...jos se Suomen kesä oli olevinaan kuuma, niin mitähän tämä on? Firenzessä päivät ovat olleet melkoista henkistä pystyssäpysymisharjoitusta ja asunnolle paluun rankin hetki on koittanut aina alaoven avauksen jälkeen: neljä kerrosta rappuja hissittömässä vanhassa talossa (ja kerroskorkeuskin on ainakin puolitoistakertainen...) Jalat ovat ihan riesuina, kun aina sitä ajelehtii jonnekin kauemmas maisemien magnetoimana, vaikka olisi tarkoitus käydä ihan vain vieressä vilkaisemassa kaupungin tohinaa. Mutta väsymyksen ja läkähdyttävän kuumuuden saa pestyä hyvin pois raikkaassa suihkussa - ja (!) asunnossamme on tuuletus (todellinen viiletin :))
Viikko on mennyt kuitenkin aika rauhallisissa merkeissä, eikä varsinaisiin turistipyydyksiin ole vielä osuttu. Mercato centralissa kävimme heti ensimmäisenä päivänä, mutta se nyt sattuu olemaan lähin ruokakauppa. Järkyttävän hyvää ruokaa! Asunnolla on ollut ruhtinaallinen aamupala- ja iltapalatarjoilu, vaikka ei ulkonasyöminenkään mitään kallista ole. Varsin täyttäviä leipäsiä saa muutamalla eurolla. On vain niin kuuma, ettei tee mieli syödä mitään.
Prepaid-liittymän hankkiminen mokkulaan oli melkoinen show, kun kaupassa tietenkin otettiin terrorismin pelossa henkkareista kolmet kopiot ja nimikin laitettiin kolmeen kohtaan. Mitään APN-osoitteita tai muita ei sidedishina tullut (eikä olisi tullut kuittiakaan, ellei olisi tajunnut pyytää), joten eihän nettiin päässyt ekalla yrittämällä. Seuraavana päivänä TIMin liikkeessä löytyi sentään jotenkin englantia puhuva tyyppi ja voi kyllä sanoa, että palvelu oli loistavaa ja ystävällistä, vaikka ongelma ei sitten ratkennutkaan. Lopulta päädyin läppärini kanssa kahvilaan, jossa oli free wifi ja jossa pikku nörtittärenä googlasin ratkaisun. Kävi kieltämättä mielessä, että kannattikohan tuo liittymän osto, kun ko. kahvila on vieressä, eikä siellä joutunut edes antamaan henkkareitaan (kuten Italian laki vaatii) - mutta viimeksi tänään, kun katselin menoreittiä Lastra a Signaan, oma pikku nettinen oli enemmän kuin hyödyksi!
Alkuviikosta hankimme myös liput Leonard Cohenin keikalle, joka järkätään ensi keskiviikkona Santa Crocen aukiolla, mutta muutoin päivät ovat menneetkin vain päämäärättömään vaelteluun - itse olen poikennut useammassakin Gelateriassa ja Timpasta on tullut jo yhden levykaupan vakioasiakas... Tänään kumminkin päätimme käydä lähikylässä, Lastra a Signassa, joka sijaitsee 10-20 kilometria Firenzen ulkopuolella (oppaiden arviot olivat 8, 12, 16 ja 18 km - siitä voi valita). Junalippu maksoi 1.90 ja matka kesti ehkä vartin, joten ei kaukana jokatapauksessa. Olin lukenut, että siellä järjestetään nyt jonkinlaiset juhlat Antica Fiera di Mezzagosto, jotka perustuvat muinaisroomalaiseen perinteeseen ja ovat sittemmin olleet Neitsyt Marian juhlat.
Pohjoismaisina turisteina saavuimme kaupunkiin kohtuulliseen iltapäivän aikaan kahden maissa vain huomataksemme, että kaupunki on tyhjä (jäätelöbaari oli onneksi auki, melkein kaikki muu olikin kiinni). Juhlat alkoivat plakaatin mukaan viideltä ja siinä main sitten kaupunki alkoikin hiljalleen herätä henkiin ja kojuja alettiin rakennella katujen vierelle. Kuuden maissa alkoi jo oikeasti olla ihan juhlan tuntua: näimme Firenzen lipunheittäjien kulkueen ja lipunheittoakin ja söimme ihan perinteistä toscanalaista papua, leipää ja paistettua lihaa. Taisimme olla pienen kaupungin ainoat turistit; kaikki tuntuivat tuntevan toisensa ja selkeästikin ulkomaalaiskontakti hämmensi enemmän kuin täällä Firenzen keskustassa. Täytyy ylpeänä sanoa, että suoriuduin aika hyvin italiaksi (ja viittomalla). Lopulta lähdimme jo kymmenen vaille kahdeksan junalla takaisin Firenzeen - vaikka tuntui, että juhlat vasta alkoivat käynnistyä.
Mutta vaikka matkalla vielä vähän harmittikin aikainen paluu, ihan hyvä varmaan antaa jaloille vähän rauhaa, koska huomenna on taas pienimuotoinen maratonpäivä: kirppari ja kaikenlaista muuta pientä...
Mukava uutinen Suomestakin: Art Fair Suomesta meni heti ekana päivänä työ! Vielä kaksi työtä myytävänä, niin ei tarvitsisi miettiä tuota poishaun organiseeraamista ensi viikonloppuun... Uh.
Random prints -projekti on vaiheessaan: kirjeitä olen jättänyt ehkä parisen kymmentä, ja kontakteja on tullut kolme. Raportoin tilanteesta myös Facebookissa Viljelen loput kirjeet parin seuraavan viikon aikana, toivottavasti loputkin löytävät kotinsa.... :)
lauantaina, elokuuta 28, 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti