sunnuntaina, marraskuuta 18, 2007

Grizzly Bear - He Hit Me

Torstainen Lepidophobia-esityksemme meni vallan mainiosti. Mitä nyt alussa ääninappi ei toiminut ja ääni vähän päsähti kuuluville myöhemmin (alkoi kyllä oikeassa kohtaa, ei vain kuulunut). Paremmin ei juuri olisi voinut mennä. Itseäni jäi lähinnä harmittamaan yltyvä päänsärky: aloin loppuillasta olla jo aika tuskainen, eikä vilkkuvan screenin tuijotus ainakaan helpottanut asiaa. Mutta muuten helpotti kyllä, kun päivä oli ohi. Yleisön edessä omista tekosistaan edesvastuuseen joutuminen ei ole varsinainen lempeä päiväuneni. Lohduttavaa oli, että kukaan ei purrut.

Perjantai-aamuna syöksähdin naapuriin Marikki Hakolan työpajaan. Olin sen verran tilt, etten oikein jaksanut osallistua tekemiseen, muttei minusta näköjään järjestäjäapuakaan paljon ollut (kaavailtuun elokuvarooliinikin sain seuraavana päivänä järjestettyä stuntin). Otin sentään muutamia valokuvia, jotka toivottavasti huomisen aikana saan kamerastani ulos. Ettei kunnia workshopista kosahda väärään osoitteeseen, mainittakoon tässä nyt vielä kerran, että vaikka työpajaa olikin järjestämässä Live Herring -työryhmä (Arktisen Upeetan ja Keski-Suomen elokuvakeskuksen kanssa), itselläni ei ollut juurikaan minkäänlaista osaa järjestelyissä ellei lukuun lasketa kaffeen ahnasta juontia parissa palaverissa. Kiitos ennenkaikkea Markukselle, Ilkalle, Soilelle ja Mikaelille!

Energiatasoni vajaavuudesta huolimatta Marikin kanssa jutteleminen oli äärimmäisen inspiroivaa. Myös osallistujat antoivat ymmärtää, että Live Herringille on tilausta niin luentojen, workshoppien kuin näyttelyidenkin muodossa. Eli jatkoa piisannee tulevaisuudessa.

---

Itselleni tämä viikonloppu oli jonkinlainen aikaraja nytin ja tulevan välillä. Islannin reissun jälkeen olen koko ajan edennyt tämä viikonloppu maalinani suunnitellen, että maalinauhan katkaistuani relaan ja pelaan koko viikon ennenkuin alan täyspäiväisesti työstää tammikuussa aukeavaa näyttelyä. Mutta olen jo viikkoja sitten oivaltanut, ettei nykyisissä projekteissa ehdi pitää mitään välipäiviä, saati sitten väliviikkoa. Ei tässä onneksi kumminkaan ojasta allikkoon olla menossa, lähinnä ojasta toiseen ojaan. Siirrän maaliviivani tuonne tammikuun yhdeksänteen, jospa sen jälkeen tilanne hieman rauhoittuisi.

Vähän alkaa kylläkin tuntua siitä, että kun en itse osaa lomaa ottaa, se minulle pakolla suodaan kuumeen ja flunssan keinoin. Echinaforce olkoon päädrinkkini niin kauan kuin tämä outo epäterveyden tunne jatkuu.

torstaina, marraskuuta 15, 2007

Black Ghosts - Some Way Through This


Verstas V
15.-17.11.2007 Jyväskylässä
kuvataide ja tanssi

Lepidophobia
18.00-19.30 Huoneteatteri
Osoite Sammonkatu 4
Liput 3 €
- tanssitaiteilija Noora Nenonen (Jyväskylä)
- mediataiteilija Päivi Hintsanen (Jyväskylä)
- äänisuunnittelija Mikko Hietaharju (Jyväskylä)

Muu ohjelma luettavissa Verstaan sivuilta www.sisasuomentanssi.fi/ keski-suomi/ verstas





Samaan aikaan toisaalla:
Arktisen Upeeta on alkanut! Marikki Hakolan työpaja on täynnä, mutta tänään on luvassa Hakolan kaksi luentoa (jälkimmäinen tosin menee Verstas-esityksen kanssa päällekäin), tanskalais-ruotsalainen leffa "Häiden jälkeen" ja ensimmäinen kilpailuesitys. Tervemenoa myös sinne!

keskiviikkona, marraskuuta 14, 2007

Emily Haines & Soft Skeleton - Doctor Blind


[En tiedä, oliko yhteyksissä vikaa vai onko koneeni alkanut luoda digitaidetta ihan omillaan, mutta tulipahan nähtyä uutisfilkka näin, hienona palikkaisena kokoelmana. Kuvassa tanssii Noora. Huvittavinta oli, että vaikka koko muu lähetys oli yhtä legoa, IP:n kasvot näkyivät aivan normaalina, paitsi värinä oli kaunis sininen. *Scary*]

Kuten edellisessä postauksessani aavistelin, pelitaukoa tuli, mutta maanantaina matkalla Palokkaan koulukeskuksen 30-vuosijuhlan näyttelyn avajaisiin Prismasta tarttui jonkinasteisena heräteostoksena mukaan pleikkari 3, joka takaa artsuprojektien puolihuoltoisuuden lähitulevaisuudessakin. Huolestuttavaa sikäli, että pitäisi varmaan alkaa tehdä sinne Harmonian tammikuiseen näyttelyynkin jotain - asiat on kyllä päässä miltei valmiina, muttei missään reaalimuodossa vielä. Tietenkin nyt olisi luonnollista tehdä koko näyttelyn kestävä installaatio, jossa istun muutoin tyhjän gallerian keskellä pelaamassa upouudella pleikkarillani uutta R&C Tools of Destructionia. Jo näen silmissäni, kuinka taidemuseo ostaa teoksen kokoelmiinsa ja sen jälkeen istun koko loppuikäni jossain varastossa pelaamassa pleikkaria, ja aika-ajoin varmaan esilläkin jossakin avarassa paikassa.

Näin ne asiat ratkeaa nopsasti.

Eilen illalla (uskoakseni) sain finaalimuotoon Lepidophobia-flashinkin. Eli merkit näyttävät jo melkein lupaavilta. Meillä on lainassa harjoittelua varten Timpan työhuone, jossa selät seinää vasten lattialla istuen ja hodareita syöden (kiitos, Ellinoora!) katsoimme eilen animaatioiseni Hietaharjun Mikon äänimaiseman kera (kiitos, Mikko!)

Nyt haukkaan leipää ja pallasta, pakkaan laukkuni ja syöksyn kaupan kautta lisäharjoituksiin. Huomenna sitten nähdään, onko harjoituksista ollut mitään hyötyä.

maanantaina, marraskuuta 12, 2007

M. Ward - Let's Dance

Hektinen viikko Helsingissä takanapäin ja hektisempi alkamassa.


Lupasin mennä pystytysavuksi Timpan näyttelyyn (Galleria Dix 7-25.11.2007, Uudenmaankatu 19) viime maanantaina. En mahtunut taulujen kanssa, joten lähdin aamuseltaan junalla. Jossain Muuramen kohdalla poimimme kyytiin tuntia aiemmin lähteneen pendolinon matkustajat, jotka ryömivät junaan sepelisoramontusta raiteitten poikki. (Myöhemmin samana päivänä eräs näyttelyvieras joutui vaihtamaan toisesta pendolinosta toiseen junaan Tampereella, koska pendolinon ovet jäätyivät kiinni?! Tällä pakkasella?)


Näyttely nousi pystyyn melko näppärästi ja seuraavana päivänä avajaisissa oli suorastaan tungos! Ei ihan samanlaista väkihyökyä kuin Beckerin avajaisissa on ollut, mutta sen verran, että välillä oli lieviä mahtumisvaikeuksia. Seuraavana aamuna Hesarin kulttuurikalenterisivulla oli pieni kuvakin, joten toivotaan, että mahdollisimman monet löytävät tiensä näyttelyyn.


Vaikkakin tunnustettava on, että itselleni viikon kohokohta oli (New Model Armyn lauantaisesta Nosturikeikasta huolimattakin) R&C: Size Matters -pelin mätkiminen maanantai-illasta lauantaiaamuun. Lainasin PSP:n veljeltäni, joka oli myös käynyt ko. pelin minulle hankkimassa (kiitos, tämä saatetaan jopa muistaa!) Viiden päivän aikana peliä tuli mätkittyä noin 22 tuntia, mikä on suhteellisen hyvä saavutus, ottaen huomioon, että päiväsaika meni tehokkaasti turismissa.

Perjantaina tapasimme Luovan Foorumin retkueen Korjaamolla (jossa sitä ennen miulla oli jopa yksi työpalaveri) ja jatkoimme heidän kyytiläisinään WeeGeehen Dalin näyttelyä tsekkaamaan. Ei kyllä oikein irronnut. Jotenkin kaiken tehomainonnan perusteella olisi odottanut suurempaakin juttua. Paljon voimakkaampi kokemus oli Goyan näyttely Sinebrychoffilla (kirjoitinkohan edes lähelle oikein) ja yksittäisenä maalauksena Rembrandt nousee edelleen ykköseksi.

Eilen palattiin iltapäivällä ja eilisen vielä pidin pääosin lomana, vaikka huomasinkin sähköpostiini kertyneet ziljoona viestiä. Peliaddiktio heräsi siinä määrin, että yritin vähän mätkiä Kingdom Hearts II:n piraatteja (jumissa edelleen) ja aloitin uuden Slyn.

Mutta tällä viikolla on sitten pelitaukoa, kun ohjelmakanava on niin täyteen buukattu, että epäilyttää ehtiikö sitä hengittämäänkään ollenkaan. Tänään on luvassa illalla avajaiset Palokan koulukeskuksessa, jonne lupasin muutaman työni koulun 30v -juhlanäyttelyyn ja torstaina on Nooran ja minun Lepidophobia-ensi-ilta, johon flashia pitää vielä hioa vaikka kuinka.

Nyt menee kone kiinni: videotykkien ja läppäreiden roudaus alkaa ja pieni hengitystauko ennen avajaisia.

- ZZZZZZZZZZZzzzzz -