Muse - Supremacy

[Poissa 149. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]

Ehti taas vuorokausi vaihtua ja vielä pari tuntia pitää työskennellä, vaikka niin viime viikolla viimeksi vannoin, että yritän viimeistään puoli yhdeltä nukkumaan. Mutta mieli ei lepää, jos homma jää kesken. Kaiken muun keskeneräisen joukkoon mahtuu vielä yksi puoliksi valmiiksi tehty projekti, minkä seurauksena olen muutaman päivän silitellyt liian möykkyistä mulperipaperia. Ennakoin, että paperipinon silittäminen vie varmaan tosi kauan, ainakin viisi tuntia. Nyt olen silitellyt kymmenettä tuntia (pätkissä tosin, en yhtäjaksoisesti) ja olen suurinpiirtein puolessa välissä. Se siitä suhteellisuudentajusta.

---

Jyväskylän taidemuseon viimeviikonloppuinen joulubasaari meni mukavasti, vaikka en saanutkaan sinne valmiiksi työn alla ollutta Aaria-sarjaa - toivottavasti se valmistuu alkuvuonna. Onneksi pinssit ja miniprintit tein muun ohessa jo ennenkuin käsi prakasi: oli sentään jotain uutta. Kauppakin kävi sen verran, että jouluna syödään muutakin kuin näkkileipää ja vettä

Vaikka jo basaarissa hengailu ja ylipäätään jonkinlainen sosiaalinen meininki yksinäisen kotona kyhjöttämisen sijaan tuntuu itsessään palkitsevalta, silti kaikkein paras fiilis tulee siitä, kun vuosi vuoden jälkeen tietyt ihmiset tulevat tervehtimään. Muutama ihminen ostaa vuosittain basaarista jonkun teokseni, mutta jotenkin sitä ei edes tule odottaneeksi.On hienoa kuulla erilaisia tulkintoja ja tarinoita töihin liittyen ja jutella muutenkin vaan, ihan vaikka säästä.

Kamera kulki taas mukanani sokkona laukussa, enkä onnistunut taltioimaan kuin yhden kälyisen kuvan tabletillani fb-sivulleni, mutta onneksi paikalla oli ihmisiä, jotka kuvasivat. Kuten Hurmioitunut, joka kirjoitti tapahtumasta kivan kuvauksen omaan blogiinsa: http://hurmioitunut.blogspot.fi/2013/12/taidebasaari.html

Pitänee mennä hetkeksi vielä jatkamaan paperin silittelyä. Huomenna käyn täydentämässä taidemuseolle myyntipöytääni muutamia pinssejä ja sitten taitaakin olla edessä vuoden viimeinen Live Herring -palaveri, ja maailman ja iäisyyden viimeinen Live Herringin läänintaiteilijapalaveri. Läänintaiteilijan osatitteli painaa hartioillani enää vain muutaman viikon (vaikka itse Live Herring -homma jatkuu osaltani heti tammikuussa Live Herring '14 -näyttelyn organisoijana). Vanhan loppu, uuden alku!