[Poissa / Absent 16. Pigmenttimustetuloste / pigment ink print, á ~15x15cm, ed.5]
Joulun jälkeen osuin verkossa Ilkka-lehden pääkirjoitukseen 28.12.2014
"Taide kuuluu kaikille ja taiteen kuluttajansuoja voisi madaltaa rimaa", joka aiheutti kohtalaisen ajatustulvan aivonpuolikkaassani. Vaikka juttu loppuu komeasti lauseeseen, josta voin olla täysin samaa mieltä ("Taide ei ole etäistä sisäpiirin harrastuneisuutta, vaan siitä nauttiminen kuuluu kaikille."), muu sisältö on vähän turhan kärjistettyä - tai sanoisinko: turhan pelkistettyä - kirjoittelua teemalla "Taiteessa tyytyväisyystakuu-ajattelu on uutta." Olin jo kirjoittamassa vastinetta Ilkka-lehden sivuille, mutta FB-plugi ei toiminut kunnolla, ja sitten tulin siihen tulokseen, etten välttämättä halua Facebook-tililläni moisia kommentteja antaakaan. En löytänyt muuta tapaa kommentoida, joten ymppäsin pienen kommenttini
Plankkon tammikuun uutiskirjeeseen, josta se on luettavissa: Taiteessa saa tulla katumapäälle!!
En Plankkon uutiskirjeeseen viitsinyt kovin pitkää ja syventävää tekstiä kirjoittaa, lähinnä usutin ihmisiä taidelainaamoihin, joissa kuluttajansuoja on parhaimmillaan. (Sanasokeuskin iski: en huomannut mainintaa taidelainaamoista Ilkan pääkirjoituksesta ennenkuin nyt, vaikka luin jutun useampaan kertaan - mutta mainitaanhan ne siellä lyhyesti!) Mutta koska sain jo Facebookin kautta kommentin siitä, että Ilkka kirjoittaa asiaa siitä, että taidetta ei voi noin vain palauttaa, kun melkein mitä vain muuta voi... jatkanpa vielä parilla lauseella.
Taiteen ostamista koskee siis samanlainen kuluttajalain suoma kuluttajansuoja kuin mitä tahansa muutakin ostettavaa tuotetta: kauppaa ei voi perua ihan vain siksi, että tulee katumapäälle, mutta alunperinkin rikkinäisen teoksen voi palauttaa. Nettiostamisessa palautusoikeus on käsittääkseni vähän laajempi kaikkien tuotteiden osalta (en ole tosin tarkistanut viimeisimpiä pelisääntöjä ihan äskettäin). Useat kaupat ovat (etenkin joulu- ja muina lahjasesonkeina) muuttaneet omia käytäntöjään niin, että tuotteen voi palauttaa ilman näkyvää syytäkin, mutta paketin pitää olla avaamaton ja vaatteissa laput kohdallaan. Tämä on kunkin liikkeen oma päätös, sillä ei ole mitään tekemistä yleisen kuluttajansuojan kanssa.
On jotenkin hankalaa, kun käsin tehtyä taidetta verrataan liukuhihnalta syydettäviin massatuotantotavaroihin ja sen ostamista pidetään samalla viivalla supermarkettiostosten kanssa. On yksinkertaisesti mahdotonta, että taiteelle annettaisiin automaattisesti ja yleisesti Ilkan penäämää "kuluttajansuojaa" (lue: rajatonta palautusoikeutta): kuluttajan asema ei lopulta paranisi valtavasti (kuluttajilla on jo käytössään taidelainaamot, joissa teoksen voi palauttaa pienillä kuluilla monen kuukauden jälkeenkin - "kuluttajansuoja", jota yleensä ei ostoksilla ole), mutta taiteilijan oma suoja häviäisi olemattomiin. Valitettavasti tässä maassa suuri osa taiteilijoista elää hyvin pienillä tuloilla ja taideostaminen on niin vähäistä, että taiteilijalla harvoin jää teoksesta saatuja rahoja tilille seisomaan. Ne tarvitaan ruokaan ja vuokraan. Voi vain kuvitella, kuinka raskaaksi taiteilijan tilanne muuttuisi, jos teoksen myytyään joutuisi vielä panttaamaan rahojaan tilillään ties kuinka kauan siksi, että odottaa, milloin ostajan mieli muuttuu tai muuttuuko se. Epätietoisuutta on tarpeeksi muutenkin.
Tästä kaikesta huolimatta, useilla taiteilijoilla jonkinlainen takuu on peruskäytäntönä. Taiteilijoille asiakkaat ja asiakastyytyväisyys ovat tärkeitä. En ole itse törmännyt taiteilijaan, joka ei olisi suostunut neuvottelemaan teoksen palautuksesta tai vaihdosta, jos sellainen tilanne on tullut.
Plankkon tammikuun uutiskirjeeseessä totean taidelainaamoista, että on vain harvoja muita paikkoja, joissa tuotteen voi palauttaa useamman kuukauden käytön jälkeen. Sekä taidelainaamot että useimmat yksittäiset taiteilijat antavat teoksen kokeiltavaksi asiakkaan kotiin ennen osto- tai lainapäätöstä, ilman ylimääräistä maksua. Tätä voi ehkä verrata siihen "kuluttajansuojaan", mitä Ilkka-lehden pääkirjoitus penää. Eihän niitä muidenkaan liikkeiden tuotteita saa palauttaa enää sen jälkeen, kun paketti on avattu tai tuotetta käytetty. Taideteoksen voi sentään ripustaa seinälle - ottaa käyttöön - hetkeksi ennen lopullista päätöstä.
Taiteen ostamista pitää helpottaa edelleen, siitä olen samaa mieltä. Taide pitää tuoda näkyvimmin saataville ja erilaisia kauppamuotoja pitää kehittää edelleen. Mutta ehkä on ihan hyväkin pitää tiukka raja näkyvillä massatuotteiden ostamisen ja taiteen ostamisen välillä. Taide kuuluu kaikille, kyllä, mutta on jotenkin tuntuisi tärkeältä, että ostaja taidetta hankkiessaan tietää ja ymmärtää massatuotteiden ja käsin tehtyjen - usein uniikkienkin - taideteosten peruseron.
Uskaltaisinkohan yksinkertaistaa ja väittää, että uniikki taideteos on arvokkaampi kuin samanhintainen kodinkone.
---
After the christmas I read newspapers online and stumbled upon one writing about buying art. One newspaper, Ilkka, wrote that "Art belongs to everyone and the consumer protection could lower the bar" (presumably to buy art). This made me think. Even though the story itself ends with a sentence which I can agree totally: "Art is not some distant hobby of inner circle, but enjoying art is every man's right" (roughly translated) - the article is too snappish, or should I say: too general, saying that "In art the satisfaction guarantee is new".
I did write about this something to Plankko January newsletter (in Finnish only), but mainly pointed that there are some artotheques, where the consumer protection is at its best. Here's a bit more about this...
In Finland buying art is protected by the same consumer laws as buying any other products: the purhase is a deal, which cannot be cancelled later, just because you regret your purchase. You can however return any product if it is broken in the start with. (I think there is a bit more regulations on returning and refunding stuff when the product is bought via net shops, but I'm not really up-to-date on them.) Many stores have their own policies where you can return your purchases afterwards in any cases, no questions asked, if the package is not opened and the product is not used. This is, however, decicion that every store makes individually, not anything said by the law or common regulations.
It feels somehow difficult, when handmade artworks are compared to mass produced products and purhasing art is on the same line with buying stuff from super markets. It is simply impossible, that the art would automaticly and generally have the "consumer protection" (read: unlimited refundable return right). It would not really improve the consumer's situation that much (they already can buy art from the artotheques, where they can return the artwork after several months, with just a small fee - this is some "consumer protection" that most stores don't have), but the protection of artist him/herself would vanish totally. Unfortunately in Finland (like I guess in many other countries too) most of the artists live with very modest income, and art purchases are so few, that artists only seldom can leave the money on their accounts. They are needed for the food and the rent. I can just imagine, how the situation would change for artists, if after art sale they should keep the money frozen on their accounts who knows how long, just because they don't know when the buyer changes his/her mind, or does he/she at all. There's enough uncertainty without this kind of scenario.
In spite of this, most artists give some kind of consumer production as a basic policy. For the artists, the clients and the happiness of clients are important. I myself have never met an artistm who wouldn't negotiate about returning or switching artworks, if that is the wish of a client.
In Plankko January newsletter I wrote, that there are only few places, where you can return the product after a several months use - and in the artotheques you can. In addition to that, both the artotheques and most of the artists give - without any costs - artworks home for try out on site before they need to make the decision to purchase or to borrow. This can be compared to the "consumer protection" that Ilkka newspaper is ranting about. You can't actually return any other stuff from any other store after the package is opened or the product is used - but on free try out you can actually take the artwork at your wall for a moment before making the final decision.
I agree strongly about that purchasing artworks needs to be ever more easier. The art must be seen more and new kinds of purchasing needs to be developed. But maybe it's a good thing to draw a strong and visible line between buying mass product and purchasing artworks. Art belongs to everyone, yes, but somehow it feels important, that when someone is purchasing art, he/she would know and understand the difference between mass produced stuff and - often unique - handmade artworks.
I wonder if I dare to simplify a bit and claim, that 500€ unique artwork is more valuable than some 500€ household appliance.
Tekstit
