Mitäpä minä? No, tätä. Kiire, kaaos, kaikkialle sohiminen. Viime viikonloppuna järjestetystä Jyväskylän taiteilijaseuran teosvälityksestä en ehtinyt edes blogissani mainostaa, vaikka ylväs aikomus oli. Otin projektin järjestääkseni, ja kuten aina, vetäisin taas jotenkin koko homman läpi niin hanat auki, että olin aivan valveunessa sen jälkeen. Vaikka ei olisi ehkä tarvinnut: ihania vapaaehtoisia kollegoita oli tilassa valvomassa ja ripustus, valvominen/myyntityö ja purkaminen sujuivat kaikki kuin pienen ohjelmoidun työläisarmeijan tekemänä. Teoksia myytiin ihan kivasti, mutta harmittaa, että muutamilta kaikkein ahkerimmilta jäi kaupat tekemättä. Toivottavasti tulee jälkimyyntiä, että jokainen talkoolainen saisi "palkkansa" muunakin kuin hyvänä mielenä (ja väsymyksenä).
Alkuviikko sujuikin vielä teosmyynnin jälkihommissa samalla, kun toisella kädellä kirjoitin tiedotetta Rikhardinkadun kirjaston lastenosaston marraskuiseen kuvitusnäyttelyyni, ja toisella pitelin imuria, kun luonnonvaloloisteputkien asentaja porasi kattoon reikää. Tarkistin painosta saapuneet akyliittikuvat kirjastonäyttelyyn, ihmettelin Ikean kehystilaustani (ei ollut eka edes lähtenyt, huolimattomuuttani - ja nyt jännään ehtiikö), kävin noutamassa kaakkuja isäni syntymäpäiväjuhlille ja juhlissa ollessani kauhistelin Berliiniin asiakkaalle mukamas hyvässä paketissa lähetetyn työn totaalista turmeltumista postin käsissä (korvausprosessi on pahoin kesken). Kävin Recenartilla kuvassa puhumassa väreistä ja muustakin (mikä ihana henkinen tauko kaikkeen muuhun); palaveerattiin lyhyesti Tourulan kuvataiteilijoiden avointen ovien tapahtumasta, pakkasin Helsinkiin popupiin lähtevät tavarat kasaan. Juoksin paketteja Matkahuollosta ja Matkahuoltoon, Postista ja Postiin, ja kun eilen tulin takaisin kotiin, en enää jaksanut tehdä mitään, vaikka olisi pitänyt.
Tänään olen hiljalleen käynyt yksi posti kerrallaan läpi viikon aikana kertyneitä työjuttuja, joita en ole aiemmin ehtinyt hoitamaan. To do -lista alkaa olla aika hälyttävän pitkä, mutta eiköhän se siitä. Luulen, että pitkä, lämmin kylpy auttaa jäsentämään asiat niin, että kun jossain vaiheessa palaan takaisin työn ääreen, kaikki sujuu suit sait vain!
---
What have I done lately? Well, this and that, usual stuff. Hurry, chaos, running around like a headless chicken. I didn't even find time to advertise the Jyväskylä Artists' Association's art sales last weekend, even though I planned to do so. I somehow ended to organize the whole project, and it's sort of my way of doing things in full steam, which always leads to an almost total stand-by brain after the event. And I didn't even have to: there were my wonderful artists collagues volunteering, and setting up the event, volunteering there during the event and then packing everything off happened so fast that it was like a small, programmed working army doing stuff. There vere plenty of artworks sold, but I'm a little bit bummed that some of the most devoted volunteers didn't sell anything. I wish that there will be some after-sales, so every volunteer could get 'paid' in some way.
The beginning of the week was all about the small finishing touches of the event, at the same time when I wrote my press release for my illustration exhibition at the Rikhardinkatu Library Children's department in November with my other hand, while the other was helding a vacuum cleaner, as the lighting fitter placed full spectrum natural fluorescent tubes onto my ceiling. I checked the akylite prints that came from the printing house, and I wondered about my Ikea frame order (which I hadn't even placed, and now I'm keeping my fingers crossed that they will make in time), I picked some cakes for my father's birthday and as I was at the birthday I received email from my customer in Berlin, about the print that was totally crushed in the mail. I visited the new premises of Recenart (what a joyful mental pause on everything else surrounding me right now); I was at the meeting about an open doors event in Tourula Artists' Studio, and I packed my Helsinki Plankko Popup packages ready. I did pickup some parcels and sent some, and yesterday when I finally got back home, I was too tired to do anything anymore...
Today I've been reading my email, one by one, finishing all the stuff I didn't have time to do last week. My to do list is starting to be alarmingly long, but I guess I'll manage. I think that maybe it's the long hot bath that makes me organize everything in my head in a way, that when I'll in some point return to my work, everything happens hands down.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti