Sataa, sataa - It Keeps Raining

"Myrskykeinu". Sarjasta "Ihmisiä saarillaan" // "Storm Swing". From series "People on Their Islands", 2014, edition of 30, pigment ink print, 15x15 cm + margin.

Viime viikonloppuna kävimme Isokarin majakalla. Luontoa, lampaita, ulkovessa, hyttysiä ja isoja ristilukkeja. Ilma tyyni ja aurinko paistoi - illalla nousi tiheä pimeys, jota majakan valo halkoi. Uskomattoman upeat kalliot ja merivesi oli lämmintä - vaikka uimaan en uskaltautunutkaan, niin kahlasin pitkään vedessä polviani myöten ja katselin merenpohjan kiviä kirkkaan veden läpi.

Majakka on oikeastaan Uudenkaupungin edustalla, mutta köröttelimme Raumalta paatilla useamman tunnin merimatkan Kylmäpihlajan majakan kautta koukaten ja useampien pookien kautta hidasta reittiä takaisin. Viisi-kuusi tuntia keinuvassa veneessä oli maakrapu-minälleni liikaa, sunnuntai-ilta meni maatessa huonovointisena ja päässä keinui vielä seuraavanakin päivänä (ja paluumatkalla junassa syöminen oli mahdotonta). Hetki kallioilla keskellä merta, keskellä ei mitään, oli kuitenkin sen arvoista.

Vietimme Raumalla myös ylimääräisen (ja sateisen) päivän. Rauman vanha kaupunki ei ole turhaan yksi Unescon maailmanperintökohteista - tuntuu kuin oikeasti kävelisi menneessä ajassa. Elokuun sateinen päivä oli hyvä päivä vierailla kaupungissa, kun turistimassat olivat jo hiljenneet ja sai valokuvia myös tyhjistä kaduista. Silti matkan väsymys puski päälle ja melkeinpä matkan helpottavimmalta tuntui hetki, kun sai vaihtaa kuivat sukat ja kengät jalkaansa ja istua paluubussiin. (Matka sai hieman surullisen lopun: viiden tunnin yhden bussin ja kahden junan paluumatka kasvoi seitsemään tuntiin, kun viimeinen juna seisoi muutaman tunnin Oriveden lähettyvillä henkilövahingon vuoksi.)

Muistikirjani säilyi tyhjänä koko matkan, mutta kameraan tallentui kymmeniä muistiinpanomaisia kuvia. Ja päähän tuli ideoita uusista kuvista, jotka toteutan lähitulevaisuudessa.

---

Last weekend we visited Isokari lighthouse on the west coast of Finland. Nature, sheeps, outdoor toilet with mosquitos and cross spiders. The weather was still and sunny - and in the evening the dense darkness took over, cutted only by the lighthouse light. The unbelievable beautiful rocks and the seawater was warm - even though I didn't go to swin, I walked long time in water reaching up to my knees and watched the stones at the bottom of the sea through the clear water.

The lighthouse is actually situated more near to Uusikaupunki town, but we took a boat from Rauma town for hours, and also visited Kylmäpihlaja lighthouse on our way, and on the way back we drove around near some pookis (sort of "lighthouses" without any lights in them), which made the trip a bit longer. Five-six hours in swaying boat was too much for landlubberish old me, and it took the whole Sunday evening to get over the nausea, and I still got the swinging feeling through the whole next day (and I couldn't eat anything on the train back home). But for those few moments in the middle of the sea, in the middle of nothingness, was worth it all.

We spent one extra (rainy) day in Rauma. Rauma old town is one of the Unesco world heritage sites, and I can understand why - there it really feels you are walking in past. The rainy Monday in August was a good day to visit the town, when most of the summer tourists were already gone and I was able to take some photos of the empty streets. But the tiredness of the trip started to take over, and almost the most  relieving moment was, when I could change my wet socks and shoes to the dry ones and then take the bus back. (The trip ended quite sadly: five hour trip with one bus and two trains took finally seven hours, when the last train was standing two hours at the end of the trip, because someone had walked under another train on the rail.)

I didn't make any sketches during the trip, but I took dozens of photo notes. And got some ideas of new pictures, to be made in the near future.