Sixx AM - Life Is Beautiful

Johan on viikko kulunut kultturellisti.

Maanantai alkoi Lepidophobia-palaverilla Nooran (tanssi) ja Mikon (äänet) kanssa ja projekti alkoi hahmottua.

Eilen kävin Tourulassa pitämässä Timpan työhuoneen ovea auki avointen ovien päivänä (taiteilija itse junaili itsensä eilen Tveriin). Kävijöitä oli melko paljon, joskin iltaa kohden hiljeni merkittävästi. Eräs nainen tiedusteli minulta, mistä maasta lienen kotoisin, kun Timo on Suomessa miehen nimi. Harmittaa, kun en vastannut Tiuhti&Viuhti-kielellä.

Tänään kävin ruokkimassani itseni näyttäytymässä vuoden seurapiiritapahtumassa, Tanssin aika -festarien avajaisissa. Loistoruokaa tarjolla ja elegantti tarjoilukin!

Kotona odotti kaikkien työrupeamien äiti. Lokakuun alkuun mennessä pitäisi saada aikaiseksi tilastollisesti mahdoton määrä työtä, eikä tilannetta helpota paljon se, että olo on hieman kuumeisehtava. Uh, nukku tekisi niin hyvää.

Ministry - Lies Lies Lies

Tapettimallia pukkaa.

Ajan hallinta on reissailun jälkeen osoittautunut ongelmalliseksi. Jotenkin ajattelin, että olisin Islannin reissun jälkeen alkanut tehdä omia projektejani, mutta sen sijaan olenkin semihallitsemattomassa työkaaoksessa. Jotakin roikkoja olen sentään saanut jo hoidettua alta pois ja tulevienkin kanssa olen vielä sellaisessa NormaaliAhistuksessa, ettei tässä mitään hätää ole. Kunhan vaan olisi se toivontai, että ehtisi hengittääkin välillä.

Ennakkoon ajattelin stressaavani / väsyväni eniten viikonloppuluennoimisesta Viitasaarella ja Saarijärvellä, mutta olenkin kokenut reissut suorastaan rentouttavina. Aihepiiri on niin tuttua, ettei valmisteluun mene puolta vuotta ja bussimatkustelu on ollut puolitranssista nautintoa (paitsi Saarijärveltä paluu oli melkoista hökkyytystä). Porukkakin on mukavaa, eikä kukaan ainakaan vielä ole poistunut ilkeyteni vuoksi itkien takavasemmalle, joten tässähän on toivoa...

Parissa kuvitusprojektissa en ole oikein vielä niskan päällä. Toinen on (tai toivottavasti menivät läpi - eli "oli") sellainen, johon alunperin suunnittelin piirtäväni ja kun viime viikolla onnistuin kipeyttämään käteni niin, ettei kynä meinannut pysyä handussa, meinasi jo Kriisi iskeä. Käsi parani, mutta silti kuvien laadun suhteen on vielä sellainen henkisesti hutera olo. Melkein jännittää.

Toinen Suuri Jännityksen kohde ovat omat projektini: taas olen jotenkin onnistunut sotkeutumaan useampaan projektiin kuin ehkä olisi aiheellista. Pitäisi tuottaa kuvamateriaalia ja leikkiä jälleen myös flashin kanssa. Toisaalta projektit ruokkivat itse itseään, niistä melkein tulee energiaa saman verran kuin vievät.

Kaikkein Suurin Jännitysnäytelmä alkoi eilen, kun kävimme varaamassa lentoliput Firenzeen toukokuuksi. Ullakkoasunto on vuokrattu Firenzen keskustasta muutamaksi viikoksi ja matkat on jo maksettu ja liput tulostettu. Talven aikana ehtii tienata vielä matkarahatkin. Eilinen ilta meni matkaoppaita lueskellessa. Bongasin jo verkosta kuuluisimmat jäätelöbaarit. Viime yönä ehdin jo nähdä painajaistakin: siinä olen suurinpiirtein ainoa ihminen maailmassa, joka ei pidä Firenzen maailman parhaaksi tittelöidystä jäätelöstä. Stendahl-jäätelösyndrooma edessä.


----------------

Keskustelu eräänä päivänä klo 13:10:
Mikko: Sun leija on sitten hyvässä tallessa.
Minä: Ai, onko se vielä siellä männyssä?
Mikko: No, oikeastaan ei. Se on puoliksi männyssä, puoliksi koivussa.

Islantia

Matkakertomustamme kuvineen voi käydä lukemassa www.coloriasto.net/kuvat/07islanti/

Autokat - Innocence

Palasimme perjantaina Suomeen ja eilen kotiin. Yksi kuva esimakuna Islannista, mutta lisää kuvia ja matkakertomusta on tulossa, kunhan ensin ehdin asettua ja selata läpi kaikki noin viisisataa meiliä, jotka odottavat lukemistaan + hoidan alta pari kiireisintä työjuttua. Reissu oli 4h-luokkaa (hurmaava, hilpeä, hektinen, hieno), mutta tällä hetkellä kaikki tuntuu siltä kuin olisi ollut unta vain. Jossain välissä varmaan taas muistaa päivien oikean järjestyksenkin. Ja ylipäätään, että mitä on tullut tehtyä. Tällä hetkellä ei päästä tyhjenny mitään järjellisessä formaatissa, eikä verbaliikka riitä asialliseen kuvailuun.

Lähimuistissa on tällä hetkellä lähinnä paluupäivä ja eilinen. Aamuherätys perjantaina oli klo 4, jotta ehdimme yöpymispaikka Grottasta pois ennen vuoroveden nousua (jolloin paikka muuttuu saareksi). Keflavikin lentokentällä ehti syömään pienen aamupalan ja sitten jo pääsikin koneeseen (tällä kertaa Timppa ei maihareineen yllättävästi piipannutkaan turvatarkastuksena, mutta joutui luopumaan laukkuun unohtuneesta terrorismin mahdollistavasta nestemäisestä saippuastaan. Turvatarkastusvirkailijamies oli hirmuisen osaaottavan näköinen). Lentokoneessa oli myös Nightwish ja eräinenkin fani jo järkyttyi, kun en ollut pyytänyt nimmareita lahjaksi - ei nyt käynyt ensimmäisenä mielessä. Olisihan se ollut kiva lisä vaikka johonkin tuliaisiksi poimimaani laavakiveen tai simpukankuoreen.



Perjantaina ennen ilotulitusspektaakkelia testasimme englantilaisen kaapissa muutamia kuukausia uskallusta odottaneen spotted dick -säilykepurkkijälkkäriherkun valmistamista. Yllärihyvää! Eilen Timpan synttäreitä juhlittiin syömällä kunnolla alkupaloineen pääruokineen kaikkineen Kynsilaukassa. Varmasti junan kanssamatkustajat olivat ilahtuneita siitä miellyttävästä tuoksahduksesta, joka seurasi pilvenä ympärillämme.


---

Islannissa olisi pitänyt olla mukana jonkinlainen äänten tallennusvälineistö, koska kaiken muun lisäksi myös äänimaailma oli outo ja kiehtova. Vaan kyllä rokkikin kuulostaa hienolta taas.