Divine Comedy - Becoming More Like Alfie

[Poissa 83. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

[Offline - verkko kun ei toimi]

Ei mikään maailman paras päivä - taaskaan. Printteri on temppuillut niin paljon, että koko Kuopion näyttely on ollut vaakalaudalla. Ainakin olen hyvin tietoinen siitä, että näyttelystä on tulossa kompromissi - toivottavasti se ei näy niin vahvasti kuin miltä tuntuu. tänään meni yli seitsemän tuntia laitteen kalibrointiin, kun värit alkoivat yhtä-äkkiä olla hyvinkin hippisiä - järkyttävän kirkkaanvihreitä läikkiä ja muuta mukavaa... Yritin vaihtaa kelta-magentan tulostuspään, mutta sepä veijari ei suostukaan tuomaan tulostuspääkasettia näkyville tavalla, miten ohjeissa sanotaan. Eikä millään muullakaan tavalla. Katsotaan nyt, miten HP vastaa tiedusteluuni ja vastaako ollenkaan.

[Edit: vastasi se: tulostuspäätä vaihdettaessa pitää OK-nappia "painaa jatkuvasti" eikä useita kertoja, kuten ohjeessa on neuvottu sekä tekstein että animaatioin. Minun syyni siis ilmiselvästi: unohdin tuon luovuuden käytön ongelmaratkaisussa ja tulkinnassa.]

Breeders - Cannonball

Rahallinen inhorealismi on johtanut ääritoimenpiteisiin: mainoskatko! Mainoskatko! Monsterium-pinssejä on ostettavissa Jyväskylässä Galleria Beckeristä ja Jyväskylän taidemuseolta (á 3€ - jos oikein muistan). Kukallisia monstereita, pääkalloisuutta ja kaikenmaaliman elukoita perhosista kissoihin sointuvissa kesäväreissä - pääkalloja unohtamatta. Sitä todellista taidetta joka takin liepeeseen ja laukun läppään!





---

Kesähelteet päätyivät lopulta viime viikolla migreeniin. Yläkaupungin yöhön astuin melkein vastentahtoisesti, mutta sompaaminen ihmismassan läpi kannatti. Löysin yliopiston poistokirjamyynnistä Faber Birrenin kirjan History of Color in Painting, mikä oli aika järkyttävän hieno löytö. Birrenin kirjoja tulee harvemmin eteen ja etenkään niin edullisesti. Joten vaikka oma Yläkaupungin yöni ei venynytkään edes yön alkuun saakka, niin kokonaissuoritus oli täysi kymppi.

Hook And The Twin - Bang Bang Cherry

[Poissa 6. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

(Hei! Tästä biisistä tulee mieleen Osmondsien White Horses, uiii, uiii)

Eilen sain hoidettua hirmuisen määrän pieniä nippelihommia Live Herringin toimintaan ja pariin kevään ekstraharrastukseen liittyen. Sisäinen järjestyspoliisini heräsi: kaupasta lähti mukaan työkalupakki, joka pyhitetään näyttelytyökalujen suojapaikaksi - ettei tarvitse joka näyttelyn alla myllätä asuntoa katosta lattiaan jotain kadonnutta nippeliä etsien. Kun ne kuitenkin ovat siellä samassa saavuttamattomassa paikassa, jossa ovat myös parittomat sukat ja suurin osa kuulakärkikynistä.

Mielessäni on siintänyt suunnitelma kolmen suurehkon uniikkityön sarjasta ja tällä hetkellä on menossa tarkka budjetin lasku. Näyttää pahasti siltä, että tänä vuonna saan ainakin projektin hylätä mielestäni, mutta ehkä ensi vuonna?
...Joskin olen varautunut siihen, että loppuvuosi sekä ensi vuoden alkupuolisko menee aika reippaasti Live Herring '11 -tapahtumakokonaisuuden säätämiseen. Olemme vielä jääneet ilman apurahoja projektin kanssa, mikä siis tarkoittaa käytännössä unettomampia öitä ja hirmuista ilmaistyötaakkaa - mutta sisällöstä emme suostu tinkimään, kun kerrankin on kuitenkin kehykset toteuttaa jotain vähän suurempaa.

Mutta kolikoiden kimalluksen siinto silmissäni istutan tähän kohti mainostauon: kaikkien kukkarolle sopivia kortteja (á 2€) on saatavilla tällä hetkellä Jyväskylässä Galleria Beckeristä ja Jyväskylän taidemuseosta sekä Galleria Harmoniasta. Oma korttivarastoni on tällä hetkellä loppu, mutta kunhan saan niitä taas teetettyä, niin mainostan sitten oikein isoilla kirjaimilla :)

Beckeriltä olevat kehystämättömät teokseni saa kaikki kotiin 10€ kuukausihinnalla ja suuremmat kehystetyt 20€ kuukausihinnalla - joten visuaalista iloa tarjolla puolella siitä, mitä Elisan viihdepaketti maksaa!

Oi, miten kevään juhlijat voisivatkaan riemastua, kun lahjapaketista kääriytyisi ulos jotain ylevöittävää ja mieltä kohottavaa! Niiden, joilla ei ole keväällä juhlia ja jotka olonsa siksi kurjaksi tuntevat, on tarjolla samaa pakettia lohtushoppailun merkeissä - uusi teos seinällä on kuin kokonaan uusi elämän alku!

---

Parempi ehkä pistää vähäksi aikaa kone kiinni ja mennä tönöttämään tuonne pihalle kesäsateen viilentävään pisarointiin.

Inspiral Carpets / Mark E Smith - I Want You

[Poissa 163. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

Pienet suuret asiat ilahduttavat ja harmittavat.

Aamulla koin koko vuoden hienoimman hetken, kun kipusimme tuohon yliopiston päärakennuksen viereen äänittelemään Seminaarinmäellä asustelevien lintusten ääniä. Olisin voinut istua siinä, lämpimässä ja hiljaisessa kesäsateessa, vaikka kuinka monta tuntia. Kotiin kävellessä ja lintujen laulun jäädessä taakse mieleen vaelsi kirpaiseva ajatus Seminaarinmäen "siistimisestä". Minulle tuo kodin vieressä sijaitseva pienten aarniometsien kollaasi on tuottanut aineistoa omaan tekemiseeni sekä konkreettisina kuvina ja ääninä että virikkeisenä ympäristönä. Kampusalueen rehevöityneet piilopolut ovat tarjonneet pienen pakopaikan, keitaan betonin keskellä. En ole lukenut kovin tarkkaan tulevaisuuden suunnitelmia, mutta olen keskusteluista ymmärtänyt, että juuri tuota hallitsematonta rönsyilyä on tarkoitus pistää kuriin oikein olan takaa ja hienot pihlajapuiden varjostamat polut olisi tarkoitus jyrätä nurmikentäksi. Ehkä ajattelisin toisin, jos olisin maisema-arkkitehti, mutta kaupunkiympäristössä jotenkin automaattisesti ilahtuu kaikista luonnon ryöpsähdysyrityksistä. Lahovaurioisten puiden paloittelun sentään kykenen ymmärtämään - ja toivon vain, että koko keskustelu on kantautunut korviini rikkinäisen puhelimen kautta.

Kiire se ei vain ota loppuakseen, vaikka tuntuu, että olen jo saattanut enemmän töitä loppuun kuin yhden ihmisen olisi fysiikan lakien mukaan mahdollista tehdä. Olen yrittänyt väännellä ja käännellä kalenteriani, jotta olisin saanut siihen mahdutettua luokkakokouksen Kuopiossa ensi viikonloppuna, mutta journalistisen uran myötä taisi kadota myös ajanhallinta: ei kykene. Poisjääminen harmittaa kovasti - olisi ollut kiva nähdä ja päästä katsomaan, mitä porukalle kuuluu. Ainakin muutaman pitivät linjansa ja päätyivät toimittajiksi.

Kipaisen Kuopioon sitten melkein kuukautta myöhemmin - saa nähdä tuleeko näyttelyn avajaisiin ketään. Edes niitä töitä, joita olen sinne suunnitellut. Tällä hetkellä on vähän epävarma olo sen suhteen...

The Black Keys — Tighten Up

[Äärellä - Near. Pigmenttimustetuloste, 27x42cm.]

Vein eilen yliopistolle muutaman työn varainhankintakampanjaan liittyvän gaalan taidehuutokauppaa varten. Viime vuonna valmistunut vanhojen valokuvien ja uusien piirrosten ja pintojen kollaasi, Äärellä (Near) ei vain jotenkin ole sopinut mihinkään suunnittelemaani näyttely-yhteyteen ja olen vähän miettinyt, että mitä sen kanssa tekisin - joten olen varsin tyytyväinen, kun sillekin löytyi nyt paikkansa tässä maailmassa. Tai eihän sitä vielä ole löytynyt: nyt saa sitten jännittää, huutaako tuota uniikkiteosta kukaan, vai jääkö se hyljättynä johonkin nurkkaan.

---

Aika on ollut jotenkin tahmeaa ja tänään oli ilmakin sitä. Koko päivän on ollut sellainen tunne, että kohta tulee taivaalta gallonittain vettä - mutta ei sitä sitten tullutkaan, vaan pitkän pinnistyksen jälkeen aurinko. Lähdin puolen päivän jälkeen Beckerille täydentämään numeroimattomien kuvien kansioita, mutta kaikenlaisten kummallisten sattumusten vuoksi matka venyikin melkein tuntitolkulla :) Lopulta päädyimme Timpan kanssa Lounaispuiston kioskille syömään alkupalana mustekalarenkaita ja kuuntelemaan lintujen moniäänistä konserttia. Paluumatkalla ihmettelin, kuinka kevät osaa pitää kiirettä, kun sille päälle vaan sattuu: pari päivää sitten puut olivat vielä ihan lehdettömät ja nyt ne jo selkeästi vihertävät. Ensi vuonna pitää yrittää lepytellä kevättä jotenkin tehokkaammin. Aina oppii.

Voisi sanoa, että erikoinen päivä. Kerrassaan.

Wild Beasts - Hooting & Howling

[Poissa 119. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

Elämän organisointia kalenteriin sopiviksi biiteiksi. Näyttelypäiviä merkitty ylös: alkamisia, päättymisiä, kuljetuksia, purkamisia. Kesä alkaa Saarijärvellä, sitten Kuopiossa (osittain samaan aikaan); syksyllä Helsinki ja Hankasalmi (osittain samaan aikaan) ja perjantaina tuli tieto myös yhteisestä näyttelyajasta Timpan kanssa Turussa ensi vuoden alussa.

Häiritsevä tunne tosin: pitäisi viimeistellä kaikki uudet näyttelytyöt ja huomiota vaatisi muutama muukin artsuilu, mutta nyt tuntuu, että kaikki luovuus on rynnännyt tuonne sanailuosastolle. Ei tarvitse kuin laskea sormensa näppäimistölle, niin alkaa tulla kaikenlaisia ja erikokoisia lauseita - aikaavaativia ja seuraa kaipaavia. Kuvien tekemisen sijaan olisi suuri palo keskittyä sanojen tuottamiseen ja aloittaa uudelleen se ajat sitten unohdettu kirjailijan uralle rämpiminen.

Vaikka ajan riittävyydestä kaikkeen Tärkeään olenkin huolissani, onhan se todettava, että ei tämä kuitenkaan ole ääripäästä toiseen syöksymistä: näen kaikki kirjoittamani tarinat kuvana ja yleensä tekemäni kuvat ovat vain hetkiä tarinoista, joten kaipa nuo päässäni liikkuvat elokuvat johtavat myös uusiin kuvasarjoihin. Oikeastaan kaikki kuvani ovat vain eräänlaisia kuvituksia tarinoille, tai paikoille, joissa tarinoiden pitäisi tapahtua. (Enkä missään nimessä pahastu, jos joku laittaa tittelikseni kuvittajan - vaikka jotkut taiteilijat pitävät sitä Suurena Loukkauksena ja en voi oikein käsittää miksi. Omien lempitaiteilijoitteni kärjessä on ehdottomasti englantilainen kuvittaja Arthur Rackham, jonka itkettävän kauniiseen kynänjälkeen voi vain toivoa joskus ulottuvansa.)

Näinkin voi käydä: yritin kirjoittaa "uniikkivedos", ja kun silmät eivät seuranneet mihin sormet osuivat, tulikin "imoollovedos". Jostain syystä loppuosa meni ihan oikein, vaikka nonstopina kirjoitinkin. Joten mahdollisesta tulevasta romaanista voi tulla viehkeän vaikeaselkoinen ja iiöyta,pfrtmo.

Golden Silvers - True Romance

[Poissa 81. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

Niin jäi ilkeän tulivuoren takia keväinen (ja kuulemma tällä hetkellä myös tuulinen ja sateinen) Firenze siis kokematta, mutta kuusi päivää räntäisessä Tallinnassa neljän tähden hotellissa ja pari päivää hyvän ystävän luona oli ihan kohtuullinen väliaikaisirtiotto - varsinkin, kun tietää, että siellä se kaupunki odottaa meitä myöhemmin tänä vuonna.

Joutilaisuus oli hetken verran juhlaa: en ole ehtinyt tarttua kirjaan aikoihin, eikä totta puhuen ainakaan kymmeneen vuoteen ole edes tehnyt mieli lukea (lukuunottamatta Harry Pottereita). Ostin Helsingistä matkapokkariksi Mikkel Birkegaardin Libri di Lucan arvoitus -kirjan (alkoi melko maukkaasti, mutta jotenkin latistui elokuvakässäriksi - joskin antaa maailmanselityksen mm. lukemiseni aikaan uutisoidulle Pekkarisen ydinvoimalasäädölle) ja lukemisen makuun päästyäni ostin Tallinnasta Sebastian Barryn kirjan The Secret Scripture - jota en kerta kaikkiaan kyennyt päästämään käsistäni. Olen jo ehtinyt vauhkota kirjasta tuttavilleni ja myös jonkinlaisesta semijärkytyksestäni, kun huomasin, ettei Barryn kirjoja ole suomennettu! En tiedä, mikä siinä oikein iski, mutta tuntui, että sanat oikein tanssivat päähän sisään - toisaalta on hyvin vaikea kuvitella kirjaa suomennettunakaan; tämä varmaan pitääkin lukea alkuperäiskielellään.

Kaikesta lukemisesta innoittuneena aloitin uudelleen myös kirjoitusharrastukseni ja ajattelin aloitella Ihka Oikean Romaanin kirjoittelun. Pitkään aikaan sanat eivät ole soineet näppäimistöllä niinkuin ne nyt tekivät, eikä toivoa siis on - jospa oikeasti saisinkin päässä liikkuvat tarinat paperille ja kustantamoon saakka?

Se jää nähtäväksi. Todellisuus nimittäin vaani kotona heti, kun kotioven avasi: kymmenet keskeneräiset projektit ja se ikuinen ajan puute. Tänäänkin on mieli vetänyt sekä kirjoittamaan että kuvien tekemiseen, mutta on pitänyt pakottaa itsensä hoitamaan kaikkea vähemmän runollista, mutta pakollista: loman aikana kertyneitä rästitöitä sekä tuleviin näyttelyihin liittyviä kehysasioita (käytännön järjestelyistä kehysasioihin kirjaimellisesti).

Aurinko sentään palasi hetkeksi taivaalle. Joskin väliaikaisesti, kuulemma.