Aqualung - Strange And Beautiful

On ollut hieman hutera palautuminen. Suoritin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Oscar-gaalaa varttia vaille kuuteen aamulla, mutta pääpalkintojen jako jäi katsomatta, kun emolevy tilttasi. Pakko oli mennä nukkumaan. Järkyttyneenä totean, että vanhuus on siis tullut, kun ei enää yötä pysy pystyssä.

Jaanan kanssa piti eilen olla jäätelötreffit, mutta ne muuttuivat tavanomaisiksi kahveetreffeiksi, koska tämän kaupungin post-kesäinen jäätelöaktiviteetti on häpeällisen alhaisella tasolla. Wayne's Coffeeseen menimme hyvässä uskossa, kun siellä on komeat Mövenpick-plakaatit isollaan, mutta pm siellä mitään oli. Lohdutuskahvi sivukkeineen vähän kuitenkin rauhoitti suivaantunutta mieltä. Hyvät vinkit vastaanotetaan. Ja näin vaalien alla asiaan kannattaisi kiinnittää huomiota (huom. kaikki ehdokkaat!)

---

Sitten on niitä asioita, jotka vaivaavat mieltä, eivätkä jätä rauhaan, eikä helpotustakaan mistään näytä löytyvän. Pakko on kuitenkin julkistaa tämä ahdinko ja pyytää avoimesti apua. On sellainen suomalainen kansansatu, jossa mies joutuu jotenkin Vetehisen (Näkin tms.) valtakuntaan, luulee olleensa siellä vain päivän, mutta onkin 3, 100 tai 300 vuotta tms. Mikä on sadun sankarin nimi ja mistä tuo tarina löytyisi? Sama juttu variaationa esim. Tuhannen ja yhden yön saduissa, mutta nyt nimenomaan suomalaisten hahmojen nimiä jahtaan...

30 Seconds to Mars - The Kill

Perjantai-illan päätteeksi sähköpostiin ilmestyi kutsu kutsumattomille sanoille Detritus -näyttelyyn Walsh Galleryyn New Jerseyhin. Meni jotenkin pasmat sekaisin, kun en ollut ollenkaan orientoinut moiseen aktiviteettiin juuri nyt. Meilasin takaisin ja lupasin lähettää ensi viikolla dvd:n matskuineen kaikkineen. Katalogia ynnä muuta tulee näyttelyn avauduttua huhtikuussa.

Kutsusta sain hyvän tekosyyn hemmotella itseäni muutamalla uudella vanhalla pelillä: ostin eilen pelidivarista itselleni käytettynä Rayman M -pelin ja jonkun Sonic -pelin, joille aion lahjoittaa laatuaikaa lähitulevaisuudessa.

Työrintamallakin hehkuu. Savi-M -etusivu on tuonut useita ilahtuneita palautteita - mutta kyllä sitä oli mukava tehdäkin! Tuollaista fantasialeikkiä on luvassa toivottavasti myöhemminkin. Iloiset leijakuvitusprojektit jatkuneet ja edistyvät verrattain hitaasti, mutta toivottavasti tähänkin pätee se vanha "parempi myöhään kuin ei..."

Olohuoneessa odottaa muutama kaistale leijakangasta, jotka saavat testiakryylit pintaansa nyt.

Fun Boy Three - The Lunatics (Have Taken Over The Asylum)

NO TULIHAN SE SIELTÄ. Uusi tekosyy syödä kahmalokaupalla suklaatia. Älyn terävöittäminen tulee olemaan tämän viikonlopun teema.

Toissa viikolla entinen opettajamme Cai otti yhteyttä ja kyseli kuvia Janin ja minun viime vuosisadan projekteistamme AuRevoir ja 550km. Tajusin, että kaikki tuon aikainen matsku on korpuilla jossain, eikä tässä koneessa ole edes korppuasemaa. Jani lähetti Caille ja samalla minulle muutamia stillikuvia projekteista ja iski aivan valtaisa nostalgia-aalto. Kaikenlaista sitä on tultu tehtyä.

On niin hirveästi työprojekteja päällä, ettei välillä meinaa muistaa edes hengittää. Siltikin onnistuin eilen hakemaan Coloria-blogiini tag cloudin ja sumplimaan sen vielä kunnolla paikalleen. Näyttää kivalta! Vielä kun saisi tämän blogin ulkoasun vähän edustavammaksi.

!!! - Heart of Hearts

Olemme nousseet ylimmälle sivistysportaalle. Juhlistimme eilen parhaimpiimme pukeutuneena Aikamme musiikin juhla Perifériaa näyttäytymällä teatteritalolla Aikamme säveltäjiä -konsertissa, jossa sai kantaesityksensä mm. Antti Auvisen Februa. Istuimme luonnollisestikin Taidetoimikunnan puheenjohtajan seurassa ja pistin parastani korkeatasoisessa keskustelussa, joka siivitti konserttikokemusta. Tänä aamuna tilitinkin jo Antille sähköpostitse pidemmät pätkät illan hienoudesta ja parin minuutin mittaisesta kadensaalisesta trillistä, jonka onnistuin missaamaan.
Lievänä havaintona mainittakoon, että sinfoniaorkesteri kuulostaa oikeasti aika paljon paremmalta livenä kuin tietokonekaiuttimista.

Yritin siinä kaiken yläkulttuurillisen lörpötyksen lisäksi muistuttaa semiseuralaisiamme (tuppautuivat ihan väkipakolla suosioomme), että synttärini ovat JO neljän kuukauden päästä ja että lahjaksi voisin ottaa Play.comissa myytävän sukellusveneen (!), mutta en enää löytänyt sitä äsken kaupassa vieraillessani. Joten tässä muutoksia lahjalistaani, kaikki tilattavissa samaisesta verkkokaupasta:
- Yksipyöräinen
- Kasipallohyppypallo
- Dr. Who / Tardis-hubi äänellä
- Lentävä herätyskello
- Purjehduskokemus

Screaming tea Party - Between Air And Air

Apurahataiteilijan arki on alkanut. Blogiin on tullut yksi onnittelu ja kaksi kannustavaa palautetta. Näiden voimalla jaksaa pitkälle eteenpäin.

Oudolla tavalla olen kyllä saanut lohtua itselleni aika vieraasta kohteesta: toistuvista kuvioista. Lähinnä vieläpä raikkaista ja kirkkaista kukkakuvioista. Ennenkuin menen Tiimariin ostamaan hienoja kuviotaan toistelevia lahjapapereita ja kehystämään niitä seinälleni, kasaanpa juhlallisesti pari valmista saittilayoutia, kun niiden perään niin paljon aina kysellään. Tämä voi tosin olla kyselijöille hieman hämmentävää. Luulen, että enemmän kaivattaisiin sitä tavanomaista mustanpuhuvaa, repivää raastavaa rosoista jälkeäni.

Onhan se huumorintaju tietynlainen selviytymiskeino. Kun ei ole optimismia, on pakko olla huumorintajua.
Timppa 27.10.

Hot Puppies - How Come Your Don't Hold Me Anymore

Eilen oli taas varsin kummallinen, vaellusjohtoinen päivä. Kävin Raijan kanssa Figarossa lounaalla alipukeutuneena (90% ravintolan väestä liehui iltapuvuissaan - ...vanhojen päivä) ja sen jälkeen kahveella ja kaakulla Karoliinan kammarissa, josta matka jatkui välitaukoetappiin taidetoimikuntaan. Ainakin sanakirjaa luettuani lähdin kotimatkalle, mutta päädyin rättiväsyneenä lepäämään Beckerille (itseasiassa piti käydä moikkaamassa Maria piharakennuksessa, mutta hän oli ehtinyt jo lähteä). Jäin sitten Nooran kanssa jutustelemaan, kun en jaksanut heti lähteä kotiin - ja hups - sitten olikin kello jo kuusi ja taiteilijaseuran kokous. Olin siinä vaiheessa kyllä jo niin tiltissä, että tuolilla pysyminen oli oikeasti jo sinnittelyä. Mutta tulipahan edustettua.

Tänään en ole vaeltanut sitäkään vertaa. Tuli nukuttua kunnon unet, mutta silti zombievaeltelu ei ole loppunut ja päivä on muutenkin mennyt huonossa deja-vu -hengessä. Netti seisahtui ihan niinkuin puoli vuotta sitten ja vaikka katkos kestikin vain nelisen tuntia, ehdin jo ladata itseni semipaniikkiin. Onneksi kuitenkin helpotti, kun näki Euroviisufinaalin superfinalistien (heh) mustan rivistön. Osaa tämä kansa sentään oikeaa väriä käyttää.

Lottovoittokin tipahti. Tosin pienin mahdollinen, mutta saa sillä sentään kaksi copic-kynää ja vielä jätskin tai pari.

Lou Martyr - Slippers

Ehheh. BBC6 soittaa aika tiiviillä tahdilla Nasin Hip Hop is Dead -biisiä (Hip-hop has died this morning and she's dead, she's dead) ja jostain kumman syystä siitä aiheutuu lievästi tukala olo. Jotkut tietävät :)

Viimeisen viikon aikana minusta on kehkeytynyt oman elämäni supersankari, kun olen kyennyt toimimaan koneeni ja töitteni erinomaisena sovittelijana ja hektisetkin prosessit on saatu junailtua kokolailla hyvälle mallille. Eilen kone suosiollisesti sammutti ja käynnisti itsensä ilman välikohtauksia. Onneksi satuin bongaamaan, että tämä liittyi windowsin pakkopäivityksiin, eikä ollut vain satunnainen toimenpide. Tein kuuteen asti aamulla töitä, joten hieman ehti kalvaa pelko koneen uudesta kiukuttelukohtauksesta, mutta rauhallisesti ja sopusoinnussa aamuyö lopulta sujui. Kymmeneltä aamulla heräsin virkeänä kuin peipponen. Sitä kesti noin puoli minuuttia; sen jälkeinen tämänpäiväinen elämä on mennyt hiljaisen räytymyksen puolelle. Mutta ei auta vinkua, työt on tehtävä.

Ai joo, iltapäivän tullen alkoi hiljalleen valjeta, että olen 1/4-taiteilija vuoden verran. Jotkuthan käyttävät apurahansa taiteen tekemiseen, mutta itse olen ajatellut lyödä koko summalla vetoa raviradalla tahi pelata rulettia yhdellä kunnon panoksella. Ehkä kuitenkin kompromissina pistän puolet hevosiin ja puolet rulettiin hienolla kasinolla. Pitänee alkaa säätää fiiniä vaatetusta kokoon puuhkineen kaikkineen, jotta eivät katso nurin tuolla suuren maailman jetset -piireissä.

---

Saa sitä haaveilla.

hih

Hyvää ystävänpäivää!

My Chemical Romance - Headfirst For Halos

Ravitsemustieteestä: Suomalaisesta kirjakaupasta löytyi ennen joulua noin viidellätoista eurolla 400 keittoreseptiä sisältävä kirja, josta olen jo rakentanut toivelistaa tuonne henkilökohtaiseen tilauskeittiööni. Tänään odottaa kotona irlantilaishenkinen potaattisoppa, joka sopii hyvin tuon kolmenkymmenen pakkasasteen tervehenkisen talvisuuden lämmittäjäksi. Sitä ennen luvassa leijapalaveria ja kaikenlaista muutakin sählinkiä.

Sosiaalisesta kanssakäymisestä lingvistiikan kautta koukaten: Vaikka ei ole omaa lemmikkiä, on sentään joku virtuaalisesti seurattava elikonkorvike - papukaija Alex, jonka elämää olen seuraillut muutaman vuoden ajan (newsletter tulee parin kuukauden välein). ABC:n News in Sciencen parin viikon takainen uutinen Alex the parrot makes up words valaisee, että Alex keksii itse uusia sanoja sen pohjalta, mitä itse jo osaa! Esim. mehukkaan punainen omena muistuttaa Alexia banaaneista (bananas) ja kirsikoista (cherry) ja täten Alex on ristinyt sen nimellä "banerry".
The Alex Foundationin nettisivut suitsuttavat uusvanhaa luovaa taittoa, mutta asia on sentään vinkeä.

Dataistisesta elämästä: Kun nyt tulee asiasta toiseen hyppimistä ilman aasinsiltoja, poukkoillaan tännekin: INNOfoorumin blogi on auennut ja sinne ilmestynee kevään aikana kaikenmaailman syvämietteitä.

Bright Eyes - Lover I Don't Have to Love

Viikonloppu on ollut kohtuullista blogisäätöä. Olen fiksaillut ja viimeistellyt blogeja muille ja koska oikeiden töiden kanssa olisi aivan käsittämätön kiire, pakenin niitä eilen Coloria-blogin tuunaamiseen. Siirsin blogin uuteen bloggeriin, samalla fiksasin ulkoasua ja lisäsin hakusanat joka ikiseenvanhaan postaukseen. Onneksi niitä on vain reilu 60, ei ollut ihan loputon savotta. Nyt ovat kuitenkin hakusanat hienossa listassa oikeassa reunassa yleisön toiveiden mukaan.

Tein jonkinasteisen musiikkilöydön muutama päivä sitten. Seilasin ympäri download.comia ja kuuntelin tuntemattomia bändejä ja toivoin löytäväni jotain hyvää. Bright Eyes ei ehkä ole enää hirveän tuntematon (latausmäärästä päätellen), mutta minulle uusi tuttavuus. Yksitoista biisiä loudattavissa download.comin sivuilla. Kohtuullisen korvia hivelevää.

---
Henkevän Silakan näyttely Kaupunki aukesi kuun vaihteessa. Tämän kuun kutsuvieraana Minja Revonkorpi työllään Imprisoned Childhood. Tervemenoa katsomaan kaikki!

A-ha - Scoundrel Days

Luentoranta. Toissapäivänä.

6Music yllätti - kylläpä A-ha kuulostaa hyvältä pitkästä aikaa! Menin heti etsimään olohuoneesta cd:tä, että siirtäisin ne koneelleni kuuntelua varten - mutta eihän niitä cd:nä täällä ole. Älppärit on hyllyssä. Pitää siis antaa musiikkiassistentilleni mukaan työhuoneelleen, jossa voi audacitata ne sopivaan muotoon.

Pitää alkaa kirjoittaa bloggausohjeita Innofoorumille, sen jälkeen leiskoja Innofactoria varten ja vastata sähköpostiin tippuneeseen InnoFarmer -viestiin. Elämässäni on kovasti InnoF-alkuisia juttuja. Ottaen huomioon kuinka epätodennäköisen tuon kirjainyhdistelmän pitäisi olla keskisuomalaisessa universumissa, tällä kielialueella. Kuljetaan varmaan jonkun trendiaallon huipulla.

My Chemical Romance - This Is The Best Day Ever

Luento-olento. Eilen.

En ole taaskaan kuollut, kiitos kysymästä. On ollut kohtuullisen kiireellistä ja olen kokolailla siirtynyt tietokoneella raapustelusta copic-tusseilla värittelyyn. Toisekseen, työhön keskittyminen on ollut melko hataraa viime päivinä, varsinkin, kun hoksasin etsiä YouTubesta Robbie Williamsin haastatteluja (mitä mainiointa viihdettä) ja kaikenlaista Gordon Ramsay/Ramsey -meininkiä (en ole tarkistanut, kumpi on oikea kirjoitustapa, mutta kummallakin löytyy...) Gordon tekee parsakaalisoppaa ja antipastoa viiden minuutin pikaohjelmissa, mutta ennenkaikkea parhaat palat Hells Kitchenistä ovat oikeasti Parhaita Paloja isolla äffällä!

Tänään (kalenterin mukaan eilen) on ollut kohtuullisen outo päivä. Olen viikko kaupalla viettänyt melkoista hiljaiseloa kotona, eikä juuri mitään ole tapahtunut. Sitten yhtä-äkkiä päivä on täynnä palaveria, lounasta, palaveria, luentoa, mietintäsessiota, kahvihetkeä ja ties mitä muuta. Ja ISLANNINMATKAA, joka tänään varmistui: liput on maksettu ja tulivat sähköpostissa. Nyt varmaan uskaltaa jo suhteellisen turvallisin mielin alkaa googlata Islanti-aiheisia asioita.

Kaikesta Gordon flashaamisesta (anteeksi, oli pakko) huolimatta, jotain aivan muuta: Dick Van Dyke Show - Rockitt