soi | N.E.R.D - She Wants to Move

Työt vievät, minä vingun.

Varsinainen valitus löytyy tulevaisuudessa työblogistani, mutta täällä jotain sivuavaa: pistin viikonloppuna uusiksi Värjärikillan kuvasivua ja kesäisten aurinkokuvien ja värien innoittamana ilmoittauduin ensi kesän värjäriviikolle. Värjäriviikko järjestetään kesäkuun ja heinäkuun vaihteessa, päällekkäin Timpan Beckerin avajaisten kanssa. No, yritän olla ainakin henkisesti läsnä, ellen fyysistä olemustani saakaan paikalle raahattua.

Kuun vaihteessa vaihtui Henkevän Silakan näyttely: tämän kuun teema on Syy / The Reason ja kutsuvieraana helsinkiläinen Vadelma.

Tänään meni koko päivä värinäyttelyn suunnittelun tiimoilla. Muut tapaamiset (onneksi) peruuntuivat. Pää on valmiiksi aika täynnä tavaraa. En halua tietää mitä.

soi | Winterville - Breathe

(en tiedä onko tämä jo virallisesti luovutettu eteenpäin, kun mielenosoituskin taisi olla jo eilen, mutta kai tätä sähkölistaa silti voi kasvattaa)

Allekirjoita adressi taideaineiden opetuksen puolesta - www.uiah.fi/kooma

soi | Lost Alone - Blood Is Sharp

The Sun. 2006.

Eilen olin vetämässä workshoppia. Onneksi en ollut sen osanottaja, olisin tylsistynyt kuoliaaksi. Piti pinnistellä, että kykeni fokusoimaan ajatukset, pää painoi tonnin. Sikäli outoa, että yleensä sentään jossain vaiheessa pääsee flowhun kiinni, vaikka alkaisikin jotenkin kankeasti. Kotimatkakin oli tarpomista nilkkoihin asti ulottuvassa lumessa: olisin varmaan jäänyt matkan varrelle, ellen olisi saanut henkistä vetoapua Liisasta. Juttuseura auttoi kotiin saakka.

Eilinen siis jatkoi viime viikon lopulla alkanutta lamalinjaa, eikä tämäkään päivä todennäköisesti tee poikkeusta: peruin kaikki tapaamiseni (myös maanantaina). *Pakko* pysytellä pystyssä jonkin aikaa ja hoitaa pari pisimpään odottanutta työhommaa alta pois, mutta jospa silti ehtisi tänään suorittaa pakollisen podennan edes jotenkin.

Jonkinlaista henkistä taukoa alkaa olohuoneen valloittanut lankojen rullailuprojekti - vai mitä se on? Kun kieritetään lankaa kerälle. Ihanan aivotonta toimintaa.

soi | Snow Patrol - One Night Is Not Enough

Breathe. 2006.


Onpa viikko syöksähtänyt. Työt ovat niitanneet minu(u)t(eni) pöytään kiinni. Rästihommia ei vähentänyt se, että eilen tuli vietettyä koko päivä vapaalla, vanhempien hoivassa, ristiseiskaa pelaten. Ja perjantaikin kului oudosti: menin torstaina nukkumaan pitkälle ennen kymmentä ja heräsin vasta perjantai-iltana hieman ennen seitsemää. Lieneekö unirästejä?

Tai sitten kaikki johtuu torstain palaveripaikkojen huonosta pullatarjoilusta.

Onneksi ennen on sentään tiedetty asiat, joiden toteaminen vaikuttaa kuluttajan päätökseen pysyä erossa keinotekoisista elintarvikkeista: Kaupassa on usein saatavana keinotekoisia hedelmämehuja, jotka ovat valmistetut sokerisiirapista, sitruunahaposta ja hedelmäesanssista. Ne värjätään pääasiallisesti aniliiniväreillä. Tällaisesta mehusta voidaan korkeintaan valmistaa huokeata hedelmäjäätelöä tai muuta sentapaista. Hiilihappopitoisiin vesiin ja limonaadeihin ne eivät lainkaan sovi, sillä röyhtäyksissä, jotka aina seuraavat hiilihappoisten juomien nauttimista, tuntuu voimakkaasti epämiellyttävä amylieetteri, joka on pääaineosana mainituissa hedelmäesansseissa. Yleensä on keinotekoisia mehuja vältettävä, ne kun sitäpaitsi eivät ole paljoa huokeampiakaan kuin oikeat hedelmämehut. [Flack & Stigell Kemiallisteknillinen käsikirja. WSOY, Porvoo 1923]

Samassa kirjassa on muuten suomenkielinen sana, josta en millään meinannut ottaa tolkkua: ananasesanssi. Jos olisin ilkeämielinen ihminen, alkaisin tältä istumalta jalostaa lukukirjaa lukuhäiriöiselle *grin*. (Sanahirviöehdotukset tervetulleita).

soi | Khoma - Stop Making Speeches

Keskittymiskyky on tiessään, kun ajatukset poukkoilevat pingpong-pallojen tavoin kallon laidasta toiseen. Kolina kuuluu. Pään täysraffinoiminen olisi paikallaan.

Lepidohobia -projektiin on tullut yhdestoista osanottaja, Evie. Ennen joulua sain kuvan ja tarinan myös Raneeshalta, mutta hän muutti mieltään kuvan julkaisun suhteen. Tarinoita on tullut jo useampiakin talteen kerättyä, ehkä saan ne jossain välissä omille sivuilleen.

Vastailin juuri sähköpostitse pieneen haastatteluun. Nyt pitäisi kalibroida aivo takaisin työmoodiin.

Kalaharin autiomaan nimi tulee tswanan kielen sanasta kgalagadi, joka tarkoittaa suurta janoa.

soi | Lacuna Coil - Our Truth

Pieni omantunnon kestokolkutus vaivaa: olen hoitanut vähän huonosti näitä meneillään olevia projekteja. Työasiat ovat jyränneet sen verran voimakkaasti kaiken vapaaprojekteilun päälle. Tai itseasiassa: työasiatkaan eivät jyräisi, jos tuo sadomasokismiin perustuva suhteeni koneeseeni voisi kasvaa edes hiukkasen terveemmälle pohjalle. Yksilöidynpää valitusta kirjoitan todennäköisesti työblogiini lähiaikoina; näillä asetuksilla saavutan nollapisteen loppuviikosta ja avaudun sitten syvemmin turmiollisesta kone-elämästäni.

Onneksi nörttilauantailtani sentään päättyi ultrarentouttavaan tv-hetkeen: FST lähetti Ruotsin euroviisukarsinnat. Oi, mitä autuasta turhuutta! Jos olisin televisiomoguli, perustaisin kanavan, jolta tulisi vain ruotsalaisia euroviisuiluja.

---
Rekisteröin itselleni uuden domainin: skullstation.org.
Siellä ei ole vielä mitään.

soi | Pink Floyd - Comfortably Numb

Päivä oli jokseenkin museaalinen. Ensin piipahdin taidemuseolla työasioissa (siellä on sitten fiksuja ihmisiä!) ja sen jälkeen Käsityön museolla pohtimassa Väristyksiä-näyttelyä. Alkaa olla jo vähän painetta sen suhteen, mutta onneksi muut ovat asiantuntevia. Minulle jää huuhailu mystisten muistiinpanojeni kanssa. Muutama viikko sitten kaivoin hyllystä esiin mustakantisen vihon ja pesuainepakkauksen mukana tulleet värikynät. Mukavaa, kun voi pidellä jotain konkreettista aikaansaannostaan käsissään, vaikka luonnosteni esittely palavereissa olisikin antikliimaksien ketju. (Grrrr.)

Kotiin tultuani ajattelin pitää aktiivisen työrupeaman ja lyhentää sähköpostiani noin viiteen kymmeneen lukemattomaan viestiin, mutta mitä vielä: tosi-tv vei mennessään. Reality-iltaman päätteeksi toiseen ääripäähän: päivän parkuelokuvana katsoimme juuri Finding Neverland -leffan. Parasta kai vain mennä nukkumaan - kaikenlainen lisähäröily teknologian ääressä latistaisi vain synkeähkön toiveikasta tunnelmaa.

soi | Polysics - I Me Mine

Kohtalainen vetelyys. Harry Potterin luin jo englanniksi heti sen ilmestyttyä, mutta siitä huolimatta odottelen täällä kärsimättömästi, milloin Harry Potter -kuriirini tuo luettavaa.

Eilen kävin Annan kanssa harjoittelemassa korrektia avajaiskäyttäytymistä Käsityön museolla, jossa aukesi Skärgårdssmak -näyttely. Ei ollut valtavasti sakkia, mutta huimaavan hyvää lohta tarjolla. Näyttelystä itsestään jäi parhaiten mieleen muutamat suuret valokuvat. Tuli meren maku suuhun. Suunnaton polte lähteä taas Ahvenanmaalle pyöräilemään, on ehtinyt tulla jo melkein kolmen vuoden tauko edellisestä kerrasta.

Olen jossain välissä poiminut jostakin tällaisenkin faktan työpöydälleni: Rooman valtakunnan ensimmäisiin lääkäreihin lukeutuva Scribonius Largus kirjoitti v.46, kihtikipu paranee seisomalla elävän sähkörauskun päällä kostealla rannalla niin kauan, että jalat ovat tunnottomat polviin saakka.

soi | Elastica - 2:1

Kaikki, jotka seuraavat verkkotaidetta, huomio! Osallistukaa Soilen pro gradu- tutkimukseen: www.webgalleria.net/06tutkimus1.htm

Romaanit eivät maistu, mutta kummallisiin kirjoihin on tullut kajottua, Mikolta on lainassa WSOYn vuonna 1956 julkaisema Liisa Ratian kokoama Kotikemistin reseptikirja, jossa on mm. oivallinen torakoiden hävittämisohje, jonka nyt siteeraan tähän perinteisen hernerokkapäivän kunniaksi.

Tarvitaan: booraksia 2,0; salisyylihappoa 1,0; hernesosetta 9,0; olutta; rasvaa.

1. Booraksi ja salisyylihappo sekoitetaan, lisätään hernesoseeseen ja "maustetaan" hiukan rasvalla ja oluella. Taikinasta tehdään pieniä palloja, jotka sijoitetaan torakoiden oleskelupaikkoihin. Seuraavana päivänä kerätään kuolleet torakat ja poltetaan ne.
2. Malja täytetään kolmannen luokan oluella ja asetetaan niin, että torakat pääsevät sen reunalle. Ne juovat olutta hillittömästi, juopuvat, putoavat maljaan ja hukkuvat sinne.

soi | Paul Weller - Blink & You'll Miss It

Perjantaina kotimme pääkalloistaminen jatkui. Ostin keittiöhengettärelle tarpeellisimmat tavarat: mustat pääkallokumihanskat, pääkallotiskirättejä, pääkalloserviettejä ja mustan pääkallokassin. Helsingistä mukaan tarttui pääkallolaastariakin, joten nyt voin turvallisin mielin puukotella vaikka sipulia hienoon pääkalloniittiastiaani, jonka sain Timpalta joululahjaksi (pääkallopahvirasiassa).

Siinä se olikin sitten post-Helsinki-elämän kulttuurianti. Paitsi: kävin perjantaina Annan kanssa Keski-Suomen museossa katsomassa Annan tädin, Leena Krügerin näyttelyn Ortlosigkeiten – Välitiloja. Mukavan helposti lähestyttävä näyttely, jonka tällainen visuaalista väsymystä kärsivä raatokin kykeni vastaanottamaan positiivisin mielin.

---
Voi, kun on kiva, kun on ystäviä, jotka välittävät. Suora lainaus: Väri-ihmiselle jotain koboltinsinistä. Kiitos Ville. Tietoisuutta häiritsee suunnattomasti, että nyt tiedän tuollaisenkin domainin olemassaolosta. Poden kutinaa ja unettomuutta vielä vuodenkin päästä.

soi | Matchbook Romance- My Mannequin Can Dance

Palasimme eilen illalla Helsingistä vapautuneina ja onnellisina täyspainoisen lomailun jälkeen. Maanantai-aamupäivällä sompailimme SeaLifeen ottamaan taiteellisia kalakuvia ja katsomaan, kuinka piraijoita ruokitaan. Mutta olivat mokomat vielä ihan vauvoja, joille syötettiin vain pieniä palasia - joten mitään massamurha-lehmän-syöttö-spektaakkelia ei ole odotettavissa vielä vähään aikaan.

Illalla Depeche Mode oli suurenmoinen ja onnistuin teinikiljumaan ja -hyppimään itseni melkein samanlaiseen riekalekuntoon kuin mitä Robbien keikalla muutama vuosi sitten. Keikan jälkeen vääntäydyimme Säveleen keräämään voimia, jotta jaksaisi kävellä kymmenen minuuttia Janin kämpille. Kokovartalokolotuksen myötä löysin itsestäni paljon lihaksia, joiden olemassaolosta en ollut aiemmin tietoinen.

Tiistaina suoritimme pakolliset artsushoppailut ja Nightmare Before Christmas -jahdin (ostin Kampista jostakin *hienon* laukun itselleni), jonka jälkeen Evis luotsasi meidät syömään Santa Fehen. Itseasiassa: jouduimme keskelle huimia suurkaupungin tapahtumia. Olimme juuri tulossa ratikalla Hakaniemeen, kun Evis soitti Timpalle, että emme kai me vaan ole metrolla tulossa - joku ammuskelee siellä. Ammuskelijaa emme nähneet, mutta poliisit piirittämässä kyllä, joten mitä tekee kunnon turisti?

--
Mitäs muuta? Veljelle vein kasvihuoneen (!) ja otin taiteellisen kuvan (esillä tuolla toisessa blogissani, jossa myös teinityylinen OMG-tilitys keikasta), jouduin katsomaan/kuuntelemaan pelipianistia, mutta koska sain katsoa vähän tositeeveetä vierailullani, en jaksa sen enempää asiasta valittaa.

Niin - ja matkalla välttelimme onnistuneesti kaikki näyttelyt. No, melkein. Timppa kävi työasioissa galleriassa ja Taidemaalariliiton kaupasta jouduttiin poistumaan galleriatilan kautta. Mutta vältin kyllä tiukasti pälyilemästä sivuilleni.

soi | The Strokes - Heart In A Cage

Henkevän Silakan tämän kuun teemana on Suuret ajatukset, kutsuvieraana Oona Tikkaoja teoksellaan Unelma-arkisto. Menkää ja osallistukaa Oonan työhön!

Depeche Modeen piti varautua kuuntelemalla ko. orkesteria etukäteen, jotta voi taas häiritä muita lyyrisellä ulkoaosaamisella joukkolaulutilanteissa, mutta a) Sparksin Hello Young Lovers löysi perjantaina luokseni ja b) tänään on ollut ikävä Tehosekoitinta. Ei oikein siis DM-tunnelmissa.

Vielä.

soi | Howling Bells - Wishing Stone

Kiinnitin huomiota siihen, että Uninvited words -sivuilla on käyty epänormaalia enemmän tässä kuussa, joten hakusessio syyn selvittämiseksi oli paikallaan. Varsinaista syytä en suurelle kävijämäärälle löytänyt, mutta sen sijaan googlaushaaviin tarttui melkoinen 168-sivuinen Readme 100 - julkaisu, jossa Uninvited words on mainittu Alessandro Ludovicon tekstissä Spam, the economy of desire. Julkaisutiedot vaikuttivat niin *hienoilta* (This book is published as a part of README 100 — Temporary Software Art Factory Festival for Software Art and Cultures, Organised by: Hartware MedienKunstVerein,Dortmund, Germany, 2005), että kutsuin Timpan katsomaan. Skrollattuani kohtaan, jossa nimeni mainitaan, yleisöni pettymys on suuri: Ai. Mä luulin, että se koko kirja oli susta. ¬_¬ Hmph.

Kohtalaista huvittuneisuutta kylläkin aiheutti tuo varsinainen lause. This ‘uncertainty’ is strictly connected to the words and phrases composition, and the data cloud of these very words can be observed in the online work ‘uninvited words’ by Päivi Hintsanen²⁸ in a sequential classification that reveals the recurrence of terms and at the same time the unsuspected richness of used language. O_o Ööö. 'Hyphen hyphen hyphen...'?

Muutenkin on ollut varsin mieltä ylentävä päivä: Live Herring festari on saanut myös Taiteen keskustoimikunnan avustusta - ja kohtuullisen reippaasti vieläpä. Kaikki kunnia ja kiitos.

soi | Squeeze - Take Me I'm Yours

Torstaina oli pieni palaveri Live Herringistä ja TAAS on hengenhätä-deadlinet hakemuksille - maaliskuuhan on jo parin päivän päästä. Maanantaina tapaamme seuraavan kerran, kuten myös värinäyttelynkin tiimoilta. Samalla huomasin, että olen taidemuseolle ilmoittanut, että ensi viikon alussa on tapaaminen toisen värinäyttelyn tiimoilta ihan jees - muistamatta, että mehän kökimme tuolloin Helsingissä. Pää sekaisin, eikä hulina ole edes alkanut.

Perjantaina hengasin taidetoimikunnassa ja edistin suuresti mm. tanssitaidetta (kai?). Hienon nimen keksin I-P:n projektille ja muutenkin olin niin henkevä, että poislähdettyäni ei riittänytkään enää mitään annettavaa kenellekään koko viikonloppuna. Eilisen menimme vierailulle vanhempieni luo, jossa suoritin nukkumista sohvalla ja vanhalla sängylläni. Ja nukkumisen tauoilla syömistä.

Vastailin tänään sähköisesti Wilfried Agricola de Colognen (JavaMuseum) haastatteluun. Tänään ei ole oikein englanninkielinen päivä ja muutenkin laiskottaa, joten jälkeenpäin ajatellen saattoi tulla melkoinen surrealistinen nonsensepläjäytys lähetettyä.

Onneksi on tositeevee tasoittamassa vähän tätä kulttuuririepotusta.

soi | Placebo - Because I Want You

No johan nyt. Soittelin Seijalle taidetoimikuntaan ihan muissa asioissa, kun mieleen juolahti kysyä apurahoista: Live Herring on saanut jonkin verran apurahaa tapahtuman järjestämistä varten. Yliopisto ei tänä vuonna järjestä luentoja, mutta lupasi tukea muilla tavoin. Innostuneita järjestäjiäkin on ilmoittautunut. Tämähän alkaa näyttää valoisalta. Ehkä tänä vuonna tapahtuman jälkeen ei seuraa kuukauden koomaa ja kaikenlainen henkinen tärinä jää vähemmälle.

Viime viikonloppuna ostamassani Kemiallisteknisessä käsikirjassa on hyödyllinen luku Valostavat aineet, jossa neuvotaan tekemään pimeässä loistavia aineita ja mm. punaisen värisenä valostava kivi, vaaleansinisen värisenä valostava kivi ja sinipunaisen värisenä valostava kivi. Toiseksi viimeiseen käytetään mm. uraninitratiliuosta ja viimeisenä mainitun kohdalla mainitaan: Vanino'n ja Lambrecht'in mukaan voidaan edellisen loistokykyä huomattavasti kohottaa lisäämällä siihen pieni määrä talliumsuoloja. Oivia neuvoja tällaiselle kotiaskartelijalle! Vieraat, ottakaa mukaan geiger-mittarit, kun tulette seuraavan kerran. Meillä kiiltää ja kimaltaa!

s-track | Hot Chip - Over and Over

Hohoi, aika? Missä? Toivontai?

Eilen vastailin yhteen nettitaidetutkielmaan, tänään jatkan toisen parissa. Henkevään Silakkaan olen luonnostellut nettitaidekeskustelupalstaa, mutta projekti on vielä ihan alkuvaiheissaan.

Coloriaan olen joitakin pieniä päivityksiä tehnyt ja postiin vain tulee koko ajan lisää kontakteja ja kysymyksiä. Nyt on pakko nostaa vähäksi aikaa kädet pystyyn niiden suhteen ja tehdä töitäkin alta pois, että ehtii nauttia tulevasta Depeche Moden keikasta rauhassa, eikä tarvitse palata Helsingistä heti seuraavana aamuna hehkuvassa kiireessä.

Pöh.

s-track | Electric 6 - Rock N' Roll Evacuation

Tiistai-iltana menin ensimmäistä kertaa elämässäni vapaaehtoisesti kuuntelemaan jazzia. Luovan Foorumin järjestämällä reissulla Viitasaarelle tuli tutustuttua Miekkaniemeen, mikä jo itsessään oli kokemus. Jazz on edelleen turhan harhailevaa musiikkia makuuni, mutta voinpahan nyt leuhkia nähneeni Bill Connorsin ihkaelävänä. Hieman tosin häiritsi, kun kesken keikkaa tajusin Connorsin jonkinasteisen samannäköisyyden Babylon 5:n PSI Corpsin telepaatti Besterin kanssa.

Keskiviikkona kävin väriaiheisessa palaverissa sekä taidemuseolla että Käsityön museolla. Ei varmaan enää kauan täysmittaisen paniikin laukeamiseen. Hieno idea tosin tuli mm. opetuspakettiin - toivottavasti vain osaisi toteuttaa sen yhtä hyvin kuin sen mielessäni näen.

Sekä Galleria Henkevä Silakka että Elävä Silakka -tapahtuma ovat kiinnostaneet viime aikoina tutkijoita ja yliopisto-opiskelijoita. Galleriaan on tulossa ainakin yksi kysely esillekin, galleriavierailijoiden vastattavaksi. Arvokasta sekä gallerialle, tapahtumalle, että koko suomalaisen nettitaiteen tutkimukselle.

--
Coloria odottaisi tuolla valtavan matskumäärän kanssa päivittämistä, mutta saa odottaa. Palaan hyperventiloimaan työprojektien pariin.

s-track | Johnny Cash - Hurt

Jaaha. Sähköpostiliikenne tyssäsi, kun olin lähettelemässä ystävänpäiväkorttia. Löytänee tiensä perille tätäkin kautta: Hyvää ystävänpäivää!

Henkevän Silakan tämän kuun näyttely on varsin monimuotoinen. Varsin vinkeä on Katja Engblomin Where are you? - Missä sä oot?, menkää katsomaan!

s-track | Two Gallants - Steady Rollin'

Sain eilen Evieltä tarinan ja kuvan Lepidophobia -projektiin. Tänään käsittelin kuvan ja tein sivun valmiiksi, odotan vielä Evien kommentteja ja lupaa julkaista kuva.

Coloria on tuonut taas uusia ulkomaan kontakteja. Eräs Colorian virolainen lukija on lähettänyt minulle suuren määrän virolaisia väreihin liittyviä sanontoja. Vielä pitäisi kääntää ne. Meksikolaisen antropologian ja historian kansallisen instituutin, INAHin emeritusprofessori Constantino Reyes Valerio antoi luvan käyttää kuvia hänen kirjastaan De Bonampak al Templo Mayor. Historia del Azul maya en Mesoamérica. Kuvat on nyt lisätty mayasininen-sivulle.

Teija viskasi vinkeällä vinkillä: Animaux. Luonto-opetusta löyhäpäisille.
Irtolauseita pää täynnä.

s-track | Sparks - Rock, Rock, Rock

Toissapäivänä vietin laatuaikaa Luovan foorumin henkilöiden kanssa. Kävimme bisneslounaalla uudessa Praguessa ja jatkoimme korkeatasoista keskustelua vielä toimistollakin. Pakko oli kahvin jälkeen karata, kun henkevyyden yliannostus kävi liian vahvaksi psyykelleni.

Tänään piipahdimme kirjamessuilla, mutten löytänyt mitään tarpeeksi isokuvaista tai mielenkiintoista. Iltapäivä sujui Jalin ja Suklaatehtaan kanssa ja nyt on karkkinälkä.

Colorian sivutoimituunaaminen on jatkunut aramean, aikansa englannin, värisanoilla. Jotenkin päädyin tälle sivulle: Feng Shui for Car Colour. Jees.

s-track | Sparks - Dick Around

Tänään on Iiris-palkinnosta ollut ilmeisesti jonkinlainen maininta jossakin lehdessä. Olen saanut koko aamupäivän onnittelupostia ja Coloria-palautetta. Harmittaa, kun yhden palautteen jättäjä ei ollut pistänyt mukaan yhteystietojaan: Muistan vanhan lastenkirjan Maalarikissat, jossa esiteltiin maailman kaikki värit. Olisin niiiiiin tahtonut kertoa hänelle, että Kasi ja Masi olivat pienelle minälleni suuria sankareita ja etenkin avaruuskuva oli tosi hieno (Kirjoittaja Marguerite Brown, kuvittajat Alice ja Martin Provensen, julkaistu Tammen kultaisessa kirjastossa 1975).

Eilen otin ratkaisevan askeleen ja *vihdoinkin* uskalsin kuunnella Robbie Williamsin uuden levyn, joka ei edes ole enää uusi. Ostin sen heti ilmestymisensä jälkeen (marraskuussa) ja sitten olen siirtänyt sitä vähä vähältä lähemmäs cd-soitinta (tosin Timppa on välillä kyllästynyt sen viikkokautiseen lojumiseen ja siivonnut sen takaisin hyllyyn). Eilen sitten sain sen soittimeen asti. Hmph. Aion silti ostaa seuraavankin levyn.

s-track | Rakes - All Too Human

Testasin tuota Runen käyttämää ammatinvalintasivua - sopivin ammatti kirjailija. Hmph. Mutta kun testasin nimellä, jonka olen suunnitellut itselleni vaihtaa (tässä joskus, seuraavan 60 vuoden kuluessa), ammatiksi tuli koronkiskuri. Onneksi on vaihtoehtoja.

Aloitin aamuni taas heprealla. Hepreankielisen kirkkaanpunaista tarkoittavan shani(y)-sanan hepreankielistä kirjoitusasua etsiessäni googlasin itseni aika virkeälle palvontasivulle my.homewithgod.com / Crimson to White (kaiuttimet päälle ultimate-kokemusta varten!) Oikeastaan aika pelottava kokemus päivän ensimmäisenä nettisivuna - huokuu eräänlaista vahvaa sitoutuneisuutta asiaansa. Siltikin, näitä extreme-sivuja harrastaessani ajattelin mennä tutustumaan myös tuon my.homewithgod.com-osoitteen tarjoajaan Build Your Home With God -sivulle, mutta yhteys Jumalaan pätkii: Build Your Home With God - service not available, connection problem.

Tähän loppui henkinen haku tältä päivältä, takaisin töihin.

s-track | Jim Noir - Bed - My Patch

Pakkanenko saa ihmiset lähettämään tuplamäärän triplamäärän postia? Hirveä määrä lukematonta sähköpostia. Alkaa vaivata se, etten ehdi vastailla kaikille vastausta kaipaaville kunnioitettavassa ajassa. Mutta mukava ennen nukkumaanmenoa kirjoitella ystäville, jotta heillä on sitten aamulla viestiä odottamassa. Yritän suoriutua jossakin vaiheessa myös työviesteistä. Aikahan on kiirettä varten, joten siinä mielessä kaikki on reilassa.

Useita työprojekteja niin hilkulla valmistua, ettei uskalla edes vilkuilla artsuilun suuntaan, ettei mikään viime hetkellä mene vikaan. Coloriaan sen sijaan olen päivitellyt töiden väliajalla hieman hepreankielisiä värisanoja. Kyrillisiä kirjaimia ja kreikkalaisia aakkosia oppi lukemaan hetkessä, mutta vaikka nuo heprean kirjainmerkit oppisikin yhdistämään äänteisiin, vähän haittaa ymmärtämistä, kun vokaalit puuttuvat ja sanat ovat nurinniskoin. Heprea on edelleen minulle... täyttää hepreaa. (Täytyy blogata tämä kai tuonne englanninkieliseen blogiinikin, niin pääsen paradoksailemaan - heprea on täyttä kreikkaa).

s-track | They Might Be Giants - Istanbul Not Constantinople

Eilen illalla seurasin Jussi-gaalaa sen verran, että näin, kuinka Jarkko T Laine pokkasi itselleen parhaan kuvauksen Jussin. Tuli liikutuksesta kyynel silmäkulmaan - ja ihmetys siitä, mihin yhteystiedot ovat kadonneet. Googlaamaan. Löysinkin yhden samannimisen Jarkon sähköpostin, mutta osoittautui toiseksi Jarkko T:ksi. Outo kirjeenvaihto ventovieraan Jarkon kanssa on ollut piristys tähän muutenkin kummalliseen maanantaihin.

Kun googleen syöttää Suomen väriyhdistys, hakuohjelma viisaana kysyy: Tarkoititko "suomen vaneriyhdistys"?. Ei tuo ehdotus ole kuitenkaan niin järkyttävä kuin muutaman vuoden takainen kokemukseni saturunon kirjoittamisesta wordilla: kirjoitin ...se kiljuen juoksi vattupuskaan ja ohjelma tarjosi tilalle ihan toista puskaa. Anarkistisia lastenrunoja siis.

s-track | Portishead - All Mine

Suomen väriyhdistys on tänään myöntänyt Colorialle vuoden 2006 Iiris-palkinnon. Ylistystä saa käydä lukemassa Suomen väriyhdistyksen sivuilta.

Palkintoani juhlistin tänään hengaamalla Luovan foorumin kaffeepöydässä maukkaan kaffeen ja Runebergin tortun (ja työasioiden) ääressä. Mites se menikään... Ai niin: Seura oli mukavaa ja tarjoamiset kerrassaan oivallisia.

Hieman myöhemmin pakollinen Soppabaari-vierailu ja juhlapäivän kunniaksi ostin Emily the Strange-kassin, jossa Timppa sai kantaa ostokset kotiin.

Nyt, kaikesta tästä ylevöityneenä, aion pitää pari vapaapäivää.

s-track | Stoney - Soap In A Bath Tub

Paluu virtuaaliin. Uusi photari asentui kunnolla, mutta checkdskiä ajaessani kone ilmoitti iloisesti, että kovalevyllä on vähintään yksi vakava virhe. Soitin jo ja sovin, että veisin koneen huoltoon, mutta ei ole aikaa. Toimii kuitenkin pääosin. Ohuella jäällä ja heppoisella langalla. Tämä on nörttihenkisen extreme-elämää.

Hirveä päivä oli eilen. Piti sisällään hakulomakkeita, päänsärkyä, seisahtuneita ajatuksia ja reikiä sukissa. Melkein koko päivän kiusasin eteerisellä olemuksellani taidetoimikunnan ihmisiä. Kotiin pääsin lopulta kahdeksan maissa ja silloin kyllä alkoi tuntua varsin urhoolliselta. I-P:lle kuuluu suuri kiitos avusta ja kannustuksesta, jota ilman olisin tuskin lähtenyt juoksemaan keskustan postin 18.30 tyhjennettäville postilaatikoille. Se siitä viime tingasta.

Henkevän Silakan tänään auenneen uuden näyttelyn teema on Sokea piste | Blind Spot - vierailevana taiteilijana Jyväskylässä asuva Mikael, joka on kategorisoinut itsensä luokkaan ihminen.org. Anssi^™ on vääntänyt Silakkaan myös mahdollisuuden lisätä teossarjoja - esimerkiksi valokuvasarjoja siis. Toivottavasti käytätte hyödyksenne. Galleriassa ei ole koskaan liian paljon teoksia esillä.

Coloriaan liittyvää Hienouttakin olen saanut kohdalleni - siitä myöhemmin lisää. Positiivinen palaute sai minut latailemaan hieman kuvia Colorian mausteeksi, ehkä ne päätyvät sivulle asti seuraavan kuukauden sisään.

s-track | The Gossip - Standing in the Way of Control

Kiirettä, palaveria, aivoa suurempia asioita.

Coloriassa oli pari päivää sitten huippumäärä kävijöitä ja huomasin, että foorumille on ilmestynyt Kain lisäksi toinenkin aktiivikirjoittelija. Aiemmin on jo pitänyt kommentoida jonkin aikaa sitten Iltalehdestä bongaamaani juttua vihreistä sioista, mutta nyt kun juttu on hyvän linkkivinkin kanssa ilmestynyt tuonne keskustelufoorumille, lainaanpa Ilonan lähettämää linkkiä: BBCn sivulla on jutun lisäksi myös iloinen video. Ensi vuonna vihreää joulukinkkua?

Kädet tärisevät, otsalla kylmä hiki. Uuden photarin asennus-cd odottaa pöydällä. Lieneeköhän tämä viimeinen entryni tällä viikolla? Ohjelma-asennuksilla on tapana päättyä huonosti tämän onnettoman ihmisrääpäleen käsissä.

Päivi kuittaa ja poistuu noutamaan vahvistuskupillisen jäähtynyttä kahvia.

s-track | Panic! At The Disco - I Write Sins Not Tragedies

Oho. Colorian sivumäärä on ylittänyt kuuden tuhannen rajan.

Tänään opin sen, että englanninkielen sana awkward tulee muinaispohjoismaisesta sanasta öfugr, joka tarkoittaa 'käänsi maailman ympäri'.

Ja sattumalta löysin kaupan ihmisille, jotka pitävät purppurasta ja violetista: The Purple Store.

s-track | Sara Culler - At Least Like Melissa

Eilisen kuuntelin musikaalisävelmiä ja yritin tehdä töitä. Päivistä selviää näköjään pienemmillä vahingoilla, jos nukkuu iltapäivään asti. Tänään sunnuntaina sama on jatkunut Friday Night Is Music Night -ohjelman tunnelmissa. Ekana biisinä soittivat radiossa Imperial March -sävelmän, tuttu Star Warsista (The Empire Strikes Back). Timppa osoitti musikaalisen tuntemuksensa arvelemalla, että kappale on Spoonful of Sugar (helps the medicine go down) Maija Poppasesta. Melkoisen militantti sovitus. Mutta jos Star Warsiin olisi ympätty yksi sateenvarjon kanssa heiluva lastenhoitaja, olisi mielikuvayhteys kaikille selvä, sen verran hyvin sokerilaulu sopii imperiumin marssiin.

Perjantainen oli täynnä universumin pikkujäynää, jota en enää edes jaksa muistella. Muuta kuin ainutkertainen ruoanlaittosessioni päättyi tahattomaan liekitykseen ja ovivälikössä umpijäähän jämähtäneestä SevenUp-pullosta tuli tahaton vaahtosammutin.

Extreme-elämää.


Otin kuvan Päivin kokkikeittiöstä, mutta pitänee suojella herkkiä sieluja ja sensuroida kuva ikuisiksi ajoiksi. Sen sijaan näkymä monitorini päältä: viime viikolla saamani Sampo-possu, Osku-lohikäärme ja Kukka, joka ei kuihdu, vaikka ei muistaisi kastella (hyvin ajateltu).

s-track | The Coral - Dreaming Of You

Kuinkas ollakaan: universumi pukkaa minua töistä artsuilun pariin. TeliaSoneran verkko on poikki: ei kulje sähköposti, ei voi laittaa leiskoja verkkoon ja en pääse tuunaamaan niitä sivuja, jotka tänään olivat työlistalla. Leiskoja pääsen sentään omalla koneellani hiomaan ja graffoja muutamiin keskeneräisiin projekteihin. Mutta muuten työpöydällä liike on loppunut. Verkkoon sentään pääsen - voisin huvikseni vaikka lähteä seikkailemaan randomilla nettimaailman syövereihin. Epämääräistä surffailua ei ole tullut harrastettua aikoihin.

Artsuilut ovatkin jääneet vähemmälle oudosta syystä, ajanpuute ei voi olla ainoa syy. Ilmeisesti kärsin jonkinasteisesta elektronisesta agorafobiasta: jostain syystä tekeleeni eivät pääse verkkoon saakka vaan jäävät nyhjäämään kovalevyni uumeniin. Eivätkä oikeastaan sinnekään. Vain hennoiksi raapaisuiksi muistikirjani sivuille.

--
[Edit: kolme minuuttia myöhemmin: ja verkko toimii taas. Töihin siis.]

s-track | Doves - The Man Who Told Everything

Kutsu Istanbulin taidemuseon järjestämään avoimeen e-paneelikeskusteluun toi mieleen, että olen viime vuonna osallistunut samaisen tahon organisoimaan WebBiennial05:een. Sain melkein sydärin, kun menin katsomaan webbiennial.org -sivua ja taustaväri syövytti näköaistiani järkähtämättömällä kirkkaudellaan muutamia sekunteja ennenkuin selain ehti ladata lopun sisällön. Aivosolut sekosivat. Jotkut ne osaavat värien käytön.

Joka tapauksessa, Istanbul Contemporary Art Museum järjestää koko ajan jotain digitaalisen taiteen tiimoilta ja huominen paneelikeskustelun aihe To Archive or not to Archive on yksi niistä aiheista, jota olen ajatellut Henkevän Silakan tulevan keskustelufoorumin yhdeksi teemaksi. Kai täytyy mennä siis langoille huomenna roikkumaan.

Työhetkestä taitaa tulla yhtä suurta trippiä. Edelleen näkyy palloja vaan ja varjokuvia olemattomista hahmoista. Toivottavasti tämä on tuon värihoidon ansiota, eikä neljä tuntia seisseen kylmenneen kahvin.

s-track | The Noisettes - Iwe

Kuinka ollakaan: sähköpostini sammahti jonnekin matkalle torstai-yönä ja vasta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä sain sen toimimaan kunnolla. Kummallinen epämääräinen ulkopuoliseksi jäämisen tunne valtasi sielun, mutta viikonloppu jätti siis aikaa keskittyä muuhunkin kuin leipätyöhön - joka nyt odottaa tuossa kasaantuneena. Työkaaosta ei paljon helpota se, että eilinen meni täysin vuoteessa pää tyynyn päällä, alasimen alla.

Artsuilupuolella sen sijaan suorastaan kukoistaa: syytävät apurahaa, minkä kerkiävät ja muutenkin projektit ovat alkaneet hiljalleen edetä kaikilla laidoilla.

Lauantaina palaveerasimme Välittämö -projektin puitteissa Meriläisen Päivin luona. Tarjoilu oli sen verran loistavaa, että itse asia pääsi minulta hetkeksi tippumaan päästä, mutta ajatusruljanssi kyllä käynnistyi täydellä teholla. Alan hieman jo paremmin hahmottaa tulevaa tekelettäni. Parista teknisestä asiasta pitää vielä ottaa selvyys omalta osaltani, mutta lienee parempi, jos alan sumplia niitä vasta maaliskuun alkupuolella, kun aikaa on käytettävissä tarpeeksi vähän. Kyllähän jokaiseen projektiin yksi täyspaniikki kuuluu.


Värinäyttelyä varten olen kohta saanut yhden satsin tekstejä kasaan ja idea tuntuu selventyvän koko ajan. Mutta jo on syytäkin: näyttelyyn on enää neljä kuukautta - aikataulutetussa maailmassa huomattavan lyhyt hetkinen. Ensi viikolla on lisää palaveria asiasta.

Menen postiani setvimään.

s-track | Beverly Todd & Art Lund: Sweetest Sounds

(Oli karkkipussissa niin järkyttävän värinen karkki, että oikeasti kysyi sisua, että uskalsin sen suuhuni laittaa. Kummallisen makuinenkin se oli. Taidan olla virallisesti vanha. Ja huomenna violetti.)

Perjantai-päivä oli työtä, shoppailua ja lopulta kallisarvoista vapaa-aikaa Colorian parissa - BBC2-kanavaa kuunnellen. Kaupasta tarttui mukaan mm. läjä DVD-levyjä. Vinkiksi: Anttilassa oli saatavilla Shrek-leffat, Wallace&Gromit -lyhärit ja mm. Saksikäsi Edward noin 7 euroa kipale. SITÄPAITSI Shrek3D-leffan mukana tuli NELJÄT 3D-lasit ja toisen leffan kanssa vihreä, muovinen kello! Oiva assosseerinen lisä tyylikkääseen garderobiini. Ja huom! Kelloja on tarjolla vain nopeille!

Siinä kaiken toiminnan välissä vastaanotimme taidetta Keski-Suomen museossa Maijan avajaisissa. Mieleeni jäi erityisesti yksi kuva, jossa lapset ovat löytyneet iloisesti uutta käyttöä jollekin potsdamilaiselle muistomerkille (olikohan se noin) - liukumäkenä. Hyvälle mielelle tulin.

Toissapäivänä tuli taas isovelivalvottua: tsekkailin aikani kuluksi ja työtä vältelläkseni, mistä kaikkialta sivuilleni on tultu. Valvontatoimintani johdosta huomasin, että Book of Days on esitelty The Pennsylvania State Universityn Introduction to New Media/ Digital Art -kurssilla. Tämän päivän aikana oli sähköpostiini kolahtanut haastattelupyyntö kurssityötä/tutkielmaa varten. Varsin virkistävää. Joka tapauksessa: tuolla introsivulla on muutamia varsin veikeitä nettiartsuiluja, joihin kannattaa käydä tutustumassa.

s-track | Aerosmith - Dream on

Pitäisi olla se kiroilufontti jo valmis - sille olisi tarvetta. Kone juuri kadotti skannerin usbin ja löysi sen sitten uudelleen ennekuin ehdin lamaannukseltani edes itkeä. DreamWeaver hukkasi pari päivää sitten kaikki saitit ja kun hain varmuuskopiota Coloria-saitista, se urputti sen vahingoittuneen ja jämähti paikalleen. Odotan kärsivällisesti, että kone tyyntyisi, jotta pääsisin palaamaan töitteni pariin.

Fontti-innostuksissani ajattelin skannata vanhoista muistiinpanovihoistani vanhoja fonttipiirroksiani ja muitakin töherryksiä. Koulumuistiinpanot näyttävät tosi professionaaleilta. Suht koht samanlaiselta näyttää kaikki tieto päässäkin. Mutta fonttien valmistukseen lupasin itselleni varata aikaa heti, kun pari pitkäaikaista ja hitaasti etenevää työprojektia saavuttavat päätepisteensä.

Toivottavasti pian.

s-track | Sinister Footwear - Cash Money

Cloud Eye. 2006.


Aamulla naapurin pora iskeytyi seinään huomattavalla metelillä, mistä johtuen vuode kävi sietämättömäksi paikaksi. Toisaalta, herääminen ei juuri helpottanut oloa, mutta ainakin suht koht pystyasennossa on helpompi kestää pörinät.

Eilen ilmestyneessä Kauppalehdessä on aukeaman juttu nettitaiteesta. Vinkkasin kirjoittajan LiveHerringissäkin työpajaa ohjanneen Oonan ja TimeDreamsin tekijän, Miikan puheille. Ihan ok juttu ilman jättisuuria mokia - kuitenkin olen jo ehtinyt saada sähköpostiini muutaman palautteen varsin erikoisista aiheista. Muutama puolituttu kauhistelee Henkevän Silakan muuttumista *suomalaisen* verkkotaiteen galleriaksi... No niin... Lakatkaa hyperventiloimasta: Silakka on entisellään ja vastaanottaa edelleen artsua ympäri maailman. Toinen kysymyksiä herättänyt kohta on -snip-Medianomiksi valmistuttuaan hän perusti oman yrityksen, www.coloria.net-snip-. Tästä tuli eilen meiliä KAHDELTA ventovieraalta, jotka molemmat tiedustelivat, miten olen onnistunut perustamaan tuon nimisen yrityksen, kun edes yritys.net-muotoa ei sallita, saati sitten, että alkaisi www-kirjaimilla. En olekaan. Halusin ottaa toiminimekseni coloria.net, mutta koska tuo .net-pääte ei mene missään läpi, piti lisätä joku hämäys loppuun: toiminimeni on coloria.net d:sgn.

--
Alkuviikko on ollut yhtä surinaa ja sheikkaamista, lähinnä tosin työn kanssa. Henkevän Silakan paperisotaisia asioita hoitelin eilen kovasti ja tänään olen hieman täydennellyt to-do-listaani. LiveHerring'06-tapahtumakin tuolla on alkanut äyskähdellä...

Huomasin, etten ole kesäkuun jälkeen (!) tsekannut 'mitä väreistä mieleen' -osiota, joten aloitin muutama päivä sitten satunnaisena urakkana tietojen päivittämisen Coloriaan. En ole päässyt edes verkkoon siirtoon asti vielä...

--
Pakko kai tuo työpäiväkin on jossain vaiheessa aloittaa.

s-track | Sebastien Tellier - 'Broadway'

Vihdoinkin (ja vieläpä yleisön pyynnöstä): ennen joulua oli pakko olla asiasta hissunkissun massiivisesta käsityöprojektistani, kun pelkäsin, että vanhemmat yhtä-äkkiä alkavat nörtittämään ja päättävät tutustua blogiini. (Elän fantasiamaailmassa.) Joka tapauksessa: äiti innostui kesällä kovasti värjäyskokeiluistani ja peräänantamattomalla päättäväisyydellä otti päämääräkseen tyhjentää metsän kaikista hyötykasveista, etenkin sienistä. Päätin palauttaa nuo luonnonantimet jalostetussa muodossaan takaisin ja neuloin vanhemmilleni lahjaksi kaksipuolisen *hienosti kuvioidun* peiton. Kuvatodisteet puhuvat puolestaan. Että olen ylpeä. Minultakin, käsityötuntien kauhulta, tuollainen irtoaa.

--
Eilen oli melkein t-koneeton päivä: aamulla shoppailua ja soppabaareilua; iltapäivällä Petäjäniemen Jussin näyttelyn avajaiset Beckerillä (siinä näyttely minun makuuni!), sosiaalista kontaktoimista ja suklaata; sitten lyhyt palaveri Päivin ja Annen kanssa Sohwilla. Illan kulttuuritekona katsoimme varsin viihdyttävän, joskin hitusen unettavan vuokrafilmin Batman Begins.

Tänään aamukahvin mausteena katsoimme uuden-digiboksin-ajastusharjoitustalletettuja disneyklassikkoja - ehdottimaksi vierdoksi nousi Scrooge McDuck and Money, jossa Roope saarnaa veljenpojilleen rahan historiasta ja sijoittamisesta runo- ja musikaalimuodossa. Mutta ihan oikeasti viisastuin: roomalaiset sotilaat saivat suolarahansa, salarium, josta sitten englannin sana palkka, salary, tulee. Opin myös hienon budget, budget, budget -laulun, mutta valitettavasti se pyyhkiytyi jo mielestä.

Toivoen ymmartamykseen ja kannatukseen Teidan puolelta.

s-track | Clearlake - Good Clean Fun

Varokaa vihaista Päiviä!

Voisikohan joku ylempi voima lätkäistä projektilla, josta ei ajautuisi kaaoksen laitamille. Tai kommentilla, joka ei syöksisi rotkon reunalle nyhjöttämään.
On ollut kohtalaisen paljon taiteilijakontakteja ja suhteellisen paljon tullut puhuttua kovilla sanoilla mieltä tyhjäksi. Kohta poistun takavasemmalle planeetan vihatuimpana ihmisenä. Kaikki eivät ole tosin olleet suoria kohdistettuja iskuja, vaan osa on myötäelolla ammennettua suurten tyhmien laitosten vastaisuutta donquixotemaiseen tyyliin. Vahvimpana mielessä on tällä hetkellä tuo Kirsin nettisivujen siirto uuteen osoitteeseen - jonka viestintävirasto otti takaisin noin pari tuntia sen jälkeen, kun olin saanut tiedostot siirrettyä sivuille. Siis toistan: virasto myönsi domainin ja perui sitten pari kuukautta myöhemmin päätöksensä, juuri kun sivut oli saatu verkkoon uuteen osoitteeseensa (joka vielä kirjoitushetkellä on verkossa...). Ihailtavaa toimintaa. Toivottavasti Kirsillä riittää puhtia purra laitosta jalkaan ja vaatia korvauksia aiheutuneista kuluista. Jos oltaisiin Ameriikassa, haastaisin laitoksen oikeuteen vahingosta, joka syntyi, kun sirvaisin kuuman kahvin suustani sieraimeen, kun kuulin viestin - viiden ja puolen tunnin hektisen päivityssession jälkeen.

Kiroilufontti työn alla...

s-track | Love - Alone Again Or

Eka fontinalku. Oikeastaan tämä kuuluisi tuonne työblogiini (jossa onkin hieman tarkempi selostus), mutta kun olen niin ylpeä graafikonkyvyistäni. Eh.

Eilen iski työpaniikki, minkä seurauksena pakenin joutavien pariin ja päivitin työblogini ulkoasun. Sama kohtalo odottanee tätä omaa blogiakin, kunhan saan taas rihmastoni koottua kokoon.

Paras Coloria-kommentti pitkästä aikaan odotti tänään postissa (David-merkkiseltä mieheltä Ameriikasta, tottakai): WHEN will you translate this page into English? Been waiting for years? Let me know ASAP so i don't have to come here in vain.

Siellähän kärvistelet, Dave-ressu.

s-track | Rufus Wainwright - This Love Affair

Pääkalloisa pikkuveli.


Paranoia. Sänkyyni on piilotettu vetosäteitä, jotka magneetin lailla pitävät uneliaan ihmisen otteissaan iltapäivään saakka. Tee siinä nyt sitten mitään tuottavaa.

Tänään oli silakkainen päivä. Lähetin pari kutsua tuleville kutsuvieraille, pistin haastattelutekstin käännettäväksi ja luonnostelin jo seuraavaakin haastattelu. Kirjoittelin myös Henkevän Silakan toimintakertomusta. Yritän huomenna saada sen korrektiin muotoonsa ja muutenkin noita artsuiluun liittyviä viilausta vaille valmiita juttuja eteenpäin.

Viikonloppuna näyttäisi olevan vähän ruuhkaa tekemisen suhteen. Lauantaina on mm. Välittämö-palaveria ja sunnuntaina olisi luvassa värjäysprojektia Ullan johdolla. Näyttää vähän siltä, että sunnuntai jää osaltani väliin, mutta vielähän tässä ehtii tapahtua vaikka mitä.

Pari päivää sitten löysin taas tarkoituksen kuvilleni: joku tytsy, joka blogissaan vuolaasti kirjoitti Victoria's Secretin alusvaatteista, on keksinyt sivun taustakuvakseen viimevuotisen Wings -kuvani. Ehdin jo osoitteen hukata, eli esimerkkinäytös puuttuu... Mutta kerrassaan omituinen yhteensovitus ultrasöpön vaaleanpunaisen kanssa. Makunsa kullakin.

s-track | Velvet Revolver - Do It For The Kids

Lykkäsin kameran kiinni tietokoneeseen ensimmäisen kerran sitten hubin, muistitikun ja Timpan ipodin asennuksen - eihän se sitä tietenkään löytänyt. Asennus kesti onneksi vain noin 10 sekuntia, jonka jälkeen kaikki sujui normaalisti. Melkoiset nörttinaurut kuitenkin sain, kun ohjelmisto alkoi vinkua yhteensopimattomuudesta ja kun alistin sen silti asentamaan kaiken, ruutuun tuli teksti: Tehdään palautuspistettä siltä varalta, että... Ja nimenomaan kolme pistettä. Olikohan tekstiä oikeasti liikaa vai onkohan Microsoftin pojilla hirtehinen huumorintaju?

Sirpan kanssa muutama sähköpostisananen taidemuseon ensi kesän värinäyttelystä, muuten on kohtuullisen hiljaista ollut väririntamalla.

Päivän linkkivinkkinä: joulu meni, mutta lapsille ei ole koskaan liian myöhäistä ostaa armeijakamaa: Militarykit.com: Military Kids.

Toivoen ymmartamykseen ja kannatukseen Teidan puolelta.

s-track | Regina Spektor - Us

Galleria Henkevän Silakan tämän kuun vieras on Juhani Petäjäniemi, jolla aukeaa tällä viikolla näyttely myös Galleria Beckerissä. Kiireinen mies. Mutta simppeydessään hieno työ on Silakassa esillä, eikä ole vanhentunut aikojen saatossa ollenkaan. Gallerian Sävyjä-näyttelyyn ei ole tähän mennessä muita ilmoittautunutkaan... V020 lähetti jo aiemmin sähköpostia, että työ on tulossa, mutta viivästyy.

Tulevan värinäyttelyn tiimoilta olen nyt ollut yhteydessä Tiibetiin ja Bangladeshiin - hyvältä näyttää maailma.

Colorian kanssa ehdin puuhailla pari päivää. Uutta en juuri ehtinyt lisäillä, mutta vastailin parin kuukauden palautteisiin ja Colorian lukijoilta tullutta tietoutta lisäilin verkkoon. Lähinnä värisanoja eri kielillä. Puolukka (!) näyttää kiinnostavan useita lukijoita - olen saanut kuukauden sisällä jo neljä viestiä sen englanninkieliseen nimeen liittyen. Toiveissani on, että saisin varattua ainakin sen yhden päivän viikosta Colorialle...

Nyt menen hömppänä istumaan olohuoneeseen 3d-lasit päässäni (...Sly 3).

s-track | Radiohead - Fake Plastic Trees

Ne, jotka vierailevat Colorian pahamaineisella foorumilla, huomaavat kyllä, ettei edes vuoden takaisia viestejä enää ole. Eilen koin jonkinlaista voitonriemua, kun huomasin hakkerien yrittävän uudelleen (Die türkische, jeden tag so schnell. Ja!) ja onnistuin poistamaan viestejä samaa vauhtia, kun sinne tuli ja lopulta sain koko sakin (kolmelta domainilta) suljettua ulos - eivätkä päässeet takaisin ihan heti. Tilanne ei kuitenkaan jättänyt vaihtoehtoa: oli pakko päivittää foorumi uudempaan. Herra Murphy näki taas tilaisuutensa: päivityksessä oli joku ongelma, jolle en osannut tehdä mitään, joten annoin periksi ja asensin koko läjän uudelleen.

Onneksi Kai, Colorian vakiovierailija ja kontribuuttori alkuminuuteista lähtien, kirjautui sisään heti ja lähetti jo pari mielenkiintoista juttulinkkiä (joista itseäni eniten kiinnostaa se, että Xerox on patentoimassa keksintöään, jonka avulla mustavalkotulosteisiin voi palauttaa värit...) ja lupasi postata uusia tänään.

Tuon hakkereille hävityn session jälkeen hirmuisen huono omatunto myllersi sisuksissa, kun piti hakkeroida Sly2-pelissä. Henkisen kantin lisäksi loppui taito ja piti ottaa stunttipelaaja käyttöön.

Jospa tänään sitten menisi päivä vähemmällä sotimisella. Alkoi ainakin mukavasti: heräsin postin kolahtaessa lattialle. Huomasin muutama päivä sitten sähköpostejani siivotessa toukokuisen viestin, jossa pyydettiin värikommentteja PSY Arjen psykologiaa -lehteen. Otin toimittajaan yhteyttä ja kysyin, olisiko värijuttua saatavissa ja sain lehden postissa. Lehti vaikutti muutenkin aika mielenkiintoiselta, mutta Sanoma Oy julkaisi sitä vain neljä koenumeroa. Oiva lisä värijuttuarkistooni.

s-track | Nouvelles Vagues - Love Will Tear Us Apart

Eilen olin hukkua kurjuuden syövereihin. Olin vakaasti päättänyt viettää laatuaikaa Colorian parissa nämä kolme päivää ennen vuoden vaihdetta. Mutta jo aamulla sielu musteni ja identtinen paholaiskaksoseni valtasi ruumiini, eikä olo helpottunut, kun taonta pään sisällä vei tunniksi rypyttymään kylpyammeen pohjalle ja sieltä takaisin vuoteeseen. Elämäni palkoihmisenä loppui vasta kuuden jälkeen illalla. Oli aika vaikea kerätä innostus uudelleen kasaan, mutta kummasti keräsin voimia kahvin avulla ja vääntäydyin koneeni ääreen. Vain lukeakseni monista Colorian lukijoiden viesteistä, että Colorian foorumiin on hakkeroitu (kiitos kaikille, jotka asiasta tiedotitte - en olisi varmaan huomannut ikuisuuteen). Sämpläsin tietokantojen kanssa aikani ja sain viestit pois, mutta en tuskatta. Koska en saanut palautettua itselleni ylläpitäjän oikeuksia foorumiin, jouduin asentamaan foorumin viestien backupin, *mutta kas*, kuun alussa ottamani varmennus *ei toiminut* ja sekoitti koko koneen. (Tähän väliin kuvitelkaa haluamanne määrä voimakkaita kirosanoja.) Löysin yhden vanhan version tammikuulta 2005 ja se asentui kunnolla. Joten foorumissa aikamatkailtiin vuosi taaksepäin; kaikki viestit vuodelta 2005 katosivat, kuten myös viime vuonna kirjautuneiden tiedot ynnä muu. Coloria on takaisin verkossa, mutta skeptisenä odotan seuraavaa murtoa. Pitäisi varmaan päivittää foorumi, mutta tällä hetkellä ei riitä nörttisielukkuutta tarpeeksi. Katsotaan sitten seuraavan hakkeroinnin jälkeen.

Iloisempien kummallisuuksien osastolle kuuluu onneksi enemmän kuin harmillisten sattumusten sektioon. Mainittakoon yksi vinkeä ketjureaktio, light-versio tapahtuneena, jatko-osat myöhemmin: Cheshire Chord Companyn versio Kaiser Chiefin I Predict A Riot -biisitä on soinut joulunkelloina päässäni koko viikon ja päätin googlata, josko sitä saisi jostain ladattua. Ensimmäisenä osui google-listalta silmiin Greengrlin blogi I hate peas. Hänen kommenttinsa ja musiikkimakunsa vaikuttivat sen verran samankaltaisilta omieni kanssa, että päätin tutustua vähän lisää... Ikä on sama, samoin ammatti, koulutus onneksi heittää parilla millillä... Greengrl kehui eilisessä entryssään ranskalaista Nouvelles Vagues -bändiä, jonka bossanovatahdit kovasti helpottavat eilisen angstin purkamisessa.

Huolimatta noista iloisista asioista, toipuminen eilisestä takaiskusta vie aikansa. Heräsin ensimmäisen kerran vähän ennen yhtätoista, kun kahvinkeitin napsahti pois päältä. Ja varsinaisesti noin vartti sitten. Toivottavasti sananlasku pitää kutinsa - ja toivottavasti kauneuden taso korreloi kahvin kylmyyden kanssa. Odotettavissa silmät muljauttavaa kauneutta. *Cheesez*.

Toivoen ymmartamykseen ja kannatukseen Teidan puolelta.

s-track | Cheshire Chord Company - I Predict A Riot

Kohtuullisen iloisen hetken sain tänään omakseni, kun Vic McGlynn soitti ohjelmassaan (BBC6) Kaiser Chiefin I Predict A Riot Cheshire Chord Companyn (kuoro) esittämänä. Jota olen sen jälkeen kuunnellut huomattavan monta kertaa.

Henkisesti olen ollut täysjouluinen jo pari viikkoa, mutta töitä olen kuitenkin vääntänyt semiaktiivisesti. Saamatta kuitenkaan mitään edistystä aikaan suurimmassa osassa keskeneräisiä projekteja. Eilen palaveerasin Sirpan ja museon harjoittelijan (jonka nimen epäkohteliaasti juuri nyt unohdin) kanssa aiheenamme taidemuseolle tuleva värinäyttely ja tänään puhuin muutamia minuuttipareja Mikon kanssa Käsityön museon näyttelystä. Alkuvuodesta alkaa intensiivinen kokoonrunnominen.

Tänään aamupäivällä tein uskaliaan tutkimusretken kaupunkiin, enkä joutunut väkijoukkojen tallaamaksi. Mutta ruokapaikkaa ei löytynyt, kaikki olivat täynnä. Raija kontaktoi iltapäivällä joulutervehdys-asioissa ja muutti varsin voimallisesti alkaneen apatia-illan ideamyssyttelyksi. Pitkästä aikaa tuli sellainen dynaaminen olo koneen ääressä. Nyt on vaikea irrottaa sormet näppäimiltä.

Oma olo on hilpeän vilkerinen, mutta muilla ehkä ei. Tänään tuli vain yksi työhön littyvä viesti, mutta sen sijaan kasapäin hyvän joulun toivotuksia ja yhtä paljon linkkejä erilaisiin joulustressiin liittyviin juttuihin... Olisikohan tässä syytä huolestua ystävistään? Aiheeseen liittyen päivän tiedepläjäys (vaikka onkin pari vuotta vanha tieto): Dogs experience stress at Christmas.

Toivoen ymmartamykseen ja kannatukseen Teidan puolelta.

s-track | Braund Reynolds - Rocket (Natural Gambler)

Keittiössä kiehuu punapuu ja mielessä ensi kevään värinäyttely. Coloriaa en ole onnistunut päästämään mielestäni, mutta en ole myöskään päässyt tekemiseen saakka. Sen verran kuitenkin tein, että meilasin Kelalle: tänä vuonna olen saanut lähes kymmenen viestiä koskien äitiyspakkauksen värivalintaa (Mikä väri tämä on? Miten nämä värit oikein valitaan? Tutkiiko näitä kukaan? jne.) Eniten on hämmentänyt 'joku vihreä kai tuo on' -väri, joka ilmeisestikin koetaan aika vieraaksi. Huomattavaa on, että kolmasosa viesteistä on tullut iseiltä (kuulostaa hassulta - miten hemmetissä tuo taipuu oikeasti?) Kelan sivulta ei ole ilmeisesti löytynyt yhteystietoja, joten olen sitten ollut seuraava oljenkorsi. Itsekään en löytänyt Kelan sivuilta oikeaa tahoa, mutta laitoin viestini palautelomakkeen kautta Jyväskylän Kelaan ja sain heti seuraavana aamuna viestin, että viestini on lähetetty eteenpäin hankintapalveluyksikköön Helsinkiin. Saa nähdä, tuleeko vastausta.

Muutamia päiviä sitten löysin suhteellisen hyvän radioaseman TotalRock.com - 24/7 Rock and Metal Radio, mutta ongelmana on tuo juontohölinän taso, jota ei kestä kuunnella. Tein paluun BBC6:n pariin, mutta onpahan pakopaikka, jos tulee pakollinen metallin tarve.

Vihdoinkin pääsin Nordea-spämmihuijattavien komeaan kaartiin. Viestissä oli niin mesevä allekirjoitus, että aion lainata sen omaan käyttööni: Toivoen ymmartamykseen ja kannatukseen Teidan puolelta. Kunnioittaen, Hallinto

s-track | The Specials - Stereotype

Viime perjantai-iltana hieman yli kymmenen ilmoitin tekniselle assarilleni, että eiköhän me yksi piparkakkutalo saada väkerrettyä taidemuseon myyjäisiin. Muutamien tuntien kuluttua jonkinasteinen talon näköinen luomus oli koossa. Vaikka talosta tulikin 70-lukulainen tasakattoinen lähiöratkaisu, olen varsin tyytyväinen väsäämiini kuusiin ja lumilyhtyihin. Varsinkin, kun ensimmäisen yritelmän dokumentointi on tuossa yläpuolella... (Assarin kommentti: Poron läjä)

Työt ovat ottaneet vallan, mutta jonkin verran olen ehtinyt leikkimään murtovarasta ja hiippailemaan talojen katoilla sorkkarauta kädessäni - ja tangoakin olen tanssinut Pariisissa (...Sly2/PS2). Kokemusmaailma avartuu.

Robbie-raamattu Feel on nyt luettu. Alan huolestua viime aikaisesta lukuharrastuksestani: viimeisimmät kirjat, jotka olen lukenut, ovat kaikki olleet monisataa sivuisia englanninkielisiä opuksia (...Harry Potter-painotteista tosin). Paitsi Kurt Cobainin elämänkerta, jonka lukemisen jälkeen toivoin, että olisin lukenut alkuperäisen englanninkielisen. Hmph.

s-track | X-Ray Spex - Oh Bondage Up Yours

Huu, tulee paineita. Sain eilen viestiä joltain englantilaiselta hemmolta, joka oli vahinkogooglannut blogiini ja alkanut vakiolukemaan because your language looks so *funny* but mostly because of your stunning images. Jouduin/pääsin samalla myös osaksi gweec-ketjua (Gweec = *Good will envy e-chain*: After receiving a gweec message please send a same kind of one to someone whose work you (almost) envy. Key word: good spirit.) *LOL* Hip hei! *Röyhistelee rintaansa ylpeänä*

Olen taas tänään ollut Zonessa kiinni. Vaikka olen käynyt maailman läpi jo useita kertoja. Vaikea sanoa, mikä tuossa viehättää. Ehkä tietynlainen karheus - kaikki ei olekaan valmiiksi pureskeltua ja siloteltua. Joten hyvä paikka oli jatkaa samantien hyvän tahdon kateus-ketjua.

Mitään järkevää en olekaan saanut aikaan. Aivopuutuma junnauttaa työtilannetta ja muutenkin on puolikuntoinen olo. Lepotilassa etsiydyin television ääreen: katsoin juuri FST:ltä aika mielenkiintoisen dokumentin norjalaisesta sarjamurhaajattaresta (Belle Gunnes), mikä toi mieleeni aikoinaan keskenjääneen makaaberin projektin kerätä linkkejä erilaisiin sarjamurhaajatuotemerkkeihin: Bellen nimellä myydään mm. stouttia, mutta ainakaan pikagooglaamalla en löytänyt makaabereita Lizzie Borden -nukkeja, joita pääsi huhun mukaan muutamia vuosia sitten myyntiin johonkin eurooppalaiseen suosittuun lelukauppaan, kun sisäänostajat eivät tunteneet tarinaa. Lieneekö huhu vai tosi? Jossain ainakin joskus bongasin Lz Borden-kirveitä, mutta niitäkään en nyt löytänyt. Mutta sentään jotain: ...adorable axe earrings.

Entryn kevennykseksi veljen lähettämä asiallinen dokumenttilinkkivinkki ekonomeista.

Työ alkaa stressata, joten lisää asiallisia joululahjavinkkejä ja vierdoja linkkejä tulossa lähiaikoina enemmänkin.

s-track | Sigur Ros - Hoppipolla

Sairaspäivä. Päässä on ylimääräistä painolastia ja outo vilunväre toisensa jälkeen. En uskalla mitata kuumetta. Mutta menen potemaan heti tämän kirjoitettuani:

Silakan vieraskirjaan oli tarttunut viesti Vadelmasta (Vadelmalta?). Hieno tuttavuus, upeaa toimintaa! Toivottavasti myös joskus jonkinlaista yhteistyötä H Silakan kanssa. Jossa muuten viikko sitten aukesi Salasana-teemainen näyttely, kutsuvieraanaan Jyväskylän aikuisopiston viestinnän perustutkintoa suorittavien näyttötöitä aiheeseen liittyen.

s-track | Cribs - You're Gonna Lose Us

Whoah. *Hirveästi* Coloriaan tullut palautetta tänään ja pitkästä aikaa yksi vähän kriittisempikin. Oikea kritiikki ja korjaukset faktatietoineen ovat enemmän kuin tervetullutta, mutta kun tulee puolen tunnin sisään kymmenen viestiä tyyliin Miksei täällä ole värianalyysiä?, erakkomieli tekee pesänsä sieluun ja käskee vetämään koko sivuston pois verkosta. Aika-ajoin tulee viestejä, joissa Colorian takana uskotaan olevan jonkun valtavan konsortion tai ihmeellisen väritutkimuslaitoksen (niinkuin tänään joku mainitsi) ja se on suurimmaksi osaksi aikaa hirmuisen huvittavaa. Mutta välillä (kuten tänään, peruskiireisenä päivänä), nuo MIKSEI-viestit alkavat melkein ärsyttää, kun sähköposti vilkkuu koko ajan ja päästä on niin vaikea koodata ulos opittua mallia replata kaikkiin viesteihin.

Palautteen seuralaisena tulee myös lisäpaineita löytää jostain aikaa tekemiselle. Vaikka sivusto onkin harrastus, on se kuitenkin julkinen ja pienet asiavirheetkin muuttuvat suuriksi, jos ne seisovat verkossa vuosikausia. Toisaalta, kannustava palaute antaa aina uuden sysäyksen väripuuhailuun ja välillä jopa palaa usko siihen, että joskus löydän laatuaikaa sivuston kanssa ja saan noita ikivanhojakin juttuja päivitettyä... Ilman vuorovaikutusta ja palautetta tämäkin harrastus olisi tylsää ja todennäköisesti lilluisi homekerroksen alla unohduksen kaivossa.

Ehkäpä ensitöikseni väsään etusivulle ison kyltin: Täällä ei ole värianalyysiä. Eikä tule, ellei joku sellaista Colorialle lahjoita.

Perusärtymys. Tauko voisi olla hyvä. Taidan mennä hetkeksi Robbien seuraan kaffeelle ja jatkan sitten töiden parissa suoremmalla selällä ja nopeammalla aivolla.

s-track | Fear Factory - Transgression

Eilinen oli kummallinen päivä. Kuuntelin melkoisesti Dresden Dollsia päivällä ja muutenkin oli sopivan hyvä melankolia, joten Huoneteatterin revyy ei oikein osunut minussa kohteeseensa. Pikkujouluissa kuitenkin oli ihan olevainen olo, vaikkakin kuitenkin väsyneen vetäytyvä. Neljältä nukkumaan ja seitsemän tunnin unien jälkeen aukesi tämä mukava sunnuntai, jossa pääosa ollut nukkumisella, syömisellä ja olemisella. Tänään oli joulukalenterin luukussa WSOYn vuonna 1961 julkaisema Värien kirja, Andreas Kornerupin ja Johan Henrik Wanscherin kirjan Farver i farver käännös, jota en ole koskaan ennen käsiini saanut. Hieno pieni aarre värikirjakokoelmaani!


Muutaman tunnin tein sentään töitäkin päivällä - kuuntelemalla samalla mm. Rocky Horror Shown Meksikon castingia vuodelta x - jos mahdollista, musiikki on vieläkin hillittömämpää espanjankielisenä. Nyt suoritan paluun töiden pariin kuuntelemalla Brucen Rock Showta.


Ehkä jo ensi viikolla suoritan paluun Coloriankin pariin.

s-track | Dusty Springfield - If You Go Away

Taas on viikonloppu? Viime viikolla olin tekevinäni valtavasti kaikenlaista, mutta aikaansaannokset ovat kyllä jossain toisessa universumissa.


Torstaina olin illalla aika mielenkiintoisessa 'immateriaalisen muotoilun' työpajassa. Mielenkiintoisessa sikäli, että idea oli hyvä. Lähdin kuitenkin liikkeelle sillä mielellä, että olin osallistumassa nimenomaan *immateriaalista* designia käsittelevään työpajaan, en teollisen muotoilun historiaa käsittelevälle luennolle, joten olin vähän pettynyt antiin. Mutta ei päivä hukkaankaan mennyt: tilaisuuden jälkeinen keskustelu hieman ryhdisti olotilaa ja päivän aikana tutustuin muutamaan uuteen ihmiseen ja sain kasvot parille nimelle, joiden kanssa olen joskus meilaillutkin.


Eilen puolestaan lähdin Luovan foorumin järjestämälle Tampereen reissulle. Kävimme ensin tutustumassa Akun tehtaaseen ja sitten oli kierros Finlaysonin alueen yrittäjien luona. Jälkimmäisen puolivahingossa missasin, mutta löysin sen sijaan itsestäni kunnon shoppailijan: joululahja veljelle, itselle Robbie-raamattu ja Antony & the Johnsonsin ja Dresden Dollsin levyt. Mutta kourutalttaa ei löytynyt irtokappaleena Tampereeltakaan - olisi pitänyt ostaa kokonainen sarja noin kymmenellä eurolla tai sadalla eurolla. Voisin vain sen yhden taltan hankkia noin parilla kymmenellä eurolla, niin olisin ihan tyytyväinen. Tästäkin on tullut tällainen puolen vuoden projekti.


Stunttipelaaja on töissä, enkä jaksa pahoittaa mieltäni edes yrittämällä loppubossin nirhaamista. Joten totean vain: Hmph. Työt.