torstaina, elokuuta 20, 2015

Hyviä hetkiä // Good Moments

Menschen (be)rühren und mit Kunst in Berührung bringen ...Päivi Hintsanen (Finnland) setzt ihr Random prints Projekt...

Posted by Hahnemühle on 20. elokuuta 2015


Nyt, kun istun Firenzessä keittiön pöydän ääressä, avonaisen ikkunan edessä, vieressäni tyhjäksi juotu kahvikuppi ja lasillinen kylmää kivennäisvettä, olen jotenkin oppinut arvostamaan alkuvuoden jatkuvien vastoinkäymisten virtaa. Kun ongelmat olivat ajankohtaisia, ei paljon naurattanut, ja vielä muutama viikko sitten tuntui, että jos jokin vielä menee pieleen, voimat yksinkertaiset loppuvat - mutta nyt, kun ne asiat ovat ratkenneet, jotka vain voivat ratketa, ja vieläpä useimmat parhain päin, melkein kaikki aiemmin voimia syönyt kurjuus onkin muuttunut buusteriksi tälle hyvälle ololle juuri nyt. Ajoittain toivon, että elämä olisi vähän tasaisempaa, ja sen nousut ja laskut vähän loivempia, mutta enpä vaihtaisi tämän hetkistä olotilaani mihinkään. Seuraavan kerran, kun päälle sataa vastoinkäymisiä, pitäisi vain luottaa siihen, että näitä vastakkaisiakin hetkiä on. Ja pitäisi yrittää muistaa, kuinka hyvältä ne tuntuvat nimenomaan noiden vastoinkäymisten jälkeen. Niistä voi luterilaiseen mielenlaatuun kasvatettukin nauttia, kun ne tuntuvat ansaituilta.

Tunnistan saman mekanismin, uuvuttavuudesta helpotukseen, melkein kaikissa tämän vuoden projekteissani, näyttelyistä lähtien. Tällä hetkellä päällimmäisimpänä Random Prints -projektini, joka oli kaikilta tekovaiheiltaan rankka prosessi, ja jonka lopulliseen toteutumiseen loppui usko muutama viikko sitten, kun joka päivä ilmeni vähintään yksi uusi pieni ongelma, jota ei ratkaistukaan vain sormia näpäyttämällä. Väsyneenä ja muidenkin asioiden painaessa päälle ja vaivatessa mieltä teki mieli luovuttaa, useampaankin otteeseen. Onneksi en luovuttanut, koska tänään projekti on alkanut vihdoin viheriöidä. Olen parin päivän aikana jättänyt maailmalle kymmenisen vedosta kirjeissään ja tänään niistä tuli ensimmäinen viesti. Aamun kruunasi Hahnemühlen tekemä Random Prints -video.

Tässä hyvän mielen flowssa mieli täyttyy uusista ajatuksista ja ideoista. Eräs puolituttu kysyi kerran, onko luovilla ihmisillä lomaa ollenkaan, johon tuolloin vastasin, että eipä juuri, kun päätään ei saa käännettyä pois päältä. Nyt mietin, että ehkä se loma on juuri tätä: kaikki työn tylsät osuudet ja pakkopulla on tiessään ja jäljelle jää vain vapaa virta ajatuksille ja innolle, joka uuden miettimisestä seuraa.

---

Now, as I'm in Florence, sitting next to the window in kitchen, with an emptied coffee mug and a glass of cold sprinkling water next to me on the table, I've learned to somehow appreciate the stream of continuous misfortunes earlier this year. When the problems were current, I wasn't really laughing, and still a few weeks back I felt, that if yet one thing goes wrong, I simply run out of battery - but now, when the problems (that could be solved) have been solved, and most of them worked out well, nearly all of that strength-eating misery has metamorphosed itself to be a booster to my good mood right now. There are moments when I wish that my life could be a bit more even, and the rises and fallings to be bit smaller, but at this moment I just wouldn't change my existing state of mind to anything else. Next time when the problems are pouring in, I just should rely on the fact, that there will be some opposite moments too. And I should try to remember this: how good they feel precisely after those low moments. And of which one with the luthering mindset can enjoy too, because they feel like earned.

I recognise the same mechanism, from the exhaustion to the relief, in almost every project I made this year, starting with the exhibitions. At this moment the most current is my Random Prints project, which was a quite demanding process in all its states, and to which I totally lost my faith a few weeks back, when there was at least one new problem each day, not solved by snapping fingers. As I was tired and with other stuff pressing me down and eating my mind, I felt almost giving up, more than once. I'm glad I didn't, since today the project has started blooming. In a few days time I've left about ten prints around in their envelopes, for random people to find, and this morning I received the first whereabouts of one print. The morning peaked as Hahnemühle posted Random Prints video they made.

In this happy flow my mind is filling with new thoughts and ideas. One guy once asked me if creative people can take holidays at all, to which I replied, that I don't think so - there's no way to turn your brains off. Now I'm thinking, that maybe the holidays is just this: no the boring or mandatory part of the work around, just the obsticle free flow for thoughts and enthusiasm, which is resulted by having new ideas.






2 kommenttia:

Hurmioitunut kirjoitti...

Video on kaunis ja tunnelmallinen. Hienosti tehty ilman mitään ylimääräistä.
Ps. Minäkin voisin istua Firenzessä täysi (tai tyhjäkin käy) kahvikuppi kädessäni...

Päivi kirjoitti...

Joo, muistelen varmaan joskus pimeinä talvi-iltoina näitä valoisia ja lämpimiä aamuja. Voi, kun nämä hetket saisi säilöttyä vähän paremmin kuin omaan hataraan muistiinsa :)