Olen pitänyt työhuoneeni ovet avoinna noin kerran kuussa lauantaisin - ja tällä viikolla taas! Tänään menen valmistelemaan: tällä kertaa ajattelin ripustaa esille Kyynelpuutarha-kirjassa esiintyneitä ja siitä ulos jääneitä kyynel-akvarelleja. Aloitin viime viikolla niiden järjestelyn Turun Kirjakahvilassa ensi kuussa aukeavaa pienimuotoista kahvilanäyttelyä varten, ja aloin ihmetellä, miksi olen niitä vedoslaatikossa piilossa pitänyt. Niinpä kokeilen, jos tänään saisin jotenkin fiksusti niitä työhuoneelle esille.
Paitsi että tämä työhuoneputiikkikäytäntö on näköjään itselleni melko hyvä työkalu kohtuullisen järjestyksen pitämiseen, se myös vähän rytmittää ja keskittää tekemistä. Olen melko huono keskittymään ja etenkin luomistyöhön tarvitsen pitkää, "ehjää" aikaa, enkä sen vuoksi pidä ovea joka päivä auki ex tempore -vierailijoille. Toki olen avannut kolkuttelijoille, jos vain kuulen - keskittymiseni maksimoidakseni kuuntelen usein musiikkia kuulokkeilla, mikä aika hyvin peittää ulkopuoliset äänet. Lounaalle houkuttelevat ystäväni ovat saaneet turhan usein seistä ulkona ihan turhaan, kun kolkuttavalle ei ole avattu. (Anteeksi!)
(Sivuhuomautuksena: vastaanotan kyllä mielelläni vieraita työhuoneelleni etukäteen sovittaessa muinakin aikoina! Aikataulutetut tapaamiset eivät ole tippaakaan häiriöksi - päin vastoin. Usein silloin saa kohdata rauhassa ja työn tekemiseenkin tulee aina vähän uutta virtaa.)
Vaikka suomalainen kevät on aina yhtä arvaamaton ja toukokuukaan vielä harvoin oikeasti keväinen, oli viime viikko jo niin lämmin ja aurinkoinen, että haaveilin pienen keitaan rakentamisesta ulos näyteikkunani alle. Vähintään aioin kadulle nostaa kaksi tuolia, mutta suunnittelin jo jonkinlaisen kivan pikku puun ostamistakin - olisi ollut vehreä lepopysäkki vierailleni ja ohikulkijoille. Parin päivän jatkuva lumisade pyyhkäisi suunnitelmaani tuonnemmaksi. Vaikka nämä lumet tästä sulaisivatkin, ehkä tämä katuterassini toteutuu sitten seuraavalla kerralla, lauantaina 11.5.2019. Jos ei sada lisää lunta.
Onneksi on työhuoneella seinät ja katto, sinne voi tulla, vaikka olisi millainen myrsky ulkona. Siispä, tervetuloa!
---
I've been opening my studio doors for public about once month - and it's that time again on Saturday! This time I'm exhibiting my tear themed aquarelles. Last week I started to select my artworks for the (very) small exhibition next month at the Kirjakahvila / Book Café in Turku, and I started to wonder why I have kept them hiding on a drawer.
This "studio shop once a month" has been a good policy for me in keeping the studio tidy, and it also gives me time to concentrate on my work. I'm very poor in concentrating and especially for my creative work I need a long time without no interruptions, and that's why I cannot keep the studio door open each day for ex tempore visitors. If you knock, however, I will open, if I just hear you knocking - I usually keep my headphones on to maximise my concentration - and that also covers well the voices outside. My friends, who have came to ask me for a lunch, have too often stood outside in vain, when I haven't just heard them. (Sorry!)
(A note: however, I'm very glad to have visitors in other times too, if only agreed beforehand! Those scheduled meetings won't bother my work at all - on the contrary they usually give enough time to really meet and these kinds of appointments also bring new energy to my work in otherwise.)
Although Finnish spring is always unpredictable and even May is often still very wintery, last week was so full of spring that I dreamed of building a small oasis outside my studio. I thought I'd put two chairs in the front of my window and I also thought about buying a small tree - it would have been a green resting place for my guests and by-passers. Two days of continuous snowing wiped my plan to some future day. Even if all the snow would melt, maybe this street terrace will take its place better in next time, on Saturday, May 11, 2019. If it just won't snow then.
I'm lucky to have walls and ceiling on my studio, you can come in, however big storm outside. So, welcome!
.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti