maanantaina, tammikuuta 24, 2022

Toimistotöissä - Office work

On kyllä ihan käsittämätöntä, mistä kaiken maailman paperityötä ilmaantuu työpöydälle ja vastaamattomia meilejä sähköpostiin... yhden viikon aikana. Olen jo vuosien ajan pitänyt maanantaita toimistopäivänä ja hiljalleen siitä alkaakin tulla ihan siedettävä rutiini, kun muistaa ottaa työpöydälle lepäämään kahvikupin ja korviin hyvää kuunneltavaa. 

It always astonishes me when I realise how much paper work there is on my desk and how much email to be replied there is in just one week's time. For years now, I've had office-Mondays and slowly it has turned in bearable routine, as long as I remember to bring a coffee cup on my desk and plug my earphones in.

Viime vuoden aikana maanantairutiinini täydentyi sillä, että päätin pyhittää sen täysin työkoneen äärellä istumiselle. Aiemmin yritin hoitaa kaikki paperiasiat nopeasti iltapäivään mennessä ja sitten vielä syöksyä luovan työn pariin illaksi, mutta jos jotain inhoan, niin aikataulun säläisyyttä. Sitä, että on koko ajan kiireen tuntu ja varttitunnin silpuiksi jaettu aika tuntuu karkaavan käsistä. Jossain vaiheessa tajusin, että en tuolla ryntäilyllä tuo toivomaani aikaa luovaan työhön, vaan ihan hirveän kuluttavaahan se oli ja heijastuu seuraavan päivänkin olotilaan.

During last year my Monday routine was once more changed a bit: I decided to dedicate it totally to sitting by my computer. Before I tried to clear all my paperwork by afternoon and then I ran back to my creative work for the evening, but if there's something I really hate, it's the scattered schedules. The feeling of hurry all the time and when the time just feels slipping away in short pieces. At one point I realised, that when I run around, it doesn't make me more any creative time, but it was just consumptive and I felt it often still in the very next day.

Joten nyt istun maanantaisin ihan kaikessa rauhassa toimistokoltussani koneen ääreen, hoidan vakuutukset, laskut ja kaiken muun virallisen, vastaan meileihin, teen kaikki muutkin paperiasiat ilman kiirettä. Ja jos aikaa jää, niin en paniikinomaisesti syöksy päätyöni ääreen, vaan teen ihan jotain muuta. Päivittelen Colorian väriartikkeleita tai - niin kuin nyt - jatkan harjoituksiani Illustratorin käytössä. Sen osalta erityisen mielekäs on projekti, jossa tutkin vanhoja väriympyröitä ja toisinnan ne Illustratorilla - ja teen niistä myös sellaiset versiot, jossa huomioin, mikä näiden yli satavuotiaiden ympyröiden alkuperäinen väri on todennäköisesti ollut. (Ja samalla totta kai tutustun niitä koskeviin alkuperäisiin materiaaleihin). Valmiit kuvat laitan myyntiin Colorian Society6-kauppaan.

That is why I now put my office worker's glasses on on Mondays, take care of all the insurances, bills and all the other official things, I reply my emails and do all the other paper stuff without any hurry. And if there's some time left, I don't rush to my main work, but do something completely different. I update Coloria colour articles - or, like at the moment - I continue my Illustrator practises. Especially I like my project where I study old colour wheels and re-make them using Illustrator - I also make interpretations where I try to find out which were the original colours of these colour systems, which were printed often over hundred years ago. (And of course I get to know the original materials at the same time.) The finished images can be bought at my Coloria Society6 store.

Yllättävää, kuinka paljon tämä lataa energiaa viikkoon: kiireettömyys ja se, että tekee jotain, joka on lähellä varsinaista päätyötä, mutta kuitenkin niin kaukana, että se ei painele samoja kuormittavuusnappuloita.

It's surprising how energizing this feels: the feeling of having time enough - and to do something which is near enough my main work, but still so far, that it doesn't burden so much.

.

perjantaina, tammikuuta 21, 2022

Kuvia uudesta työtilasta... / Photos from my new extra studio

Näyttää ehkä varastolta, mutta sehän se oikeasti onkin! Kevyt onni on saada kaikki luonnonväritavarat hyllyihin järjestykseen, josta saan tarvitsemiani aineita nopeasti käyttöön, eikä työhön ryhtyminen tarkoita enää kymmenien laatikoiden nostelua paikaltaan, jotta saa sen, mitä tarvitsee. Hyllyihin sain myös paperini ja kaikki lankani asianmukaiseen järjestykseen. Tässä kuvassa tuossa takaosassa ei ole valo päällä, mutta testin jälkeen olen todennut, että uuden pöydän ääressä on aivan erinomaista piirrellä ja maalailla.

It might look like storage room, but then again, it is one! What a light feeling of happiness when you get all your natural dye stuff on those shelves, on their own places, where I can get all stuff easily for use not needing to lift dozens of boxes to just get the one thing I need. I also got my papers and yarns on their places. In this photo there isn't light on at the back of the room, but I've already found the desk just perfect for drawing and painting.

Vielä on joitakin asioita, jotka on järjestelemättä, mutta näiden kassien purkaminen onkin sopivaa taukojumppaa istuskelun välillä. Niiden purkaminen sujuu nopeasti, kun tavaroilla on paikat, joihin ne laittaa.

There are still some things not on their places, but emptying these bags is just a perfect thing to do in between the work sessions. And it goes fast when there are places to put everything in.

Työtilan kohokohta ei ehkä näytä juuri miltään, mutta on sitäkin tärkeämpi! Ihan oma pöytä (joku puutarhurin kasvi-istutus taso) paperien värjäämiselle. Erityisesti tämä on se työ, jota en voi oikein tehdä Keskustien päätyöhuoneellani, ja joka aiemmin vei keittiössämme kaiken tilan: värjättäviä papereita kun pitää liottaa vuoissaan aika pitkiä aikoja ja se vie aika paljon pöytätilaa. Tähän saan lisähyllyjen avulla kuusi settiä yhtäaikaa - ja vielä pigmenttisaostuksen samanaikaisesti!

The hightlight of my extra work space doesn't look like much, but it is even more important! A desk just for dyeing papers. Especially this is the job I can't really do at my Keskustie main studio, and which earlier took all the space at our kitchen: you need to soak those papers for a long time and it takes a lot of space from the kitchen table. In this desk I can set up six dye sets at one time with the help of some extra shelves - plus the lake pigment jars at the same time.

Alla kuva siitä, mitä olen tehnyt viime aikoina: jauhanut aiemmin valmistamiani substraatti-/metallikompleksipigmenttejä. Suoraan sanottuna se on oikeastaan sivujuonne työssäni, mutta toivottua vaihtelua työpäivään. Päähommanani teen nimittäin nyt filmejä lopullisen teoksen valotusta varten; se vaatii keskittymistä ja työskentelyä oudossa asennossa, enkä voi tehdä sitä kuin puolisen tuntia kerrallaan. Paussin aikana teen fyysisesti ihan erilaista hommaa, eli jauhan näitä pigmenttejä, jonka jälkeen voin palata  taas filmien pariin.

And below a photo of what I've been doing lately: grinding lake pigments I've made earlier. Frankly this is just an extra job, but it's needed change as I'm making my films ready for the final artpiece exposure. It's very detailed work and I can't do it more than an half an hour at the time - and then I have a pause and grind some pigments for a while before getting back to making films.

tiistaina, tammikuuta 04, 2022

Uusi vuosi, uusi elämä / New year, new life

Viime vuoden huhtikuulla postasin instaan ylläolevan kuvan keittiöstämme. Työ oli vallannut sen, olimme siirtyneet syömään olohuoneessa ja enemmän take awayta kuin aiemmin, ettei koko ajan tarvinnut koota työtavaroita pois ruoanlaiton tieltä. Tilanne oli aika pysyvä - alla kuva miltei kahta kuukautta myöhemmin. 

 Last April I posted the photo above to Instagram. Our kitchen had been taken over by my work, and we had moved to eat in living room and ordered more take away than before, since I didn't want to clean this all away from cooking all the time. This was pretty much a permanent view - the photo below is taken two months later.

Minulla on toki erillinen työhuone, mutta siellä ei ole minkäänlaista keittonurkkausta, eikä myöskään tarpeeksi hyvää ilmastointia sille, että voisin valmistella väriliemiä esimerkiksi irtoliedellä. Saati sitten tilaa värjäillä papereita pitkiä aikoja avonaisissa vuoissa, jos haluan tehdä jotain muutakin - kuten esimerkiksi piirtää. Uudesta lisätilasta en osannut haaveillakaan, ennen kuin sellaisen mahdollisuus yhtä-äkkiä alkukesästä tuli eteen: saimme ihanilta naapureiltamme tietää, että heidän vuokraamansa pieni varastotila oli pian vapautumassa uudelleen vuokrattavaksi. 

 I had my art studio, but I don't have any kind of kitchenette there, nor good enough ventilation for boiling dye baths or any space for dyeing papers in open trays - if I wished to do anything else at the studio, like to draw. But I didn't even dream about this new space, before there was a sudden opportunity to rent one. A beautiful neighbors informed us, that this small space that they had rented, was soon available again.

Pienen jännitysnäytelmän jälkeen allekirjoitimme vuokrasopimuksen ja saimme avaimet käteen heinäkuun lopulla. Kuten kuvasta näkyy, kyseessä ei ole mikään luksuslukaali, mutta juuri siksi aivan täydellinen värityölleni. Mihinkään isoon remppaan ei haluttu rahaa laittaa, mutta yleisilmettä halusimme kuitenkin vähän valoisammaksi, jotta olisi kiva työskennellä. Onnistuin löytämään alennuksesta edullisen loppuerän laminaatista (maksoi suurinpiirtein vitosen per neliö!), jonka yhtenä viikonloppuna asentelimme paikalleen. Seinät ja katto maalattiin valkoisilla maalijämillä ja alennusmaaleilla, joten jos tarkkaan katsoo, niin jälki on vähän laikukasta. Mutta valoisuus pääasia. Huoneen yhtä seinää peittävän ruman beigen "ilmoitustauluseinän" (ei näy näissä kuvissa) peitin raksakirppikseltä ostetulla tapetilla nitomalla paperin siihen.  

We signed the lease and got our keys in the end of July. As you can see from the photo, not exactly a luxury apartment, but that's why it is just perfect for my work with colour. We didn't want to spent money for a big renovation, but still we wanted to make the room a bit brighter, so it would be nicer to work there. I managed to make a bargain find of floor laminate stock (only about five euros per square meter!), which we set up one weekend. We also painted the walls and ceiling with some white paint left-overs, which made the result a bit blotchy (if you look close). But the lightness was the main point. There was also an ugly beige soft board wall (not in these photos) which I covered with stapling some white wall paper on it.

Kirppareilta tein muutamia pöytä- ja  hyllyhankintoja, mutta pitkälle takaseinälle oli tarkoitus saada oikein kunnon varastohylly tarvikkeille. Siinä vaiheessa huone jämähtikin pitkäksi aikaa tähän tilaan, koska ostamaani unelmahyllystöä ei saatukaan toimitettua, ja kesti melkein pari kuukautta, ennen kuin lopulta annoin odottamiselle periksi, peruin kaupat ja ostin tilalle muita hyllyjä - jotka saatiin rakennettua ja kiinnitettyä paikalleen lokakuun alussa. 

I bought some furniture from a second hand store,  but I meant to buy a beautiful storage shelf system to the back wall. At that point there was a long pause, because this perfect shelf I had ordered, couldn't be shipped, and it took almost two months, before I finally gave up. I cancelled the order and bought ordinary storage shelves instead - which we assembled and  put in place in the beginning of October.

Tällä hetkellä kaikki alkaa olla paikallaan. Työtilaa olen käyttänyt työhön jo marraskuussa, mutta lähinnä leikannut paperia ja piirtänyt - töitä, jotka olivat loppuvuoden työlistallani. Mutta ensi viikolla aloitan jälleen kevätkauden projektini, eli väriliemien valmistamisen ja värjäyshommat, ihan ensimmäisen kerran tässä tilassa! (Siinä yhteydessä teen uuden kuvapäivityksen siitä, miltä tila näyttää nyt.)

At the moment my new working space is quite finished. I've used it to work already in November, but mainly I've been cutting paper and drawing there. But next week I'll start my springtime project including making dye baths and pigments, for the first time in this space! (I'll post  an updated image of how the space looks now as I'll start my project.) 

On ihan uskomatonta aloittaa työvuosi, kun asioille on paikkansa. Keskustan työtilani on edelleen päätyötilani, kotona pienessä työnurkkauksessani voin hoitaa paperityön ja muuta pientä, ja tässä uudessa tilassa voin levittäytyä kaikessa rauhassa väriprojekteihini minkään keskeyttämättä. Ja ennen kaikkea: koti on taas koti - keittiössä mahtuu syömään ja kokkaamaan, eikä olohuone ole peittäytynyt värjättyihin papereihin!

It's an unbelievably good feeling to start my working year knowing that  there are places to execute each work phase. My studio at the city centre is still my wain working place, but I can handle all the paper work etc at my small working space at home, and then there's this new space where I can spread all my colour based project without interruptions. And above all: our home is home yet again - we can cook and eat at our kitchen and living room is not covered with process papers!

.