perjantaina, elokuuta 05, 2011

Billy Mackenzie - Sing That Song Again


[House. Pigmenttimustetuloste, ~27x27cm (+marginaali), ed. 10.]

Oudon paljon aikaa sain tänään kulumaan viimeisen vuoden aikana syntyneille asioille, jotka on vielä johonkin suuntaan vaiheessaan, vielä vailla loppuviimeistelyä tai päinvastoin, ihan alkuteloillaan. Varsinkin talvi kantoi kourissaan jos jonkinlaista uutta. Muun muassa viime vuoden puolella pystyyn pistetyn Kulttuuriosuuskunta Plankkon, joka on ehtinyt jo organisoida kaikenlaista pientä ja paljon suurempaa on luvassa. Plankkolainen näyttelyura alkoi Ensimmäinen kattaus -näyttelyllä Bistro Pannu & Huoneessa Tampereella (esillä 15.8. saakka), sitten kesäkuisella näyttelyllä Sodankylän elokuvajuhlilla ja seuraavana luvassa on osallistuminen Habitare-messuille syyskuun puolessa välissä. Messukokemusta ei ole juurikaan omaan taskuun kertynyt, joten koko prosessi on yhtä seikkailua. Tämän päivän pistin ennakkotiedotteita eteenpäin ja hoitelin muutenkin media-asioita kuntoon. Omalta osaltani sain pressikuvat jo valkattua, vaikka lopulliset messuille myyntiin menevät teokset varmistuvat joskus loppukuusta. Kaikenlaista pientä lippusta ja lappusta pöydät täynnä. Tiedote ja esittelyitä Plankkon sivuilta: www.plankko.fi

Sain tänään myös käyttööni kaksi uutta domainia, joista toiseen olisi tarkoitus loihtia itselleni ihan oikea artsuiluportfoliokotisivu ja toiseen mm. kuvituksia ja graafista suunnittelua ja kaikenlaista craftia sisältävä saitti. Suunnitelmat ovat piirtyneet jo paperille, ehkäpä ne jossain vaiheessa verkkoonkin päätyvät. Pakko on, kun toinen osoitteista on painettu jo limited edition -postikortteihin, jotka aion pistää myyntiin Porvoon näyttelyssä heti syyskuun alussa... Ja uusiin käyntikortteihini, jotka saanen painosta ensi viikolla. Jospa aika olisi niin lempeä, että tällä kertaa oikeasti saisin sivut tällä omalla painotuoteultimaattumillani valmiiksikin asti.

Tässä loman jälkeisessä työvyöryssä olen löytänyt jälleen itsestäni listailijan. Tai oikeasti postitittajan. Post-it-laputtajan. Kummasti rauhoittaa, kun kirjoittaa kaikki tehtävät asiat muistilapuille, pistää ne jonkinlaiseen järjestykseen ja napsii niitä pois sitä mukaa, kun homma tulee tehtyä. Tai jos ne työt eivät millään järjesty, niin ainakin ne laput saa suoraan halutessaan suoraan riviin.

Ei kommentteja: