Viikon alussa niin toivoin, että jotain positiivistakin tapahtuisi välillä, ja edes jokin juttu saisi päätöksen - tai edes nytkähtäisi eteenpäin. Heti seuraavana aamuna ensimmäinen sähköposti, jonka luin, oli palautetta Kyynelpuutarhurin päiväkirjasta, ja alkoi näin: Käsittämättömän upea teos. Ei tarvittu kuin kolme sanaa. Kaikki alkoi taas tuntua vähän enemmän mahdolliselta.
Torstaina kävin katsomassa pientä tilaa, johon oitis ihastuin. Se on näyteikkunallinen liiketila hyvin hiljaisella paikalla. Alunperin hain paikkaa, johon voisin siirtää kaiken taiteellisen tekemiseni, ja tähän tilaan se ei yksinkertaisesti mahdu, mutta tein pikaisen uudelleenkalibroinnin. Sekin jo riittää, jos saan paikan sille työlle, jota en tällä hetkellä voi tehdä kuin kotona, ja jota en kuitenkaan mahdu kotona tekemään. Viiden minuutin harkinta, ja päätös oli tehty.
Tilasta tulee siis työhuoneeni, ei mikään kauppa, vaikka fasiliteetit kaupalle olisivatkin oivalliset. En pääse muuttamaankaan (kokonaan) heti, koska näyttelyn suunnittelu ja tekeminen syövät nyt aikaa niin tehokkaasti. Nyt marraskuussa pääsen jo työstämään tilassa muutamia isompia teoksia, joita en kotona mahdu tekemään, mutta oikeasti muutan tavarani joulukuun alussa. Tarkoitus olisi pitää jonkinlainen avointen ovien viikko joulua edeltävällä viikolla.
(Tilan etsintä on ollut oivaa sijaistoimintoa vaikeiden näyttelyteosten tekemiselle. Nyt pitää varmaan yrittää orientoitua hetkisen aikaa niihin... ei vielä vaikuta kovin lupaavalta.)
...
At the beginnig of this week I so wished something positive to happen for a while, and I hoped that even one process would reach an ending - or at least would move on. The very next morning the very first email I read was about my book, and it began like this: Unbelievable magnificent work. It only took three words. Everything started to feel a bit more possible to achieve.
On Thursday I went to see a small studio, to which I fell in love rightaway. It is a space with a shop window in a very very quiet place. Originally I was searching for a place where I could move all my work to, and to this space it simply won't fit to, but I did think about it all with new eyes. Maybe it's enough, if I'll get a room for those jobs that I can now do only at home, and which I really don't fit to do at home at the moment. Five minutes of thinking, and the decision was made.
This will be my studio / working space, not any shop, even though the space would be optimized for the one. I can't even move rightaway (at least fully), because my on-coming exhibition consumes time so much. I may start to work with some of my larger peaces on November already, those which I can't work with at home, but I'll probably move my stuff only at the beginning of December. I have planned to keep some kind of open doors week one week before Christmas.
(Searching for space has been sort of substitute activity when I really should have made my difficult exhibition woeks. I should probably take my time to concentrate on them for a while... not very promising at the moment.)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti