Duran Duran - Before the Rain

[Vieras 4. Pigmenttimustetuloste, kuvakoko 42x27cm + marginaalit.]

Sain vihdoinkin itseni lauantaina liikkeelle virkistyshenkisesti ja käväisin Kipakoitten tapaamisessa Mäki-Matissa. Ihan älyttömän rentouttavaa tavata avoimia ja innovatiivisia ihmisiä kiireettömästi ja hyvässä meiningissä. Vaikka tuli vähän työjuttujakin puhuttua. Tarkoitus olisi kuitenkin jotenkin edesauttaa käsillätekemisen terapiaa vähän eteenpäin; on se konkreettinen käsillä tekeminen kuintekin niin palkitsevaa tässä bittien maailman ympäröimänä. Pieni hengähdystauko irti tästä maailmasta.

Huh. Alkuvuosi on kyllä vilahtanut ohi ihan hetkessä. Turun näyttely (Vanhan Raatihuoneen Galleria Timpan kanssa) on avattu ja pystyssä vielä pari viikkoa (viimeinen esilläolopäivä 6.2.) - juttua ei ole kyllä näkynyt Turun sanomissa vielä... saa nähdä tuleeko vai vaietaanko kuoliaaksi. Äänekosken Hoikkassalissa reilun viikon päästä aukeavan näyttelyn sopimukset, tiedotteet ja muut pressimatskut on hoidettu perille, nyt olisi vielä näyttelytöiden tekeminen + viimeistely. Aion viedä esille Harmoniassa kolme vuotta sitten esillä olleet metallipohjaiset Kuolinnaamiot ja niiden lisäksi ensiesityksensä saavat ("isoina" kuvina) Vieraat-kuvasarja ja yksi laserprinttaukseen pohjautuva installaatio, mikäli sitä kokoon ylipäätään saan.

Turun näyttelynpystytysreissu oli raskain tähän asti, mutta ehkä vasta alkua tulevalle keväälle... Ainakin lohduttaa tieto siitä, että olen selviämässä kuivalle maalle parista jättisuuresta projektista, huolimatta siitä, että käytännössä olen hiirenkäyttökiellossa. Mitenkähän tämä tilanne ratkeaa leipätöiden suhteen? Muutama on vähän kiikun kaakun: ikävä pettää asiakkaan odotukset, mutta ei sitä oman terveytensä kustannuksella kuitenkaan voi toimia. Asiat sumpliutunevat omalla painollaan.

Live Herring '11 -tapahtuman järkkääminen tuntuu onneksi vielä ainakin tässä vaiheessa ihan terapialta kaiken muun säädön rinnalla: iso urakka takana, menossa ja tulossakin, mutta samalla innovoivien ja itseohjautuvien ihmisten ja hienojen projektien kanssa työskentely on henkisesti niin palkitsevaa, että työn määrä unohtuu.

Nyt pitäisi rauhoittua hieman ja tyhjentää pää omista ideoista, että pääsisi purkamaan kunnialla rästisumaa. Työpäivä pitänee aloittaa kahvitauolla ja välipalalla.