s-track | Radiohead - Fake Plastic Trees

Ne, jotka vierailevat Colorian pahamaineisella foorumilla, huomaavat kyllä, ettei edes vuoden takaisia viestejä enää ole. Eilen koin jonkinlaista voitonriemua, kun huomasin hakkerien yrittävän uudelleen (Die türkische, jeden tag so schnell. Ja!) ja onnistuin poistamaan viestejä samaa vauhtia, kun sinne tuli ja lopulta sain koko sakin (kolmelta domainilta) suljettua ulos - eivätkä päässeet takaisin ihan heti. Tilanne ei kuitenkaan jättänyt vaihtoehtoa: oli pakko päivittää foorumi uudempaan. Herra Murphy näki taas tilaisuutensa: päivityksessä oli joku ongelma, jolle en osannut tehdä mitään, joten annoin periksi ja asensin koko läjän uudelleen.

Onneksi Kai, Colorian vakiovierailija ja kontribuuttori alkuminuuteista lähtien, kirjautui sisään heti ja lähetti jo pari mielenkiintoista juttulinkkiä (joista itseäni eniten kiinnostaa se, että Xerox on patentoimassa keksintöään, jonka avulla mustavalkotulosteisiin voi palauttaa värit...) ja lupasi postata uusia tänään.

Tuon hakkereille hävityn session jälkeen hirmuisen huono omatunto myllersi sisuksissa, kun piti hakkeroida Sly2-pelissä. Henkisen kantin lisäksi loppui taito ja piti ottaa stunttipelaaja käyttöön.

Jospa tänään sitten menisi päivä vähemmällä sotimisella. Alkoi ainakin mukavasti: heräsin postin kolahtaessa lattialle. Huomasin muutama päivä sitten sähköpostejani siivotessa toukokuisen viestin, jossa pyydettiin värikommentteja PSY Arjen psykologiaa -lehteen. Otin toimittajaan yhteyttä ja kysyin, olisiko värijuttua saatavissa ja sain lehden postissa. Lehti vaikutti muutenkin aika mielenkiintoiselta, mutta Sanoma Oy julkaisi sitä vain neljä koenumeroa. Oiva lisä värijuttuarkistooni.

s-track | Nouvelles Vagues - Love Will Tear Us Apart

Eilen olin hukkua kurjuuden syövereihin. Olin vakaasti päättänyt viettää laatuaikaa Colorian parissa nämä kolme päivää ennen vuoden vaihdetta. Mutta jo aamulla sielu musteni ja identtinen paholaiskaksoseni valtasi ruumiini, eikä olo helpottunut, kun taonta pään sisällä vei tunniksi rypyttymään kylpyammeen pohjalle ja sieltä takaisin vuoteeseen. Elämäni palkoihmisenä loppui vasta kuuden jälkeen illalla. Oli aika vaikea kerätä innostus uudelleen kasaan, mutta kummasti keräsin voimia kahvin avulla ja vääntäydyin koneeni ääreen. Vain lukeakseni monista Colorian lukijoiden viesteistä, että Colorian foorumiin on hakkeroitu (kiitos kaikille, jotka asiasta tiedotitte - en olisi varmaan huomannut ikuisuuteen). Sämpläsin tietokantojen kanssa aikani ja sain viestit pois, mutta en tuskatta. Koska en saanut palautettua itselleni ylläpitäjän oikeuksia foorumiin, jouduin asentamaan foorumin viestien backupin, *mutta kas*, kuun alussa ottamani varmennus *ei toiminut* ja sekoitti koko koneen. (Tähän väliin kuvitelkaa haluamanne määrä voimakkaita kirosanoja.) Löysin yhden vanhan version tammikuulta 2005 ja se asentui kunnolla. Joten foorumissa aikamatkailtiin vuosi taaksepäin; kaikki viestit vuodelta 2005 katosivat, kuten myös viime vuonna kirjautuneiden tiedot ynnä muu. Coloria on takaisin verkossa, mutta skeptisenä odotan seuraavaa murtoa. Pitäisi varmaan päivittää foorumi, mutta tällä hetkellä ei riitä nörttisielukkuutta tarpeeksi. Katsotaan sitten seuraavan hakkeroinnin jälkeen.

Iloisempien kummallisuuksien osastolle kuuluu onneksi enemmän kuin harmillisten sattumusten sektioon. Mainittakoon yksi vinkeä ketjureaktio, light-versio tapahtuneena, jatko-osat myöhemmin: Cheshire Chord Companyn versio Kaiser Chiefin I Predict A Riot -biisitä on soinut joulunkelloina päässäni koko viikon ja päätin googlata, josko sitä saisi jostain ladattua. Ensimmäisenä osui google-listalta silmiin Greengrlin blogi I hate peas. Hänen kommenttinsa ja musiikkimakunsa vaikuttivat sen verran samankaltaisilta omieni kanssa, että päätin tutustua vähän lisää... Ikä on sama, samoin ammatti, koulutus onneksi heittää parilla millillä... Greengrl kehui eilisessä entryssään ranskalaista Nouvelles Vagues -bändiä, jonka bossanovatahdit kovasti helpottavat eilisen angstin purkamisessa.

Huolimatta noista iloisista asioista, toipuminen eilisestä takaiskusta vie aikansa. Heräsin ensimmäisen kerran vähän ennen yhtätoista, kun kahvinkeitin napsahti pois päältä. Ja varsinaisesti noin vartti sitten. Toivottavasti sananlasku pitää kutinsa - ja toivottavasti kauneuden taso korreloi kahvin kylmyyden kanssa. Odotettavissa silmät muljauttavaa kauneutta. *Cheesez*.

Toivoen ymmartamykseen ja kannatukseen Teidan puolelta.

s-track | Cheshire Chord Company - I Predict A Riot

Kohtuullisen iloisen hetken sain tänään omakseni, kun Vic McGlynn soitti ohjelmassaan (BBC6) Kaiser Chiefin I Predict A Riot Cheshire Chord Companyn (kuoro) esittämänä. Jota olen sen jälkeen kuunnellut huomattavan monta kertaa.

Henkisesti olen ollut täysjouluinen jo pari viikkoa, mutta töitä olen kuitenkin vääntänyt semiaktiivisesti. Saamatta kuitenkaan mitään edistystä aikaan suurimmassa osassa keskeneräisiä projekteja. Eilen palaveerasin Sirpan ja museon harjoittelijan (jonka nimen epäkohteliaasti juuri nyt unohdin) kanssa aiheenamme taidemuseolle tuleva värinäyttely ja tänään puhuin muutamia minuuttipareja Mikon kanssa Käsityön museon näyttelystä. Alkuvuodesta alkaa intensiivinen kokoonrunnominen.

Tänään aamupäivällä tein uskaliaan tutkimusretken kaupunkiin, enkä joutunut väkijoukkojen tallaamaksi. Mutta ruokapaikkaa ei löytynyt, kaikki olivat täynnä. Raija kontaktoi iltapäivällä joulutervehdys-asioissa ja muutti varsin voimallisesti alkaneen apatia-illan ideamyssyttelyksi. Pitkästä aikaa tuli sellainen dynaaminen olo koneen ääressä. Nyt on vaikea irrottaa sormet näppäimiltä.

Oma olo on hilpeän vilkerinen, mutta muilla ehkä ei. Tänään tuli vain yksi työhön littyvä viesti, mutta sen sijaan kasapäin hyvän joulun toivotuksia ja yhtä paljon linkkejä erilaisiin joulustressiin liittyviin juttuihin... Olisikohan tässä syytä huolestua ystävistään? Aiheeseen liittyen päivän tiedepläjäys (vaikka onkin pari vuotta vanha tieto): Dogs experience stress at Christmas.

Toivoen ymmartamykseen ja kannatukseen Teidan puolelta.

s-track | Braund Reynolds - Rocket (Natural Gambler)

Keittiössä kiehuu punapuu ja mielessä ensi kevään värinäyttely. Coloriaa en ole onnistunut päästämään mielestäni, mutta en ole myöskään päässyt tekemiseen saakka. Sen verran kuitenkin tein, että meilasin Kelalle: tänä vuonna olen saanut lähes kymmenen viestiä koskien äitiyspakkauksen värivalintaa (Mikä väri tämä on? Miten nämä värit oikein valitaan? Tutkiiko näitä kukaan? jne.) Eniten on hämmentänyt 'joku vihreä kai tuo on' -väri, joka ilmeisestikin koetaan aika vieraaksi. Huomattavaa on, että kolmasosa viesteistä on tullut iseiltä (kuulostaa hassulta - miten hemmetissä tuo taipuu oikeasti?) Kelan sivulta ei ole ilmeisesti löytynyt yhteystietoja, joten olen sitten ollut seuraava oljenkorsi. Itsekään en löytänyt Kelan sivuilta oikeaa tahoa, mutta laitoin viestini palautelomakkeen kautta Jyväskylän Kelaan ja sain heti seuraavana aamuna viestin, että viestini on lähetetty eteenpäin hankintapalveluyksikköön Helsinkiin. Saa nähdä, tuleeko vastausta.

Muutamia päiviä sitten löysin suhteellisen hyvän radioaseman TotalRock.com - 24/7 Rock and Metal Radio, mutta ongelmana on tuo juontohölinän taso, jota ei kestä kuunnella. Tein paluun BBC6:n pariin, mutta onpahan pakopaikka, jos tulee pakollinen metallin tarve.

Vihdoinkin pääsin Nordea-spämmihuijattavien komeaan kaartiin. Viestissä oli niin mesevä allekirjoitus, että aion lainata sen omaan käyttööni: Toivoen ymmartamykseen ja kannatukseen Teidan puolelta. Kunnioittaen, Hallinto

s-track | The Specials - Stereotype

Viime perjantai-iltana hieman yli kymmenen ilmoitin tekniselle assarilleni, että eiköhän me yksi piparkakkutalo saada väkerrettyä taidemuseon myyjäisiin. Muutamien tuntien kuluttua jonkinasteinen talon näköinen luomus oli koossa. Vaikka talosta tulikin 70-lukulainen tasakattoinen lähiöratkaisu, olen varsin tyytyväinen väsäämiini kuusiin ja lumilyhtyihin. Varsinkin, kun ensimmäisen yritelmän dokumentointi on tuossa yläpuolella... (Assarin kommentti: Poron läjä)

Työt ovat ottaneet vallan, mutta jonkin verran olen ehtinyt leikkimään murtovarasta ja hiippailemaan talojen katoilla sorkkarauta kädessäni - ja tangoakin olen tanssinut Pariisissa (...Sly2/PS2). Kokemusmaailma avartuu.

Robbie-raamattu Feel on nyt luettu. Alan huolestua viime aikaisesta lukuharrastuksestani: viimeisimmät kirjat, jotka olen lukenut, ovat kaikki olleet monisataa sivuisia englanninkielisiä opuksia (...Harry Potter-painotteista tosin). Paitsi Kurt Cobainin elämänkerta, jonka lukemisen jälkeen toivoin, että olisin lukenut alkuperäisen englanninkielisen. Hmph.

s-track | X-Ray Spex - Oh Bondage Up Yours

Huu, tulee paineita. Sain eilen viestiä joltain englantilaiselta hemmolta, joka oli vahinkogooglannut blogiini ja alkanut vakiolukemaan because your language looks so *funny* but mostly because of your stunning images. Jouduin/pääsin samalla myös osaksi gweec-ketjua (Gweec = *Good will envy e-chain*: After receiving a gweec message please send a same kind of one to someone whose work you (almost) envy. Key word: good spirit.) *LOL* Hip hei! *Röyhistelee rintaansa ylpeänä*

Olen taas tänään ollut Zonessa kiinni. Vaikka olen käynyt maailman läpi jo useita kertoja. Vaikea sanoa, mikä tuossa viehättää. Ehkä tietynlainen karheus - kaikki ei olekaan valmiiksi pureskeltua ja siloteltua. Joten hyvä paikka oli jatkaa samantien hyvän tahdon kateus-ketjua.

Mitään järkevää en olekaan saanut aikaan. Aivopuutuma junnauttaa työtilannetta ja muutenkin on puolikuntoinen olo. Lepotilassa etsiydyin television ääreen: katsoin juuri FST:ltä aika mielenkiintoisen dokumentin norjalaisesta sarjamurhaajattaresta (Belle Gunnes), mikä toi mieleeni aikoinaan keskenjääneen makaaberin projektin kerätä linkkejä erilaisiin sarjamurhaajatuotemerkkeihin: Bellen nimellä myydään mm. stouttia, mutta ainakaan pikagooglaamalla en löytänyt makaabereita Lizzie Borden -nukkeja, joita pääsi huhun mukaan muutamia vuosia sitten myyntiin johonkin eurooppalaiseen suosittuun lelukauppaan, kun sisäänostajat eivät tunteneet tarinaa. Lieneekö huhu vai tosi? Jossain ainakin joskus bongasin Lz Borden-kirveitä, mutta niitäkään en nyt löytänyt. Mutta sentään jotain: ...adorable axe earrings.

Entryn kevennykseksi veljen lähettämä asiallinen dokumenttilinkkivinkki ekonomeista.

Työ alkaa stressata, joten lisää asiallisia joululahjavinkkejä ja vierdoja linkkejä tulossa lähiaikoina enemmänkin.

s-track | Sigur Ros - Hoppipolla

Sairaspäivä. Päässä on ylimääräistä painolastia ja outo vilunväre toisensa jälkeen. En uskalla mitata kuumetta. Mutta menen potemaan heti tämän kirjoitettuani:

Silakan vieraskirjaan oli tarttunut viesti Vadelmasta (Vadelmalta?). Hieno tuttavuus, upeaa toimintaa! Toivottavasti myös joskus jonkinlaista yhteistyötä H Silakan kanssa. Jossa muuten viikko sitten aukesi Salasana-teemainen näyttely, kutsuvieraanaan Jyväskylän aikuisopiston viestinnän perustutkintoa suorittavien näyttötöitä aiheeseen liittyen.

s-track | Cribs - You're Gonna Lose Us

Whoah. *Hirveästi* Coloriaan tullut palautetta tänään ja pitkästä aikaa yksi vähän kriittisempikin. Oikea kritiikki ja korjaukset faktatietoineen ovat enemmän kuin tervetullutta, mutta kun tulee puolen tunnin sisään kymmenen viestiä tyyliin Miksei täällä ole värianalyysiä?, erakkomieli tekee pesänsä sieluun ja käskee vetämään koko sivuston pois verkosta. Aika-ajoin tulee viestejä, joissa Colorian takana uskotaan olevan jonkun valtavan konsortion tai ihmeellisen väritutkimuslaitoksen (niinkuin tänään joku mainitsi) ja se on suurimmaksi osaksi aikaa hirmuisen huvittavaa. Mutta välillä (kuten tänään, peruskiireisenä päivänä), nuo MIKSEI-viestit alkavat melkein ärsyttää, kun sähköposti vilkkuu koko ajan ja päästä on niin vaikea koodata ulos opittua mallia replata kaikkiin viesteihin.

Palautteen seuralaisena tulee myös lisäpaineita löytää jostain aikaa tekemiselle. Vaikka sivusto onkin harrastus, on se kuitenkin julkinen ja pienet asiavirheetkin muuttuvat suuriksi, jos ne seisovat verkossa vuosikausia. Toisaalta, kannustava palaute antaa aina uuden sysäyksen väripuuhailuun ja välillä jopa palaa usko siihen, että joskus löydän laatuaikaa sivuston kanssa ja saan noita ikivanhojakin juttuja päivitettyä... Ilman vuorovaikutusta ja palautetta tämäkin harrastus olisi tylsää ja todennäköisesti lilluisi homekerroksen alla unohduksen kaivossa.

Ehkäpä ensitöikseni väsään etusivulle ison kyltin: Täällä ei ole värianalyysiä. Eikä tule, ellei joku sellaista Colorialle lahjoita.

Perusärtymys. Tauko voisi olla hyvä. Taidan mennä hetkeksi Robbien seuraan kaffeelle ja jatkan sitten töiden parissa suoremmalla selällä ja nopeammalla aivolla.

s-track | Fear Factory - Transgression

Eilinen oli kummallinen päivä. Kuuntelin melkoisesti Dresden Dollsia päivällä ja muutenkin oli sopivan hyvä melankolia, joten Huoneteatterin revyy ei oikein osunut minussa kohteeseensa. Pikkujouluissa kuitenkin oli ihan olevainen olo, vaikkakin kuitenkin väsyneen vetäytyvä. Neljältä nukkumaan ja seitsemän tunnin unien jälkeen aukesi tämä mukava sunnuntai, jossa pääosa ollut nukkumisella, syömisellä ja olemisella. Tänään oli joulukalenterin luukussa WSOYn vuonna 1961 julkaisema Värien kirja, Andreas Kornerupin ja Johan Henrik Wanscherin kirjan Farver i farver käännös, jota en ole koskaan ennen käsiini saanut. Hieno pieni aarre värikirjakokoelmaani!


Muutaman tunnin tein sentään töitäkin päivällä - kuuntelemalla samalla mm. Rocky Horror Shown Meksikon castingia vuodelta x - jos mahdollista, musiikki on vieläkin hillittömämpää espanjankielisenä. Nyt suoritan paluun töiden pariin kuuntelemalla Brucen Rock Showta.


Ehkä jo ensi viikolla suoritan paluun Coloriankin pariin.

s-track | Dusty Springfield - If You Go Away

Taas on viikonloppu? Viime viikolla olin tekevinäni valtavasti kaikenlaista, mutta aikaansaannokset ovat kyllä jossain toisessa universumissa.


Torstaina olin illalla aika mielenkiintoisessa 'immateriaalisen muotoilun' työpajassa. Mielenkiintoisessa sikäli, että idea oli hyvä. Lähdin kuitenkin liikkeelle sillä mielellä, että olin osallistumassa nimenomaan *immateriaalista* designia käsittelevään työpajaan, en teollisen muotoilun historiaa käsittelevälle luennolle, joten olin vähän pettynyt antiin. Mutta ei päivä hukkaankaan mennyt: tilaisuuden jälkeinen keskustelu hieman ryhdisti olotilaa ja päivän aikana tutustuin muutamaan uuteen ihmiseen ja sain kasvot parille nimelle, joiden kanssa olen joskus meilaillutkin.


Eilen puolestaan lähdin Luovan foorumin järjestämälle Tampereen reissulle. Kävimme ensin tutustumassa Akun tehtaaseen ja sitten oli kierros Finlaysonin alueen yrittäjien luona. Jälkimmäisen puolivahingossa missasin, mutta löysin sen sijaan itsestäni kunnon shoppailijan: joululahja veljelle, itselle Robbie-raamattu ja Antony & the Johnsonsin ja Dresden Dollsin levyt. Mutta kourutalttaa ei löytynyt irtokappaleena Tampereeltakaan - olisi pitänyt ostaa kokonainen sarja noin kymmenellä eurolla tai sadalla eurolla. Voisin vain sen yhden taltan hankkia noin parilla kymmenellä eurolla, niin olisin ihan tyytyväinen. Tästäkin on tullut tällainen puolen vuoden projekti.


Stunttipelaaja on töissä, enkä jaksa pahoittaa mieltäni edes yrittämällä loppubossin nirhaamista. Joten totean vain: Hmph. Työt.