Olen niin niin niin väsynyt tähän jatkuvaan yritykseen hoitaa asioita siinä kuitenkaan onnistumatta. Kaiken saa tehdä useampaan kertaan, ja sittenkin työ etenee korkeitaan puolitiehen tai jää kokonaan hoitamatta. En tiedä, kuinka rautalangasta vääntäen pitäisi asiat vääntää "ammattilaisille", että homma oikeasti sitten sujuisi. Koko toukokuinen näyttelynvalmistelutaival on ollut näitä pieniä "sinne päin" -asioita yhdessä jatkuvassa, väsyttävässä ketjussa, viimeisimpänä yritykseni tehdä näyttelyjuliste.
Itselläni on mahdollisuus printata pienissä määrin muutamia A3(+)-kokoisia näyttelyjulisteita ja olenkin tehnyt niin muutaman edellisen näyttelyn kohdalla. Ei ole maailman fiksuinta käyttöä pigmenttimusteprintterille, mutta toisaalta pienten määrien kohdalla ei välttämättä sen kalliimpaa kuin muualla tulostuttaminenkaan. Nyt kuitenkin halusin säästää aikaa ja printtauttaa posterit vähän jämäkämmälle hieman hohtopintaiselle paperille, jota olen aiemmin käyttänyt flyereihini, joten vein julisteen pdf-tiedostona painoon/digitulostukseen. Leikkausvaramerkkejä yms. tiedostoon en merkinnyt, koska julisteeseen oli tarkoituskin jäädä valkoinen reuna, mutta värit säädin huolella ja tallensin koko tiedoston painotalon ohjeistuksen mukaisesti CMYK-muodossa oikeaan Fogra-väriprofiiliin (ja kyllä, olen tehnyt tämän kymmeniä kertoja aiemminkin). Kiikutin tiedoston painoon eilen ja tänään menin sovitusti puolelta päivin katsomaan oikovedosta.
Se oli ihan järkyttävä. Mietin ääneen, miten ihmeessä hienovaraisesta miltei harmaasävyisestä ja vähäkontrastisesta kuvasta tulee läpeensä sinivihreä ja paljon jyrkempi väriskaalaltaan. Virkailija vakuutti, että kuva on kyllä tulostettu juuri siitä tiedostosta, jonka sinne toimitin. Ihmettelin edelleen, että miten voi olla mahdollista, kun kaikkialla muualla painatus on onnistunut (myönnettäköön kyllä, että sävyheittoa on ollut joskus vihreän tai magentan suuntaan, mutta ei niin, että kaikki muut värisävyt ja niiden väliset suhteet ovat kadonneet - kuva ei ollut vain vähän väärän sävyinen vaan kauttaaltaan toisen väriseksi toonattu). Joten meitä "palvellut" nainen meni jututtamaan kuvan printtaajaa takahuoneeseen ja palasi hetken päästä kolmen taitetun vedosversion kanssa.
Että "kuva on kyllä tulostettu juuri siitä tiedostosta, jonka sinne toimitin"? Ei ihan mennyt, niinkuin meille kerrottiin. Saamani oikovedos ei siis ollut suoraan toimittamastani tiedostosta, vaan se oli siis täysin printtaajan aikaansaannosta. Tällä kertaa selitys oli, että kuvaa piti muokata, koska suoraan tikulta printattu kuva oli niin vaaleanpunainen. (Kuten jälkikäteen kirjoittamaani palautteeseenikin sanani asetin: "Miten ihmeessä voi kenenkään päähän juolahtaa lähteä sorkkimaan valmista kuvamateriaalia
ilman minkäänlaista mallia siitä, millainen kuvan pitäisi olla?")
Vertailimme kuvia sekä sisävalossa että ulkona ja ero oli ihan suunnaton. Kolme hylättyä printtiä olivat kaikki parempia kuin meille oikovedokseksi tehty kappale ja niistä olisin varmaan peräti kaksi päästänyt läpi jatkoprinttaukseen, jos niitä olisi tarjottu oikovedoksena. Me emme väitettyä vaaleanpunaista toonia löytäneet mistään.
Valitsin yhden alkuperäisistä printeistä ja ajattelin, että mennään sillä eteenpäin. Mutta oli jotenkin äärimmäisen työlästä selittää, mitä halusin, koska tuntui, että puhuin kieltä ymmärtämättömälle tulkille - "asiakaspalvelijamme" jopa jossain välissä (kun ihmettelin paperiin ilmestynyttä sinistä toonia) sanoi, ettei tiedä asiasta mitään. Jonkinlainen ihmeellinen teflon-vastailu ja koko tilanteen absurdius vaan yksinkertaisesti lannisti niin totaalisesti, etten jaksanut kysyä, voisinko puhua suoraan henkilölle, joka julisteet printtaa. Näin silmissäni sitä rautalankamallia, mikä pitäisi yrittää vääntää ja itseäni jälleen seuraavana päivänä katsomassa uutta oikovedosta... - ei. Liikaa. Tuossa tilanteessa en tajunnut, että minun ei todennäköisesti olisi tarvinnut muuta kuin pyytää, että käyttäisivät sitä alkuperäistä tiedostoa, jota oli tarkoituskin käyttää.
Aiemmin, ihmetellessäni oikovedoksen totaalisen sinistä toonia ja miksei sitä muualla ole tullut, asiakaspalvelija kysyi, että "miksi et sitten printtaa muualla?" ja se jäi päähäni soimaan: asiat vain loksahtivat paikalleen. Tosiaan, miksi en? No, siksi, että tällä hetkellä ei ole aikaa - mutta toisaalta, miksi maksaisin huonosta jäljestä ja oman aikani tuhlaamisesta? Joten ilmoitin, että tämä oli sitten tässä. Jos en ehdi itse tulostella julisteita muutamaa kappaletta, menen sitten ilman julistetta.
Maksoin tästä huvista kympin, enkä oikein tiedä mistä ja miksi. Omaa tyhmyyttäni lähinnä: en tajunnut vain lähteä maksamatta ja että jos en saa tilaamaani tuotetta (vein tiedoston sinne tulostettavaksi sellaisenaan, en muokattavaksi), minun ei olisi tarvinnutkaan maksaa.
En välttämättä odottanut missään vaiheessa, että olisin jonkinlaisen anteeksipyynnön aineiston mokaamisesta / aikani turhasta viemisestä / yms. saanut, mutta edes jonkinlainen pahoittelu olisi ollut paikallaan. Mutta eipä virkailija/"asiakaspalvelijaa" näyttänyt hitusen verran kiinnostavan, pidinkö vai peruinko tilauksen. Ihan yksi ja sama ilmeisesti. (Mikä asenne ajoi minut kirjoittamaan palautteen ja tämän blogikirjoituksenkin.) Ainakin on selvää, että yhtään en enää tuolle ko. firmalle tilauksiani vie enkä aikaani anna. Sääli, koska se sijaitsee mukavan lähellä keskustaa, sopivan kävelymatkan päässä - mikä on varmaan syy, että olen siellä tähän asti useamminkin käynyt, vaikka samantyyppisiä kömmähdyksiä on ollut aiemminkin, milloin tulostimen ja milloin minkäkin syy. Nyt sen viisauden vihdoin oikein ymmärsin: mukavuudenhalu on laadun paras vihollinen.
---
Jotta ei pelkkää huonoa, jokin sentään toimiikin. Matkahuollon kuljetusseurannasta näin, että pakettini ovat saapuneet perille. Klo 12:54 tosin, kun vastaanotto/jakeluajaksi olin merkinnyt 13-18, mutta pääasia, että ne on saatu perille ja joku on ne siihen aikaan vastaanottanut. (Olen hukannut sisäisen Polyannani: tasan viikon päästä näen, onko jotain tippunut matkalla tai mennyt rikki lukuisista "varovasti" -tarroista huolimatta).
Työni videoeditoinnin kanssa jatkuu. Niukka aikataulu kaiken kanssa on yksi syy siihen, että tuo painotalon kanssa pelleily risoo niin kovasti: olisin voinut senkin ajan käyttää muuhun, kun kaikki tekeminen on kilpajuoksua kellon kanssa. Olen käytännössä eristäytynyt kaikista viestimistä voidakseni keskittyä nyt, vain ja ainostaan tähän oleelliseen, ja sen myös teen. Jatkan editointia.
----
I'm so fed up with this continuing process of trying to get things done without succeeding. I have to do everything several times, and even then the work is done only half way, if not even that. I don't know how clearly I should spell things to "professionals", if I would like to get things done at one time. This whole exhibition preparation time in May has been full of these "almost there" things in one persistent, wearing sequence, the latest one being my attempt to order an exhibition poster.
I have a possibility to print small amounts of A3(+) sized exhibition posters myself, and I have done just so with the few exhibitions before. It's not the most recommended use for a pigment ink printer, but on the other hand, when it is about small amounts, it's not necessery more exprensive than printing somewhere else. But now I wanted to save some time and have the posters printed to a bit thicker and a bit pearly paper, which I have earlier used for my flyers, so I took the poster pdf file to the printing house for digi printing. I didn't use any cutting markings etc. in the file, because it has a while border in it, but I took especial care to adjust the colours right and saved the file as CMYK with a right Fogra colour profile like it was written in the printing house guidance book (and yes, I have done this dozens of times before). I took the file to the printing house yesterday, and today noon I went to view the proof, as agreed.
It was absolutely horrible. I thought out loud, how in the world could the subtle, almost gray toned image with only a small contrast become totally blue and green shaded and much more steep contrast. The "customer servant" assured, that the image has been printed using the file I had provided, just as it was. I still wondered, that how can it be possible that in many other places the printing has succeed with that file (yes, I admid that there has been some green or magenta tones in other prints too, but not in a way, that all the other tones and the relations between shades have vanished - this wasn't just wrong shade but toned throughout to a different colour). The customer servant went to the backroom to talk with the printer and after a few moments came back with three other print proofs.
So... " the image has been printed using the file I had provided, just as it was"? Really? Where did the three proofs come out then? The proof that I was given was not from the original at all, but totally "photoshopped" by the printer. This time the explanation was, that the original file was photoshopped, because the printed proof was so pink. (As I wrote afterwards to my feedback: "How can anyone think about photoshopping the original material without any example of what the picture should look like?"
We compare the proofs both inside and out and the difference between the proof they offered me and the three other proofs was enormous. The all three rejected prints were better than the one the printing house offered me as a proof. We didn't find any pink tone in any of them.
I selected one of the original prints and thought that we should go on with that one. But it was somehow extremely laborious trying to explain what I wanted, because I felt, that I spoke a language that the "interpreter" between me and printer didn't understant. She even said (when I wondered about a blue tone through the whole paper) that she doesn't know anything about this. Somekind of strange teflon replying and the absurdity of the whole situation was simply so discouraging, that there just wasn't enough power in me to request, if I could speak straight to the person in charge of the printing process. I saw the horrible endless explaining procedure and then I imagined myself viewing the proof again next morning... no. Too much. At that point I just didn't realise, that propably I had only needed to ask the printing house to use the original file, that they were supposed to use originally.
One moment before, when I was wondering about the blue tone of the prints and why the prints in other places didn't have that tone, the customer servant asked me straight (and not very polite, really): why don't you print these somewhere else? - and this got stuck to my head. Really, why not? Well, at this moment, because I don't really have time enough - but then, why should I pay anything of a bad outcome and wasting my time? So, I just said shortly that this was it, I don't need their "services" again. If I don't find time to print the few posters myself, I will continue the process without one.
I paid 10 euros of this fun, and I really don't know of what and why. Mostly because I was so tired and stupid: I just didn't realise that I could just walk out without paying the proofs and the work for it: I took a file to be printed as it was, and I didn't get that.
I didn't necessarily expect any apologies (of messing my well prepared material / wasting my time etc.) in any point, but I expected to get some kind of regret. But the customer servant wasn't really interested a bit about if I keep or cancel the order. Apparently it was just the same for her. (Which attitude got me to give them written feedback and write this blog article.) At least it's now clear, that in future I won't take any of my printing stuff to the printing house in question. Which is a bit pity, because their office is situated in quite nice place near the town center, just a good walking distance away - which is probably the reason why I have used the printing house, even though same kind of colour mistakes has happened before (sometimes the reason has been with bad printers, sometimes with something else). But now I finally understood the wisdom: trying to get everything easily is the biggest enemy of quality.
---
Not everything is bad, something is quite working too. From the tracking info of the transport services of the bus company I can see, that my shipment has arrived and delivered in Vaasa. Though at 12:54, when I had specially written down to be delivered between 1pm and 6pm - but the main thing is that they are now delivered and received. (I have lost my inner Polyanna though: I have to wait one full week to see, if something has been broken during the trip).
My work with video editing continues. This tight time schedule is one reason to why I'm so fed up with the printing house and my poster: I could have used the time to something else now, when my work is racing with time. I have practically isolated myself of all media (email etc) just that I can concentrate now, only and just to this most essential job, and this I will do. I will continue with editing.
Tekstit
