Kohtalainen vetelyys. Harry Potterin luin jo englanniksi heti sen ilmestyttyä, mutta siitä huolimatta odottelen täällä kärsimättömästi, milloin Harry Potter -kuriirini tuo luettavaa.
Eilen kävin Annan kanssa harjoittelemassa korrektia avajaiskäyttäytymistä Käsityön museolla, jossa aukesi Skärgårdssmak -näyttely. Ei ollut valtavasti sakkia, mutta huimaavan hyvää lohta tarjolla. Näyttelystä itsestään jäi parhaiten mieleen muutamat suuret valokuvat. Tuli meren maku suuhun. Suunnaton polte lähteä taas Ahvenanmaalle pyöräilemään, on ehtinyt tulla jo melkein kolmen vuoden tauko edellisestä kerrasta.
Olen jossain välissä poiminut jostakin tällaisenkin faktan työpöydälleni: Rooman valtakunnan ensimmäisiin lääkäreihin lukeutuva Scribonius Largus kirjoitti v.46, kihtikipu paranee seisomalla elävän sähkörauskun päällä kostealla rannalla niin kauan, että jalat ovat tunnottomat polviin saakka.
Tekstit
3 kommenttia:
Voi hemmetti se lohi... Huuh. Oli ihan pakko vetää suoraan avajaisista kauppaan ja palat lohta ja kotiin ja lohet parilalle. Oli se sekin aika hyvää.
Eipä miulla muuta. Outoa lukea vähänä väliä näitä juttuja, ja sitten naamakkain voi sano että terve. Ja olla hiljaa. Joko yhdistät naaman ja nimen?
Naama yhdistyy nimeen oikein hyvin. Saan kaksikin naamaa nimeen yhdistettyä; se toinen on kovasti pienempi, mutta verkkokalvoille hyvin syöpynyt.
Mietin kovasti siinä ruokajonossa, mikä oli se asia, jota piti kysyä, kun sinut näen. Ei tullut mieleen silloin, mutta illalla kyllä. Saat viimeistään huomenna sähköpostia multa asian tiimoilta...
Tulevaisuutta varten ja hiljaisia hetkiä välttääksemme, tässä ranskalaisin viivoin muutamia aiheita, jotka minua kiinnostavat:
- minä
- tekemiseni
- olemiseni
:D
Hahaa.Laitoin postiakin jo.
Pakko kysäistä että mitkä KAKSI kuvaa? Mie ei tajuu.
Hyvät puheenaiheet sulla, piänpä mielessä seuraava avajaisruokajonoa varten. Näppäimistön välitysellähän tämä tuntuukin sujuvan oikein hyvin.
Lähetä kommentti