Äsken repesin aivan täysin. Ei ole piiiiitkään aikaan naurattanut niin, että mahaan sattuu ja vesi valuu silmistä ja harvemmin päivä pääsee näin alkamaan. Ja syy alustuksineen: silloin tällöin joku levittelee kuviani omissa nimissään, joten semiaktiivista poliisitoimintaa tulee silloin tällöin harjoitettua. Muuten ei haittaa, jos/kun yksityiset lainailevat kuvia omille sivuilleen - tuntuu oikeastaan hienolta - mutta kun graafikonretkut somistavat portfolioitaan minun kuvillani, se on vähän eri asia. Tällä kertaa menin tsekkaamaan, kun www.xanga.com/home.aspx?user=schewning -sivulta on noudettu yhtä Beautiful Princesses-artsun kuvaa useita kertoja. Mutta kyseessä ei olekaan mitään kuvan luvatta käyttöä suurempaa kriminaalitoimintaa, vaan jonkun amerikkalaisen teinipojan blogi, johon poju on keräillyt kuvia elämänsä mausteeksi. Pakko oli tehdä vastavarkaus: yllä oleva kuva on ruutukaappaus ko. sivusta - ja jos pienestä tekstistä ei saa selvää, niin Beautiful Princesses-kuvani yläpuolella lukee: I think this is what the devil looks like. *grin*
Kyyneliä ei ole tällä viikolla muutenkaan säästelty. Kuuntelin tässä alkuviikosta apurahalomaketta naputellessani BBC2:n Friday Night Is Music Night -ohjelmaa, missä salakavalasti pääsivät soittamaan Fauren Pavanen. Biisillä on aikalailla samanlainen vaikutus kuin sillä Lumiukko-piirretyn tunnarilla (alkuperäisellä, ei Nightwish- eikä discoversiolla): itkuhan siitä tulee. Ja tulipahan todistettua, että halpa muste leviää kyynelnesteestäkin. Uusiksi meni printtaaminen. Joka muuten sujui verrattain hyvin, ottaen huomioon, että koneen mukaan printteri ei ole kiinni koko masiinassa. Edelleenkään. ¬_¬
Luovaa toimintaa tai luovaan toimintaan liittyvää hyvin epäluovaa toimintaa on harjoitettu tällä viikolla äärimmäisen paljon. Lähinnä maailma on pyörinyt Galleria Henkevän Silakan ja Elävä Silakka -tapahtuman ympärillä, joista molemmista pian lisää kuulunee. Elävälle Silakalle tempaisin tohkeissani viikonlopun aikana jo jonkinlaista graafista ilmettäkin: www.liveherring.org. Mutta ensi viikko kertonee enemmän.
Tekstit
32 kommenttia:
Tämä "varastaminen" kiinnostaa aika paljon. Voiko sellaista varastaa, mikä ei katoa? Eikö varkauteen kuulu "tavaran" katoaminen?
Pidetäänpä levyjen kopiointiakin varkautena - viedäänhän siinä rahaa muusikon taskusta, vaikkei ihan konkreettisesti käsi muusikon rahapussissa olisikaan. Sama juttu grafiikan kanssa.
Minulle varastaminen ja luvatta ottaminen ovat aikalailla synonyymeja. Kai se on periaatteessa sama, viedäänkö materiaa vai immateriaa. Voihan huomionkin "varastaa".
Törmäsin varkauden käsitteeseen viimeksi silloin, kun imuroin laittomasti kuvankäsittelyohjelmaa. Käytin sitä jonkun aikaa ammattimaisessa työskentelyssäni. Jos joku olisi käyttänyt luvatta valokuviani (ns. valokuvaajan valokuvia) tai valokuvataidettani (ns. valokuvataiteilijan teoksia), niin olisin reagoinut voimakkaasti. Nyt kuitenkin tein toiselle sen, mitä en olisi itselleni sallinut. Oikeuttiko kaupallisuus ja ohjelman tekijöiden laskelmointi maksimaalisen tuoton saavuttamiseksi tämän teon? Mielestäni ei. Siksi käytänkin nyt laillista ohjelmaa, jonka olen omilla rahoillani maksanut. Nyt vasta minulla on oikeus vaatia oikeuksiani mahdollisissa varkaustapauksissa. Olkaamme tarkkoja näissä asioissa.
Päivi: "Voihan huomionkin "varastaa"."
Voiko? Ainakin se edellyttäisi, että joku omistaisi huomion. Sellaista, mitä kukaan ei omista, ei kukaan ainakaan voi varastaa. Sanoa voi vaikka mitä, mutta edes sanontojen vakiintuminen yleiseen käyttöön ei tarkoita sanontojen olevan tosia.
Joku väitti levyjen kopiointia varkaudeksi, jossa rahaa vietäisiin muusikon taskusta. Tällöin varkautena olisi kai pidettävä myös kilpailuun perustuvaa markkinataloutta, jossa kilpailu jakaa yritysten tuloja yritysten välillä.
Tämä käsite "tyhjän varastaminen" on kokonaan muodostettu propagandistisista ja poliittisista syistä. Siinä ei ole varsinaista loogista perustaa lainkaan. Ns. "immateriaalioikeudet" on ainoastaan menetelmä edistämään tuotekehitystä ja luovaa työtä. Menetelmä on erittäin toimiva.
Jos kuitenkin puhutaan varastamisesta, niin silloin on hyvä muistaa myös se, että verotus on eräänlaista kiristystä. Jos veroja "kerätään" ihmisiltä ja siirretään rahaa esim. taiteilijoille, niin tällöin puhutaan koplaamisesta. Niinpä voidaankin kysyä, että onko ihmiset jo maksanut joissain tapauksissa "varastamastaan" taiteesta? Jos on, eli jos taiteilija on joskus saanut mitä tahansa tukea (myös työttömyyskorvaus on tuki), niin ihmiset on maksanut taiteilijan tekemästä työstä etukäteen. Tällöin ei voi todellakaan puhua varkaudesta, koska teoksesta on maksettu ja mitään ei ole kadonnut.
(Jatkan tätä ehkä myöhemmin, tämä jäi nyt vähän kesken.)
Mikko, olet sinä ihme hiihtäjä.
Ihme hiihtäjä ehkä, mutta ainakin ilmentää uusliberalismia hehkeimmillään. "Jos olet joskus nauttinut murunkin yhteisestä pussista, ei sinulla ole sen jälkeen tekijänoikeutta mihinkään tekemääsi, vaan olet ikuisesti velkaa", on viesti. Olen pettynyt. Ja ehkä joku puhuu koplaamisesta verojen keräämisen yhteydessä, mutta mitään loogista perustaa ei sillä kyllä ole. Koplaaminen on sulle-mulle -kauppaa hyvä veli -hengessä. Verotus on yritys inhimillisen elämän takaamiseksi niin heikoille kuin tuottamattomillekin, mutta tästä huolimatta arvokkaiksi nähdyille. Ja nyt riittää yhteiskuntapositiivisuus ja myötämielisyys tältä erää.
Heh-heh, vedätpä sinä huvittavia tulkintoja. Huomenna minä huvin vuoksi (ehkä) kumoan tulkintasi.
(Tähän väliin on vielä todettava, että tuo tekemäsi kuva ja sen yhdistäminen Deviliin (Paholaiseen?) on oikein hauska veto. Kuka on määritellyt, että paholaisen pitäisi olla mies tai edes miesmäinen? Miksi Paholainen ei voisi olla yhtä hyvin kaunis nainen?)
Tai turskakurpitsa.
Kapalla on kestävät periaatteet kun hän on sitä mieltä että vain laillisilla ohjelmilla tehdyistä hommista voi periä maksua. Mutta. Ihmisen mahikset maailmassa näyttävät jotenkin onnettomilta: Jos aiot jotakin tehdä, on pakko pysyä kehityksen mukana ja hankkia uutta rompetta ja softaa koko ajan. Ja tehdä niska limassa töitä jotta saisi tuon alati uusiutuvan kaluston maksetuksi. Ja tyytyä toteamaan, että Bill Gates on minua viisaampi kun on onnistunut keksimään tällaisen systeemin; aplodit ja rahat siis hänelle, jolle ne kuuluvat.
Muistutettakoon vielä, että on myös tilanteita, joissa varastaminen on moraalisesti oikein tai peräti velvollisuus. Mutta jonkun musiikin tai värkin saaminen itselleen ei ehkä vakavuudessaan täytä sellaisen tilanteen tunnusmerkkejä ;-) tai mistä sitä tietää.
But don't forget the songs that made you cry
and the songs that saved your life
yes, you're older now
and you're a clever swine
but they were the only ones
that ever stood by you
- Morrissey
Shoplifters of the world unite
- sama
Maija: "ainakin ilmentää uusliberalismia hehkeimmillään. "Jos olet joskus nauttinut murunkin yhteisestä pussista, ei sinulla ole sen jälkeen tekijänoikeutta mihinkään tekemääsi, vaan olet ikuisesti velkaa", on viesti."
Tuo oli täysin sinun oma tulkintasi. Minä argumentoin, että tyhjää ei voi varastaa, mutta jos rahaa on kerätty taiteilijoiden tukemiseen, niin ihmisillä on taatusti tällöin oikeus saada vastinetta rahoilleen eikä pelkästään maksaa taiteesta kahteen tai useampaan otteseen. Varastamiseen liittyy se, että jotain katoaa. Esimerkiksi ideoita ei voi varastaa, vaikka niinkin kuulee tehtävän. Ideoita voi vain ottaa käyttöön eli soveltaa.
Näin ollen, jos joku yksityishenkilö kopioi vastoin taiteilijan tahtoa blogiinsa kuvan, niin kyseessä ei todellakaan ole varastaminen vaan taiteilijan tahdosta piittaamattomuus (tekijänoikeusrikos). Sama koskee tietokoneohjelmia. Jos joku kopioi tietokoneohjelman laittomasti, niin kyseessä ei ole varkaus vaan tekijänoikeusrikos. (Itse käytän tietysti vain lakien ja asetusten mukaisesti hankkimiani ohjelmistoja, vaikka en harrasta mitään kaupallista toimintaa).
Sinulla on tietysti tekijänoikeudet teoksiisi. Olisi väärin, jos muut tekisi sinun teoksillasi bisnestä vastoin sinun tahtoasi, sillä se vähentäisi sinun mahdollisuuksia ansaita rahaa työlläsi. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että "tekijänoikeudet" ei voi mennä yksilönvapauksien edelle. Jos minä esimerkiksi löydän Internetistä sinun tekemääsi taidetta ja päätän näyttää sitä mummolleni, niin tällöin joudun tekemään taiteestasi tulosteen, koska mummoni, erittäin vanha ja raihnainen ihminen, ei kotoansa taidetta lähde meille katsomaan. Käytännössä näyttäessäni tulostetta taiteestasi mummolleni se olisi sama kuin jos mummo katsoisi taidetta Internetistä. Sinä käsittäisit sen ilmeisesti varkaudeksi, mitä se ei todellakaan olisi.
Minna: "Ja ehkä joku puhuu koplaamisesta verojen keräämisen yhteydessä, mutta mitään loogista perustaa ei sillä kyllä ole. Koplaaminen on sulle-mulle -kauppaa hyvä veli -hengessä."
Riippuu yhteiskunnasta. Monissa valtioissa valtaapitävät koplaa minkä kerkeävät yhteiskunnan varoja. Olisi mustavalkoajattelua muuta väittää.
Monilla taiteilijoilla suurin osa tuloista syntyy viranomaisten myöntämistä tuista ja viranomaisten tekemistä ostoista. Olen havainnut, että tästä syystä monien taiteilijoiden markkinointi perustuu valtaapitävien liehittelyyn. Taiteilijat tekevät näyttelyitä, joiden avajaisiin kutsuvat paikallisen kunnallishallinnon edustajia kutsuvieraiksi ja kestittäväksi siinä toivossa, että saisivat luotua suhteita ja tehtyä itsensä näkyväksi voimallisimpaan tulolähteeseen. Sellainen on omiaan muodostamaan sisäpiirejä, joissa hallinnon edustajat saapuvat tärkeilemään tiettyihin näyttelyihin ja näiden näyttelyiden pitäjät vetävät hallinnon hallitsemat tuet itselleen muiden taiteilijoiden ohi. Sellainen, jos mikä, on koplausta. Hallinnon antama tuki pitäisi ennemmin arpoa tietyt taiteelliset kriteerit täyttäville taiteilijoille. Se edistäisi samalla taiteellista ilmaisunvapautta.
Mutta takaisin tähän varastamisasiaan. Luultavasi olet kuullut ns. Creative Commons -lisensseistä. Nämä lisenssit mahdollistavat selkeän ja ymmärrettävän reilun pelin mm. taiteessa. Voit esimerkiksi antaa ihmisille mahdollisuuden käyttää ei kaupallisiin tarkoituksiin Internetissä esittelemiäsi pikkukuvia. Jos ihmiset kuviasi esittää, niin sinä saat siitä ilmaista mainosta, mutta myyntioikeudet ja kaupallisen käytön määräämisen voit säilyttää itselläsi jopa hankalasti kaupallisesti hyödynnettävissä pikkukuvissa.
Esimerkiksi Jef Maion käyttää järkevästi Creative Commons -lisensointia. Jefin vaatimukset käytölle on mm.:
- Nimi mainittava. Alkuperäisen tekijän nimi on ilmoitettava.
- Ei-kaupalliseen käyttöön. Teosta ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
- Ei jälkiperäisiä teoksia. Teosta ei saa muuttaa, muunnella tai käyttää toisen teoksen pohjana.
Voidaan kysyä, että mitä Jef menettää salliessaan pikkuveppikuviensa käytön mainitunlaisilla ehdoilla? Todennäköisesti ei yhtään mitään, mutta sen sijaan hän antaa ihmisille reilun pelin hengen mukaisesti mahdollisuuden käyttää pikkukuviaan ja niin tehdessään mahdollistaa itselleen ilmaisen mainonnan.
Loppujen lopuksi tässä asiassa on kyse erilaisista liiketoimintamalleista ja ihmisten etujen ja oikeuksien yhteensovittamisesta. Minä en todellakaan ole "tekijänoikeuksia" vastaan. Olen "tekijänoikeuksien" ja yksilönoikeuksien kannattaja.
Suositeltavaa aiheeseen liittyvää luettavaa on mm. Henrik Ingon kirjoittama kirja Avoin elämä.
"jos rahaa on kerätty taiteilijoiden tukemiseen, niin ihmisillä on taatusti tällöin oikeus saada vastinetta rahoilleen"
myös terveyskeskuksissa ja sairaaloissa hoidettujen pitäisi osallistua julkisiin talkoisiin maksaakseen hoitonsa määrän. nehän vasta maksaakin. ja lapsiperheet korvaamaan saamansa lapsituen jotenkin.
kulttuurivaltio tunnetaan siitä että se on solidaarinen jäseniään kohtaan. ei taiteilijoille ilmaista rahaa syydetä. Valitessaan ammattinsa taiteilija luopuu jostakin muusta.
Anon: "myös terveyskeskuksissa ja sairaaloissa hoidettujen pitäisi osallistua julkisiin talkoisiin maksaakseen hoitonsa määrän."
Hehän osallistuvat. Jos ei muuten, niin maksamalla ALVia kaikesta mahdollisesta. Jos eivät he, niin sitten heidän sukulaiset. Tässähän on siis kysymys siitä, että yhteiskunta on yhteisö, jossa on mahdotonta kenenkään ottaa ainoastaan antamansa verran. Näin ollen teoriat siitä, että jokaisen kuuluisi saada _vain_ ansionsa mukaan on totaalisen absurdeja, oli "ansio" sitten miten vähäistä tai suurta tahansa.
(Jälkihuomautuksena totean, että monille nämä "Open Source" yms. jutut on paljon muutakin kuin liiketoimintamalleja. Joillekin ne on eettinen kysymys tyyliin "taiteen kuuluisi olla vapaata".)
Hyvä saivartelija,
"Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että "tekijänoikeudet" ei voi mennä yksilönvapauksien edelle. Jos minä esimerkiksi löydän Internetistä sinun tekemääsi taidetta ja päätän näyttää sitä mummolleni, niin tällöin joudun tekemään taiteestasi tulosteen"
Jos sinä löydät internetistä minun tekemääni taidetta, sinä SAAT ottaa siitä lain mukaan tulosteen, vaikka mummosi pääsisikin katsomaan internetsivuja. Sinä SAAT käyttää sitä taustakuvana tietokoneellasi ja sinä SAAT vaikka ripustaa sen seinällesi. Ihan laillisesti.
Mutta sinä et saa myydä sitä eteenpäin etkä saa esittää sitä omana teoksenasi.
Monella taiteilijalla on nykyään internetsivut. He tietävät, että kun teokset laitetaan verkkoon, ne ovat ilmaisessa jakelussa ja alttiita väärinkäytöksille. Aivan varmasti esimerkiksi Kirsi Neuvosen teoksia on imuroitu omille koneille, eikä Neuvonen ole silti sulkenut sivuaan.
Vastoin kuin oletat, monilla taiteilijoilla tulot eivät suinkaan muodostu viranomaisten myöntämistä tuista ja viranomaisten tekemistä ostoista. Elämme aikaa, jolloin julkinen tuki on äärimmäisen pientä. Taiteella itsensä elättävät taiteilijat ovat pieni luku Suomessa. Suurin osa tekee taiteen tekemisen ohella leipätyötä. Apurahoja saatetaan saada, mutta niitä ei saada kokoajan eikä niitä saa läheskään kaikki. Taiteilija on onnellisessa asemassa, jos saa edes puolen vuoden apurahan, jonka turvin voi keskittyä puolen vuoden ajaksi oman taiteensa tekemiseen. Monet taiteilijat osallistuvat taidekasvatus yms. työhön ja usein hyvin pienellä palkalla tai ilmaiseksi. Ja myös taiteilijat maksavat veronsa. Myös taiteilijat maksavat ALVia kaikesta mahdollisesta. Jos eivät he, niin sitten heidän sukulaiset.
Viranomaistahot on korvannut onneksi osin bisnesmaailma. Suuret firmat hankkivat taukotilojensa koristeeksi taideteoksia, se on tällä hetkellä pelastava voima. Heidän taideostoksensa ei mene yhteiskunnan pussista.
Tämä koko keskustelu varmaan lähti siitä, että Hintsanen sanoi tehneensä "vastavarkauden". Hän olisi myös voinut sanoa "vastalainaamisen", mutta sitten olisi varmaan saivarreltu, voiko lainata jotain, jota ei palauta. Hintsanen kiteytti hyvin, "varastaminen ja luvatta ottaminen ovat aikalailla synonyymeja". Jos luit tekstiä tarkkaan, huomasit varmaan, että esimerkiksi Hintsasen reaktio tuohon LUVATTA KÄYTTÖÖN oli huvittunut, ei pahastunut. Hän kertoi tarkistavansa sivuja siksi, että hänen grafiikkaansa käytetään luvatta jonkun töissä, tekijä väittää niitä omikseen. Se ei ehkä saivartelulain mukaan ole varkautta, mutta olkoon termi mikä tahansa, se on väärin ja varmasti tuntuu varastamiselta siitä, joka toiminnan kohteeksi joutuu.
Hintsanen, mitä olet mieltä itse?
Inari.
Inari: "Hyvä saivartelija,"
Etkö muuta keksi? Pitääkö ruveta nimittelemään? Ymmärrän hyvin, jos voi ruveta logiikka ottamaan päähän, kun uskottavan kuuloiseksi kuvitellut sepitykset varastamisesta paljastuu saivarteluksi.
Ilari: "[..] sinä SAAT ottaa siitä lain mukaan tulosteen, vaikka mummosi pääsisikin katsomaan internetsivuja. Sinä SAAT käyttää sitä taustakuvana tietokoneellasi ja sinä SAAT vaikka ripustaa sen seinällesi. Ihan laillisesti."
Minä tiedän tämän tasan tarkkaan. Minä voin mennä vaikka kirjastoon ja lainata sieltä CD-levyjä, jotka kopioin omalle koneelleni. Minä en silti elä lain mukaan. Jos jokin taiteilija ei halua minulle lain takaamia vapauksia suoda, niin minä voin aivan hyvin henkilökohtaisella tasolla niistä luopua. Tämä tarkoittaa sitä, että minä en käytä taiteilijan teoksia millään tavoin, jos taiteilija ei halua antaa minun niitä käyttävän.
Ilari: "Mutta sinä et saa myydä sitä eteenpäin etkä saa esittää sitä omana teoksenasi."
Esittää omana teoksena! Huh, ei tulisi mieleenkään. Se olisi sama kuin valehtelisi.
Ilari: "Hän olisi myös voinut sanoa "vastalainaamisen", mutta sitten olisi varmaan saivarreltu, voiko lainata jotain, jota ei palauta."
Tyhjää ei voi lainata.
Ilari: "Hintsanen kiteytti hyvin, "varastaminen ja luvatta ottaminen ovat aikalailla synonyymeja" [..]"
Jos ne sinusta kuulostaa synonyymeilta, niin sinulla on sitten mennyt aika pahasti tekoja kuvaavat käsitteet sekaisin. Ei millään pahalla. Minua ohjaa logiikka eikä politiikka, koska logiikka on ainoa tie totuuteen ja totuus on ainoa, mitä seuraan.
Ilari: "Jos luit tekstiä tarkkaan, huomasit varmaan, että esimerkiksi Hintsasen reaktio tuohon LUVATTA KÄYTTÖÖN oli huvittunut, ei pahastunut."
Mitä sitten? Jos itse luit tarkasti, niin minua rupesi kiinnostamaan se, että voiko sellaista varastaa, mikä ei katoa.
Ilari: "Se ei ehkä saivartelulain mukaan ole varkautta, mutta olkoon termi mikä tahansa, se on väärin ja varmasti tuntuu varastamiselta siitä, joka toiminnan kohteeksi joutuu."
Logiikassa ei ole merkitystä sillä, että miltä jokin tuntuu. Logiikassa on merkitystä sillä, että mitä jokin on. Tunne voi olla tosi, mutta se tarkoita tunteen olevan oikeassa. Sinä voit esimerkiksi tuntea pelkoa hississä tai ahtaassa paikassa, vaikka loogisesti ei ole mitään pelättävää.
Jos joku väittää toisen töitä omikseen, niin se on valehtelua ja vale. Se on tietysti väärin.
Sinun kannattaisi ehkä rauhottua hieman. Toisten nimittely on myös väärin, jos nimitykset ei ole perusteltavissa. Epäasiallisesta käytöksestä puhumattakaan.
Niin tosiaan, logiikastahan tässä puhutaan. Viime viikolla minulta vietiin auto pihalta ja olen kaikille puhunut autoni varastamisesta. Mutta hups. Olenkin kaikille sanonut väärin. Paperissahan lukeekin aivan selvästi, että kyseessä onkin "kulkuneuvon luvaton käyttöönotto", varkaudesta ei puhuta mitään. Loogista tosiaan.
Ops. Tarkistin; onhan se varkauskin tuossa paperissa: moottorikulkuneuvon käyttövarkaus.
Varastaminen on jonkin toiselle kuuluvan luvatonta haltuunottamista tai sen tuhoamista.
on minun kuulemani virallinen varkauden määritys. Ei puhuta aineellisesta tai aineettomasta mitään.
Eikö tuo varastaminen ja luvatta ottaminen silloin ole aina synonyymeja.
Minusta te saivartelette vähän molemmat, ja nyt olen itsekin saivartelija.
Anssi
Nykysuomen sanakirja määrittelee varastamisen toiminnaksi, jossa henkilö "ottaa luvattomasti itselleen toisen omaisuutta". Esimerkkeinä mainitaan raha, omenat ja auto.
Ilari: "Niin tosiaan, logiikastahan tässä puhutaan."
Väärin. Ei puhuttu logiikasta. Minä ainoastaan kerroin, että logiikassa ei tunteet ratkaise. Sitäpaitsi, logiikka on vain työkalu asioiden korkeampaan ymmärtämiseen.
Ilari: "Viime viikolla minulta vietiin auto pihalta ja olen kaikille puhunut autoni varastamisesta."
Ok.
Ilari: "Mutta hups. Olenkin kaikille sanonut väärin. Paperissahan lukeekin aivan selvästi, että kyseessä onkin "kulkuneuvon luvaton käyttöönotto", varkaudesta ei puhuta mitään. Loogista tosiaan."
Se on täysin loogista, sillä Sinulla on mennyt loogisesti käsitteet hieman sekaisin. Ei kannata uskoa kaikkea, mitä lukee tai kuulee.
Anon: "Varastaminen on jonkin toiselle kuuluvan luvatonta haltuunottamista tai sen tuhoamista.
Eikö tuo varastaminen ja luvatta ottaminen silloin ole aina synonyymeja."
On, koska sinä määrittelit ne samaksi asiaksi. "Varastaminen = luvatonta käyttöönottoa". Määritelmäsi oli virheellinen ja verrattavissa määritelmään "kissa = koira".
Ero piilee siinä, että luvaton käyttöönotto ei ole varastamista, koska minä voin tulla teille kylään ja ilman mitään lupia kyselemättä ottaa luvattomasti käyttööni keskiolutpullon avaajan ja käyttää sitä Coca Cola -pullon korkin irroittamiseen pullosta.
Eri tekojen tai asioiden määritteleminen samaksi ei ole kovin järkevää, koska sitten pitäisi keksiä uusia sanoja kuvaamaan "orvoiksi" jääneitä tekoja.
Eikös alkutilanne ollut, että joku väitti Päivin työtä omakseen. Sen kai kaikki täällä yksimielisesti tuomitsevat, vaikka ei heti huomaisi.
Heh-heh, jos Maija-neitiä kiinnostaa minun henkilökohtaiset eettiset valinnat, niin Maija-neiti on hyvä ja kysyy niitä rohkeasti suoraan eikä yritä arvailla rivien välistä.
Kaikille keskustelijoille:
kuten olette jo huomanneet, Moilanen menee asian vierestä itse ja kovaa, vaikka tuskin on sitä itse huomannut.
Mielelläni laittaisin tämän viestin teille henkilökohtaisesti, niin ettei Mikon mieli pahastuisi, mutta nyt siihen ei ole mahdollisuutta.
Moilanen on kommentoinut myös muissa lukemissani blogeissa ja aiheuttanut samantyyppistä meininkiä. Näitä kutsutaan fleimaajiksi.
On vaikea tietää, onko Moilanen fleimaaja vain ärsytysmielessä vai onko hän lukiofilosofi, mutta lopputulos on sama: jos joku luulee olevansa ehdottoman oikeassa, sanaa voi kääntää ja vääntää loputtomiin. Se ei muilla kommenteilla siitä parane.
Niinkuin joku sanoi toisessa paikassa: "Nimimerkki Mikko Moilanen on minun mielestäni vallan käsittämätön hahmo. Ellei Mikosta irtoaisi huvia, Mikko olisi pelottava. Vähän kuten S/M-valtiatar."
Tällä kertaa hauskinta oli, kun huomasin ensin Ilarin kirjoittaneen autovarkaudestaan "kulkuneuvon luvaton käyttöönotto" ja ihmetellyt sanamuotoa. Siihen Mikko: "Se on täysin loogista, sillä Sinulla on mennyt loogisesti käsitteet hieman sekaisin." Jos Mikko olisi hieman malttanut tuohduksissaan odottaa, olisi varmaan nähnyt Ilarin jatkon postille - se olikin varkaus. Mikko raukka.
Ottakaa siis mieluummin tämäkin blogaus mieluummin huvittuneena kuin tosissanne - pelastakaa viikonloppunne. Vaikka toivottavasti tätä ei enää lue monikaan.
Itse näköjään lievästi ärsyynnyin tästä saivartelufleimauksesta - ei saisi käydä niin. Oman mielenterveyteni vuoksi jätän asian sikseen ja pakenen nimettömänä paikalta. Raukkamaista ehkä, mutta joskus niin on tehtävä säilyäkseen järjissään.
Anoin: "Tällä kertaa hauskinta oli, kun huomasin ensin Ilarin kirjoittaneen autovarkaudestaan "kulkuneuvon luvaton käyttöönotto" ja ihmetellyt sanamuotoa. Siihen Mikko: "Se on täysin loogista, sillä Sinulla on mennyt loogisesti käsitteet hieman sekaisin." Jos Mikko olisi hieman malttanut tuohduksissaan odottaa, olisi varmaan nähnyt Ilarin jatkon postille - se olikin varkaus. Mikko raukka."
Eh? Jos Ilari itse tekee virheen ja ihmettelee saamiansa käsityksiä ja minä huomautan hänen käytöksensä olevan täysin loogista hänen tapahtumahorisontissaan, niin sinä rupeat esittämään, että minun olisi pitänyt malttaa odottaa enemmän.. Taidan lähteä valokuvaamaan. Täältä ei löydy tarpeeksi älykkäitä keskustelukumppaneita. Tunnen itseni liian typeräksi keskustellessani teidän kanssa. Hieman sama kuin puhuisi eläimille --- ymmärrys yhtä iso. Mutta eläimet sentään eivät saa samanlaisia kohtauksia kuin ihmiset, joten eläimille olisi kivempi puhua.
Lisäksi haukut minua fleimaajaksi ja lukiofilosofiksi. Kumpikaan ei ole totta. Lukiota en ole edes käynyt.
Saivartelusta laitoin esimerkin kuvaillessani Coca Cola -pullon korkin irroittamista. Se oli saivartelua (ja sofismia). Se ei ole saivartelua, jos väittää varastamisen ja luvattoman käytön olevan eri asia. Sekään ei ole saivartelua, jos väittää ettei tyhjää voi varastaa tai lainata. Jos mitään ei katoa omistajan hallusta, niin mitään ei ole varastettu tai lainattu.
Minä: "Lukiota en ole edes käynyt."
Enkä ikinä varmasti käy mitään idiooteille tarkoitettua apukoulua nimeltä lukio.
Se on Inari, ei Ilari.
Lukiofilosofi on samanlainen ilmaus kuin partafilosofi. Tämän opin, kun poikani pahoitti kerran mielensä tästä. Lukiofilosofi on kiinnostunut filosofiasta ja lukee kirjoja, muttei ole vielä sisäistänyt ja jää vääntämään asiaa. Monet sanoisivat wanna-be-filosofiksi. Usein näyttää siltä, miltä kuvittelee filosofin näyttävän - poikani esim. yrittää kovasti kasvattaa partaa ja keskustella asioiden olemuksesta filosofiselta kantilta, mutta itsekin myöntää, että paljon on opittavaa ja ennenkaikkea kuunneltavaa. Se kai on merkki kypsymisestä.
Sen verran meni lihaani tämä varkausasia, että kysyin lakimiesystävältäni, mitä varastaminen on. Varkaus voi koskea myös aineetonta, eikä sillä ole merkitystä menettääkö varastetun esineen/idean omistaja esineen/idean alkuperäiskappaleen. Hän sanoi, että varastaminen on kaikessa lyhkäisyydessään jonkun esineen luvatta ottamista. Tähän ei liity mitään palauttamisesta, mutta tilanne ratkaisee. Juhlissa voit käyttää jonkun toisen pullonavaajaa lupaa kysymättä, mutta jos viet auton, varastat, vaikka palauttaisitkin.
Omassa kirjoittamisessani ei ole ollut mitään epäloogista. Mitä epäloogista on siinä, että hämmästyn, jos autovarkauteni on muuttunutkin papereissa luvattomaksi käyttöönotoksi? Ja ilahdun, kun huomaan, ettei sentään poliisimaailma ole mennyt vielä termeillä pelleilyyn?
En jaksa Mikko puuttua enää sinun kirjoitelmiisi, mutta sen verran alkoi kiinnostaa, että miten määrittelisit itse varkauden?
Inari: "Usein näyttää siltä, miltä kuvittelee filosofin näyttävän - poikani esim. yrittää kovasti kasvattaa partaa ja keskustella asioiden olemuksesta filosofiselta kantilta"
Minä annan parran kasvaa. Tiedätkö miksi? Ensinnäkin, säästän aikaa ja vaivaa antaessani parran kasvaa. Toisekseen, parta lämmittää talvella. Kolmannekseen, minulla ei ole tarvetta esittää "siistiä" ihmistä ajamalla parta pois.
Inari: "Lukiofilosofi on kiinnostunut filosofiasta"
Minä en ole kiinnostunut juuri lainkaan modernista "mielenfilosofiasta" kuten esimerkiksi von Wrightin kirjoituksista.
Inari: Monet sanoisivat wanna-be-filosofiksi."
Niin, koska niin tekevät ovat älyttömän tyhmiä. Keskinkertaisen älyn on ilmeisesti suhteellisen mahdotonta ajatella asioita älyllisesti. Muisti voi pelata ja suusta voi tulla sanoja kuin papukaijalta, mutta en kutsuisi sellaista korkeasti älylliseksi toiminnaksi.
Inari: "mutta itsekin myöntää, että paljon on opittavaa ja ennenkaikkea kuunneltavaa."
Voi jumalauta. Sano sille, että paljon on ajateltavaa!
Inari: "Se kai on merkki kypsymisestä."
Se on merkki kasvavasta typeryydestä.
Inari: "Sen verran meni lihaani tämä varkausasia, että kysyin lakimiesystävältäni, mitä varastaminen on. Varkaus voi koskea myös aineetonta,"
Laki ja totuus ei ole sama asia. Laki != totuus.
Inari: "Omassa kirjoittamisessani ei ole ollut mitään epäloogista. Mitä epäloogista on siinä, että hämmästyn, jos autovarkauteni on muuttunutkin papereissa luvattomaksi käyttöönotoksi?"
Olenko minä muuta väittänyt? (Minä kyllä menin asiassa syvemmälle kuin täällä kukaan tajuaa.)
Inari: "miten määrittelisit itse varkauden?"
Se selviää helposti tänne kirjoittamistani viesteistä.
Mietin vähän aikaa sitten, että kumpi oikeasti on tyhmempää, keskustella ihmisten vai koirien kanssa. Minua ahdisti helvetisti koulussa ihmisten typeryys ja se oli osasyynä vastahakoisuuteeni koulunkäyntiä kohtaan. Lopetin koulut vastentahtoisesti vaikkakin helpottuneena siitä, että pääsen idiooteista eroon. Nyt näyttää siltä, että Internetissä on tapahtumassa sama ilmiö sillä erotuksella, että minä en menetä mitään, jos lopetan keskustelun Internetissä. Ehkä menetän ihmissuhteita, joita ei ikinä ollut, joten loogisesti en siis saisi ihmissuhteita. --> puntarointiin.
