Patti Smith - Gloria

Forgotten. 2006.

Ukkonen pisti aamulla parastaan ja työsessio alkoi vasta iltapäivällä. Nyt jo olen tauolla tekemisistäni, kun tuntuu, että aivo on hyytynyt.

Aivosähkökatkos.

Yritän tyhjentää meilejäni järjestyksessä. Uskomatonta, kuinka paljon tekemistä pääsee kertymään muutaman poissaolopäivän aikana. Monet vain pieniä asioita, mutta vievät yllättävän paljon aikaa. Semikauhu heräsi, kun tajusin unohtaneeni totaalisesti yhden projektin, jota lupailin jo kesäkuun puolessa välissä.

*häpeää*

Aloitin kuitenkin pehmeästi hoitamalla alta muutamia myöhästyneitä artsuilujuttuja. Lähetin mm. Simultaneita e-journaliin muutamia pyydettyjä kuvia. Tuhosin vahingossa (todennäköisesti pikaluin sen spämmiksi) eilen tulleen viestin, jossa kyseltiin englanniksi kuvieni hintoja ja tilausmahdollisuuksia. Mitään johtolankaa ei kyselijästä jäänyt, joten jääköön vastauksetta ja pitäköön nyt tylynä k-päänä.

Tänään löysin siivotessani (!) kaapista vanhan matkapäiväkirjani kesältä viidentoista vuoden takaa. Se pitää sisällään Berliinin reissun juuri yhdistyneessä Saksassa, hengailua Tukholmassa, New Kids on the Block -kokemuksen Next Step -messuilla Lahdessa (heh, pressissä "töissä"), muutaman viikon talkootöissä Valamon luostarissa, Provinssirock-reissun, Tampere-rupeaman, reissun Saksassa vanhempien kanssa ja lyhyehkön yhden hengen interrail-rykäyksen. Luin sieltä täältä ja ihmettelin, miten on yhteen kesään mahtunut niin paljon.

Meneekö aika nykyään jotenkin nopeammin?