisesti sanakirjasta lukemastani kale-alkuisesta kummasta soittimesta, koska unohdin jo tuon sanan loppuosan. Muutenkin elän näköjään melkoisessa unhoituksen laaksossa - jostakin ihan oikeasta asiasta piti blogata, mutta näköjään sanoja syntyy, vaikkei asiaa ole.

Musiikkielämyksissä olen keskittynyt audacityjuttuihin. Uunituoreen Robbie Williamsin tilasin musiikinvälittäjäagentiltani ja riisuin jo kääreistäänkin, mutta soittimeen en ole uskaltanut sitä vielä laittaa. Hmm. Viimeksi taisi kestää pari viikkoa tämä viivyttely ja maanittelu, nyt ajattelin kerätä rohkeutta jo viikon sisällä.

Eihän siellä levykauppa X:ssä edes ollut sitä Robbie Williamsin limited edition -levyä. Ihan turhaan nolasin itseni.
- Timppa 27.10. agenttitehtävänsä päätteeksi -

Gothic Archies - The Wolrd Is A Very Scary Place

NIIN hillitön päivä, ettei rajaa. Koko päivän meilaillut, soitellut ja tärissyt hermostuneesti sekä työasioita että Live Herring -asioita. Ja nyt on pakko mennä koneen edestä pois, ennenkuin pää iskeytyy monitorin ruudun läpi jonkun lihaskouristuksen varjolla.

Hirveä on ollut ähinä, mutta suhteellisen paljon olen saanut aikaankin. Helpottuneena totean, että jopa on aikakin mennä vähän yli; olen ansainnutkin pienen tauon. Menen katsomaan tositeeveetä.

Linkittäkää Live Herring. Joko yllä olevalla pikku kuvasella tahi imuroikaa mieleisenne Live Herringin säläsivulta. Linkki osoitteeseen http://liveherring.org.

Ennenkaikkea, ohjelmaan kannattaa tutustua. Jotain on verkossa ja pian päivittyy. Ohjelmalehtisiä alkaa saada ensi viikolla useista pisteistä Jyväskylästä, mm. Taidemuseolta, Beckeristä ja Vakkarista. Tähän kaikessa toimeliaisuudessani laitan luentosarjan vielä aikataulun.

Live Herring -luennot
Jyväskylän yliopisto, Juomatehdas JT120

torstai 16.11. klo 12.15–16
12.15 Giovanna Di Rosario | Sensing E-poetry: awakening of the senses
13.15 Gun Holmström | On interactivity, psykokinetics and public instruments.
14.45 Kalle Kuisma, Vadelma.org | Communal art and new media

perjantai 17.11. klo 12.15-14.45
12.15 Nathalie Aubret & Terike Haapoja | Crossing boundaries - On cultural organizations and artistic practices operating at
the crossing of disciplines
13.30 Lea Turto | Verkko intiiminä tilana // suomenkielinen luento

Ilmaista on ja toivottavasti iloistakin, joten kaikki liikkeelle.

Charlotte Gainsbourg - Af607105

ClockWork. 2006.

Kaupungin uusi nettisysteemi antoi syyn kulttuurikierrokselle: ensin asiaa kaupunginteatterilla, sieltä kaffeelle taidemuseolle, josta pikapyrähdys käsityön museolle. Paluumatkalla tilitoimiston kautta koukaten pysähdys Beckerille, jossa huomasin, että on itseasiassa aivan turha kävellä kotiin saakka, koska olisi samantien pitänyt lähteä taijiin. Joten join kaffeet myös Beckerillä ja poistuin taijiin virkistyneenä. Kotiin tullessani olin varsin väsynyt (yöunta aika vähän...), mutta onnellinen. Kulttuurisaavutuksellisestikin oli aivan huippupäivä. Paitsi että näyttelyt missasin totaalisesti. Beckerinkin, vaikka vietin siellä aikaani melkein tunnin.

Mikaelin tekemät Live Herringin julisteet, flyerit ja (Arktisen Upeetan kanssa yhteinen) ohjelmalehtinen tulivat keskiviikkona painosta. Ehdimme palaveerata Nikolainkulmassa yhteistä palaverisessiotamme ja sitten tuntia myöhemmin läpikävimme vielä lisää Live Herringiä. Saimme eilen kivan sponsorinkin - päivän iloinen yllätys muutaman happaman puhelun jälkeen. Näkyy sivuillamme viimeistään ensi viikolla.

Nyt on taas sellainen olo, että kaikki sujuu yllättävänkin kevyesti. Toivottavasti jatkuu huomiseen asti. On vielä melko paljon asioita tehtävänä huomisen aikana ja uusia hienoja työjuttujakin pukkaa.

Oi, ja sain Seijalle joululahjan tehtyä (tosi-)telkkaria katsellessani! Projektia aloittaessani en tiennyt vielä vastaanottajaa, mutta ei mennyt kuin pari minuuttia, kun asia oli jo päivänselvä. Tuli niin hieno juttu, että tekisi mieli laittaa esille, mutta eihän sitä voi paljastaa.

Olen noin vuoden verran suunnitellut paperille kummallisia nukkeja, jotka joskus vielä aion toteuttaakin. Nightmare Before X-mas -nuket ovat tähän mennessä olleet hengenheimolaisia, mutta nyt vasta löysinkin hienon sivun: Strange Dolls.

Dears

Äh.

Sain just tehtyä päivän pakolliset ja nyt - JUURI NYT, kun voisi mennä nukkumaan - BBC6 kiusaa sietämättömän hienon kuuloisella Dearsin keikalla. Ei millään malttaisi jättää huomiseen, vaikka tietää, että nuo on tuolta ladattavissakin. Jotenkin juuri nyt on äärimmäisen hienoa, kun joku laulaa henkensä edestä, vaikka ei ihan joka nuotti osukaan.

Kai sitä on pakko mennä nukkumaan, kun kohta pitää taas herätäkin.

Huomenna kyllä audacityan tämän itselleni, jotta voin kuunnella hartaudella myöhemminkin.

Clark - Vengeance Drools

Vetänyt vähän tiukille. Ruumiskin (tämä, jota yritän käyttää aivoillani) jo kieltäytyy yhteistyöstä. Eilinen meni lojuen ja kituen. Kiitosta ylistin pimeydelle, joka laskeutui jo kolmen maissa iltapäivällä, eikä päästänyt sisään valon tihaustakaan. Tänä aamuna oli jo paljon parempi olo. Suorastaan energiaa puhkuen ryntäsin keskeneräisten projektien pariin ja aika paljon ehdin alta saada pois, ennenkuin Petäjäveden InnoFoorumi kutsui.

Erityisen kiinnostava oli Ulla-Maaria Mutasen (www.hobbyprincess.com) ThingLink -projekti (thinglink.org). Tavoitteena identifioida käsityötuotteita. Tosin, joku saksalainen on kahdeksan tuntia sitten hankkinut labelin itselleen: "me_myself_and_I" Made 35 years ago by my_parents in Germany. Hmph. Mikä olikaan ensimmäinen luennosta pulpahtanut ajatus, kun luennolla istuin - ja mitä muistikirjaani kirjoitin. [...] Muu vihkoon päätynyt olikin samanlaista kukkakuviota toisensa jälkeen.

---
Lauantaina oli sentään melkein oikea vapaapäivä. Tein töitä vain muutaman tunnin illalla. Päivä seikkailtiin markettireissulla. Lievä pettymys oli kyllä aina odottamani merirosvokorupelilaitteella pelaaminen. Siitä voittaa yleensä aina jonkun muovirihkaman, kun euron vain laittaa oikeasta aukosta sisään. Tällä kertaa ei tullut voittoa. :(

The Gossip - Standing in the Way of Control

Prisoner. 2006.

Paniikkia ja sydämentykytystä. Pitäisi vain pystyä keskittymään yhteen asiaan ja tehdä se kerralla loppuun ja sen jälkeen aloittaa seuraava. Mutta kun viisi deadlinea hakkaa yhtä aikaa päälle, on vähän vaikea päättää, pistääkö etualalle sen työn, josta palkka maksetaan vai sen harrastuspohjaisen työn, jossa on ihan ehdoton deadline jo mennytkin. Sitten ei osaa päättää ja jää vain pyörittämään peukaloaan paikalleen.
Muutenkin on ollut jotenkin huono startti alkuviikolle. Jos maanantai alkaa puolipaniikilla, se ei näköjään lopu ihan heti. Helpotti tosin kummasti, kun sain pari projektia pykäistyä eteenpäin kunnon askelin. Mutta inhottaa ajatus pankissa ja verotoimistossa juoksemisesta, sellaista kun on tällä viikolla luvassa.

Tänään (tai, oho, eilen) olisi ollut kuulemma tosi-tv-keskustelu teatterilla - mutta enhän sinne päässyt. Koska katsoin tositeeveetä. Ostin eilen tietokoneeseeni digikortin. Ilma-antenni toi vain yllättäviä ongelmia ja lopulta teippasin sen maalarinteipillä sivuttain töröttämään oviaukkoon. Mutta kanavat näkyy ja sehän on pääasia. Nyt voin katsoa tositeeveetä töitä tehdessänikin.

Huu. Tätä odotan.

Gotan Project - Mi Confession

Anger II. 2006.

Viime torstaina oli Timpan avajaiset Keuruulla. Mukava maanläheinen tunnelma, kuin kutsut olisi olleet. Keuruun shoppailukeskuksesta (Tiimarista siis, mistäpä muualtakaan) mukaan tarttui iso merirosvolippu - eli viikon pääkalloiset hankinnatkin tuli tehtyä.

Live Herringin tekstit on koossa, voi melkein päivän huoahtaa tässä välissä, ennenkuin muilla asioilla puuha jatkuu.

Viime viikolla näin LEGOPALIKAN näköisen ulkoisen levyaseman, joka on siitä saakka vainonnut uniani. Pakko se olisi saada. Kyllä työprojektitkin näköjään maistuvat hunajalle, kun on päämäärä, johon sitä rahaa pitäisi kerätä. Töihin siis.

- Et ymmärrä, sanoi Tuu-tikki ystävällisesti ja kohottautui sen verran, että hänen puna-valkoraitainen nuttunsa tuli näkyviin. Sillä kertosäe käsittelee sellaisia asioita, joita ei voi ymmärtää. Ajattelen juuri parhaillaan revontulia. Ei voi tietää ovatko ne olemassa vai näkyvätkö ne vain. Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi.
- Tove Jansson, Taikatalvi -

A&D - ja oikein englanniksi

Ai. Sattuu.

Skunk Anansie - Everyday Hurts

Eilinen päivä ansaitsisi nobelin. Alkoi masentavalla puuromaisella ololla (arjen valossa näkyvät kaikki mokat, jotka olisi saanut jättää väliin; onneksi suurimmaksi osaksi vain työhön liittyviä - ei henkilökohtaiseen elämään), puolen päivän aikoihin lähdin joogaan parhaaseen sessioon ikinä, Taidetoimikunnassa Live Herring -asioita loksahti kohdalleen ja IP:n onnistuin houkuttelemaan pahuuden teille: jättämään työt hyvän ruoan vuoksi.

Ruoka/kahvireissu kesti useamman tunnin, sisälsi hyvää ruokaa hyvissä paikoissa, hyvää musiikkia, yhteislaulua, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Hieman syventävää tilitystäkin, mutta se lomittui sopivasti kokonaisvaltaisen hyväluonteisen outouden orjaksi.

Parin tunnin poissaoloksi suunnittelemani joogaretki venyikin yhdeksän tunnin kokonaisvaltaiseksi virkistyssessioksi. Tänään on ollut ihan eri asenne projektien ja töidenkin kanssa, kun on latautunut. Tosin, heräsin vasta. Menen nauttimaan aamukahvin ennenkuin alan varsinaisiin töihin. Enter-nappia painamaan.

Hyvät ystävät - koti ilman helikopteria ei ole oikea koti

- Lentävä postinkantaja, Aku Ankka -

Violent Femmes - Blister in the Sun

Tuli työkriisi, kun ei meinaa aika riittää töihin, jotka ovat kaikki jo myöhässä - saati sitten tuohon Live Herringin kunnialliseen loppuunsaattamiseen. Joten mitä tein: vaihdoin kaikki blogini betaan ja muokkasin siitä eteisenmatostamme uutta hienoa taustakuvaa uuteen lookiini. Jäi projekti vähän kesken, kun into lopahti ja tositv kutsui, mutta ehkä tässä joskus vielä.

Tässäpä päivän linkkivinkkinä Tampereen koulukavereideni aikaansaannosta: jadesoturi.net. Hmph. [*kateellinen huokaus*] Palaanpa takaisin koneeni ääreen painamaan enternappia.

Liam Frost & The Slowdown Family - Paperboats

Haasteen uhri.

Työhuoneessani ei brassailla koneiden määrällä, vaan absoluuttisella, pitkälle harkitulla tyylillä.

Monitorini päällä asuu Esko, vaaleanpunainen lohikäärme. Nurkassa monitorin takana muovikukka, lahja ystävältä, ja ainoa kukkien edustaja, joka selvinnyt taloudessamme hengissä (jo yli neljä vuotta). Monitorin koristeena on muutamia kymmeniä post-it-lappusia ja puoliksi käytettyjä nenäliinoja. Vieressä on aina joko kahvikuppi (Muumi) tai tuo tehosekoittimen kippo täynnä vettä, jotta ei tarvitse koko ajan rampata hakemassa juomista.

Kaiuttimet ovat ensimmäisen koneeni Juster-kaiuttimet vuodelta 1996, mutta paremmat kuin uuden koneen mukana tulleet. Niiden välissä sijaitsee kamerani (4.0 megapikseliä, Canon ixus, Anttilasta; paitsi ei tässä kuvassa, koska se on kädessäni) sekä GBA -pelikone.

Skannerini on hautautunut paperien alle, joten en viitsi tarkistaa, minkä merkkinen se on. Samassa läjässä on myös laitteiden latureita ja piuhoja ja muuta tarpeellista ryönää. Ja paperien päällä näyttää olevan myös pussillinen tähtipaljetteja.
Huomiota kiinnittäisin myös etualan lankapuhelimeen sekä sen vieressä lojuvaan faksipaperirullaan (talossa ei ole faksia). Puhelimen vieressä oleva Timpan tekemä pahvinen rasia mutterikansineen oli aikanaan hieno, mutta nyt puhelupaniikkien aikana rei'itetty. Sulkakynän otan mukaani Tärkeisiin Palavereihin, pääkallokynän ostin pikkuveljelleni lahjaksi, mutten raaskinut antaa, kun oli niin hieno (*nyt sait sitten tämänkin selville*) ja Tiimarin kimallekynä on kaunis, mutta kirjoituskelvoton. Sukkapuikkojen yms. olemassaolon tajusin vasta tätä kuvaa tutkiessani - olen etsinyt niitä.

Jossain näkymättömissä pöydän alla on myös edullisin laserprintteri, jonka löysin. Ja siihenkin pitää kohta vaihtaa mustetta.

Harmittaa vähän, kun kuvassa ei näy hieno musta Pikku Myy -hiirimattoni.

Hyvä murtovaras, ennenkuin tulet tänne, lue tämä: kyllä nuo muiden kuvaukset arvokkaiden tavaroiden sijainnista on tarkempia ja laitteet on kalliimpia ja eksaktimpia, eikös vain? Arvokas roina löytyy varmasti helpommin muualta kuin pikku työhuoneestani. Varsinkin, kun huoneeni vaihtaa orgaanisesti muotoaan joka ilta. Ja Esko siinä monitorin päällä on äkäinen ja sillä on terävät hampaat.

Eh.

Knife - Like A Pen

Anger. 2006.

&%)Q%&&W"/(&(/%#####½!

Ulkona oleva sää korreloi aika hyvin mielialani kanssa. Päässä asuu moukarimies, aikataulu mättää kaikessa, enkä saa mitään tehtyä. Live Herringiin tulvii postia, joihin en nyt pysty vastaamaan - ja ne varsinaiset palkkatyöt eivät ole enää kohta palkkatöitä, koska en saa niitä tehtyä. Tunti meni Colorian foorumiin tulleiden spämmien poistamiseen ja kiellettyjen ip-osoitteiden sun muiden värkkäämiseen. Jonkinlaisia kieroja kiksejä sain siitä, että olen saattanut jonkun semiraivon partaalle: joku ihmetteli Colorian palautteessa, että minkä ihmeen takia sellaisia sivuja edes tehdään (ja toinen vuodatti sivujenteko-ohjeita, lainaus luettavissa Colorian logitiedoista).

Ajattelin mennä kylpyammeeseen, pimeään pesuhuoneeseen lojumaan, mutta siellä asuukin nykyään värjäysprojektini. Kai se on pakko jaksaa siivota pois, jotta pääsee kylpykuulien armolle. Ja kai se on myönnettävä itselleen, että taiji jää tänään väliin. Turha edes yrittää liikahtaa minnekään.

Onneksi tämä on suurelta osin vain väsymyksen aiheuttamaa kitinäherkkyyttä. Huomenna on todennäköisesti hilpeämpi päivä.

