Marras- ja joulukuun puuhailin niin aktiivisesti, etten oikein edes muista, mitä tuli tehtyä. Näyttely Galleria Beckerissä livahti ohi melkein itseltäkin huomaamatta (no, aikalailla monelta muultakin - niin vähän ihmisiä ei ole käynyt ja niin vähän teoksia myyty yhdessäkään näyttelyssäni pitkään, pitkään aikaan). Heti näyttelyn avajaisten jälkeen keskityin toden teolla järjestelemään työhuonetta avointen ovien viikkoa varten ja sain tilat esittelykuntoon juuri ja juuri ennen ovien avautumista.
Avointen ovien viikko olikin sitten todellinen kesä talven keskellä: työhuoneen termostaatti oli rikki. Parhaimmillaan lämpötila keikkui siinä 25-27 asteen tienoilla ja minä kesävaatteissani, kaikki vieraat hikeä valuen talvivaatteissaan - visiitit jäivät monelta aika lyhyeksi. Totuin lämpöön melko nopeasti ja iltaisin kotona palelin useampi villapaita päälläni, vällyjen alla.
Kelluin viikon jonkinlaisessa auvoisassa väsymyksen ja uuden työhuoneen aikaansaaman onnen tilassa, mutta kaikkein hienoin hetki oli, kun viimeisen aukiolopäivän aamuna luin Tuijatan blogista hänen postauksensa Kyynelpuutarhurin päiväkirjasta.
Nyt on työhuoneen työpöytäkin jo tyhjennetty työtä varten. Jo jouluaaton aattona vielä raivasimme hieman tilaa työhuoneellani termostaatin korjaajia varten ja heti vuoden ensimmäisenä päivänä kävin siirtelemässä loppuja avointen ovien viikkoa varten esille nostettuja tavaroita paikoilleen.
Vielä tämä viikko menee tylsissä paperihommissa: laskujen kirjoittamista ja maksamista, viimeisten viime vuoden paperiasioiden selvittely, lähetyslistojen kirjoittelu ja lähettely... Kortti-inventaarion aloitin, ja ajattelin nyt muuton takia tehdä ihan perusteellisen vedosinventaarionkin, samalla, kun siirrän kaikki oikeille paikoilleen. Mutta samalla olen muistikirjoihini kirjoitellut uusia sanoja, jotka eivät liity mihinkään tylsään toimistotyöhön millään tavalla.
Saas nähdä, mitä tästä syntyy.
---
On November and December I had so much to do, that I don't even remember everything I did. My exhibition at Gallery Becker went by so fast that I didn't even hardly notice it myself (and many others didn't notice that either - I haven't had this poor amount of visitors or sold artworks in any exhibition for a very long time). Right after the vernissage I just concentrated on getting my new studio ready for my open doors week, and I managed to do that right just before the doors opening.
The open doors week was a kind of summer amidst winter: my radiator thermostat was broken. At the highest the temperature at my studio was about 25-27 degrees C, I was wearing my summer clothes but all my guests were sweating on their winter gear - many of them cut their visit short. I got used to this warmth fast and on the evenings I was feeling very very cold at home, even with wearing a couple of woollen sweaters.
For the whole week I floated in some kind of mixed state of blissy tiredness and the happiness about my new studio, but the most happiest day of all was when I, at the last opening day, saw that there was a posting of my book at Tuijata's blog - which is one of my favourite literature blogs! (In Finnish only, though.)
Now my studio desk is already emptied for my work. Already at the day before Christmas eve we emptied some space for the radiator thermostat repairers, and at the very first day of the year I went to move away some stuff that I had placed out for display for my open doors week.
This week is due to go by with doing boring office jobs: writing bills and paying them, clearing out some last year's paperwork, writing shipping lists and delivery orders... I started already making my postcard inventory, and I also thought that I'd make a full print inventory too, at the same time as I place everything on their right places. But at the very time I've been writing new words on my notebooks, which have nothing to do with any boring office jobs.
Let's see where it will take me.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti