Teos2016 (II)

Vuotuinen taidegrafiikan ja veistosten myyntitapahtuma järjestetään 25.2.-6.3.2016 Kaapelitehtaalla. Nämä löytyvät sieltä!

Julkaissut Päivi Hintsanen 24. helmikuuta 2016

Kävin Helsingissä. Vein teokset Kaapelille, kävin tutustumassa kahteen tilaan ja kuvaamassa ne tulevia projekteja varten, hain Puunsielut-sarjan Rööperin taidesalongista kotiin, vein teoksia Grafoteekkiin ja kävin materiaaliostoksilla. Tehosuorittamisen jälkeen ei haitannuut vaikka juna ei liikahtanut puoleen tuntiin mihinkään, koska kuljettajaa ei ollut, ja naurattikin, kun konduktööritär alkoi kuulostaa jo niin väsyneen sekavalta kuulutuksissaan, koska se kuljettaja ei tullut. Mutta onneksi joku otti junan ohjaimet käsiinsä ja päästiin puksuttamaan kotia kohti ja oltiin eteisessämme jo kymmenen jälkeen, ihan säälliseen aikaan siis. Vielä ehdin tajuamaan hukanneeni yhden kokonaisen viikon, ennenkuin pääsin nukkumaan asti, ja sen hukatun viikon katoamista selvitellessä ja paikkaillessa tämä päivä onkin kulunut rattoisasti.

---

I took a trip to Helsinki. I took my works to Cable Factory, I visited two spaces and photographed them for my future projects, I got my Wood Spirits artworks back home from Rööperin taidesalonki, I took some prints to Grafoteekki and did some material shopping. After this efficient running around I didn't mind at all waiting the train to leave for over half an hour - because it was missing a driver. And I did laugh a bit, when the train conductorness started to sound very tiredly confused in her announces, because the train driver just didn't show up. But luckily someone did take control of the train in some point and we got to leave back home in which we arrived at about ten at the evening. Still I had time to realise that I had lost one whole week somewhere, and trying to find out where that week did go and trying to figure out where fit all those seven days tasks has kept my day today full.

Teos2016

Suomen taidegraafikoiden teosvälitystilaisuus tulossa. Tänään pakkailin teoksia työhuoneella ja melkein sain valmiiksikin päivän urakan, ennenkuin elämä toi pienen mutkan eteen. Jotain pientä jäi tekemättä, mutta tarpeeksi ehdin tehdä kuitenkin ja TEOS 2016 -tapahtumaan teokset pakattua, ja illan aikana ympäröivä elämäkin on taas asettunut uudelleen uomilleen. Helsinkiä kohti siis.

The annual art sales event of the prints is taking place soon. Today I packed some of my works at the studio and almost got the project finished, before life took another unexpected turn. I wasn't able to finish it all, but however I made enough, and got those TEOS2016 event artworks packed - and during the evening also the life around me got back to its tracks. So, towards Helsinki.

Teos2016 / Facebook

Hienoutta ja huonoutta / Something good, something bad

Tuulenvire oksien välissä - A Breeze Among the Branches, 2014

Voi, kun voisi kertoa kaikki hienot asiat, joita tässä on tapahtunut. Jotain Hienojen Asioiden suuruuden mittakaavasta ehkä ymmärtää, jos sanon, että Keski-Suomen Taikelta saamani 1000 euron kohdeapuraha ei ole se kaikkein hienoin juttu.

Ja voi, kun pääsisi avautumaan kaikesta loskasta, jota on taas eteen tullut. Siitä en viitsi kaivaa edes esimerkkiä.

Eli vaaka jälleen aikalailla tasapainossa.

Tänään sain Tampereen näyttelyn kutsukortit noudettua painosta ja pistin samantien postitse menemään Galleriaan, nyt pitäisi vielä mediatiedote rustata, niin valmistelevat työt olisi tehty. Apurahahakemuksien laatimiseen olen kuluttanut muutaman päivän, samoin kirjanpitoon ja budjetin laskentaan ja muihin todellisuutta ruostuttaviin paperihommiin. Sormet syyhyäisivät taas jo luovan työn pariin, toivottavasti huomenna vihdoin onnistuukin. Jos saan pidettyä itseni vielä tänään kurissa ja ojennuksessa, toivoa on. Olen pistänyt tämän päivän viimeiseksi paperityöläispäiväkseni, mutta maali silti näyttää olevan vielä niin kovin kaukana tämän omatekoisen deadlinen alla, että voimat ovat loppua.

---

I wish I could share all the nice things, that have happen. The magnitude of these Great Things might probably be somehow understood, if I tell, that a 1000 euro grant from the local Arts Council is not the biggest thing happening right now!

And I wish I could just pour out all the s**t that has been happening. I won't even give an example of one.

So, the balance is about even.

Today I finally got to pick up the invitation cards to Tampere exhibition and I sent them to the Gallery rightaway by post. I still should write a press release of he exhibition, and then all the preparation stuff (paperwise) would be finished. I've spent a few days writing grant applications, also keeping my books and budgets balance - I've spent my time in all those paper works which are gathering rust upon my everyday life. I wish I could get to do creative work again, and hopefully tomorrow I'll be able to. If I still obey myself today and keep a strick discipline on finishing all the paper work stuff listed, there's some hope. I've marked today to be my last day as a office worker, but still the finishing line seems to be so very far away... I'm wondering if I'm able to.

Julisteesta / About the poster

Koska olen toteuttamassa n. vuoden päästä itselleni ehkä merkittävintä näyttelyprojektia, tämä vuosi oli suunniteltava niin, että selviäisin mahdollisimman vähällä kaikesta ekstrasta (kuten tiedotteet, julisteet, kutsarit, ja kaikki sellainen näyttelyjärjestelyyn liittyvä sälä). Jotta aikaa jäisi maksimissaan luovalle työlle. (Ja taloudellisestikin vähän enemmän liikkumatilaa. Tässä kaivellaan kolikkopussin pohjia.) Aloin miettiä, että miksen tekisi näyttelyjulisteita kuten bändit ennen vanhaan (ehkä edelleen?) tekivät julisteensa: alareunaan jätettiin tyhjä tila, johon sitten saattoi kirjoittaa jotain.

Tässä nyt suunnittelen pohjaa, joka voisi toimia useamman näyttelyn julisteena, ja johon voisin jollain kikalla kiinnittää jokseenkin kauniisti sitten varsinaiset näyttelytiedot. Vähän vielä mietin leikkaa/liimaa-pelin järkevyyttä. Lähinnä sitä, että (ilman A3 printteriä tuota infoa ei saa ) pakostakaan paikalleen niin silmiä hivelevän kauniisti kuin ehkä sitten pitäisi, ja toisaalta sitä, että viehän näyttelyinfojen tulostelu ja paikalleen liimaaminen sitten aikaa. Mutta ei hirveän paljon enemmän kuin julisteiden lähettely printtitalolle, koevedoksen tsekkaaminen ja noutaminen erikseen joka kerta, ja rahaakin säästyy huomattavasti.

Ajatus on vielä prosessissa, mutta ehkä se tästä lähtee...

---

One year from now, I'm planning to have an exhibition, which is propably the most meaningful for myself so far, and because of that I had to plan this year so that I could manage all the extra thingies (like writing press releases, making posters and exhibition invitations, and all the stuff connected with exhibition planning). So I could have maximum time for my creative work. (And also some room with my financial situation - here I am using the last coins from my wallet). I started to think, that why wouldn't I make the exhibition posters in a similar way that the bands used to (maybe they still do?): leaving an empty space on the bottom of the poster, so you could then write something into it.

Now, here I am planning a template, that could work for several exhibitions, and to which I could in some, still mysterious, way to attach the exhibition info. Still I have to consider if the cut and glue system is sensible enough. It's obvious, that you really can't place the info into the paper so beautifully as I wish (with no A3 printer in use), and also, it then takes time to print those infos and glue them on. But then again, not so much more than remaking the poster for each exhibition, uploading the poster each time separately to the printer, taking the time for going to view the proof, and then getting the prints from the print house, each time. And also, a lot money can be saved.

Still in process, but getting there...

Hiljaista pakertamista // Slow, Silent Working

Sähköpostiin tippuu joka päivä tapahtumakutsuja, joihin useimpiin en ehdi edes reagoida, kun ne ovatkin jo ohi. Meneillään on useampia projekteja, jotka ahmivat aikaa, ja ahmisivat enemmänkin, jos olisi antaa. Jokseenkin levollisen mielen olen onnistunut kuitenkin hankkimaan järjestelmällisyydelläni: olen näyttelyjä suunnitellessani hylännyt taiteilijan kaulaliinani ja pukenut ylleni tehotuottajan huivin.

Kaikista pienistä tehostuskeinoista ylpein olen uusista aikatauluistani ja budjettisysteemeistäni. Kun viime syksynä hahmotin, kuinka täynnä tämä vuosi on kilkettä ja säätöä, laadin itselleni yhden toimintabudjetin (erillisten näyttelykohtaisten sijaan) ja se on osoittautunut käsittämättömän hyväksi työkaluksi kokonaisuuden hallinnassa. Olen tehnyt myös erilaisia aikatauluja aiemminkin, mutta nyt olen saanut aikaiseksi mega-aikataulun, jossa kaikki deadlinet on listattu ja värikoodattu ja tehtävistä upotettu lisätiedot mukaan, ettei mitään joudu etsimään muualta. Tietenkin, kaikki deadlinet kalenteritaulukkoon naputeltuani tuli jonkinasteinen tukehtumisrefleksi, kun jatkuvien viimeisten päivämäärien massa tuntui niin loputtomalta - mutta sitten itsekin tajusin, että tottakai se siltä vaikuttaa, kun väliin ei ole merkitty niitä eräpäivättömiä päiviä lainkaan.

Silti erilaisia deadlineja on jo melkein sata. Siis keskivertona joka kolmas päivä. Yritän kaikin voimin olla ajattelematta sitä, että on vuoden toinen kuukausi ja vasta vain osa vuoden projekteista hahmottunut kalenteriin... Jos nyt tehokas tuottaja sisälläni vaan malttaisi olla lähtemättä liian pitkälle kahvitunnille - tai vuorotteluvapaalle.

---

I'm receiving several event invitations each day, and to most of them I don't even manage to react, before they are already over. I have several time consuming projects going on, which would just about consume all the time that I'd let to be consumed. I have a somewhat easy mind with my organizer skills: when planning exhibitions, I have totally lost my artist muffler and put on my power producer scarf.

Of all my small efforts to boost my activities, I'm most proud of my new schedules and budgeting systems. When, last autumn, I realised how full this year is with bits and bobs, I created one total budgeting system (instead of several exhibition cost budgets) and it has proven to be a unbelievable good tool with the big picture. I have also made different schedules before, but now I've managed to create a mega schedule with all deadlines listed and colour coded, and with meta info included, so that I don't really have to look info from anywhere else. Of course, after the input of all the deadlines in the calendar table I had some kind of choking reflex, when the continuing list of the deadline dates seemed to be just endless - but then I realised, that of course it looks like that because all the "ordinary" days have been left out.

Still, there are almost hundred deadlines already. That is, one in three days, approximately. I'm using all my strength not to thing about the fact, that it is only the second month of the year, and only a tiny part of the deadlines of this years projects are marked on my calendar. I just hope that the power producer in me doesn't take too long coffee breaks - or somehow get the idea to have a long leave.