Ihminen yksin kärsi niin hirvittävästi tässä maailmassa, että hänen oli pakko keksiä nauru.

Friedrich Nietzsche

Damned - Love Song

Autumn. 2006.

Luin tänään taidetoimikunnassa sanakirjaa, joka valisti minua kertomalla, että HUU on suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haamu. Se on esiintynyt etupäässä yhdyssanassa HUUNPUREMA, joka tarkoittaa itsestään syntynyttä mustelmaa. Kerrotaan, että sellainen tulee näkyviin sukulaisen kuoltua. Huu on siis vainajan henki ja huunpurema tämän vainajan hampaanjäljet.

Huuuuuu....

Imogen Heap - Headlock

Summer. 2006.

Eilen menin pirtsakkana joogaan, mutta paikka oli mummoitettu, pipari ja kahvi tuoksuivat, eikä joogamaton puolikastakaan ollut lattialla. Joten menin taidetoimikuntaan lukemaan sanakirjaa (H-kirjain meneillään). Sieltä jatkoin Nikolainkulmaan puhumaan Live Herringistä ja Arktisen Upeesta.

Kotimatkalla poikkesin poimimaan tatteja Beckerin pihasta - mutta siellä oli vain yksi, joka ei ollut madoitettu. Eikä huolta, päätynee tuokin yksilö värjäyspataan, kunhan sinne saakka pääsee. Vähän bonusyksilöitä kaivattaisiin.

Tänään koko päivä onkin kulunut Live Herringin parissa. Hommaa on ihan hirveästi ja kaikki työasiat seisoo. Pienimuotoinen paniikki puraisi muutama vartti sitten, mutta syvähengitysellä tästäkin selvinnee. Jotenkin niin hölmöltä tuntuu, kun olin etukäteen suunnitellut tekeväni kaikki ajoissa, mutta tuo verkkoyhteyden puuttuminen vesitti suunnitelman aika tehokkaasti. Taas huomaan roikkuvani aikataulun reunalla - saa nähdä, milloin tipahtaa. Laskin juuri silmät kiinni budjettia - taitaa mennä taas vähän yli.

Ai juu, toisaalle rahaa satelee. *grin* Päivi M kävi pokkaamassa sunnuntaina Kulttuurirahaston Välittämölle annetun apurahan. Välillä meillä jo resurssit olivat loppumaisillaan Välittämön kanssa ja meinattiin pistää Välittämö kiinni, mutta apuraha takasi Välittämön toiminnan jatkumisen ainakin kolmeksi vuodeksi verkossa ja kenties muutakin toimintaa. Välittämön galleriaan tuli esille yksi uusi taiteilijakin tällä viikolla: www.valittamo.org/galleria.

Jos luulet olevasi liian pieni vaikuttamaan asioihin, yritä nukkua suljetussa huoneessa, jossa on moskiitto.

- Afrikkalainen sananlasku -

Flyleaf - I'm So Sick

Meidän eteinen on nyt hieno.

Heräsin vähän yli kahdentoista - kun herätettiin. Muuten olisin varmaan nukkunut läpi koko päivän. Pakko oli kuitenkin tempaista itsensä pystyasentoon, koska televisiosta alkoi Errol Flynnin tähdittämä merirosvoelokuva: Captain Blood. *huuuu* Lisää merirosvoja tulee illalla neloselta Johnny Deppin muodossa ja parhaillaan latailen verkosta Kapteeni Kiddiä. Eilen veljeltäni saama hieno lahja (kuvassa) sopii tähän nykyteemaan vallan mainiosti. Pitänee vielä käydä ostamassa Tiimarista pääkallolippu, niin täällä alkaa näyttää kohtuullisen tyylikkäältä.

Galleria Henkevän Silakan näyttelyteemana on lokakuussa Koska... ja kutsuvieraina mikroPaliskunta-projekti ja taiteilija David Clark. Lisää töitä vastaanotetaan koko lokakuun.

Äh. Olisi ihan hirveästi tekemistä, mutta palkoihmisyys vaivaa. Sentään värjäsin hieman taas lankoja veriseitikillä. Pitäisi käydä poimimassa tatit pois tuolta tienvieriltä, kun sinne on niitä vihdoinkin ilmestynyt. Vähän, mutta kumminkin.

Vetelen lumiketjuja edestakaisin ilmaventtiilissä

- Uudet naapurit, Aku Ankka -