Get Well Soon - If This Hat Is Missing I Have Gone Hunting

Ruisrockissa sää suosi ja pääkin melkein. Mutta kyllä seuraavaa kertaa varten pitää kuntoilla etukäteen. Ensimmäisenä festaripäivänä mennessä vaellus festarialueelle (joka esitteiden mukaan on "vajaat kaksi kilometriä" - mutta todellisuudessa tuo "vajaa kaksi kilometriä" alkaa vasta toisen mokoman jälkeen) meni suhteellisen kevyesti, mutta kolmannen päivän paluumatka alkoi jo tuttuun tapaan hieman tuntua jaloissa raadella selkäpiitä ja riipiä jalkapohjien hermoratoja. Etenkin, kun festarin viimeisenä esiintyneen Interpolin (loistava!) jälkeen koko festarikansa rynni portille kovassa poispääsemisen tahtotilassa. Vaikka järjestäjien mielestä kansainvaellus sujuikin sutjakasti, se ei kyllä tunnu siltä, kun vaappuu pingviinikävelyä tiiviissä joukkiossa kahden kilometrin tuntivauhdilla. Grrr.

Onneksi ei tarvinnut sentään pakkoyrittää illan viimeiseen junaan, vaan palattiin kotiin vasta maanantai-illalla myöhään. Talo ei ollut sillä välin siivonnut itseään.

Tiistai on sujunut työn merkeissä, rästejä tehdessä. Onneksi on mansikoita ja jäätelöä. Paljon jää vielä tekemättä, kun huomennakaan ei ole ihan täysehjää työpäivää: Lepidophobian esitys on Jyväskylän kesässä kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä joskus illalla. Yritän torstaina keskittyä siihen, että saisin kaikki viivästyneet hommat tehtyä loppuun.

---

Tässä hulinassa meinasi unohtua melkein täysin parin viikon takainen uutinen: syksyllä on jälleen reppushoppailun paikka - pääsin Tampereelle mediatuottamisen ylempää AMK-tutkintoa opiskelemaan.