Minä: "Voi jumalauta. Sano sille, että paljon on ajateltavaa!"
Vastuuntonnosta kehityshaluisia ihmisiä kohtaan joudun tarkentamaan äskeistä.
Jos poikasi haluaa kehittyä filosofina, niin hänen tulisi nimenomaan ajatella itse, eikä vain lukea tai kuunnella mitä muut ajattelevat.
Yliopiston kehittävin vaikutus perustuu nimenomaan siihen, että oppilaat laitetaan ajattelemaan itse, teettämällä heillä kirjallisia töitä. Kirjallisen työskentelyn "taika" piilee juuri siinä, että niitä tekemällä ei voi laistaa ajattelemasta itse.
Muiden ajatusten referoija tai tulkitsija ei ole filosofi. Näin ollen poikasi tulisi rohkeasti ajatella lukemiansa kirjoituksia omasta näkökulmastaan. Hänen näkökulmansa ei periaatteessa pysty olemaan "väärä", mikäli hän on filosofi ja kertoo mitä itse ajattelee. Referoijien näkökulmat voi olla vääriä, mutta senkin voi loppujen lopuksi kertoa vain referoitavan tekstin kirjoittanut henkilö.
Minä: "Näin ollen poikasi tulisi rohkeasti ajatella lukemiansa kirjoituksia omasta näkökulmastaan."
Eikä vain lukemiansa kirjoituksia vaan kaikkia asioita! Tätä ei voi liikaa korostaa, vaikka onkin itsestäänselvä asia.
Nyt olen Mikko kanssasi samalla aaltopituudella sen verran, että omasta ajattelusta ja omaan ajattelemiseenhan tässä pyritään.
Poikani täytti juuri viisitoista. Hänellä ON paljon opittavaa ja ennenkaikkea kuunneltavaa. En sano kuunneltavaa siksi, että tarkoittaisin tietoa, joka menee toisesta korvasta sisään ja pesiytyy sinne, mutta JOTTA ajattelussa olisi jotain kiinnekohtia todellisuuteen, pitäisi yrittää ymmärtää miksi joku ajattelee noin ja joku toinen toisella tavalla - ja miksi minä en. Olen aina lähtenyt siitä, että muiden kuunteleminen ja ymmärtäminen on avaimena oman itsensä ymmärtämiseen ja omien ajatuksiensa luomiseen.
Tiedän, että hän on ikäryhmässään melko älykäs, mutta olen ylpeä siitä, että juuri tuon kuuntelemistaidon ja ymmärtämistaidon avulla hän ei ole syrjäytynyt, eikä ole alkanut elätellä übermensch-ajattelumallia, niinkuin niin monen muun hänenkaltaisensa nuoren olen nähnyt tekevän. Se on pelottavin sekoamisen muoto: luulla olevansa muita älykkäämpi. Monet tällaiset luultavasti ovatkin, mutta eivät niin paljon kuin luulevat. Ja mielestäni tärkein älykkyyden muoto on sosiaalinen älykkyys - ilman sitä on sama, kuinka älykäs on muuten.
(Ja kyllä, hän on 15, hänellä on parran alkua, muttei siitä varmaan vähään aikaan jeesuspartaa saa, mistä äitinä olen salaa tyytyväinen. En siksi, että parta olisi epäsiistiä tms. mutta parta on aika voimakas aikuistumisen merkki, jota on vaikea olla huomaamatta. Tiedän, että luovuttava on, mutta tunteet eivät aina samaa mieltä.)
Alunperin tulin muuten blogiin Hintsasen kuvien johdattamana ja niistä tulin alunperin kiittämäänkin tänne kommenttipalstalle, mutta keskustelu vei mukanaan.
Mietin eilen illalla, mikä sai minut niin vahvasti reagoimaan ja ehkä se on juuri nuo lapset. Tässä nyky-yhteiskunnassa on vaikea opettaa toisille, mikä on oikein ja mikä väärin. Minä olen lähtenyt siltä kannalta, että toimin yhteiskunnan normien mukaan, en omien totuuksieni tai muiden totuuksien mukaan. Totuuksiahan löytyisi niin monta kuin ihmisiäkin, siksi kaikenlainen oma termin vääntely tuntuu pahalta.
JOs tarpeeksi väännämme termistöä, päädymme pian amerikkalaismalliseen yhteiskuntaan, jossa on "varkauteen rinnastettava tapahtuma" tai "raiskaamisen kaltainen seksuaalinen ahdistelu".
Mutta tämä tästä nyt.
Tavarat on pakattu autoon ja mökki odottaa. Parin kuukauden irtautuminen tietoverkosta ja televisiosta tekee hyvää.
Mutta vielä se alkuperäinen viesti:
kiitos kuvistasi, Päivi! Ne liikuttivat minua!
kesäterveisin, Inari.
Lähetä kommentti