maanantaina, helmikuuta 28, 2011

Magazine — Shot By Both Sides


[Vieras 9. Pigmenttimustetuloste, kuvakoko 42x27cm + marginaalit.]

Live Herring '11 toinenkin näyttely (Jyväskylän taidemuseossa) on nyt saatu auki ja hommat alkaa olla enemmän tai vähemmän hallussa. Säätöähän tässä riittää vielä mennen tullen, varsinkin pirullisissa tiedostomuodoissa - jostain syystä mpeg-4-koodeksilla tehtyjen fileiden toisto ei välttämättä onnistu soittimissa vaikka pitäisi. Katsotaa nyt, millainen taistelu tulee ensi viikolla maanantaisessa näyttelysisällön vaihdossa. Mutta työtä tosiaan riittää niin paljon kuin vain ehtii tekemään. Toisaalta, en halua vinkua. Minkäänlaista epätoivon tuntua ole päässyt syntymään - enkä ole todellakaan yksin tekemässä. Tähän asti homma on sujunut vielä suhteellisen hyvällä hauskuudella. Ja tänään oli lehdessäkin Suuri Helpotuksemme: Suomen kulttuurirahaston apuraha 10 000 euroa.

Kyllä silti huomaa, ettei sitä meinaa jaksaa puskea projekteja ja töitä seitsemää päivää viikossa aamusta iltaan. Keho tietää heti, kun saa puoleksi päiväksi luovuttaa: heti, kun istuu vähäksi aikaa alas lepäämään, alkaa joku tauti nostaa päätään. Onneksi eilen sentään sain käytyä Värjärikillan vuosikokouksessa. Harmittaa kyllä, kun tämän kertainen kurssi jäi väliin: olisi ollut kiva saada jotain vaihteeksi aikaan käsilläänkin.

Jossain välissä pitäisi alkaa myös ennakoida omaa tulevaa artsuiluaan. On aika hirveä määrä juttuja bubbling under ja pari aika isoakin hanketta, jotka vaatisivat aikaa ja keskittymistä - jota ei nyt ole tarjota. Varsinkin huono osallistumiseni yhteen yhteistyöprojektiin syö henkisesti, mutta kaikkeen ei vain veny.

Artsuiluun liittyvä muukin kehitys on jotenkin tien risteyksessä - vai pitäisikö sanoa, että oikein risteyssumassa. Eräskin alkuvuoden aamu alkoi ahdistuksella: käyttämääni Hahnemühlen paperia ei saa välittäjiltä Suomesta eikä Ruotsista; eikä näköjään mistään netistäkään. Eikä ihme: tuotanto on ajettu alas pari kuukautta sitten. Myös printterin ja sen seuraajien valmistus on lopetettu viime vuonna, joten olisikohan aika alkaa miettiä seuraajaa. Paperille saa kyllä hyvälaatuista korviketta, eikä eroa entiseen paljaalla silmällä huomaa, mutta kyllähän alkaa hiljalleen vaikuttaa siltä, että myös musteiden valmistus aletaan hiljalleen ajaa alas. Olin kyllä tsekkaavinani, että nuo suurkuvatulostimet käyttävät samoja musteita kuin tuo pikkuinen printterini, joten... A2-kokoinen tulostin on kyllä ollut mielessä jo pidempään. HP:lla ei sellaista ilmeisesti ole: pitäisi ostaa tosi iso. Päänvaivaahan tämä aiheuttaa, koska en haluaisi luopua Vivera-musteista, jotka on mennen tullen peitonneet mm. kaikki Epsonin musteet testeissä.

Hahnemühlen paperia sentään sain uuden kokeilusatsin kotiin, vielä kun ehtisi testata.

7 kommenttia:

marja-leena kirjoitti...

Hei Päivi! Enpä tienyt että Hahnemuhle lopettaa tuotantoa! Sehän on suosikkini, niinkuin on HP printterit ja Vivera musteet. Olen juuri ostanut uuden HP koneen (A3) kotiin kun vanha alkoi temppuilla. Studiolla on nyt myös uusi hyvin iso vanhan tilalle, en ole vielä kokeillut.

Päivi kirjoitti...

Marja-Leena: Ei Hahnemühle sentään koko paperin tuotantoa lopeta, mutta kyllä tuon HP-paperinsa (olen käyttänyt Hahnemühle/HP Smooth Fine Art -paperia)... Muita printteripapereita Hahnemühlella kyllä on ja kävin juuri tarkistamassa: sieltä löytyy myös väriprofiileja ainakin omaan printteriini! HUH!

Anonyymi kirjoitti...

Meinasi tänään mennä kahvi kurkkuun, kun luin näyttelyn arvostelun. Ettekö te olisi voineet pyytää kriitikoksi sinne jotakuta joka tietää jotain runoudesta? Jonkun, jonka runouden kokemus ei rajoitu viidenkymmenen vuoden päähän?

Itselleni, sekä yksityishenkilönä että runoilijana, näyttely oli tärkeä jo siksikin, että runoutta ei aiemmin ole ollut yhtä laajasti esillä museossa. Nautin myös sen sisällöstä ja hiljaa rakentuvista kuvakaarista. Muun museon möly minuakin häiritsi, mutta onneksi iän myötä oppii rajaamaan haittatekijöitä pois.

Kiitos sinulle ja Live Herringille, kun toit runouden museoon.

Julia kirjoitti...

Minä jo säikähdin, että Hannemuhlea ei enää saa. :) Se on paras paperi metalligrafiikan vedostamiseen. Tosin en suostu edes kokeilemaan muita... ;D

Nämä sinun työsi ovat niin kauniita! Onnittelut apurahasta, ja voimia jaksaa kiirettä!

Päivi kirjoitti...

Anonyymi: Meistä tuo arvostelu itseasiassa oli ihan hyvä - ainahan nuo on henkilökohtaisen kokemuksen läpi kirjoitettu joka tapauksessa. Miusta tuo hieman abstraktimpi runous on suoraan verrannollinen kuvataiteeseen: joillekin irtonaisilta vaikuttavien sanojen ja kirjainten hypnoottinen tuijottelu toimii runoutena paremmin kuin joillekin toisille, ihan samoin kuin joillekin osuu ja uppoaa abstakti kuvataide ja jotkut saavat sisältöä irti vain esittävistä teoksista.

Ainakin itse arvelin etukäteen, että mahdollinen kritiikki voi olla ihan mitä vaan: nythän näyttely on todella tekstiin pohjautuva eikä sikäli taidemuseoympäristössä tuttua, ja ajattelin, että todennäköisesti jos kritiikki tulee, se on kuvataidekritiikkinä kirjoitettu (niinkuin Live Herring '08 kritiikki oli) - ja sitähän tämä ei ollut! Minusta hieno juttu siis, vaikka en ollutkaan samaa mieltä kaikesta.

Se kyllä kieltämättä itseänikin nävertää, ettemme jotenkin osanneet ottaa suunnitellessa huomioon, että museossa voisi olla ääntä! Lehtijutussahan mainitaan jotain äänten ja liikkuvan kuvan synnyttämästä kaoottisuudesta - mutta tosiasiassa meidän omassa näyttelyssämme on vain yksi äänellinen työ (ts. muut ovat kuulokkeilla). Loput äänimaailmat tunkeutuvat näyttelyyn toisesta museon näyttelystä. Seuraavan kerran osaamme sitten ottaa huomioon senkin, ettei näyttelytila välttämättä olekaan hiljainen.

Mutta vielä, sinä tuntematon, kiitos palautteestasi ja tuntuu aina hienolta, kun joku kertoo tykkäävänsä näyttelystä. Välitän tiedon näyttelyosuuden kuraattoreille!

Päivi kirjoitti...

Julia: kiitos sanoistasi - lämmittivät tänä räntäisenä päivänä :)

Hahnemühle onneksi porskuttaa eteenpäin varmaan vielä pitkään, vaikka juuri minun printterilleni optimoidun paperin valmistus onkin lakkautettu :)

Anonyymi kirjoitti...

Nou hätä. Kyllä Hahnemuehle paperiansa tekee. Tekee jopa muille, ovat sitten eri nimellä. Kalliita ovat, mutta hyviä ja varmaan loppupelissä oman nimiset sittenkin halvempia, kuin ns. merkkituotteet (HP, EPSON). Tietääkseni kumpikaan noista suluissa olevista ei ole koskaan ollut tekemässä paperia.

kapa