[Poissa 80. Pigmenttimustetuloste, 15x14cm.]
Tänään on ollut kovasti artsupainotteinen päivä. Aamulla odotti meilissä sähköposti, jossa tiedusteltiin neljän teoksen hintaa. (Hieno temaattinen jatko eiliselle: onnistuin myymään teoksen puhelinmyyjälle!) Vaikka kauppoja ei lopulta koskaan syntyisikään, on aina hienoa kuulla, että joku on löytänyt kuvistani jotain itselleen. Päivä virittyi duuriin heti alussaan.
Työpaikallakin tuli käännyttyä: Lumière40100-palaverissa sain käteeni oikein NUIJAn, jolla kolautin palaverin alkaneeksi ja loppuneeksi. Loistavaa! Hankintalistalle pitää saada kyllä oma nuija - jollain tyylikkäällä respektikoristuksella.
Lahden näyttely häämöttää parin viikon päästä ja julisteiden, kutsareiden ja pressin rustaaminen olisi ajankohtaista. Nyt. Näyttelyn sisältö siis pitää lyödä lukkoon myös. Piti viedä galleriaan esille yksi flash-juttu, mutta en saa ajoissa valmiiksi, joten jää odottamaan parempaa elämää. Harmittaa kyllä. Mutta aion viedä Lahteen kolmen työn kombinaation: pimennettävään huoneeseen (johon piti tulla se flash) Wanhassa Woimalassa alkukesästä esillä olleen Poissa -sarjan inkarnaation ja toiseen huoneeseen yhdistelmän parin vuoden takaisesta Harmoniassa esillä olleesta Olipa kerran... -näyttelystä ja Jämsässä ensi-iltansa saaneen Muualla-näyttelystä. Nimeksi tullee siis luontevasti Olipa kerran muualla. Heh. Tätä mielikuvitusta ja verbaliikkaa on vaikea hillitä.
Etenkin jännittää se, miltä tuo Poissa-sarja tulee näyttämään: pienessä luonnonvalottomassa tilassa se tulee olemaan totaalisesti erilainen kuin mitä se suuressa, korkeassa ja ihanan valoisassa Wanhan Woimalan tilassa oli.
Tänään, kun poistuin kaupasta, tuntematon nainen pysäytti minut ja sanoi, että meidän näyttelymme olisi pitänyt olla Wanhassa Woimalassa koko kesän, hänellä oli sitä ikävä. No, niin minullakin.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti