Tree of Loneliness. 2006.
Tänään (tai: teknisesti eilen, koska näyttää olevan jo huominen) vein eilen printtauksiani Beckeriin tyrkylle. Itse liikutuin miltei kyyneliin, kun näin ihmeelliset kuvani miltei käsinkosketeltavassa formaatissa, mutta kukaan ihmisistä, joille matkan varrella noita kuvia esittelin, ei vaipunut polvilleen ja alkanut itkeä, joten itseluottamus alkaa hiljalleen pettää. Olisi sittenkin pitänyt jaksaa vaivautua Tiimariin ostamaan sitä glitteriä, että olisi saanut kohotettua artsuilut taiteen tasolle.
Kapa piti keskiviikkona sellaisen tulostuksen oppitunnin, että opin varmaan yhden päivän sisällä photarista enemmän kuin viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä. Päässä surraa. No, onpahan sisäinen meteli omasta takaa seuraavalle joogatunnille.
Keskiviikko oli muutenkin melkoisen tunteita herättävä päivä. Kun palasimme kotiin väsymyksen valtaamina ja olin aikeissa pinnistää rästityöt alta pois ennen koomautumista, verkko ilmoitti poissaolostaan. Hirmuinen aggressio pääsi keräytymään kolmen tunnin ajan, koska Elisan vikailmoituslinjalle ei päässyt edes jonottamaan: automaatti valitteli vaivaa ja pyysi soittamaan myöhemmin uudelleen. Kaksitoista kertaa. Kun vihdoin pääsin läpi *jonotukseen*, luurin toisessa päässä vinkui sama Terence Trent D'Arby kuin kuukausi sittenkin. (Ovat siis jääneet tiukasti 80-luvulle.) Kun vihdoin toisessa päässä vastasi joku poikanen, vastassa oli semiseonnut raivotar. Pinna paloi lopullisesti siinä vaiheessa, kun edellisen vikani syyksi oli kirjattu jotain aivan muuta kuin mitä se oli. Intin vastaan, että kysymys ei ollut suinkaan talopäätteen jumittumisesta vaan siitä, että Elisan sisällä ei ollut kulkenut tieto korjauksista, joissa oli asennettu jotain elementtejä, jotka eivät olleet yhteensopivia koneeni verkkokortin kanssa - ja lopulta, kun tämä tieto kulkeutui korjaajalle, fiksaus kesti vain kolme minuuttia. Sen jälkeen intin, että koneessani ei varmasti ole mitään vikaa ja kyse on varmasti samanlaisesta ongelmasta ja piipittävä poikaraasu toisessa päässä väitti, että korjaukset Jyväskylän seudulla on jo tehty, ei täällä enää sellaisia ongelmia voi olla. Ehdin jo suunnitella amok-henkistä ryntäystä Elisan toimistoon, mutta jo puolen yön jälkeen yhteys palautui normaaliksi. (Oletan.) Eli vika oli siis siellä, missä arvelinkin sen olevan: jossain muualla kuin koneessani.
Tulipas purkaus. Melkein helpottikin. Kai sitä on siirryttävä töiden pariin.
There is beauty in the dark, if you look for it in the right places.
- Babylon 5 -
Tekstit
